Keskenmenon jälkeen plussanneet - syksy 2011 ->

kiitokset teille haleista tuesta... takas teillekin :hug: on tosi paha olo.menin vessaan ja tuli oikein 10 sentin kokoiset klöntit verta pönttöön :( silloin purskahdin itkuun :( tuli tosi paha olo.olen ottanut rauhoittavaa lääkettä ahditukseen.en voi käsitellä tätä omin voimin...en usko ainakaan siihen pystyväni....aattelin et koitan saada jotain henkistä apua ammattilaiselta, tosi paha olo.mutta se jää sitten nähtäväksi.myöhemmin.nyt en jaksais semmosta....vuodan kuin seula ja on paha heikotus ollut :/ suurimmat osat tuli jo ulos.ne isot klöntit....ja tuntui niiiin pahalle :( tuntuu etten voi olla enää mitenkä et ois hyvä olla... :( ahdistaa todella ja paljon :/ minun lapseni on kuollut....vauvasta tuli vauva enkeli :'( sattuu niin paljon.....mutta en taida ollakkaan sairaala avun tarpeessa.mennyt tosi hyvin tää kotosalla. mutta silti, rikki olen :'(
 
Hallansurulle iso ja lämmin :hug:
Ei mitkään sanat nyt tunnu lohduttavan.. :( Mutta hei, suosittelen kyllä oikeesti puhumista jollekkin ammattilaiselle. Mä kävin itse työterveyden kautta psykologilla (kun km:t tod.näk. liittyy työoloihin) ja sen kyllä koin helpottavaksi. Voimia teille. :heart:
 
no minulla on oma psykiatri ja terapia jo valmiiks mutten luota terapeuttiin enkä psykeen niin en uskalla avoimesti puhua :/ huoh.tää vaan ottaa raskaasti.....
kirjoitin runon tuossa purkaakseni tunteina.kirjoitan sen tähän, halusitte tai ette :)

taivaani tähtönen, pieni lapsoinen

-Hän olisi halunnut nähdä maailman,
hän olisi tahtonut kurkottaa tähtiin,
olisin tahtonut hänen tarttuvan sormeeni ensikerran,
kumpa hän olis saanut luoda katseensa minuun.

Hän olisi halunnut juosta paljain jaloin heinäkedolla kukkien kanssa,
hän olisi halunnut kuullla lintujen laulun puiden oksilta.
Hän olisi halunnut sanoa, "äiti minä rakastan sinua"

Mutta sitä ei koskaan tapahtunut,
pieni enkelimme meni pois.
hän lensi tähdeksi taivaallemme,
surun kyyneleet jälkeen jättäen.

Hän ei ehtinyt avata silmiään,
hän ei ehtinyt nähdä hetkeä maailmaa.
ei äidin hellää syliä,
ei onnen kyyneliä.

Pieni enkelimme,
olet poissa, kaukana.
sinua emme ehtineet nähdä,
sinua viikkoja vain kannoin ja rakastin,
miksi, voi miksi sinut nyt menetin.-
 
Voi hallansuru :':)hug:

(.) mulla on alkanut aamupahoinvoinnit uudestaan tai sit oon jollain tapaa ollut kohta viikon kipee ja mahakin on ihan sekasin. Toivon todella ettei ole tautia kun mies lähtee rauhanturvaajien koulutukseen sunnuntaina ja ei paranis nyt tulla kipeeks..

Champion ja Martti 29+4
 
hallansuru Voi kauhee :'( Komppaan Naivea että puhut vaan ammattilaiselle. Nää asiat on sellasia että vaatii rohkeutta että niistä pystyy puhumaan. Mutta tosiasia on se ettei kukaan ymmärrä niinkuin oman lapsensa menettänyt. Ei tällaiset haavat parane ikinä. Iso rutistus sinne :hug: Koita jaksaa!
 
hallansuru haleja täältäkin :hug:
Suosittelen samaa täältäkin, ammattiapua.
Itse ku kävin muutaman kerran juttelee terapeutin kanssa ku poikani oli ekaa päivää teholla ja sain traumat ku lääkäri heti ekana totes, et se varmaa kuolee sit kohta. Siitä järkyttyneenä koin että pitää saaha puhua ammattilaisen kanssa ku mun exän kans iha turha toivo et ois ymmärtäny mua ikinä.
Tarkotin tällä omalla kokemuksella, että oon aina ollu skeptinen terapeuttien suhteen, mut koin et kyl se vaa mua auttoi.
Kaunis, vaikka surullinen runosi olikin.

Tsemppii sinne kovasti!
 
..on nuo menetykset kyllä.. ei todella kannata jäädä murehtimaan niitä yksin kotiin. Maailmassa on yllättävän paljon "saman" kokeneita.. Mullakin ihan perhetutuissa jopa. Ja asiat tulee vasta ilmi, kun sulle käy jotain.. Tabuhan tää on :(
Paljon voimia hallansurulle :hug:

Täällä poksutaan sitten taas :heart:
Viikko enää puolväliin o_O :) US-KO-MA-TON-TA! :D

Emby^ ja nökö 19+0 (poksspokss!) :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Missy1985
Hallansuru :hug: lämmin halaus ja paljon voimia selvitä pahimman yli.

Tillulle onnea hyvistä ultrakuulumisista :flower:

Täällä vuoto on nyt onneksi tasoittunut. Tänään oli oman gynen kontrolli ja vauvalla kaikki hyvin :heart: Oli erittäin virkeällä tuulella ja näpräili napanuoraa yms. Vähän olimme lääkärin kanssa näkevinämme jo jotain jalkojen välissä, eli poikaa veikkaillaan :)

Nyt määrättiin magnesiumia noihin vuotoihin sekä 2,5 viikkoa sairaslomaa ja lepoa...

Mulla on kohdussa jonkinlainen väliseinä. Onko täällä ketään jolla ollut vastaavaa? Vähän huolettaa nyt tuokin tämän kaiken muun lisäksi, mutta lääkärit eivät ole siitä olleet juurikaan huolissaan.

Bebel ja Niksu 13+5
 
Tillulle Onnea iloisista ultrakuulumista! =)

Bebel En ole itse kuullu koskaan tuollaisesta, mut jos jokin mietityttää kannattaa kysellä ens kerralla ihan lääkäriltä enemmän.
Mulle ku laitettii lanka kyselin ihan kaikkee mahollista, koska en ollu kuullu kellekää muulle laitettavan sitä. Sain ihan rauhoittavia ja realistisia tietoja. =) Vaik ei oiskaa mistää "isosta" asiasta kyse, ni oha sitä ain kiva tietää. Tuskin mitää kauheen vakavaa on jos kerta lääkärikää ei ollu huolissaan. =)

Tääl ei ilmeisesti ole ketää jolle tuo tukiommel ois laitettu? Kyselin aiemminki, mut suurin osa ollu kuullukaa tuosta kohdukaulan tukiompeleesta tai proluton ruiskeesta.

Täytyy vaa jatkaa tätä lököilyä ja tekstien lukemista näil sivustoilla ainaski viel pari viikkoo, sit oiski neuvola. =) Jännityksellä edelleen ootellaan et sinne asti päästäis. :headwall: :)

Missy 20+3
 
Missy: En oo Suomessa aiemmin törmännyt tuohon tukiommelasiaan, mutta mitä telkkarista tulee noita odotus- ja vauvaohjelmia Yhdysvalloista ja Kanadasta, niin niissä olen useamminkin nähnyt että puhuvat tuosta tukiompeleesta. Monella just takana myöhäinen keskenmeno puolenvälin tienoilla tai todella aikaisin syntynyt keskosvauva ja sitten on huomattu heikkoutta kohdunkaulalla. Tukiompeleen avulla raskaudet onnistuneet täysaikaiseksi, niissä taidetaan se tukiommel poistaa joskus 37-38 viikon paikkeilla ja usein kai lääkärit ennustaa että synnytys saattaa käynnistyä samantein tai sitten se voi jatkua vielä parikin viikkoa. Toivotaan että sinullakin toimii ja saat täysiaikaisen vauvan syliisi.
 
Sanle Kiva kuulla. :D Olen itsekin kuullu joskus pari vuotta sitten just jossain USA.laisessa ohjelmassa tosta. On vaa unohtunut mitä sanoivat tarkalleen ei sitä sillon osanu sillai kuunnella tarkkaan. =) Mut lääkärit ovat kyllä melkei samat sanoneet, mutta luvataha ne ei voi et pitkälle pääsee.
Ja oisha se kiva löytää "kohtalo" toveri Suomen kamaraltakin. ^^
Mut kiitti tiedosta, tosi kiva oli kuulla et nii monii auttanut.
 
Hallansuru :'( :hug: Voimia!! Itseä helpotti, kun sain puhua keskenmenoista kavereiden kanssa ja he jaksoivat kuunnella samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Eli ehdottomasti kannattaa puhu ihan niin paljon kuin itsestä tuntuu ja itkeä niin paljon kuin itkettää. Kaunis tuo sun runo.

Tillu :heart::heart: Ihania uutisia sulla! Onnea!!

ElinaMaria huh, en osaa kuvitellakaan paljon sua jännittää! Hirmuiset tsempit ultraan ja niitä parhaita uutisia!! Tuuhan sit kertomaan heti uutiset :wave:

Kyllä taas säikähdin tänään, kun lorahti pari kertaa perä jälkeen jotain lämmintä ja märkää housuihin! Onneksi taisi olla vaan valkkaria, ainakin koostumus näytti siltä (vaaleaa ja limaista). Mutta tuli kuitenkin pieni epäilys, että mistä sen erottaa, jos onkin lapsivettä? Onko lapsivesi selkeästi vettä, eikä sellaista limamaista, niinkuin valkkari? Esikon odottaja kyselee tyhmiä :ashamed:

Eilen kävin katsomassa hyvän ystävän viikon ikäistä vauvaa. Ja vaikka yleensä en ole mikään herkistelijä, niin voi elämä mikä liikutus tuli, kun kaveri tuli avaamaan oven poika sylissään. Ihan väkisin vaan tuli kyyneleet silmiin :heart: Taitaa kyllä olla hormoneilla jotain tekemistä asian kanssa....Tänään itkeä tirautin myös Ilta-Sanomien jutulle, jossa Antti Kaikkonen kertoi adoptioprosessin peruuntumisesta.

Sanmar + superpapunen 21+3 :heart:
 
Voi hallansuru parka, olen niin hirvittävän pahoillani :'( Pitkä rutistus ja paljon myötätuntokyyneliä täältä sinne. :hug:

Siellä samoilla niityillä teidän pikku enkelin kanssa kirmaa myös kymmenen meidän lasta, eli jos haluat jutella ja/tai kaipaat vertaistukea, laita ihmeessä yksityisviesti.

Yksi halaus vielä :hug:
 
Palaan paremmalla ajalla kommentoimaan muiden kuulumiset, vauvalla on ilmeisesti RS-virus ja tämän yön aikana selvinnee, pitääkö lähteä sairaalaan...

Kävin tänään UÄ:ssä ja ristiriitaisin fiiliksin jatketaan... Raskaus on alkanut kaksosraskautena, nyt oli toinen mennyt kesken, hematooma ja pyöreä raskauspussi edelleen näkyvissä. Toinen kaksosista on toistaiseksi hengissä, syke näkyi ja koko vastasi viikkoja.

Olin itse asiassa ihan varma, että kyseessä on tälläkin kertaa kaksosraskaus, olin koko ajan mielessäni ajatellut vauvoja monikossa kohdun sisällä, tyyliin "jos ne selviää hengissä"... No, nyt on kuitenkin vaihdettava yksikköön, eikä ole mitään takeita siitä, selviääkö tämäkään :/ Liian monta keskeytynyttä kaksosraskautta takana, jotta voisin hengähtää helpotuksesta.

On mahdotonta olla surematta sitä menetettyä kaksosta, ja toisaalta järjellä ajatellen pitäisi olla helpottunut, koska epäilen, ettei kohtu (eikä paikat muutenkaan) olisi välttämättä kestäneet kaksosraskauden rasitusta.

No, hetki kerrallaan. Tulee ihme flashback-fiiliksiä... Meidän 7-kuinen pikkuinenkin kun on se mun raskaushistorian ainoa (ihme kyllä) selvinnyt kaksonen.

Panacea 6+6
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on kohdussa jonkinlainen väliseinä. Onko täällä ketään jolla ollut vastaavaa? Vähän huolettaa nyt tuokin tämän kaiken muun lisäksi, mutta lääkärit eivät ole siitä olleet juurikaan huolissaan.
Pakko tähän vielä kiireessä vastata.

Päättelisin tuosta, että sulla on sama juttu kuin mulla eli herttamainen kohtu, tarkoittaa sitä, että kohtuontelo on sydämen muotoinen ja "yläosassa" eli kohdunpohjassa tai funduksessa on lyhyehkö väliseinä (eli se sydämen "lovi").

Ei ole mulla vaikuttanut raskauksien kulkuun sikäli kun on ensimmäisen kolmanneksen ohi päästy. Keskimmäisen lapsen ollessa mahassa väliseinä näkyi tosi pitkään, mutta ei aiheuttanut mitään ongelmia. Sen raskauden aikana supistukset myös tuntuivat ekalla ja tokalla kolmanneksella "toispuoleisena", varmaan siksi, että vauva hengasi kohdun toisessa puoliskossa, joka sitten oli supistusherkempi, ja kohtu kasvoi sillä kertaa epäsymmetrisesti tuonne loppukolmannekselle saakka. Tuntui aika pöljältä, kun vain toinen puoli mahasta supisti...

Mutta siis jos lääkärit eivät ole olleet huolissaan, väliseinä on lyhyt eikä siitä pitäisi kummempaa haittaa olla. Kyllä ne lääkärit sitten tietää huolestua, jos siihen on aihetta :)
 
hallansuru, mulla ei ole sanoja kuvaamaan miten kurjalta puolestasi tuntuu. Kovasti jaksamista!!! :hug:

Lumille plussaonnittelut ja tervetuloa joukkoon!

Tillu ja Bebel, ihania ultrakuulumisia! Bebelille Onnittelut poikalupauksesta! ElinaMarian ultrakuulumisia odotellaan täälläkin, toivottavasti on hyviä uutisia!

Panacea, hurjasti tsemppiä tuleviin viikkoihin! Uskotaan että toinen kaksonen jaksaa loppuun asti!

Imoen & Mantti, taas poksutaan, 33+0
 
Moi!
Isot halit kaikille huonoja uutisia kohdanneille! :hug:

Meillä siis tosiaan häät heinäkuussa ja hirvee kiire koko ajan, millon on sitä ja millon tätä. Tänään kävin suunnittelemassa hääkimpun ja laitettiin kutsut. Meille tulee pienet häät joten ei hirveesti tarvii miettiä kuka tulee ja kuka ei. :) Mutta ihanaa tää on. <3

Mulla on ihan kamala aamupahoinvointi, töissäkin on välillä vaikeeta. Väsyttää ja paleltaa koko ajan. Toivottavasti menis nopeasti ohi.

Ens viikolla onkin jo ultra taas. Jännittää mutta ei tässä häätohinoiden keskellä kerkee edes tajuta kun viikot menee niin äkkiä. :)

Riikka
 
noniin.... nt-ultra takana.

Kaikki oli hyvin. Sikiö vastasi täysin viikkoja, eli 11+1, niskaturvotusta ei lainkaan. Mutta niitä munuaisia ja rakkoa ei vielä näkynyt, se lääkäri sanoi että nyt on niin vähän viikkoja, että ei ole ihmekään ettei näy.

Kaikki oli siis juuri niinkuin pitääkin. Minä en vaan saa vielä rauhaa peloiltani...
Uusintaultra rv 15, mut ajattelin käväistä yksityisellä jo tuossa parin viikon päästä. Jos se helpottais?

-EM & viliskantti 11+1
 
Quu
Hallansuru, isot pahoittelut keskenmenosta ja voimia toipumiseen :hug:

Tillulle ja Bebelille paljon onnea ultrakuulumisista, ja tsemppiä Bebel lepäilyyn!

Onnea ElinaMaria, ihanaa että nt-ultrassa kaikki mitä voitiin katsoa oli niin kuin pitääkin, toivotaan kovasti että saatte viimein sen toivotun vastauksen sitten seuraavassa ultrassa.
 
Elinamaria mulla meni kans todella pitkään et alko luottaan et kaikki hyvin. Oikeastaan ehkä vasta nyt alkaa olla vähän luottoa kun mulla vielä huono säkä siinä et istukka on etuseinässä niin ei liikkeet vielä pari viikkookan sit meinanneet tuntua. Oon vaan niin onnellinen kun tää loppuu ja vauva on sylissä tuhisevana nyyttinä. Haluaisin nauttia niin tästä raskaudest mut mä en vaan pysty kun pelkään niin paljon koko ajan. Toivottavasti sä saat tuntee liikkeet nopeesti ja alat luottaan et asiat sujuu mallin mukaan :)

(.) 10 viikkoo enää laskettuun aikaan! Tästä 6+5 viikkoa eteen päin oli esikko jo maailmassa.. Mun mies kun on Afganistanissa sillon kun tää syntyy niin päätettiin äidin kans et menee pari päivää yliaikaseks kun äitillä alkaa pääsiäisloma niin mennään sit yhdessä hakemaan nyytti kotiin :) Äiti vollottaa kyl varmaan viikon sen jälkeen mut on ainoa jonka voin kuvitella mulle synnärille mukaan kun on niin rauhallinen ja tasanen persoona ja ite saanut 4 lasta. Äiti on onnesta soikeena kun pääsee mukaan :)

Champion ja Martti 30+0
 
Viime yö vietettiin sairaalassa lasten infektio-osastolla... Meidän seitsemänkuisella kuopuksella on RS-virus, molemminpuolinen korvatulehdus, antibioottiripuli ja oksentelua, ja kun tuli hengitysvaikeuksia ja pissan tulo väheni lähes olemattomiin, oli pakko lähteä päivystykseen :( Onneksi tilanne parani keuhkopuolen osalta ja päästiin tänään kotiin. Oksentelu ja ripuli jatkuu, toivottavasti ei tarvi enää takaisin mennä niiden takia.

Ja mulla on veristä vuotoa. Ei paljon, mutta tarpeeksi, että meinaa usko mennä tähän raskauteen. Joo, siellä on hematooma, joka voi myös vuodella, mutta toisaalta multa on mennyt niin monet kaksoset peräkkäin kesken, etten enää uskalla olla toiveikas. Pakko varmaan suoriutua lähipäivinä taas ultraan :/

Panacea 7+2 nihkeissä tunnelmissa
 
Voi itkut hallansuru! Jaksamista tähän ja tuleviin päiviin.

Itse meinasin kysyä missä vaiheessa pidemmälle ehtineet ovat alkaneet nauttia ja iloita odotuksesta, mutta Champion vastasikin jo siihen. Töissä muutamat eivät pysty ymmärtämään tätä innottomuuttani raskautta kohtaan. Vähän aikaa sitten näin pitkästä aikaa kaverin, jolla on myös keskenmeno takana ja kyllä se vain helpotti purkaa tuntoja saman kokeneen ihmisen kanssa naamakkain. Kerrankin joku oikeasti ymmärsi, etten uskalla iloita ja neuvojat ja ultrat ovat lähinnä ahdistavia, kun pelkää pienen kuolleen. Että joo, täällä ei ainakaan uskalleta odottaa lapsen syntyvänkin heinäkuusa.

Nyt laittamaan eskarilainen nukkumaan. Toivottavasti pienet pysyvät matkassa!

Annales 15 +3
 

Yhteistyössä