Keskustelunavaus puistossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vierastus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Vierastus

Jäsen
13.08.2008
112
0
16
Olen vauvan kanssa kotona, ja yksinäisyys vähän häiritsee. Olen luonteeltani epäsosiaalinen, eikä miehen työn perässä muutto toiseen kaupunkiin auttanut asiaa. Vauva ei vielä ole puistoiässä, mutta sekin aika tullee.

Kysymys kuuluu, miten pääsisin juttusille toisten äitien (tai muiden) kanssa puistossa? Mistä kannattaisi avata keskustelu? Mistä halutaan puhua? Lähipuisto on aika iso, joten kynnys mennä juttelemaan tuntemattoman kanssa on suurempi kuin pienessä puistossa, jossa paikalla pari äitiä.
 
mä tuntisin itseni orpoksi puistossa vaan vaunuissa nukkuvan vauvan kanssa, enkä varmaan osais heittää yhtään mitään kellekkään. mutta mll perhekahvilat, asukastuvat ja seurakunnan kerhot on jees paikka löytää uusia äitejä samassa tilanteessa. siellä on "ohjaajatkin" jotka ainakin sanoo ekana jotain, johon on hyvä yhtyä..
 
Onko paikkakunnallasi mll:n toimintaa,perhekahviloita ym?
Sieltä kanssa löytyisi vauvojen äitejä.
Käys kurkkaan myös täältä tavataan ja ystäviä osiosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja perskyrpänen:
mä tuntisin itseni orpoksi puistossa vaan vaunuissa nukkuvan vauvan kanssa, enkä varmaan osais heittää yhtään mitään kellekkään. mutta mll perhekahvilat, asukastuvat ja seurakunnan kerhot on jees paikka löytää uusia äitejä samassa tilanteessa. siellä on "ohjaajatkin" jotka ainakin sanoo ekana jotain, johon on hyvä yhtyä..

Joo, kävin kokeilemassa perhekerhossa, mutta siellä oli käytännössä sama meininki kuin puisotossa, lapset siis leikki omiaan, äitit juoksi perässä, eikä mitään järjestettyä ohjelmaa. Syyskaudella saattaa tosin olla sitten jotain...
 
Täällä pikkukylässä taas nuo perhekahvilat ja perhekerhot on niin sisäpiiri paikkoja ettei oo tosikaan! Tasan kerran oo käyny molemmissa ja siellä ne tutut äidit istuu keskenään tiiviissä ringissä ja korkeintaa kattelee nenänvartta pitkin, että mitäs vi..ua tänne tulit? Ja jos uskaltaa avata suunsa ja sanoa jotain, pahimmassa tapauksessa ei saa vastausta ollenkaan tai jotain ylimalkaista ja sit käännyhtään oman piirin puoleen! Ei kiitos mulle, ei oo niin kova itsetunto, että jaksaisin viikosta toiseen siellä käydä!

Mut muskari, liikuntakerho tms, on meillä toiminu ihan hyvin, on saatu tosi kivoja kavereita sieltä
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä pikkukylässä taas nuo perhekahvilat ja perhekerhot on niin sisäpiiri paikkoja ettei oo tosikaan! Tasan kerran oo käyny molemmissa ja siellä ne tutut äidit istuu keskenään tiiviissä ringissä ja korkeintaa kattelee nenänvartta pitkin, että mitäs vi..ua tänne tulit? Ja jos uskaltaa avata suunsa ja sanoa jotain, pahimmassa tapauksessa ei saa vastausta ollenkaan tai jotain ylimalkaista ja sit käännyhtään oman piirin puoleen! Ei kiitos mulle, ei oo niin kova itsetunto, että jaksaisin viikosta toiseen siellä käydä!

Mut muskari, liikuntakerho tms, on meillä toiminu ihan hyvin, on saatu tosi kivoja kavereita sieltä

Täällä ihan sama juttu noissa perhekahviloissa ettei tarvi naamaansa niihin työntää.
 
mene vaan sitkeesti sinne perhekerhoon :-)
Itse en kanssa tuntenut seudultani ketään lapsiperheellistä kun eka oli vaunuikäinen ja sitkeesti kävin vaan avoimessa kerhossa.
Ekoilla kerroilla olin vieras kaikille ja muut jo tunsivat toisensa.Tokalla kerralla jo tervehdittiin ja siittä se sitten lähti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
mene vaan sitkeesti sinne perhekerhoon :-)
Itse en kanssa tuntenut seudultani ketään lapsiperheellistä kun eka oli vaunuikäinen ja sitkeesti kävin vaan avoimessa kerhossa.
Ekoilla kerroilla olin vieras kaikille ja muut jo tunsivat toisensa.Tokalla kerralla jo tervehdittiin ja siittä se sitten lähti.

Täytynee sitten vaan olla sitkeä ja toivoa, että esim. syksyn tullen olis vähän jotain ohjelmaa ja ehkä jopa muitakin uusia. Kiitos rohkaisusta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierastus:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
mene vaan sitkeesti sinne perhekerhoon :-)
Itse en kanssa tuntenut seudultani ketään lapsiperheellistä kun eka oli vaunuikäinen ja sitkeesti kävin vaan avoimessa kerhossa.
Ekoilla kerroilla olin vieras kaikille ja muut jo tunsivat toisensa.Tokalla kerralla jo tervehdittiin ja siittä se sitten lähti.

Täytynee sitten vaan olla sitkeä ja toivoa, että esim. syksyn tullen olis vähän jotain ohjelmaa ja ehkä jopa muitakin uusia. Kiitos rohkaisusta :)

kylläpä sitä ne sisäpiirin kotkatkin on joskus yleensä olleet sen ekan vauvan äitejä, ja tunteneet tuon saman.. minullakin on monta hyvää ystävää joita näen vain kerhoissa, ja siksi siellä on mukava jutustella asioita, se ei taroita sitä että juttuun ei saisi liittyä.
 

Yhteistyössä