Keskenmenon jälkeen kuumeilevat syksyllä

).( Valitettavasti nyt omaanapaa kun paniikki iski. Kp26/28 ja puolenpvan aikaan tuli pyyhkiessa vaaleapunertavaa valkovuotoa kun kavin vessassa, ei ollut mitaan menkkamaista vaan ihan pyyhkiessa vain tuli. Sen jalkeen ei ole tullut mitaan muilla kaynneilla: / Onko teilla ollut tallaista ennen ja onko se nyt sitten merkki siita etta se tati tulee perjantaina? Koskaan en ole tallaista kokenut ja aiemin en ole edes sita kiinnittymis vuotoakaan huomannut, on vain yllatys, olet raskaana-juttuja ollut:O
Jotenkin tuntuu kuin olisin ensimmaista kertaa kokemassa kaikkea uutta kun ensimmaisia kertoja todella on etta yritetaan raskautta, kun ,muut on alkanut ihan yllattain ilman mitaan yrityksia.

 

Moikka!

Heti suoraan asiaan ja omaan napaan:
Ensimmäistä kertaa km jälkeen sain haaleista haaleimman haamun tikkuun! Se vaan tuntuu oudolle kun aika lailla tasan vuosi sitten plussasin myös joka meni sitten kesken... Jännityksellä odottelen vahvistuuko vai tuleeko kemiallinen. Testin tein apteekin omalla... Mulla ei ole kokemuksia ko testistä.

 

KP 2:'( mieli maassa!

mur-mur: kiitos kauniista sanoista ja pidän peukkuja että pienokainen matkassa pysyisi!

Hei, palaan sit ku on jotain kerrottavaa suuntaan tai toiseen! :wave: Nyt lähden peiton alle syömään suklaata suruuni, jos se vaik helpottais!

 

viivi ja vagner: Onnea ja tarrasukkia!

Mieli maassa oleville iso kasa haleja ja rutistuksia! :hug: :hug: :hug: :hug:

Mulle tuli tässä kierrossa vain heikko ovis ja sekin myöhään, joten tämä kierto on n. 35 pv pitkä, joten tässä saa vielä ootella. Tärppiin en oikein usko,mutta on mulla testejä kumminkin kaapissa. Ensi kierrossa taas clomit käyttöön, niin oikeastaan odottelen jo sitä kiertoa.

Plussasäteitä muille!

 

ISO halitus täältä konehen ääreltä tädin yllättämille:hug:
Jaksuja:heart:

 

Tulihan se sieltä, ovulaatio naama meinaan! Alkoi jo pieni paniikki nousemaan, että näinköhän hormoonitasot ei nouse lainkaan?!? Kaavinnan jälkeen 03/10 kierto on ollut 25-26 päivää ja nyt näyttäis olevan pidempi Tänään on kp 15. Onneksi meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää tämä tärppi kun normaalisti mies on arkipäivät reissuhommissa. Nyt vain peukutetaan, että tulisin raskaaksi.

 

viivi ja vagner: Onnea :heart: Toivottavasti viivat vahvistuu. Koska meinaat testata uudestaan?

Muutosta: Onnea ovisplussasta!

Kaikille tarvitseville :hug:

(.) Täällä ei ihmeitä.... Ovista en ole bongannut oireiden perusteella ainakaan vielä, mutta peittoja heilutellaan ja ootellaan...

 

Tuollainen sieltä iltapäiväpisusta sitten tuli(dpo16)
Väri ei ole livenä tuolla tapaa levinnyt, kuin kuvassa!

Viiva oli aiemmista vahvistunut, mutta ei vielä paljoa..ja se huolettaa..
Ekan dippailin siis dpo12
Huomenna käyn sitten vielä hcg määrityksessä.

 

Mie toivon teille jokaiselle niin kovin sitä omaa pieniäistä syliin asti!!
Koettakaa jaksaa uskoa ystäväiset!!!!!

..enkä miekään minnekään tuolta omasta pinosta uskalla vielä lähteä..odotellaan nyt muutama päivä ja kattellaan kuin tässä käy..toiveissa se pieni kesävaavi kovasti nyt on:heart:

 

Kyllähän tuo viiva mur-mur näyttää tosiaan vahvemmalta edellisiin verrattuna =) Toivotaan kovasti, että se siitä vahvenee entisestään :heart:

Muutosta ja cappucino onnea ovisplussista! Ja onnea myös niiden hyödyntämiseen On se vaan aina hieno fiilis nähdä se hymynaama siinä tikussa, tai sitten ne tasavahvat viivat

Cappucino tuo sun TSH arvo kuulostaa ihan hyvältä! Ne raja-arvot on noin 0,3-4, riippuen labrasta. Mutta esim. Terveyskirjaston sivuilla mainitaan raja-arvoiksi nuo. Itsellä oli pari vuotta sitten tuo arvo 4,6, nyt elokuussa 3,1 ja syyskuussa oli muistaakseni 2,9 (en muista enää tarkkaa, alle 3 kuitenkin.) Ja lääkärien mielestä siis ok arvoja nuo viimeiset kaksi. Useissa maissahan toi yläraja on 2,5, eli huomattavasti pienempi, kun Suomessa. Mullekin gyne sanoi, että lapsettomuushoidoissa TSH:n pitäisi olla alle 2,5, lähempänä 1. Mutta mulla siis kuulemma 2,9 arvo vielä ok, kun en ole missään hoidoissa ja raskaus kuitenkin alkaa itsestään. Joten sulla on ainakin tuo arvo ihan hyvissä lukemissa, kun se on 1,7!

ON. Eilen oli pahin masis päivä sitten viimesen km alkamisen. Kuulin, että yhden kaverin sisko saa toukokuussa vauvan. Eli samassa kuussa, kun mullakin ois ollu LA...ja illalla bongasin facesta yhden kaverin ilmoituksen vastasyntyneestä pojastaan kuvan kera. Tämäkin kaveri tuli omien sanojensa mukaan raskaaksi "ei meiän vielä ollu tarkoitus" periaatteella...Haluisin niin olla onnellinen muiden puolesta ja olenkin. Mutta en voi sille mitään, että olen myös katkera. Katkera siitä, että muut tulevat "yrittämättä" raskaaksi ja raskaus sujuu ongelmitta. Kun itse yrittää ja yrittää ja pettyy aina vain uudestaan :'(

 

MUR-MUR: Onnittelut plussasta! Hyvin näyttää viiva vahvenneen :heart:

ON. Eilen oli pahin masis päivä sitten viimesen km alkamisen. Kuulin, että yhden kaverin sisko saa toukokuussa vauvan. Eli samassa kuussa, kun mullakin ois ollu LA...ja illalla bongasin facesta yhden kaverin ilmoituksen vastasyntyneestä pojastaan kuvan kera. Tämäkin kaveri tuli omien sanojensa mukaan raskaaksi "ei meiän vielä ollu tarkoitus" periaatteella...Haluisin niin olla onnellinen muiden puolesta ja olenkin. Mutta en voi sille mitään, että olen myös katkera. Katkera siitä, että muut tulevat "yrittämättä" raskaaksi ja raskaus sujuu ongelmitta. Kun itse yrittää ja yrittää ja pettyy aina vain uudestaan :'(

Mulla on tuollainen päivä tänään (kertoo siitä että PMS on alkanut, ja menkat taitavat tulla ihan normikierron mukaan jälleen KM:n jälkeen.)
Mä jotenkin en osaa enää iloita muiden raskaus-uutisista, enkä missään nimessä haluis olla katkeroitunut akka: / Ketuttaa omat synkät fiilikset, ja koitan tolkuttaa itselleni kärsivällisyytta, mutta hei, oikeesti, 3 vuotta, 4 epäonnistumista.... mun kärsivällisyys alkaa niinkun vähän olla kulunutta tavaraa :headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall::headwall:

Mjooh... eipä auta kun odotella, toivoa ja yrittää. Ja taas toivoa. Ja odottaa. ja pettyä...:ashamed::attn: ei se kiukuttelemalla ainakaan täällä ole auttanu:headwall::headwall::headwall::headwall::stick:
ja uskokaa pois, olen tosiaan kiukutellut

 

Cappuccino: Arvaa, mä näin myös unta ovislimoista! Ja tänään ne sitten ilmaantuivat, oltuaan kadoksissa ylipitkien menkkojen tieltä. Voi ihmisen mieltä!

Mur-mur: Km-kokemukseni jälkeen sanoisin että pahimpaan on turha varautua, koska varautuminen ei siinä vaiheessa auta pätkääkään jos pahin jostain syystä tapahtu...Toisaalta taas jos kaikki meneekin hyvin, on tuhlausta että on murehtinut koko ihanan raskauden ajan. Niin että kaikki olkoon hyvin ja ihanasti mielessämme kunnes toisin todistetaan. (Ainakin aion pyrkiä tällaiseen katsantokantaan mahdollisuuksien mukaan, jos vielä tärppää.. että en yhtään stressaisi.......näinköhän se sitten onnistuu..) Jos vaikka onnellisuus saisi aikaan parempaa kiinnittymistä..?

Muuta: Luin tänään Time Magazinesta (Oct 04, 2010) mielenkiintoisen jutun, jossa pohdittiin äidin raskausajan olosuhteiden vaikutusta syntyvän lapsen terveydentilaan ja jopa psyykeeseen uusien, vielä keskeneriästenkin tutkimusten valossa.

ON: Menin sitten gynelle saadakseni jonkun kannan siihen että paraneminen etenee, ja hän oli sitä mieltä että kaikki kunnossa, kohdun limakalvo parantunut, munasolu valmiina irtomaan kohti seikkailuja näinä päivinä. Jee! Ovulaatiotesteihin en onnistu saamaan viivaa, en toisaalta koskaan onnistu pissimään niihin ohjeiden mukaisissa olosuhteissa oikeaan aikaan. Että ei kun toimeksi.

 

ginger-lemon-honey eihän sille mitä voi - pien pää sanoo toista, sydän toivoo toista..
..miullahin 2 noita keskeytyneitä takana, eli OSAA siis jo peljätä..

Vaan jos(lue=kun) tämä raskaus näyttäisi tästä onnellisesti jatkuvan, en varmaan koko aikaa pelkää "jo-tain"..en usko, kyllä mie osaan nauttiahin varmast ns. työn tuloksista!!

 

Neiti81 miepä sen pahan mielen siulta halittelen pojjes..nääääääin ikkään..
Jak:heart:suja

 

Neiti81 miepä sen pahan mielen siulta halittelen pojjes..nääääääin ikkään..
Jak:heart:suja

KIITOS!!!!:heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart::heart:

 

Minulla kp 27/28 muuttui ilman ennakko varoituksia kp1/28:'(
Poistun myos ainakin vuodon ajaksi taalta ja odotan ensi ke yksityisen gynen tuomiota klipsien suhteen ja muutenkin.
Palaan kun on kerrottavaa sielta!

 

:heart:hei
Joo,tuli haalea plussa r.testiin (CB)harmittaa kun en tehnyt sitä ekasta aamu pisusta vaan tunnin päästä siitä ja olin juonut vettä..teen huomen tai su uuden toivottavasti vahvistuu,..:heart:se haalea viiva tuli heti kun olin tikuttanut,ilmankos mua on paleltanut iltaisin ihan sikana ja kohtua vihlonut tosi kovaa..iiiiiik!!
en vielä siirry plussaneisiin ennen kuin on vahvistunut++++++++++

 

Saatiinhan niitä plussia lisää tälle kuulle, toivottavasti pikkuiset pysyvät kyydissä ensi kesään saakka :heart:

Pahoittelut, mamakone, tädin hyökkäyksestä :hug:

Onnittelut oviksen bonganneille ja intoa sen hyödyntämiseen :heart:

).( dpo 6 mennään ja aika m-a-t-e-l-e-e... Normaalin kuivan kauden sijaan valkkaria on nyt parina päivänä lorahdellut. Ja pari tippaa maitoa on taas puskenut pintaan oviksen jälkeen (oli taukoa 1-2 kk ettei tullut). Tosin voi kai ne olla vain synnytyksen jälkeisiä muutoksia hormonitasapainossa jotka sen aiheuttaa :headwall: Flunssaakin vähän yrittää, mutta muuten ei ole mainittavia oireita ollut suuntaan tai toiseen...

 

durasel Onnea plussasta :heart: Ihan hirmukasa vaaviliimaa pikkuselle matkaan!! Sinäkin oot niin kauan tällä palstalla jo ollut, että oikein hyvillä mielin olisin potkimassa sua odottajien puolelle

viivi&vagnerille myös paljon onnea plussasta sekä oikein pitävät tarrasukat matkaan mukaan :heart:

Neiti-81 en minäkään haluaisi olla se katkera akka :headwall: Hyvin ymmärrän nuo sun fiilikset! Täälä vuosi yritystä ja 2 epäonnistumista ja sekin turhauttaa : / Joten uskon tuon turhautumisesi 4 vuoden ja 3 epäonnistumisen jälkeen. Toivottavasti se pysyvä plussa löytää tiensä vielä meidän molempien luo!

 

viivi ja vagner ja durasel Onnea plussasta! Ihanaa! Saatte kyllä roikkua täälllä niin kauan kuin haluatte. Mutta ihana kuulla plussista :heart:

Dino80 Ymmärrän et aika matelee! Mulla dpo 1 ja mäkin odottelen jo

Kiitos Sanmar82 vastauksesta. Ihan kiva oli kyllä kuulla, et kaikki pitäis olla hyvin. Et jos ens tärppi sit tulis syliin asti

Tuosta katkeroitumisesta ym. Mun sisko on kans aloittanut vauvan yrityksen ja näyttäis et yk2 tuotti tulosta. Onnea heille! Mut onhan tää vähän vaikeaa. Mikähän mun yk on..?

 

Kyllä nyt sataa plussia! Ihanaa et palstalla niitä tulee ja kavereilta tippuu vauvauutisia koko ajan! Oon kade :ashamed: Mut iloinen silti

Olin reumapolilla ja kuvat + uudet röntgenet käydään läpi mut lääkäri sanoi ettei usko et on reumaa. Hyvä niin. Tulevana Keskiviikkona käynti jossa pohditaan laparoskopian tarvetta ja mä uskon etten pääse siihen. 12. päivä saan röntgentulokset ja huomenna meen kiropraktikolle joka sanoi että voisi auttaa mua. Sanoi et mulla on si-nivel pois paikoillaan ja sen kuormituksen vuoks sattuu et se pystyy korjaan sen. Meen nyt sit kokeilemaan kun ei lääketiede kerran auta!

Työterveys kutsu tuli torstaille ja lääkäritarkastus 9. päivä eli ekalla käynnillä on spirometria ja labrakokeita kun on terveydelle pahasti altistavia aineita täällä, eli liuottimia joten tsekataan onko tullut damagee. On pakollinen tarkastus mut ihan kiva mennä sinne. Syön nyt pillerilaatan loppuun ja sit jos ei ole tarvetta niin en uutta aloita eli liityn listalle taas. Todettiin miehen kans et kun ketään ei kiinnosta mua tutkia kunnolla niin kokeillaan vielä vauvaa ja jos keskenmeno tulee uudelleen niin sithän mulla on jo kunnallisessa oikeus päästä tutkimuksiin.

Tänään meen lääkärille kun tekee huonoa ja mahaan sattuu vaan koko aika enemmän et se tarkistaa mikä on. Itellä kävi umppari mielessä kun oikeelle puolelle mahaa vihlasee kovaa ja ylämaha kipeä mutta en usko et on sitä kun kipu oikealla puolella ei ole koko aikaista kuiteskaan. Sais nyt edes jotain närästyslääkettä sit vaikkei mua kyl närästä eikä noi hemmetin käsikauppanärästyslääkkeet/primperan ainakaan auta.. Huoh..

Mut jee kohta päästään taas vauvahommiin toivottavasti

 

onnea plussanneille!!!

1. menkat KM jälkeen kestivät ovikseen asti ja aika paljon poistui enemmän tavaraa kuin normaaleissa menkoissa, toivottavasti kaikki. Ovis on siis bongattu ja hyödynnetty, nyt on peukut pystyssä & kädet ristissä!

eilen masensi tosi paljon, kun tuntuu, että koko ajan tuttavat synnyttää tai raskautuu...
päätin siis tehdä laskutoimenpiteen kaikista tuntemistani henkilöistä: 13 synnytystä heinä-lokakuu ja 6 raskaana tällä hetkellä (niin että minä tiedän), *huokaisu*, onnellinen olen heidän puolestaan, mutta myös äärettömän kateellinen...

 

Heippa kanssasisaret! Näköjään täälläkin ollaan oltu samoissa fiiliksissä: eli onnellinen muiden puolesta mutta silti niin kateellinen... :ashamed: En halua tulla katkeraksi, ja sitä tässä pelkään, että jos meille ei suoda ollenkaan lapsia, kuinka katkera musta sitten tulee Pelkään, että saan monta keskenmenoa jne jne Eihän meidän tilanne vielä ole niin tuskainen kuin monella muulla, mutta kyllä näitä silti miettii ja pelkää... Hirmuisesti tsemppiä teille varsinkin, jotka olette vuosia taistelleet näiden asioiden kanssa! :hug:

Mun hyvä ystävä sai just terveen tyttövauvan He olivat jo menossa hoitoihin, kun luonto hoitikin hommansa Olen niin onnellinen heidän puolestaan, mutta kuten sanottu, vähän kateellinenkin... Haluaisin mennä heitä moikkaamaan, mutta asuvat aika kaukana. Enkä edes osaisi niin pientä pitää sylissä!

Neiti81: toihan on ihan uskomatonta! kamala ihminen tollanen sun entinen kaveri! kuulostaa ihan joltain natsin "puhdas rotu" puheilta!
Mulla on yksi kaveri, jonka poika on lievästi kehitysvammainen. Mä mietin usein, että saakohan he seuraavaksi terveen lapsen... siis sellaista tulee mietittyä, ihan vaan ajatukset pyörii päässä siis, vaikka tiedän, että äidissä ei ole mitään geneettistä vikaa miksi lapsi on vähän erilailla kehittynyt. Ja se lapsi on aivan superihana, mä tykkään siitä niin paljon Haluaisin aina olla sen kanssa, musta tuntuu, että vanhemmilla menee jo hermo kun mä aina haluan leikkiä sen kanssa Ja mun miehen sukulaiselle sanottiin perhesuunnittelussa vuosien yrityksen jälkeen, etteivät he voi saada tervettä lasta yhdessä, että kannattaisi jättää yrittäminen. No, he jatkoivat kuitenkin ja saivat kohtalaisen vaikeasti vammaisen lapsen. Mutta muutamia vuosia sen jälkeen he saivatkin yhdessä terveen lapsen! Eli ei näistä voi tietää mitään, jokaisen kohalla on se "arvonta" uudestaan... Sulle toivon oikein paljon voimia ja onnea raskautumiseen :hug:

Onpas tullut plussia! Onko viivat jo vahvistuneet? Oikein paljon onnea jokaiselle plussanneelle ja miljoona kiloa vauvaliimaa mukaan! :heart:

 

durasel: :heart: :flower: :heart:

Kaikille muille tsemppaus :hug:. Kyllä se plussa pärähtää teidänkin testiin jossain vaiheessa vaikka kestääkin ja raastaa hermoja. Toivottavasti nyt alkaa loppuun asti kestävien plussien puhuri tässä porukassa

 

Ihanasti tähän kuun loppuun tulikin jonkimoinen plussasade - onnea kaikille plussanneille! :flower:

Täällä taas fiilikset yhtä harmaat kuin ilmakin eli tänään näyttäisi sitten olevan kp 1. :headwall: Tämä kuukausi tuntuu olleen ihan helekutin pitkä, sillä ikinä ennen en ole omaa kroppaa ja sen toimimista/toimimattomuutta tarkkaillut tällä lailla. Kaiholla muistelee niitä viattomuuden aikoja, kun ei tiennyt mistään mitään. Siis ei ollut hajuakaan ovulaatiosta, mutta silti pamahti raskaaksi suunnilleen yhdestä kerrasta, vaikka mieskin asui silloin ulkomailla ja minä täällä Suomessa. Ja sitten sitä odotti vauvaa innolla, eikä osannut pelätä mitään. Leijui vain jossain vaaleanpunaisissa tai -sinisissä unelmissa. Keskenmenon jälkeenkään kymmenen vuotta sitten en pelännyt seuraavaa raskautta, joka alkoikin yhtä helposti kuin keskenmennyt ja sujui hienosti loppuun asti. Samoin kuin sitä seuraava raskaus. Ja nyt sitten tuulimunaraskauden jälkeen on ihan hirmuinen pelko siitä raskautuuko enää ollenkaan ja jos raskautuu, niin kestääkö se matkassa... Onneksi on sentään jo nuo kaksi ihanaa lasta, vaikka tuulimunaraskauden jälkeen ne kommentit "Onneksi sentään teillä on jo kaksi" ei paljoa lämmittäneetkään... :stick:

Ja nyt tunnen oloni vain hölmöksi tällaisia tilittäessäni, kun nythän oli oikeasti vasta eka varsinainen yk keskenmenon ja sitä seuranneiden menkkojen jälkeen ja täällä on niin monia, joilla tämä pettymys on tullut tutuksi ihan liian monena kuukautena. Hatunnosto ja kumarrus teille, että olette vielä suht järjissänne - itsellä tuntuu nyt pää hajoavan... :|

Anteeksi siis omanapainen purkautumiseni - tämä on ainut paikka, missä pystyn tämän pettymyksen näyttämään ja tiedän, että tämä porukka varmasti 100%:sesti ymmärtää nämä tunteet. Kiitos siitä. :heart: