Kevätkullat06

Lopultakin sain rekisteröityä itteni!

Vastaanpa tohon kyselyyn, ku on hetki aikaa.

Lapsesi/lapsiesi nimet?
Netta Juulia (kaverin tytön mielestä Natte)

Liittyykö nimeen/nimiin joku tarina?
Kalenterista katottiin vaan nimiä, ei mitään ihmeellistä tarinaa

Lapsestanne käytetyt lempinimet?
mukkelis, tytsi, kirppu, töyhtöhyyppä, kulta, pikkunen, kiljukaula.........................

Sinun ja miehesi iät?
28, 34

Onko jo pitkä yhteiselo takana?
reilu pari vuotta

Miten tapasitte?
baarin tanssilattialla

Millaisesta perheestä olet itse lähtöisin?
isi, äiti, pikkuveli, maatila

Rakkain harrastukseni kautta aikojen?
ei varmaan oo sellasta, kun en nytkään mitään ihmeellistä harrasta

Hassuin/odottamattomin muutos sinussa lapsen syntymän jälkeen?
tunteiden kirjo

Oletko jo miettinyt mitä lapsestasi tulee isona? Mitä näet?
toivottavasti ei oopperalaulajaa, mikä olisi hyvinkin mahdollista äänen käytön perusteella. onnellinen, toivottavasti

Leivoitko vai ostitko kaupasta isänpäiväkakun?
leivon
:ashamed: ja vieläkin on pala jääkaapissa
:wave:

 

Ulkona sataa räntää ja vettä... sinne ne lumet nyt sitten menee. Sukset olisi jo ostettuna jos vaikka kunto kohoaisi =)

Tässä minun vastaukset kyselyyn:

Lapsesi/lapsiesi nimet?
Yksi tyttö - Ella

Liittyykö nimeen/nimiin joku tarina?
Ei liity, ajateltiin että ei anneta kauhean yleistä nimeä... heh, Ella olikin vaan toiseksi suosituin vuonna 2005. Ei siis tarkistettu alkuunkaan. No, ei haittaa, Ella sopii meidän typylle hyvin.

Lapsestanne käytetyt lempinimet?
Vielä ei oikeastaan ole.

Sinun ja miehesi iät?
36 ja 40

Onko jo pitkä yhteiselo takana?
Apuva... en muista, reilu neljä vuotta

Miten tapasitte?
Töissä

Millaisesta perheestä olet itse lähtöisin?
Äiti, isä ja isosisko

Rakkain harrastukseni kautta aikojen?
Golf

Hassuin/odottamattomin muutos sinussa lapsen syntymän jälkeen?
Vaikea kysymys, en osaa vastata. Ehkä tuo askartelu (kts. viimeinen vastaus).

Oletko jo miettinyt mitä lapsestasi tulee isona? Mitä näet?
En vielä, toivotaan että löytää paikkansa.

Leivoitko vai ostitko kaupasta isänpäiväkakun?
Ostin, mutta askartelimme kyllä isänpäiväkorttiin typyn jäljet (jalka ja käsi). Suuri saavutus minulta, en ole sitten yhtään askarteluihmisiä

 

Taas valvon, taidan aikani kuluksi nyt viimein vastailla tuhon kyselyyn.

Eli meillä on piip, nimeen ei mitään tarinaa liity. Tai sellanen, et telkussa mainittiin piip ja mies siihen, et laitetaanko se? Minä siihen heti, et joo. Aloin jo oleen epätoivonen, et jää pieni ilman nimeä, kun ei mihelle mikään ehdottamani käynyt.

Lempi nimiä minun taholtani on puklumaakari, kakkakone, senkin ketale, äidin muru, tähtihippu ja mikä milloinkin, mutta kaikki lausutaan rakkaudella vaikka muuta voi luulla noista muutamista.

Mie todellakin ikuisesti 26vee, ihan melkein oikeesti ja mies jo kypsässä 39 vuoden iässä.

Yksissä on oltu vuodesta 1993 asti.

Tapasimme vappu risteilyllä.

Olen lähtöisin perheestä, jossa äiti ja isoveli. Vanhemmat erosi minun ollessa 5-6v isän alkoholismin takia. Mutta nykysellään ollaan uusioperhe, on isä½ ja 4 sisar½ puolikasta ja pari sisarta isän puolelta, hekään oikeesti sukua ole, mutta tuntuvat siskoilta.

Rakkain harrastus läpi elämän on, no niitä on kaksi lukeminen ja käsillä tekeminen. Milloin askartelen ja ompelen, vähän kaikkea teen, mutta aika laiska oon kuitenkin. Mottona on, et teen mitä kaupasta en saa.

Ei kai minussa mitään muutosta tapahtunut, paitti nyt on pien hiuskato ja ihan kalju kohta tullu tuohon eteen hiusrajaan :'( Nii ja tavattoman herkkä oon ollut, ihan vaan joku mainos pätkä saa kyyneleet valuun.

Pojastamme tulee toivon mukaan sika rikas jalkapalloilija, joka elättää vanhempansa. Vaihtoehtona on jääkiekko, mutta näin äitinä suosin jalkapalloa, kun on vähemmän väkivaltainen laji. Oikeesti saa poika olla mitä haluaa, paitsi kotona makailija.

Kakku leivottiin, mutta aika yksinkertainen se oli, kylläkin hyvää <br><br>

 

Täälläpä on hiljaista... Me ollaan lähdössä reissuun, joten tuun su kurkkaa onko tänne kukaan eksyny

Hyvät viikonloput kaikille =)

 

Heip kaikki!

Väinötär alko hymyilyttään tuo sun "toiveammatti"... Olisi hyvä, jos lapsella olisi rahakas ammatti, jos vaikka sattuu, ettei noita eläkkeitä enää silloin kovasti maksella ku me olemme siinä iässä. Voisivat sitten mussukat pitää meistä huolta!

Jepsulis, me ollaan Maijun kanssa taas reissussa. Ihan pikaseen tulin tässä käväsemään, kun sattui kone kohdalle. Ensi viikolla sitten lisää!

 

Näinpä Maijun mamma, laskekaamme toivomme jälkikasvuun elatuksen suhteen

Kuulin viimein ystävästäni aamulla, laittoi viestin, että vielä ei kykene keskusteleen :'( , oli raukka aivan murtunut. Tuli sitä lukiessani taas itsekin itkettyä, onneksi poika oli päikkäreillä jo silloin.
Todella paljon olen pohtinut tätä asiaa, enkä meinää yli päästä millään, miten oikeen ystäväni selviää, hänelle, kun tapahtunut on kuitenkin todellisuutta, minä vain mielessäni kuvittelen niitä tuntemuksia ja toivon etten koskaan saakkaan selville.. julmaa on naisen elämä.

Joo, mutta taidan mennä nukkumaan, ne parin yön valvomiset verottaa vieläkin ja ihan oma vika, ei poika mua vaan valvottanut.

Mukavaa viikonloppua taas kaikille!

 

Ei näistä ajatuksista nyt saa selkoo tai ainakaan kirjoitettuna on ihan sekavia. Joten nostan vain pinoa. Ja meen antaa pusun mun iltapäikkäreitä nukkuvalle rinsessalle.

 

minäkin vaan nostan meittii, että uppis vaan :wave:

 

Jospa nyt kertois vähän kuulumisia. Vaikka ei täällä nyt ole mitään kovin ihmeellistä tapahtunut.

Tytsi on ruvennut sängyssä pungertaa itteensä massulleen, kun on menossa nukkumaan. Sitten hekotellaan tai äksytään riippuen väsymyksen määrästä. Välillä vaan niin rasittavaa, kun saa käännellä koko ajan takaisin. Lattialla liikkuu jo aika hyvin navan ympäri tai pyörimällä. On se vaan niin sulonen, ku sitten aina kattoo äippää naama virneessä täynnä onnistumisen iloa. Syrän meinaa pakahtua onnesta.

Itellä on ollu vähä väsyny olo. Ei viiti tai jaksa tai huvita tehä mitään. Välillä tuntuu et tää on vaan kotia ja tytsiä koko elämä. Ja tiedetään, itestähän se riippuu. Mutta miten ihmeessä sais itteesä potkittuu #&%?$!*. Välillä oon miettiny vieläkö tässä vaiheessa voi sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Luin jostain et se ois mahdollista vuoteen asti. Enemmän kyllä epäilen vain jotain väliaikaista alakuloa. Ja lähipiirissä on tapahtunu ikäviä asioita, voihan se lisätä ahdistusta ja panna miettimään ns. syvällisiä asioita. No onneks toi tytsi piristää (melkein) aina mieltä. =)

 

Täällä olis kanssa yksi keväällä 2006 syntyneen tytön äippä!!! Mahtuuko vielä mukaan!!!

:wave:

 

kyllä se niin on Jansu, että lähipiirissä tapahuvat aisat kyllä vaikuttavat sinuun. Vielä päälle tämä pimeä syksy niin johan sitä alkaa tehot laskea
Duracel pupultakin. Ota vaikka tavaksi lähteä ulos aina samaan aikaan kävelylle oli keli mikä vaan, itselläni ulkoilu tuo aina jotenkin vaan paremman ja pirteämmän mielen. No joo, on toki päiviä, kun en pääse lähtemään mihinkään, viime viikko oli sellainen, mutta hiljalleen olo paranee..

 

tervetuloa dalmatialainen :wave:

 

Moi Dalmatialainen, tervetuloa vaan joukkoon ihanaan

 

Hei vaan dalmatialainen, tervetuloa!

Mullakin viime viikko oli jotenkin synkeä. Töistä annettiin ymmärtää, että en saa duuniani takaisin, mutta uutta "yritetään järjestää", sitten kun palaan keväämmällä töihin. Musta aika törkeetä. Antoi (ehkä tahattomasti) sellaisen kuvan, ettei mua sinne haluta ollenkaan takaisin. No, aloin sitten katella uutta paikkaa ja jos ei kivaa löydy niin jään aikuisopintovapaalle ja opiskelen jotain kivaa puolisen vuotta ainakin.

No, olin siis ihan synkeissä tunnelmissa jo muutenkin. Kävin ostamassa pari alani kirjaa kaupasta ja aloin lukea kun vauva on päikkäreillä. Innostuin niistä kovin. Nyt olen taas hyvällä tuulella.

Eli mua auttoi, että päivässä saa pari tuntia aikaa omalle "hengelliselle elämälle". Mutta jos on useampi lapsi, niin minkäs sitten teet. Jos vaikka menis puistoon kun nuorempi nukkuu, ja isompi leikkii, niin voisi pari minuuttia lukea? En tiedä.

Väinötär, tosi surullinen ystäväsi tilanne. Haluaisin lähettäää virtuaalihaleja myös sinulle. Jonain päivänä sitten hänkin pystyy siitä toivottavasti puhumaan.

 

Jospa mäkin vähän kertoisin itsestäni!!!

Eli minä 24 v ja mies 27 v ja meillä siis 20.4.2006 syntynyt neiti!!! Ja keskisuomessa majaillaan!!!

Meillä alkuaikoina kärsittiin koliikista (2kk)!!! :\| Mutta onneksi se on jo tääkse jäänyttä elämää se!

Meidän tyttö on oikein superliikkuja! Osaa jo kontata ja nousee tukea vasten seisomaan! Koko ajan siis liikkeessä ja etsii paikkoja mihin voisi nousta!
Tyttö tykkää nukkua ulkona vaunussa päiväunensa! Ja hyvin nukkuukin, noin 2 tuntia aina kerrallaan!
Yöllä syödään edelleen 2kertaa vaikka päivällä syömme jo 5 ateriaa!!! On se ihmeellistä kun toinen syö niin paljon ja silti on niin pieni! Viimeksi oli neuvolassa vähän yli 7 kg ja 65 cm.... Niin ja ikää on nyt tänään tasan 7 kk!!!

Nyt neiti kyllästyy!!! :wave:

 

Tervetuloa dalmatialainen porukkaan =)

Jansu kirjoitit seuraavaa:

"Välillä tuntuu et tää on vaan kotia ja tytsiä koko elämä."

Siltä se tuntuu täälläkin aina välillä, lähiaikoina ehkä hieman useammin. Uskon että tuntemus on vaan hetkellistä, osin siihen vaikuttaa lähestyvä talvi = pimeys ja sitten vaan se että ei käy töissä. Puuttuu ne entiset normaalit rutiinit. Aina ei vaan jaksa ja toivoisi saavansa hetken huilaustauon kotiympyröistä.

Sitten hieman kuulumisia, meidän typy on nyt "iso" tyttö, täytti viikonloppuna puoli vuotta. Ja sen kunniaksi nukuttiin ensimmäinen kokonainen yö =) Viime yönä sitten herättiin kaksi kertaa, mutta sekin on vähemmän kuin normaalisti. Tämä piristi myös äitiä, sai nukkua, ihanaa

Mukavaa päivää kaikille!

 

Heippa vaan taas kaikille!

Väinötär oli tosi ikävää kuultavaa ystävästäsi. Minulla on ystävä joka on kokenut myös saman. Vaikeaa se on, mutta aika helpottaa. :hug: teille molemmille.

Jansu joo, elämä tosiaan tuntuu välillä siltä että on vain pelkkää kotia ja lasta, ja kaipaisi joskus jotain älyllistä keskustelua . Huomaan vain ainakin itsessäni että keskustelun taso on usein sitä että mitä tänään on syöty, nukuttu ja kakattu. =)

Dalmatialaiselle tervetuloa joukkoon kirjoittelemaan!

Meilläkin on nyt ohitettu tuo puolenvuoden ikä ja neiti tuntuu niin isolta tytöltä. Meilläkin liikutaan kovaa vauhtia pyörimällä ja kierimällä, siinä saa kukkapurkit kyytiä, saa nähdä tuleeko meistä isona hortonomi tai floristi sen verran tuntuu noi kukkaset kiinnostavan.

Syöminen sujuu hitaasti, mutta varmasti. Puuroa on nyt maisteltu ja tuntuu maistuvan. Joskus vaan tuntuu siltä että sitä ruokaa on niiiiin kiva pärisyttää ulos siinä ollaan sitten molemmat siinä soseessa =) .

Meillä oli täällä luntakin, mutta nyt se on sulanut. Nyh... Olisi niin kiva kun olisi lunta, se tekee maailman niin valoisaksi.

No joo nyt pitää mennä neiti heräsi päikkäreiltä :wave:

 

Moikka kaikille,
uusi viikko alkoi mukavasti arkisilla hommilla. Pyykkikone suhaa vieläkin tuolla kylppärissä, mikä taivaan lahja se onkin! Kuvitelkaa, jos kaikki pitäis pestä käsin, voi jee ei kyllä tulis mitään, mutta toisaalta vois työllisyys olla ihan toisella tolalla, jos olis pyykkäreitä

Meillä oli taas muskari päivällä ja oma vetäjämme oli sairaana, sijainen oli ihan ok. Toivon kyllä oman open palaavan jo ensi viikoksi.

Mites oletteko kukaan kestovaippailijoita? Jos niin mitä vaippoja käytätte?
Meillä on käytössä toistaseksi vain 7kpl Popolinin One Size vaippoja, ihan hyviä muuten, mutta on aika paksun olonen paketti. Minä, kun vielä vannon villan nimeen ja kuorina hahtuvasta neulotut pöksyt niin voitte vaan kuvitella mikä paksupylly poika on. Tänään tilasin Hilivinksiltä yhden oma vaipan kokeeksi, vaikuttaa netin perusteella lupaavalta. Päällikankaat on todella ihania, heti olisin halunnut tilata ainakin 5 vaippaa, mutta viisastuneena kokeilen ensin yhtä ja tilaan vasta, sitten lisää, jos ovat hyviä. Niin meillä muuten ainakin toistaseksi kestoillaan vaan kotona ollessa ja hereillä. Vaikka kai vois päikkäreillä joskus kokeilla pitääkö miten hyvin.

Ensi lauantaina poika onkin jo tasan 5kk, pitäisköhän järjestää megaluokan synttäribileet?

No on mullakin hiukan ikävä lunta, ihan vain siksi, kun hiekkaa kulkeutuu nyt vaunujen mukana niin, et joka päivä täytyy imuroida.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!<br><br>

 

Heips kaikille!

Taitaa tää pimeys verottaa, kun tuntuu et monella alkaa masentaa ja jotenkin tympäsemään just tähän aikaan vuodesta... Mä huomaan kans itsestäni, että olo on jotenkin vetämätön ja ei oikeen jaksais tääl kotonakaan tehdä hommia samalla tavalla, kun normaalisti! On tää kyl hullua asua täällä pimeydessä Niin ja mä haluisin lähtee johonkin reissuun jossa saisin lekotella rannalla, mutta nyt se ei onnistu, joten jatkan unelmointia.... Lasten kanssa on muutes kiva matkustella, meillä on aina ollu ihan super kivaa, kun ollaan oltu reissunpäällä!

Tytyä ei kaamos vaivaa vaan tuntuu, että sillä on virtaa enemmän, kun laki sallii Meijänkin neiti nousee kaikkea vasten seisomaan ja konttaa sellasel draivilla, että ei paljon naistenlehtiä ehdi lueskelemaan

Käytiin tänään nla:ssa ja tyty vierasti tätiä niin paljon, että huokastiin helpotuksesta, kun päästiin pois sieltä. On tippunu käyrillä alaspäin TAAS, mutta luulenpa, että hakee vaan sen oman paikkansa sieltä ja kyllä toi huima vauhtikin jotain verottaa! Ei olla kumpikaan mitään hongan kolistelijoita, meikäläinen varsinkin on aika tappi =) Tyty tais olla 7500g ja pituutta oli 65,5cm ja ikää on ihan kohta 7kk! Äipän iso flikka :heart:

Mut nyt mun täytyy käydä mesoomassa noille vanhemmille lapsille, että käyvät nukkumaan, koska varsinkin toi vanhin on muuten ihan kuutamolla aamulla, kun sillä on kasin koulu aamu!!!!

Se on MORO :wave:

Niin ja tervetuloa uusille :flower:

 

Typy yrittää ja yrittää päästä kontilleen... sitten kun ei onnistu alkaa käninä. Seuraavaksi huudetaan päiväunille menoa, ihana aamu

Mitenkä teillä on siirrytty kaksiin päiväuniin? Onko tullut ihan itsestään vai oletteko ohjailleet unia? Luin eilen asiasta artikkelin ja jäi tämä vähän askarruttamaan....

 

mitä siinä artikkelissa, sitten sanottiin?

 

Puolen vuoden iästä alkaen riittäisi kahdet päiväunet, suositus oli kello 11 -13 ja 16 -18, tämä tarkoittaisi sitä että yöunille uuvahdettaisiin noin kello 22. Itse pidän tuota kello 22 vähän myöhänä... perusteluna oli kyllä se että näin vauva heräisi seitsemän / kahdeksan aikaan, eikä viiden / kuuden aikaan. Että sinällään ihan järkevää... mutta nyt meillä nukahdetaan noin kello 20 ja nukutaan seiskaan.

Tosin sanottiin siinä myös että vireystilahan sen sitten kuitenkin ratkaisee, miten vauva jaksaa, ei nukutut tunnit.

Olen nyt päätynyt tarkkailemaan typyn unitarvetta ja katsotaan sitten. Nyt ainakin känisee vähän koko ajan, lähinnä sitä kun ei pääse kontalleen ja lattialla on siis tylsää

Olikohan hieman sekavasti selostettu...

 

jestas sentään, että yö unille vasta klo 22!! Juu, en kyllä ala kellon mukaan lastani unille laittaan , vaan ihan millon nukuttaa. Meillä on nyt yöunet klo 19-n. 6-7, päikkäreille klo 7-8 ja herätään klo 9-10, seuraavat unet klo 11-12 ja herätään klo 13-14.30 ja vikat klo 15-16 ja nukutaan n. tunnin verran eli herää 16-17. Menee juuri sopivasti nyt, saas nähdä koska alkaa jaksaan kaksilla päikkäreillä.
Tänään meni nukkumaan jo klo 18.30

 

Moikka vaan taas!!!

Meillä mennään näin

herää n. 7.30-8
ekat päikkärit n. 11-13
tokat päikkärit 16-18
ja yöunille 21-22

He, meillä siis mennään just ton mukaan!!! Tuntuu vaan vaihtelevan vielä nuo rytmit!!! Joskus nukkuu 9 asti ja joskus menee vasta 22.30 nukkuu mutta useimmiten menee noin!
Esim eilen heräs jo ekoilta päikkäreiltä jo 12 ja 15.30 seuraaville ja nukkui 18.30 asti Silti jo 22 yöunille!!!

Meillä tyttö on nyt keksinyt uuden leikin! Konttaa niin kauheeta vautia koiran perässä että! Samalla nauraa hillittömästi! Koira on ihan ihmeissään ja menee karkuun ja tyttö perässä! Seurasin tänä aamunakin vermaan 15 min niiden leikkiä! Sit meni koira omalle paikalle mihin tytöllä ei asiaa!!!

Kylläpä on harmaata tuolla ulkona! Ahistavaa kun kaikki lumetkin lähti pois! Oli niin valosaa kun oli lunta! Noo, jospa sitä kohta tulis uutta!!!

Nyt vessan pesuun!!!

:wave:

Kesä06 Mä ainakin ihan tietoisesti vähensin päikkärit kahtiin!!! Ehkä viikossa onnsituin venyttämään hereillä olo aikaan aina vähän pitemmäksi!!!<br><br>

 

Kiva kuulla, että muillakin on samanlaisia tuntemuksia. Siis ei tietenkään kivaa, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan :ashamed:

Me mennään vielä neidin mukaan päivä. Menee nukkumaan 20-21 (yleensä n. 20) ja herää 7-9. Sitten nukkuu 3-4 päikkärit. Vissiin kun nukkuu yöllä noin kauan, päiväunet ei oo kerralla kauheen pitkät. No onneks ne on pidentyny siitä puolesta tunnista. En tiedä sitten oisko apuu noista kaksista päikkäreistä, kun välillä tuntuu et neiti on vähän väliä väsynyt. Jos hän sitten nukkus pitempään, niin jaksas olla pitempään virkee.

Onko teistä kukaan tehny pussissa olevista luumuista sosetta (onkos ne nyt sitten kuivattuja...) ja pakastanu? Kun se purkillinen pitää käyttää niin nopeesti, eikä tytsille tartte antaa aina paljon kerralla, niin jo vaikuttaa. Hirveesti menee hukkaan, jos ei syö ite.