keskustelu sectiota haluaville

Jos vielä synnytän, haluan sektion.

Olen synnyttänyt 2 lasta alateitse.

Ekan synnytyksen kesto 29 tuntia, lapsi suoraan teholle sydänongelmien vuoksi. Itse olin tosi kauan huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen, 2 asteen repeämät yms.

Tokassa synnytyksessä lapsi iso, yli 4,7 kg. Vaadin jo raskausaikana etukäteen sektioita lapsen suuren koon vuoksi, mutta en saanut. Synnytyksen nopeuden vuoksi synnytin tällä kertaa ilman kivunlievitystä, mikä sekin oli hirveää. Imukupilla autettiin, ja sain 3 asteen repeämät. Kun lapsi oli ulkona, mut jouduttiin viemään leikkaussaliin ommeltavaksi, jossa ompeleva lääkäri totesi, että "olet ihan riekaleina". Ompelivat sitten 2 tuntia, keskellä yötä. Reilussa kuukaudessa ei ole repeämä parantunut ollenkaan, ei todellakaan. Millä tahansa mittarilla mitattaessa (lapsen terveys ja turvallisuus, äidin terveys ja loppuelämä, raha) olisi sektio ollut kiistattomasti parempi vaihtoehto.

Että tässä mun tarina alatiesynnytyksen "paremmuudesta".
Olen katkera, enkä häpeä myöntää sitä. Repeämät muistuttavat koko ajan asiasta. Olen niin raivona, että voisin kuristaa jokaisen, joka tulee mulle sanomaan, että harjoita lantionpohjan lihaksia, kyllä se siitä...

 

Eka "pelkokäynti" takana (NKL:llä). Itseasiassa juttelin ainoastaan lääkärin kanssa. Aika yleistä jutustelua ja sitten kurkattiin vauvaa ultralla. Saan ajan erikseen pelkopolin kätilölle jonka kanssa jutellaan tarkemmin (luulin että olisi ollut samalla käynnillä). Sain käynnistä irti sen minkä halusinkin ja se on lääkärin suusta: "ketään ei voida pakottaa alatiesynnytykseen". Rv:llä 36 on synnytystapa-arvio jossa päätetään synnytystapa, mutta ketään ei siis pakoteta vasten tahtoaan alatiesynnytykseen.

HUH! Helpotti edes vähän..

 

\

Ei se katetrin laitto ole kivulias, tuntuu vain "hassulta" aluksi. Sen takia ei kannata jännittää.

voi ei mun kohdalla ainakaan tuntunut hassulta. mulla on 2 suunniteltua sektiota takana ja ekalle kerralla meni vintti pimeeks kun laittovat katetrin, toisella kerralla meni hieman paremmin tosin olin kuulema valkonen kun lakana mutta pysyin tolpillani, tämäkin on yksilökohtasta.

te jotka halauatte pelkojen takia sektion ni pysykää lujana keskusteluissa ja ketään ei voi pakottaa synnyttää alakautta, itse sain 2 sektiota pelon takia.

 

\

Eka "pelkokäynti" takana (NKL:llä). Itseasiassa juttelin ainoastaan lääkärin kanssa. Aika yleistä jutustelua ja sitten kurkattiin vauvaa ultralla. Saan ajan erikseen pelkopolin kätilölle jonka kanssa jutellaan tarkemmin (luulin että olisi ollut samalla käynnillä). Sain käynnistä irti sen minkä halusinkin ja se on lääkärin suusta: "ketään ei voida pakottaa alatiesynnytykseen". Rv:llä 36 on synnytystapa-arvio jossa päätetään synnytystapa, mutta ketään ei siis pakoteta vasten tahtoaan alatiesynnytykseen.

HUH! Helpotti edes vähän..

Onpa kiva kuulla että sinäkin sait ihmismäistä kohtelua pelkopolilla!!
Eikö helpota eri tavalla kun ei tarvitse enää mielessään asiaa vatvoa niin paljon kun kuulee lääkärin/kätilön suusta ne "maagiset" -ei voida pakottaa- sanat! =)
Mulla olisi enää 3 viikkoa tuohon 36 viikon synnytystapa-arvio-käyntiin....

 

te jotka halauatte pelkojen takia sektion ni pysykää lujana keskusteluissa ja ketään ei voi pakottaa synnyttää alakautta, itse sain 2 sektiota pelon takia.
[/quote]

Millaiset väliajat? Tuliko komplikaatioita?Olitko kauan sairaalassa toisen jälkeen (toinen lapsi kotona)?

 

[/quote]

Onpa kiva kuulla että sinäkin sait ihmismäistä kohtelua pelkopolilla!!
Eikö helpota eri tavalla kun ei tarvitse enää mielessään asiaa vatvoa niin paljon kun kuulee lääkärin/kätilön suusta ne "maagiset" -ei voida pakottaa- sanat! =)
Mulla olisi enää 3 viikkoa tuohon 36 viikon synnytystapa-arvio-käyntiin....
[/quote]

Kyllähän se helpotti, paljonkin! Nyt aloin kyllä miettimään jos vko:n 36 käynnillä ei olekaan yhtä mukava lääkäri.. Mutta ei kai sillä kuitenkaan pitäisi väliä olla koska näin on sanottu ja kun on itse vaan tiukkana sen sektion suhteen niin eiköhän se sieltä helu..

 

Kyllähän se helpotti, paljonkin! Nyt aloin kyllä miettimään jos vko:n 36 käynnillä ei olekaan yhtä mukava lääkäri.. Mutta ei kai sillä kuitenkaan pitäisi väliä olla koska näin on sanottu ja kun on itse vaan tiukkana sen sektion suhteen niin eiköhän se sieltä helu..
[/quote]

ANna puhua mitä puhuu, ole kohtelias, mutta sitten on se SINUN kantasi asiaan...Siis jos hankaloituu vk 36. vaikka sulle luvattaisiin alatiesynnytyksestä maat ja taivaat, jos haluat sektion, niin anna mennä.

 

\

Kyllähän se helpotti, paljonkin! Nyt aloin kyllä miettimään jos vko:n 36 käynnillä ei olekaan yhtä mukava lääkäri.. Mutta ei kai sillä kuitenkaan pitäisi väliä olla koska näin on sanottu ja kun on itse vaan tiukkana sen sektion suhteen niin eiköhän se sieltä helu..

ANna puhua mitä puhuu, ole kohtelias, mutta sitten on se SINUN kantasi asiaan...Siis jos hankaloituu vk 36. vaikka sulle luvattaisiin alatiesynnytyksestä maat ja taivaat, jos haluat sektion, niin anna mennä.

[/quote]

Niin, pitää vaan pitää pääni.. Onko sinulle "vieras" tehty pelkosektio ja jos on niin miten sun prosessi sujui?

 

\

te jotka halauatte pelkojen takia sektion ni pysykää lujana keskusteluissa ja ketään ei voi pakottaa synnyttää alakautta, itse sain 2 sektiota pelon takia.

Millaiset väliajat? Tuliko komplikaatioita?Olitko kauan sairaalassa toisen jälkeen (toinen lapsi kotona)?

[/quote]


ensimmäinen sektio -99 silloin joutusin olemaan pitkään sairaalassa 6+1 koska lapsella oli keltasuutta..ei minkäänlaisia komplikaatioita kaikki meni hyvin ja haava parani nopeasti. nyt sitten 21pvä lokakuuta oli toinen sektio ja kaikki meni jälleen kerran hyvin, perjantaina iltapäivällä leikattiin ja samana iltana kävelin, lauantai aamuna vikat kipulääkkeet ja sunnuntaina kotio. esikoinen oli mummolassa sen aikaa. haavan kanssa ei mittää ongelmia sairaalasta pääsyn jälkeen ajelin jo autolla ja käyny pitkillä kävelyillä.että tämmöttiä

 

Nostellaan taas

 

\

\

Kyllähän se helpotti, paljonkin! Nyt aloin kyllä miettimään jos vko:n 36 käynnillä ei olekaan yhtä mukava lääkäri.. Mutta ei kai sillä kuitenkaan pitäisi väliä olla koska näin on sanottu ja kun on itse vaan tiukkana sen sektion suhteen niin eiköhän se sieltä helu..

ANna puhua mitä puhuu, ole kohtelias, mutta sitten on se SINUN kantasi asiaan...Siis jos hankaloituu vk 36. vaikka sulle luvattaisiin alatiesynnytyksestä maat ja taivaat, jos haluat sektion, niin anna mennä.

Niin, pitää vaan pitää pääni.. Onko sinulle "vieras" tehty pelkosektio ja jos on niin miten sun prosessi sujui?

[/quote]

on tehty, hyvin meni. ja pelkäsin myös sektiota.

 

Täällä rv27 menossa ja mielessä on alkanut pyöriä synnytys&sektio... Kuinka yleensä sektioon päädytään? Lääkäri on maininnut mun kapean lantion mut mitään puhetta sektiosta ei tosin oo ollut. Pitääkö tosiaan odottaa sinne rv36 että saa tietää kuinka se vaavi maailmaan saadaan?

 

\

Täällä rv27 menossa ja mielessä on alkanut pyöriä synnytys&sektio... Kuinka yleensä sektioon päädytään? Lääkäri on maininnut mun kapean lantion mut mitään puhetta sektiosta ei tosin oo ollut. Pitääkö tosiaan odottaa sinne rv36 että saa tietää kuinka se vaavi maailmaan saadaan?

Kannattaa ottaa heti yhteys neuvolaan jos on asia alkanut mietityttämään. Synnytys-arviohan tehdään perinteisesti viikolla 36, mutta toki sektiopäätöksen saa jo aiemminkin, jos esim. ahdas lantio tai joku muu seikka sulkee pois alatiesynnytyksen.
Synnytys-arviota ei tehdä automaattisesti kaikille, mutta käsittääkseni sen saa jokainen niin halutessaan.
Mutta mene ihmeessä puhumaan asiasta hoitajan kanssa niin ei tarvitse itsekseen asiaa pohtia

 

kiva tietää että samalla tavalla tuntevia on muitakin..itse sain ensimmäiseni 4kk sitten ja kertaakaan raskausaikana eikä vielä käynnistyksessäkään pelottanut tai liiemmin jännittänyt alatiesynnytys mutta sitten kesken avutumisen kätilö tuli huoneeseen lääkärin kanssa laittamaan minua käyrälle ja sitten kuulin vain kun joku karjaisi:että nyt leikataan ja sitten mua vietiin...
se kaikki oli elämäni kamalin ja suoraan sanoen kauhistuttavin tilanne. olin niin kauhuissani sen pelkän 5min ajan että en saanut sanaa suustani edes kysyäkseni mitä tapahtuu? se tilanne olikin kuin kohtaus teho osastosta ja kohtaus kesti n.5min ja olinkin jo leikkauspöydällä ja maski laskettiin kasvoilleni ja käskettiin vetää syvää henkeä...

jälkeenpäin sitten kerrottiin että sydänäänet olivat tipahtaneet.
mutta loppu hyvin kaikki hyvin,syntyi terve kaunis poika vauva,happivajausta eikä mitään ollut ehtinyt tulla

mutta silti yhä edelleenkin iskee kauhu,itku ja paniikki kun ajattelen tuota hetkeä,tunnetta,menettämisen pelkoa yms.mielestäni sana kauhu kuvaa hyvin silloisia tunteitäni,se oli kauheaa yritin kysyä että mitä tapahtuu,mutta niitä sanoja ei vain tullut ulos.
en usko että tulen koskaan uskaltamaan edes yrittää alatiesynnytystä.

 

NOSTO!!! :wave: :wave:

 

Joillekin sektio on välttämätön ja syyt tosiaan vaihtelee. Itse halusin ekan synnyttää sektiolla koska vauva oli perätilassa (alatiesynnytyksessä olisi omat riskinsä joita en halunnut ottaa). Sektion jälkeen olin kaikista kipulääkityksistä huolimatta äärettömän kipeä ja väsynyt. Toipumisaika oli n. kuukausi, vauvan nostelun kanssa sai olla varovainen.
Toisen synnytin alakautta, se käynnistettiin. Tosi kipeetä hommaa ilman sen kummempia puudutuksia mutta hengissä selvittiin. Ja jos valita saisi niin alatiesynnytyksen valkkaisin seuraavaksi tavaksi synnyttää. Minulla ei erityisiä pelkoja siis ole ollut ennen kumpaakaan synnytystä; sektion jälkeen on tullut leikkauskipupelko... Jokainen tapaus on erilainen ja hyvä on että vaihtoehtoja löytyy!

 

Hyvä avaus! Kannattaa itse olla tarkkana jos epäilee että lapsi ei mahdu tulemaan. Kipuun ei kuole mutta jos lantio ahdas / lapsi iso / muita rakenne ongelmia niin ne pitää kyllä itse huomioida ja varmistaa.

Esim kovin isoa lasta ei ole järkeä alkaa nykyaikan pukkaamaan alakautta koska siinä on olemassa riski että lapsi jää kiinni.
Yksityisellä itse kävin koko ultrassa ja tutkimuksissa (röntgen) varmsitamassa että varmasti mahtuu tulemaan.

Itsellä oli sitte synnytyksessä varma olo siitä että ainakaan lapsi mahtuu joten sitten ai se kipukaan tuntunut niin pahalta.

Sektio on ihan hyvä tapa synnyttää siinä missä alatie synnytyskin. Tosin alatie synnytyksestä ehkä palautuu nopeammin.

Alkää antako puhua itseänne ympäri ilman että olette tutkituttaneet tilanteen ennen synnytystä! Siis jos vähänkään epäilyttää. itse pitää vaatia, itse olette oman kroppanne parhaita tuntijoita. Kunnallisella puolella vähättelevät monesti asioita mutta yksityisellä suhtautuvat asiallisesti.

 

Nosto!! :wave: :wave:

 

on näköjään keskustelu käynnistynyt sen jälkeen kun ole viimeksi palstalle käynyt,

menetin esikoislapseni toisella kolmanneksella, jouduin hänet kuolleena synnyttämään. Synnytys käynnistettiin lääkkeellisesti ja oli todella kivulias. lääkepiikit ei auttaneet, yhtään, enkä kärsinyt olla hetkeäkään paikallaan sängyssä vaan valitin ääneen. Tajusin jälkikäteen ettei supistuksilla ollut yhtään väliä vaan 5 tuntia oli yhtä kipua kunnes lapsi syntyi enenn kuin kohtu oli kunnolla auennut. (kätilö koitti pari minuuttia ennen lapsen syntymää ettei täällä vielä ole paikat auki..)

Olin jo ennen raskautta varma siitä että haluan sektion ja jos vielä raskaudun tämän synnytyskokemus lisää varmuuttani asiasta. Uskon siihen että äiti itse pystyy arvioimaan / aavistamaan nämä asiat paremmin kuin kukaan "ammattilainen". kaikilla pitäisi olla oikeus saada sektio pelon ýhtä hyvin kuin muiden syiden takia.

tsemppiä kaikille pelkopolikäynteihin ja pitäkää päänne naiset!

 

en suosittele kellekkään sektiota..itsellä oli ainaki aika kauhea kokemus, ja se toipuminen siitä on kaikista pahinta..ne kivut on mitä melkoset..menee aikaa ennen ku pääsee sängystä ylös, että ei siinä vauhilla vauvaa oteta sängystä eka viikolla..
vaikka itellä oli eka lapsi, niin toivottavasti toisen saisin synnyttää alakautta, vaikka pahahan se voi olla sekin..

 

\

en suosittele kellekkään sektiota..itsellä oli ainaki aika kauhea kokemus, ja se toipuminen siitä on kaikista pahinta..ne kivut on mitä melkoset..menee aikaa ennen ku pääsee sängystä ylös, että ei siinä vauhilla vauvaa oteta sängystä eka viikolla..
vaikka itellä oli eka lapsi, niin toivottavasti toisen saisin synnyttää alakautta, vaikka pahahan se voi olla sekin..

Ymmärsit varmaan jo kirjoittaessasi, ettei voi noin vain yleistää. Parantuminen sektiosta on täysin yksilökohtaista kuten alatiesynnytyksestäkin. Ja keskusteluhan on kaiketi synnytyspelkoisten halusta saada sektio, en usko että päällimmäisenä on ajatus nopeasta toipumisesta ja jokainen (ainakin toivottavasti) sektion haluava tietää että vauvan ja kaikkien muidenkin asioiden hoito ei heti onnistu.
Itselläni ainakin mies aloittaa isyysloman heti leikkauspäivästä ja on apuna sairaalassa vauvan hoidossa.

 

minulla on nyt 9kuukautta vanha ihana pieni tyttö mutta vieläkin näen painajaisia alatiesynnytyksestäni. nopeahan se oli 7,5 tuntia ensimmäisistä supistuksista. tyttö oli pieni 3080g mutta silti tuntui liian suurelta ja kyselin ennen synnytystä monesti mahtuuko varmasti. "kyllä se helposti mahtuu kun on noin pieni" kolmen vartin tikkauksen jälkeen sai vasta "levätä" ja tutstua uuteen perheenjäseneen. sanoivat jälkeenpäin että lantionpohjan lihakset olivat tiukat ja suuret, johtuen tanssi- ja jumppaohjaamisesta. sairaalassa olin 5 päivää eikä vieläkään olisi päästänee kotiin kun en pystynyt istumaan kunnolla.
jälkitarkastuksessa sanoin että kätilö oli "julma" ei ollenkaan huomioiva ja ymmärtävä ensisynnyttäjälle, ja lääkärikin totes että onpa ollut rankka synnytys kun tikitkään eivät oli ihan vielä lähteneet, parantumista oli vielä paljon jäljellä.
meillä parisuhde kärsii kun pelkää että tulen uudestaan raskaaksi vaikka ehkäisy on niin hyvä kun vain voi olla.
kokemukset ovat kaikilla erilaisia. toisilla helpompia ja toisilla hankalampia. en vain ymmärrä miksi ei saisi valita jompaakunpaa synnytystapaa pelkojen ja/tai kokemuksen perusteelle, miksi kivun "täytyy kuulua asiaan", :attn: tämä on vain minun kokemukseni ja olen todella herkkä kivulle.
anteeksi jo etukäteen jos joku pelästyy kokemaani, päätös on kaikkien oma enkä haluaisi pelotella ketään tai kääntää kenenkään päätä kumpaankaan suuntaan. OLET OMAN VARTALOSI HERRA!!
jaksamista kaikille ja iso lämmin halaus!

 

\

OLET OMAN VARTALOSI HERRA!!

Tämän kun kaikki ymmärtäisivät.....!!

 

keskustelun avaaja pitkästä aikaa täällä =)
hienoa huomata, että emme ole yksin!

minulla on siis nyt rv9+5, ensimmäinen neuvola takana, enkä siellä maininnut mitään haluttomuudestani synnyttää. tänään menen yksityiselle ultraan, toivottavasti saisin myös suuni auki mahdollisesta sektiosta. varasin ajan lääkärille, joka on sekä kirurgi, että naistentautien erikoislääkäri.

palaillaan palstalle ja mukavaa joulunodotusta kaikille pelkureille :flower:

 

Minä olen saanut synnytyspelon takia sektion kolmannessa raskaudessani. Kaksi ekaa oli niin nopeita ja hurjia alatiesynnytyksiä ja lapset isoja, joten kolmatta odottaessani menin suoraan yksityiselle ja rukoilin leikkausta. Minun piti kirjoittaa synnytyksistäni tarina ja nämä lappuset kädessäni menin äitipolille, jossa myönnettiin sektio sen kummemmin mukisematta. Leikkaus oli kyllä autuus, mutta silläkin on omat tuskansa jälkikäteen. Vauvakin oli minusta levottomampi ja itkuisampi, kun hänet äkkiseltään mahasta nostettiin. Siitä huolimatta nyt, kun odotan neljättä, pohdin taas tätä samaa, onko minusta sittenkään synnyttäjäksi??? Tiedän entuudestaan, että toimitus olisi nopea, mutta pelkään seurauksia ja sitä kipua, kun ei kuitenkaan ehditä taaskaan lievittämään kipuja. :'(