Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

Hei kaikki

Ultra varattu, ensiviikolla pkl.lle, toivotaan että näyttää hyvälle ja viimeiseen pas.iin päästään.

Macy gray me lähdettiin suoraan icsi hoitoihin, joten vaihtoehtoja ei ollut. Meitä nämä hoidot ovat kyllä lähentäneet enemmän kuin mikään, mies on ollut valtavan hyvä tuki ja mukana pkl.lla lähes aina jos ei pelkkä kontrolli uä ole vain ollut kyseessä... Toki asioista on keskusteltu ja yhdessä päätöksiä tehty, mutta molempien mielipiteitä kunnioittaen.
 
Hankala sanoa, koska meillä tilanne on kehittynyt aikalailla siitä mitä se oli. Koska alku tilanne oli se että vikaa on minussa ja alustavat tutkimukset tehnyt lääkäri sanoi ettei mieheni siippojen kunto ole niin hyvä että meidän kannattaa luomuilla. Mutta polilla taas sanottu että vikaa on ainoastaan minussa. Luulen että koska ensimmäisten kauhu skenaarioitten aiheuttamana emme enää edes kyseenalaistaneet hoitoihin menoa, se oli meille vaan tosiasia jota emme osanneet muuttaa. Vaikka itkuhan siinä pääsi ja asia pelotti tottakai, mutta ilman yrittämistä emme voi luovuttaa, ei ennen kuin kaikki keinot on käytetty. Itse olen ollut se joka etsii tietoa ja yleensä kerron löydöistäni miehelleni joka on kiinnostunut kuuntelemaan ja keskustelemaan asioista ja hoidoista. Minun onnekseni mieheni on optimisti ja kai juuri siksi mukana hoidoissa. Tosin vasta viime aikoina ihan kunnolla eli tulee jopa minun tarkistus käynneille mukaan. Meillä mennään vähän niin kuin junan eri päässä olevissa vaunuissa eli mies vähän jälkijunassa tulee niille asemille joissa minä olen ja se on joskus todella haastavaa. Mutta suurin ja hankalin aihe on jos sitä lasta ei hoidoista huolimatta tule, siitä emme ole voineet keskustella syvällisemmin kun toinen on hyvin optimistinen ja ei halua ajatella asiaa sen pitemmälle. Mutta yhdessä lasta halutaan ja yhdessä se myös sitten jos luoja suo niin s
saadaan, se on meille molemmille päivän selvää.

Liikunta harrastukseni on edennyt niin hyvin että alan jo huomata kunnon kohentuneen ja painon pudottaminen on hyvässä vauhdissa. Toivon että pysty jatkamaan liikuntaa hoitojen ajan reippaana, sillä tulee ihan mielettömän hyvä fiilis kun voittaa itsensä yhä uudelleen ja uudelleen...:D
 
i_curie :hug: En tiedä mitä sanoa :( Voimia paljon sinulle ja toivon että löydät ja saat apua oloosi! Ei kuulosta kivalta..
Pystyisikö sitä alaa opiskelemaan oppisopimuksella? Olisiko se mahdollista?

Macy Meillä mies oli se joka rupesi ehdottelemaan että pitäisiköhän meidän lähteä hakemaan jotain apua tähän toimintaan.. Eli ei ole ollut vastaan missään vaiheessa ja esim. ei haittaa/ole väliä hedelmöitetäänkö munasolut IVF vai ICSI tavalla. Ja tulee mukaan polille jos vain pääsee, aina ei kyllä tarttee olla mukana :D Ja haluaa olla täysin tässä hoitoasioissa mukana. Me ollaan vähän keskusteltu aiheesta entä jos ei tule lasta ja tällä hetkellä jäätäisiin kahden.. Meidän kahden suhteeseen tällä asialla ei ole ollut vaikutusta (siis negatiivisia). Mutta kuten simplilläkin niin kovin positiiviselta vaikuttaa miehen suhtautuminen ja askel kerrallaan vaan saa mennä ;) Toivottavasti siellä asiat teillä miehen kanssa sumpliutuu ja löydätte ratkaisun tilanteeseen, eikä tämä pahentaisi teidän välejänne!

Hienoa simpli liikkumisen ilon löytymisesta ja painon pudotuksesta! Oletko asettanut itsellesi minkälaisia tavoitteita? Itselle tämä syksy ja sateet on haastavinta aikaa liikkumisessa ja kuntoilussa, tahtoo aina lopahtaa kesällä hyvin kulkemaan ruvennut juokseminenkin.

tytylle onnea Rouva-säädystä :flower:

Mitäköhän Katille kuuluu? Huhuu?!


On: Huomenna alkaa sumut, jei! Vielä ainakin tällä hetkellä on innostus päällimmäinen tunne hoidosta :D
 
Viimeksi muokattu:
Hei kaikille pitkästä aikaa ja tsemppiä tulevaan syksyyn! :)

Meillä pikku neiti täyttää kohta 3kk ja kovasti on jo kasvanut. Hymyjä väläyttelee jo aika tavalla ja jutteleekin jo päivittäin, tosin ei siitä kyllä mitään selvää saa mutta kontaktia hakee kuitenkin :)

Miulla alkaa syksyn tullen taas masennus hiipimään nurkan takaa ja yritän nyt taistella sitä vastaan ettei tarviis lääkitystä nostaa. Jälkitarkastuksen mielialakyselystä sain 9 pistettä ku 7 pistettä on raja millon ohjaavat psykologille puhumaan, mutta mie ku käyn jo valmiiksi nii säästyi sekin vaiva... Tyttö onneksi jaksaa piristää päivittäin muuten olisin varmaan jo aika alhaalla.

Pitäisi vaa oppia etten jokaisesta asiasta kasais itselleni paineita. Pienistä asioista kasvaa suuri kasa nopeasti ja sit se lopulta kaatuu niskaan. Saa nähä mitä syksy tuo tullessaan...
 
Noh niin nyt on hoitoohjelma tiedossa, lyhyelllä kaavalla mennään tällä kertaa. Ja punktio tapahtuu viikolla 39 eli aika pian. Sain myös vaihtelevan kiertoni vuoksi keltarauhashormoonikuurin mukaan joka pitää aloittaa jo huomenna. Lima kalvo kohdussa jälleen hyvä eli ainakaan sen paksuudessa ei ole vikaa. Sen sijaan PCO diagnoosi on ja pysyy näillä näkymin. Annoskokoa ruetaan myös nostelemaan nyt heti alkuun jotta solut kypsyisivät tasaisesti, kuulema viime kerralla oli paljon eroavaisuuksia. Samalla kun alan kasvattamaan munasoluja tulee rinnalle piikki jolla hillitään luonnollisen ovulaation tapahtumista, joten tiedossa on taas hormooni myrskyjä. Positiivinen asia on se että voin jatkaa liikkumista niin pitkälle kun itse koen sen miellyttäväksi ja voin edelleen tarkailla syömistäni kunhan syön tarpeeksi monipuolisesti...:D Odotan jo seuraavia kuukautisia aika innolla, hullun kurista tässä tilanteessa...:D
 
Kävin nillittämässä Päiville ja mieli parani. Opinnot ehkä sittenkin onnistuvat jotenkuten kun selvittelin taas asioita lisää. Että osaa nuokin olla monimutkaisia asioita, plöh, kysy sieltä ja täältä ja tuolta ja siltikään ei selviä asiat. Mutta joo, nyt vaan sitten pitäs päästä sinne kouluun. Kyse siis yliopistosta, joten mahdollisuutta oppisopimukseen ei ole, vaikka periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että joillakin aloilla ko. homma voisi olla hyväkin akateemisten opintojen ohessa :)

Meillä on yksi välikierto tässä ja sitten lyhyellä kaavalla hoitoa. Oisin ollu valmis jo seuraavasta kierrosta aloittamaan, mutta saivat suostuteltua siirtämään seuraavaan kiertoon.
 
Noniin..nyt on häät juhlittu ja ihanat olikin..tää on nyt rouvais immeinen:heart:..tänään ja eilen ovisplussa ja maanantaina passiin jos vaan sulatuksesta selviivät..Mä pääsin sinne kouluunkin:D ja aloitin nyt maanantaina..ihanaa kun nyt vihdoin elämä hymyilee vaikka raskaana en olekkaan..toiveikas syksy passien suhteen:heart:
 
  • Tykkää
Reactions: soja
Moi kaikille

Se on sitten siinä, viimeiset pakaste alkoi eivät selvinneet enää sulatuksesta, voi vi**** !!! 10 alkiota alunperin saatiin ja tässä on tulos, aina ei voi voittaa !!!!!

Nyt sitten odotetaan menkkojen alkuja ja mietitään mitä halutaan tehdä, luultavasti IVF edessä lyhyellä kaavalla. Divina reseptin sain jo kotiin.

Anteeksi negatiivisuuteni, mutta ei hymyilytä hirveesti ja ympärille syntyy kokoajan ihania vauvoja :(

Tsemppiä kaikille !!!
 
Pahoittelut Lutinus... Eikä tartte pyydellä anteeksi negatiivisuutta, kyllä me täällä tiijetään miten perseestä tämä on. Meilhä kans ei selvinny vikat pakkasesta. 5 alkiosta saatiin peräti 2 siirrettyä.

Kp 10, ovulaatio tais olla eilen, joten ennustan 20 päivän ennätystynkää kiertoa. Prölölöö... Sitte pääsee taas mahaansa piikittelemään. Voi v*ttu, kun osaa tympästä, mutta pakko kai se on...
 
I curie onko sulla pitkä vai lyhyt kaava ?

Onko täällä kellään lyhyen kaavan hoidosta kokemuksia ? Jos on niin kuuntelen mielelläni. Mulla jäi hieman epäselväksi miks lyhyt, ainut asia minkä Lääkäri sanoi oli että ensimmäisen hoidon jälkeen oli kookkaat munasarjat, ei kuitenkaan hyperiä.

Tulee sellainen olo että tässä ollaan koekaniinina, nyt sit testataan miten lyhyt kaava toimii ja näinhän se kai menee. Toivon vaan että tulokset tästä lyhyestä on yhtä hyvät kuin pitkästä. Positiivista myös se että jää ne ällöt nenäsumut pois :)
 
I curie luin hieman taaksepäin ja lyhyellä siis sinäkin:) mitkä lääkkeet sulla on ? Minä odotan siis menkkojen alkua ja aloitan sit divinan syömisen, sillä kait ajoitetaan sitten seuraavat menkat... Näin olen ymmärtänyt ainakin...
 
Polilla käyty ja yksi alkio saatu matkaan:) olivat sulattaneet yhden yksittäisen alkion, kun muut ovat pareittain oljissa. Joten pakkaseen jäi vielä 8kpl alkioita..tää oli nelisolunen siirrettäessä. Ainut ongelma oli laitossa, että rakko ei ollu tarpeeks täynnä ( viimeeks antti sano et rakko piti tyhjentää ja oli siten helpompi tehä siirto) ja jouduin sitä täyttelee siinä vielä. Noh, ei ne saanu sitä katetri putkea laitettua...ottivat ohjaimen, ei onnistunu..joutuvat puuduttaa kohdunkaulan jotta saivat kuula pihdeillä suoristettua mutkaa kohdunsuulla..mulla meinas päässä itku kun pelotti niin paljon ( viime kerralla inssissä kun käyttivät kuulapihtejä niin se koski ihan kamalasti ja vertakin tuli ) nyt onneks se puudute autto eikä koskenu niin paljoa, mutta ei se puudutteenka laitto ollu mitenkään kivaa|O miten vitussa voi olla näin hankalaa tää siirtojen teko mulle..oikeesti tulee kammo kohta enkä voi mennä koko siirtoon toiste:(

Tukilääkkeinä kortisooni, disperiini ( jotka aloitin jo siis kun sain ovisplussan) ja tänään illalla myös 100mg luget 3x/ 2 krt pv

Mä oon tulossa kipeeksikin vielä, tyttö on meilä jo räkätaudissa:snotty:
 
Ovis lähestyy, mutta limakalvo on surkea. Pitkä tiputtelu menkkojen jälkimeiningeissä häiritsee hormoitoimintaa. Onneksi sentään se folli on ja Primolutitkin tuli tähän kiertoon, joten ei pääse pitkäksi venymään. Olen nyt pudottautunut pois kuumeiluketjuista. Ei tunnu yhtään minun porukoiltani vaikka muutama muukin pitkänmatkalainen on joukossa. Täällä on muut suunnilleen samassa tilanteessa ja tietää mitä käyn läpi, joten keskityn nyt tänne lapsettomuuspuolelle. Kovin palsta-aktiivia minusta tuskin on lähiaikoina tulossa. Sen verran koville ottaa tuo hoitojen jatkuminen.

tyty86 > Onnea ja tarrasukkia matkalaiselle! Tähän pinoon olisi mahtava saada paljon plussia syksyn aikana. Hankalasti on kyllä siirtopuuhat sujuneet sulla. Toivottavasti tämä on nyt sitten viimeinen (ainakin tällä erää) eli plussa pärähtäisi. Tsemppiä piinailuun!

Lutinus > :hug: Tuo on yksi niistä pelottavista ajatuksista. Ikävää, että jouduit kokemaan sen. Tsemppiä, voimia ja parempaa onnea uuteen kierrokseen! Mulla myös lyhyt kaava, Primolutilla ajoitus tässä kierrossa ja sitten tuttuun tapaan Puregonilla kasvattelut. Jarru ja irroituspiikki tulee toki myös ja loppukiertoon Luget, jos päästään siirtoon asti. Näin unta, että eka ivf toi plussan, jota minun oli vaikea uskoa todeksi. Jalat on tukevasti maassa. Ei ole aikaisemmatkaan raskausunet olleet mulle enneunia.
 
Poli käynti käyty ja nyt sain ensimmäisen kerran metut käyttöön...Joita syön sitten koko hoitojen ajan eli jos hyvin käy niin puolivuotta. Vähän jännittää kun olen lukenut jos jonniin moisista sivuoireista. Noh nyt pitäisi auttaa myös painon pudotukseen joka entisestään lisää motivaatiota...:D
 
Täällä onkin nyt monella hoidot taas aluillaan tai ainakin jo suunniteltu, hyvähyvä! Tai siis niin hyvä kuin se nyt onkaan, mutta aniveis you know what I mean :D

Aika monella onkin lyhyellä kaavalla suunniteltu seuraava hoito, siis jos ymmärsin niin Macy, simpli, Lutinus ja i_curie. Lyhyt hoito buumi menossa, taidan olla aikut joka pitkällä kaavalla menossa :LOL:

Sait jo varmaan selville soja ne puhelinajat? Ja varmaan ootkin jo rimpautellut..?

:hug: Lutinus, se on niin musertavaa saada soitto ettei sulatus onnistunut, varsinkin jos itsellä oli odotukset jotain toista. Tsemppiä uuteen koitokseen!

i_curie Mieli jo hivenen parempi? Onko opintoasia selvinnyt? Sitähän ollaan jo konkareita tuon piikkittelyn suhteen, niin kohta se menee taas rutiinilla :D Onpas sinulla kyllä lyhyt kierto :O hauska sana tuo sinun prölölöö :LOL:

Nyt tytylle onnea matkaan! Melkonen lääkearsenaali sinulla käytössä!

Macy ymmärsinkö että te pääsitte miehen kanssa sopuun ivf:n alotuksesta? Toivottavasti miehesi on nyt täysin hommassa mukana, tsemppiä!
Tuosta kuumeiluketjusta, itse en ole koskaan tuntenut kuuluvani sinne puolelle, jotenkin vaan kokenut sen ärsyttäväksi ja naiiviksi ja ihan jo yrityksen alkuajoista asti, outoa : /

simpli Oletko sinä toivonut niitä metuja jo aiemminkin vai? Toivottavasti sillä on tehokkaat vaikutukset ja auttaa hyvin!

On: Nollaultrassa käyty ja nolla oli, huh. Torstaina alkais sitten pistokset ja hieman isommalla annoksella pari päivää, vähä jännä :confused: Kuhan ei nyt nuo minun munasarjat ihan villiintyisi siitä, senpä näkee sitten ens viikolla. Pikkuisen meinaa tulla nämä hoitojutut uniinkin, ihan seko unia sitä näkeekin ja kai alitajuntaisesti jännäilee ja stressaa, vaikka noin muuten koittaa olla ihan rennoin mielin.
 
Muistan joskus kyselleeni ja yksi lääkäri vilauttikin yhdessä keskustelussa, mutta vasta nyt kun tosissani teen töitä painon eteen ( tarkkailen ruokailujani ja käyn salilla vähintään 2 kertaa viikossa) niin tuli resepti. Monet ovat saaneet kyseisen lääkkeen jo kun clomit on tulleet kehiin. Mutta täytyy sanoa ettei paino tipu samalla tavalla kuin pari kymppisenä. Mutta jokainen kerta kun puntari on nyt liikahtanut tiedän ettei se ole enää nestettä vaan nyt on kyse jo ihan tuosta läskistä.
 
Melargia > Päästiin ratkaisuun, mutta aika yksin minä tssä tilanteessa olen. Miehestä ei juurikaan ole tueksi. Alkaa jo pelottaa ajaako tämä meidät eroon vaikka molemmat lapsen haluamme ja vieläpä toistemme kanssa. Mulla on tarve puhua muillekin kuin P:lle ja parille kaverille, mieshän se lähinnä ja osallisenakin tässä. Mutta ei halua, ei kykene. Vain välttämättömät puhun. Sanoi suoraan, ettei halua kuulla. On kuulemma niin rankkaa. Ilmaisin kyllä mieleni aika rumasti siinä vaiheessa. Minullahan tässä on enemmän kestämistä, varsinkin kun olen yksin viallinen. Sikäli kai hänellä on vielä prosessi kesken, ettei ymmärrä muuta kuin oman pahan mielensä.

Ärsyttää. Infektiokokeet pitää uusia. :headwall: Verikokeen voin antaa milloin vain, mutta inhoan pissanäytteen antamista. Se on labrassa aina niin viimeisen päälle tarkkaa säätämistä ja muutenkin epämukavaa. Pakkohan sekin on hoitaa, kun sääntö niin on. Mitään hyötyähän tuosta tutkimisesta ei ole, kun mihinkäs se tilanne tässä välissä olisi sen osalta muuttunut. Varmistavat vain varmistamisen vuoksi. Turhauttaa. :kieh:

Positiivisuus on ropissut kuin syksyn lehdet. Jospa se väriloisto toisi paremman mielen. Onneksi on viikonloppu tulossa ja nään rakkaita ystäviä.
 
Gizmo82: Kiitoksia.

Omaa napaa: Nyt on pistelyt aloitettu ja heti seuraavana päivänä pistelystä alkoi tuntu munasarjoissa (tuli olo tila vähän että what kuinka se nyt jo). Metut siis on auttaneet painon hallintaan ja meikän ruokahaluun, ei tee mieli mättää koko ajan tavaraa alas kurkusta. Ja aikaisemmin miun paino on tippunut todella nihkeästi nyt jo 4 päivässä paino tippunut jo 500g (Jihaa). Olen toistaiseksi sivuoireiden määrältä välttynyt ja vain kerran kärsinyt yhdestä oireesta ja sekin meni nopeasti ohi.
 
Täällä pp5 eikä mitään oiretta mihinkään suuntaan: /..en sit tiiä onko se hyvä vai huono asia..
simpli onnea painon pudotukseen..se ei ole helppoa, mutta kun jaksaa pitää päämäärän mielessä ja olla sitkeä varmasti saat painon putoamaan.
macy se ei varmaan ole helppoa jos mies ei ole kunnolla mukana projektissa:hug: tässä kaikki tuki on tarpeen. Mä olen huomannut, että mun on helpompi olla kun olen asiaa jakanut enemmän. En tietenkään kaikille, mutta lähimmille..ei ne välttämättä osaa suhtautua asiaan, mutta tajuavat missä mennään.
Melargia onnea pistoihin=)
 
Jotenki mulla on ihan semmonen olo että tää hoitokaan ei onnistunut:headwall: jotenkin sen vaan sisällään tietää..vaikka pp6..vituttaa käyttää noita lugejakin kun ne väsyttää ja kusettaa vaan..sama kortisoonilla..mulla ei oo yhtään semmonen taistelija fiilis,jotenkin mä oon ruennu jo työstää sitä tosi asiaa, ettei meille toista lasta tule. Meillä pakkasessa 8 alkiota eli 4 siirto kertaan JOS sulatuksesta selviivät. Sit meijän hoijot on siinä,ei mennä toiseen ivf:ään..musta ei ole siihen:ashamed: jos ei näillä pakkas ukoilla lasta tule niin mä alotan sen reuma lääkkeen eikä meille voi enää vahinkoakaan sattua. se reuma lääke on semmosta myrkkyä, ettei sikiö siitä selviä.Ja joudun koko loppuelämäni sitä lääkettä syömään..
 
Tyty86 elä heitä vielä kirvestä kaivoon! Eihän niitä oireita aina välttämättä alussa tule. Itsellänikin tuoresiirrossa oli aivan sataprosenttisen varma olo ettei tärppiä tullut vaikka testipäivänä kaksi viivaa testissä pilkottikin. Pidetään vielä peukkuja!!
Täällä meneillään pp5 eikä oireita myöskään muutakuin nämä perus lugemeiningit eli hirvee väsymys ja tissit on kipeenä. Eilen olin tuntevinaan pientä nipistelyä kohdussa mutta aika lievää sellaista.. Jotenkin oon tullut tosi varovaiseksi näiden tunteiden kanssa enkä uskalla lähtä hehkuttamaan oikeen suuntaan enkä toiseen näitä tuntemuksia. Ahistaa jo valmiiksi nega enkä myöskään uskalla ajatella positiivista tulosta sen tuoresiirron keskenmenon jälkeen : / Hirveesti pelottaa se että jos nämä hoidot ei koskaan tule onnistumaan joten täytyy vaan mennä päivä kerrallaan ja katsoa mitä tuleman pitää :)
 

Yhteistyössä