*Keskenmenon jälkeen kuumeilevat KESÄ/SYKSY 2014*

Heissuli vaan pitkästä aikaa
täällä itseasiassa eilen ja tänään plussattu :heart: apteekin omalla apteq ja pc-liuskallla nyt toivotaan ettei vuotoa tule tällä kertaa.. kp28/28 ja dpo12
LA 6.4.2015 :heart: ja rv3+6

Lykkyä pyttyyn teille kaikille että saatte oman nyytin piakkoin

 

Tänne ei mitään ihmeellistä ja uutta. Olen ollut mökillä nyt päälle viikon ja toiveikkaasti odotellut josko ne menkat jo pikkuhiljaa tulisivat, mutta hiljaista on. 3 kuukautta jo viime vuodosta. :/
Noh, ehkä asiaa pääsee tutkimaan, kun puolentoista viikon päästä on terveydenhoitajalle aika kouluasioihin liittyen ja jos siinä sivussa utelisi mahdollisuutta kilpirauhasen tilanteen tutkimiseen ja ehkä tähän kierronkin häiriöisyyteen/olemattomuuteen.

Ja onnea plussanneille. <3

 

Taidan minäkin liittyä tänne

Kemiallinen raskaus todennäköisimmin takana, vaikka lääkäri yritti väittää keskenmenoksi. Sanoin kuitenkin että yksi km takana joten ei todellakaan ollut normaali keskenmeno. En pääse siis ultraan koska hcg-arvo ei ollut mitattavissa :/

Noh, mä olen 29-vuotias 7-vuotiaan pojan äiti ja toinen lapsi olis haaveissa Nyt kp27/28-37 ja dpo 5. Viime kierto oli 37 päivää joten lasken nyt mieluummin sen mukaan kiertopäivät. Lopetin ehkäisylaastarin käytön vappuna ja sen jälkeen on tullut yhdet normaalit menkat ja viimeksi oletettuna menkkojen alkamispäivänä alkoi turhuvuoto jota kesti 21-22 päivää :O Nyt sitten tikutin oviksen joka tuli hiukan myöhässä (kp22?).

Ennen olen raskautunut jopa ehkäisyn läpi joten ihmettelen kun en ole vieläkään raskaana, mutta toivottavasti pian

s4nnn/ 29v /2. lapsi/ TYKS/ dpo5/ kp 27/28-27

 

dpo14 :heart:

äsken tehty ja tunnin pissanpidätys (enempää en pystyny pidättämään ) Oon niin tyytyväinen tulokseen tänään 4+1rv ja kp30/28 :heart: Miehelle näytin digin tuloksen niin sain vaan erittäin leveen hymyn

 

Huomasin olevani täällä ketjussa vielä taustalla, seurasin ja kirjoittelin täällä aktiivisemmin keväällä. Jätin lapsettomuushoidot kesken joskus huhtikuussa kun pää ei enää meinannut kestää mukana. Jälkeen päin katsottuna tein oikean päätöksen. En silloin edes tajunnut kuinka stressaantunut olinkaan.

Jatkoin ainoastaan teroluteja jotta megapitkä kierroni pysyisi aisoissa, tarkoituksena oli jatkaa koeputkihedelmöitykseen ensi vuoden puolella. Yllätys oli suuri kun kuukautiset eivät terolutien jälkeen viimeksi alkaneetkaan. Olin tullut vahingossa ja yrittämättä raskaaksi. Nyt menossa 6+2 ja tietysti huoli on vielä kova. Edellinen km kummittelee mielessä, onneksi pian pääsee varhaisultraan tarkistamaan pikkuisen tilan.

Halusin vain kertoa että itse uskon stressin vaikeuttaneet raskaaksi tuloani aiemmin oleellisesti. Enkä edes ajatellut stressaavani, jälkeen päin katsottuna vasta huomaan kuinka rikki olin. Tämä raskaus toki nosti huolen pintaan mutta yritän nyt ottaa rauhallisesti ja nauttia, muuta kun ei voi.

Tsemppiä kaikille! Minun aikaiset useammat kuumeilijat täältä näyttävätkin jo odottavan onnellisesti. Kyllä se onni odottaa muitakin! <3

 

Tervetuloa s4nnn ja pikaista reissua tänne.

VanillaLady : uskon tuohon stressittömyyteen itsekin. Onnea odotukseen!

(.) kävin yksityisellä gynellä. Kohtu ei ole tyhjä eli perjantaina tähystykseen. Sentin pala kiinni takaseinässä. Tiesin tämän, joten en yllättynyt. Toivottavasti en koe enää koskaan keskenmenoa, mutta jos näin käy, vaadin suoraan kaavinnan. Jatkot selviää sitten, kun on tähystetty. Kilppariarvoja mietti taas ja ne testataan elokuun lopulla uudelleen. Jospa saataisiin syyllinen kiinni vielä...

 

Onnea plussanneille!

Vauvatoiveinen, jopas sinua koetellaan oliko sulla jotain oireita, mistä osasit itse päätellä, ettei kohtu ole tyhjä?

Tässä kierrossa on täälläkin heitetty hanskat tiskiin. Viime tiistaina tuhrutteli, välillä muuttui ihan veriseksikin. Edelleen pienenpientä tuhrua. Toivottavasti alkaisi jo loppua. Mutta koska tuhrut alkoi petipuuhien jälkeen, ei meillä ole peittoa heiluteltu viikkoon. Nettilaskurin mukaan otollisimmat hetket osuisi kuunvaihteeseen, mutta mennään nyt fiiliksen mukaan. Jos mulla on edelleen kroppa sekaisin, niin tuskinpa sitä tärppiäkään käy. Päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo. Vähän nyt jarruttelen tämän välivuodon takia. Menkkojen alkuun pitäisi olla n. 2 viikkoa, mutta mistäs niistäkään enää tietää, milloin alkaa.

Anteeksi negatiivissävytteinen teksti. Kyllä tämä vielä iloksi muuttuu

 

Pihla: Mulla on edelleenkin haalea plussa raskaustestissä, välillä istumaan käydessä vihlaisee kohdusta ja sitten on ollut niitä kipuja välillä, jotka tunnistan supistuksiksi. Yrittää saada sen irti ja ei irtoa... Toiseksi edellisellä kerrallakaan ei tyhjentynyt ilman kaavintaa, niin miksipä nytkään... Tunnen niin hyvin kroppani, että erehdyn näissä hyvin harvoin... Onko sinulta ultrattu nyt kohtua? Tuo tiputtelu on ikävää Jos siellä onkin jotain, mikä sen aiheuttaisi. Mulla pitäisi olla nyt menkat, mutta en enää tiedä onko. KP3, kai. Niin niukkaa vuoto, että ei tosikaan. Plääh. MUTTA ME NOUSTAAN TÄÄLTÄ, eikö?

 

Vauvatoiveinen, kuulostaa ikävältä mutta kyllä me tosiaan noustaan täältä. Välillä tulee näitä ikäviä muistutuksia, mutta kyllä me noustaan. Me ollaan vahvoja. Mulla ei ole ultrattu kohtua. Verikokein seurattiin hcg:n laskua ja sitten tein kotona yhden tikkutestin, joka oli ihan selvä nega, vaikka kuinka käänteli ja tihrusti. Edellinen kierto olikin ihan normaali 32 päivää, ilman välivuotoja. Vainoharhaisena jo mietin, että mitäs jos tulinkin siitä kierrosta raskaaksi ja meni itsestään kesken niin varhaisessa vaiheessa, etten edes osannut epäillä olevani raskaana. Toisaalta taas google osaa kertoa, että kiertohäiriöitä voi olla pidempäänkin keskenmenon jälkeen. Eikä edelliset menkat edes olleet mitenkään sellaiset, että olisin ajatellut, ettei ole menkat vaan keskenmeno. Eikä siinä vaiheessa raskausmateriaaliakaan olisi ollut varmaan kovinkaan paljon ja edellisetkin menkat oli niin runsaat, että jos jotain olisi ollut, niin luulisi kaiken tulleen pois. Mulla on menkat runsastuneet aika paljon sen keskenmenon jälkeen. Kaikenlaisia ajatuksia sitä päähän tuleekin. Mutta ei mulla ole mitään tuollaisia oireitakaan kuin sulla. Mun keskenmenosta on muutenkin jo 4,5 kk, että kai tässä jo kuumetta nousisi ja olisi kaikenlaista kipua ja pahanhajuista vuotoa, jos jotain olisi jäänyt kaksista menkoistakin huolimatta. Ota näistä nyt sitten selvää.

 

Pihla: En usko, että siellä sulla mitään onkaan Menkat voi tosiaan olla pitkään sekaisin. Mulla on niin niukat, että ei taatusti huuhtelee mitään ulos :stick: Suunta kuitenkin nyt meillä kohti PYSYVÄÄ plussaa. Kuhan nyt saavat loput roippeet multa taas irti...

 

Vauvatoiveinen, en minäkään jaksa uskoa, että mulla enää keskenmenon jäljiltä mitään muuta olisi kuin kroppa sekaisin niukat ne mullakin ennen oli nuo menkat. Keskenmenon jälkeen on ollut pari-kolme ekaa päivää melkoisen runsaat... Yötkin nukun selälläni, uskaltamatta kääntää kylkeä, ettei lorise ohi siteen... Seuraavia odotellessa. Tosiaan suuntana olisi se pysyvä plussa, joka toivottavasti molemmat pian saadaan meillä tosiaan nyt fiiliksen mukaan, vaikka aiemmin sanoin, että tähän kiertoon panostetaan. Jospa sitten seuraavaan, jos toivottavasti ei tulisi enää mitään välivuotoja. Epätoivoinen on jopa googletellut apua homeopatiasta. Joskus yhdelle kissalle annettiin homeopaattista valmistetta hyvin tuloksin, joten en pidä ihan huuhaana. En kyllä loukkaannu, jos joku ei usko

 

Täällä taas ollaan niin epätoivoisia, että otin käyttöön voit ja täysrasvat. No ihan täysmaitoa en pysty juomaan, mutta kevytmaitoa kuitenkin. Tämä siitä kun 80-vuotias mummoni jostain syystä paasasi tässä yksi päivä, ettei ymmärrä miksi nuoret naiset valittaa lapsettomuudesta, kun samalla syövät vaan kevyttuotteita. Ennenvanhaan kuulemma vedettiin voita leivänpäälle ja pamahdeltiin paksusti tuon tuosta... (mummo ei siis tiedä että meillä on pieniä raskautumisongelmia ja että minä syön kaiken mahdollisen kevyt-versiona ) Nojoo, vanhan rouvan jorinoita tuollaiset, en tokikaan itse usko että lapsettomuus olisi kenenkään oma syy. Mutta aattelin sitten että yrittänyttä ei laiteta, joten kokeillaan...

En tiedä mikä dpo on nyt enkä sitä koska menkkojen pitäisi alkaa, joskus ensi viikolla. Aattelin olla laskematta. Mitään tuntemuksia ei ole, tai lähinnä on aika samanlaisia kuin viime negakierrossa.

Vauvatoiveiselle tsemppiä tähystykseen Keskenmeno on muutenkin niin raskas asia, niin onhan tuollaiset lisävastoinkäymiset kohtuuttomia.

Onnea hookoo plussasta :heart:

 

WP 20140730 004

Siinä se nyt olisi! Haaleana, mutta on vasta dpo 12.
Kolmas raskaus tänä vuonna, joten nyt toivois sen kestävän!! Kolmas kerta toden sanokoon!!


Ja jos vähän vielä analysoisin tätä plussautumista, jos se jotakuta kiinnostaa, niin karkkia söin enemmän ku aikoihin. (se siitä sokerittomasta elämästä/dietistä). Niinkuin makkaraa, grilliherkkuja. Ei kylläkään mitään kevyt tuotteita. Pois sellaiset, Äiti88
Greippimehua join ovikseen asti.
Royal geleetäkin söin muistaakseni ovikseen asti, mutta vaan pari viikkoa. Raskausvitamiinit kyllä käytössä.
Alkoholia en juurikaan käytä, 2-3 siideriä juonut heinäkuun aikana. Kahvia menee normaalisti.
En ole urheillut mitään heinäkuussa. Paino normaali. Ikää liikaa.
Seksiä harrastettiin 28h ennen ovista ja 20h oviksen jälkeen. Mies nukahti 5h ennen ovista, illalla ennen aikojaan, jota kyllä harmittelin. Vahvat ovis oireet siis 02 yöllä. Mistäs sitä sitten tietää, milloin irtosi, mutta tällainen oletus. Juu ja meillä ei heiluteta peittoja liian usein. Ehkä sen kolmannenkin kerran voin tässä mainita...
Ja stressasin varmasti, koska tää oli viimeinen kk tärpätä ennen kuin esikoinen täyttää kolme. Tiukille menee, LA 8-10päivää aiemmin.

Ja mitähän vielä. Niin, ei myöskään ole niitä minulle tyypillisiä raskautumisoireita, kuten sekopäisiä unia, hajuherkkyyttä tai runsasta valkovuotoa. Tissit turvoksissa, ja se, että menkka tuntemukset puuttuu. (eilen illalla kyllä turvotti ja jomotti, mutta meni ohi...). Niin että se siitä edellisiin plussakiertoihin vertailemisesta...

Niin no, viikko pari sitten löysin kyllä neliapilan, ja silloin saatoin jonkin toiveen esittää...

 

Tyydeli, onnea! toivottavasti olisi nyt pysyvää sorttia

Tänään parempi fiilis, eikä tuhrujakaan. Jospa sitä sitten houkuttelisi miehen lakanoiden väliin iltasella, kun lapsi on saatu nukkumaan. Tämä kierto taitaa olla jo ihan susi, mutta eipä kai siinä mitään menetäkkään kuin pätkän yöunistaan

Mulla on melko terveet elämäntavat. Tupakkaa en polta, alkoholia en ole käyttänyt sen jälkeen, kun tulin raskaaksi alkuvuodesta 2012, josta tuloksena tuo tyttönen. Kesäaikaan olen syönyt tosi paljon tuoreita marjoja ym. Lenkillä käyn joka päivä (koirat), enkä suosi kaikessa sitä rasvatonta versiota ylipainoakaan ei ole, jos myöskään ei enää pitäisi olla alipainoakaan. Tyttöä odottaessa painoindeksi oli 17, mutta siitä raskaudesta on vielä kolmisen kiloa jäljellä, joten melko normaalipainossa ja olen. Kahvia en juo, mutta energiajuomia menee 0,5 litran tölkki päivässä. Sokeritonta. Vettä juon vähintään 2 litraa päivässä näillä helteillä. Keskenmenon jäljiltä olevat raskausvitamiinitkin aloitin, vaikken raskaana olekkaan. Jäiköhän jotain mainitsemisen arvoista puuttumaan? Suklaaholistiksi tunnustaudun, mutta yritän senkin pitää viikonlopuissa

Vauvatoiveiselle tsempit huomiseen! Toivottavasti loput saadaan nyt kerralla pois.

 

Heips =) Mahtuukos mukaan?

Olen seuraillut näitä ketjuja viime elokuulta saakka, mutten koskaan kirjoitellut mitään.. Nyt olisi hyvä hetki ehkä aloittaa?

Tausta: minä pian 33, mies 31. Yritys aloitettu 3/13, plussa 7/13 joka päätyi kkm/tm elokuussa - tyhjennettiin cytoteceillä rv9+0. Aloin vuotelemaan tuhrua n.rv5 - ultrattu, ei löydetty alkiota mutta jotain, hcg testit -> arvo tuplaantui normaalisti, pidettiin normi raskautena kunnes varhaisultrassa löytyi ei mitään. Menkat alkoi cytoista tasas 28 päivää, kierto palautui samantien radoilleen ja jo muutama viikko cytoista oli testikin puhdsta negaa. Siitä asi tuloksetonta yritystä, nyt yk on kaikkiaan jo 15.. Mulla taustalla pitkä, selittämätön lapsettomuus. Yksi aiempi raskaus (kkm -kaavittu rv11+6 vuonna 2000). Ei mitään ehkäisyä yli vuosikymmeneen. Meillä aika hormonipolille tutkimuksiin 9/14 tulossa - uskon, että suoraan hoitoihin päädytään.

Aiemmin ketjussa puhuttiin siitä, että miten keskenmenot tuntuu kellekin.. En tiedä, mutta itsestäni tuntuu että olisin kestänyt keskenmenon paremmin, jos taustalla ei olisi jo aiempaa keskenmenoa ja erityisesti tätä pitkää lapsettomuutta... Oman elämäni tilastoissa voin tulla raskaaksi - joka 12 vuosi!!! Ja seuraavaa 12 vuotta mulla ei enää ole iän puolesta.. Jos tietäisin, että vielä jonain päivänä voin saada sen oman, elävän, lapsen, jaksaisin tätä kaikkea paremmin... Hyvin henkilökohtaisia asioita on kipu ja menetys - ei niitä voi vertailla.

Pakko onnitella jo tässä ketjussa plussanneita ja tsempit muille etenpäin :heart:


Starangel, kp19/~30, yk 15. Ya 3/13, Kkm/Tm 8/13.

 

Minäpäs se sain eilen haalean vaaleanpunaisen viivan aikaiseksi mammaksi:n herkkää puikkoon En uskalla vielä täysillä olla iloinen mutta varovaisesti kylläkin.

Oireina ovat vaihtelevat alavatsakivut, ei kovia kipuja mutta kipuja kuitenkin, tänään ehkä tavallista väsyneempi sekä aivan puskista tulevat aivastukset. Eilen ja toissapäivänä ne aivastukset tuli kyllä tasan samaan kellon aikaan eikä ole edes flunssaa. Tänään aivastukset tuli aavistuksen verran myöhemmin illasta sekä kurkku on ehkä hiukan ärtynyt. Alaselkä on myös ihan jumissa ja kipu vihloo välillä kylkiin asti. Kipua on myös ehkä tuossa häpyluun kohdalla, en tiedä onko se normaalia, toivottavasti. Mutta huomenna aamulla ajattelin tehdä pc:n puikon joten tulenpa sitten kertomaan uutisia, toivottavasti iloisia sellaisia

 

Starangel, tervetuloa! toivotaan pikaista ja pysyvää tärppiä

S4nnn, joko voi onnitella?

Täällä edelleen ihan hyvä fiilis. Eikä ainakaan vielä ole ilmaantunut tuhruja eilisen peiton heiluttelun jäljiltä *koputtaa puuta*. Tärppiin en tässä kierrossa usko ollenkaan, joten en myöskään ole toiveikas. Vaikka nettilaskurin mukaan eilen oli hyvä hetki petipuuhille nyt on kai kp19(??). En ole mukana laskuissa

Vauvatoiveinen, menikö kaikki hyvin?

 

Onnittelut tyydeli ja s4nnn! Tarrasukkia matkaan.

Tervetuloa uudet!

Pihla: pitkä oli päivä. Verikokeissa olin jo puoli kasilta, ysin jälkeen lääkäriin ja sieltä leikoon. Odottelua lähes kahteen ja sitten unille ja tähystykseen. Sentin kökkö poistettu ja yhdet menkat odotellaan. Eli syyskuussa alkaa uusi yritys. Hyvin meni, mutta henkisesti oli raskasta. Aamun tarkastus oli äitipolilla ja siellä muut meni katsomaan vauvaa, minä jäännöstä... Onneksi leikossa ei ollut kukaan maha pystyssä. Hoitajat oli ihania ja jututtivat kovasti ja tsemppasivat. Käskivät lopettaa kaikki itsesyytökset ja luottaa siihen, että seuraava pieni syntyy elävänä. Liikaa sain fentanyyliä ja tosi tiukka pahoinvointi oli. Nyt ehkä menossa ohi. Ehkä tästä taas selvitään.

 

VanillaLady Onnea plusasta.

Mä olen taas vissiin valeraskaana. Taas iski pahaolo eilen ja jatkui tänään. No 14.8 on varmaan taas täti kylässä.

 

Vauvatouveinen, jospa se henkinenkin toipuminen nyt edistyisi. Varmasti oli raskasta odotella äitipolilla. Kun mulla todettiin kkm, niin sinnehän minäkin jouduin lääkäriä odottelemaan... Tunnin verran istuin onnellisesti raskaana olevien seassa odottelemassa, että lääkäri vahvistaa sikiön kuolleen. Toivon sydämestäni, ettei enää jouduta kokemaan vastaavaa. Ja sulle toivon pikaista paranemista ja onnea uuteen yritykseen. Kyllä se vielä iloksi muuttuu

Täällä kp21/jotain. Se välivuoto mietityttää, että milloinhan tässä voisi menkkoja odotella. Tässä kierrossa tuskin toivoa raskautumisesta on, vaikka välivuodon loputtua ollaankin petipuuhasteltu. Tiedä miten sekaisin kroppa sitten onkaan.

Mulle on ihan hirveän raskasta, kun sisko on raskaana. Ihan alussa vielä. Se on kovin pahoinvoiva ja kaikkien on kohdeltava sitä silkkihansikkain. Mulla olisi 1,5kk:n päästä laskettuaika, enkä todellakaan ole oikea ihminen kuuntelemaan valitusta pahoinvoinnista ja väsymyksestä. Tuntuu niin pahalta kuunnella sitä. Meidän äiti on sitä mieltä, että mun pitäisi haudata omat tunteeni ja kuunnella, kun siskolla ei ole oikein muutakaan kenelle puhua. Onhan sillä miehensä, meidän äiti ja toinen sisko. Ja minä olen se ainut, kenestä tuntuu liian pahalta olla se kuuntelija. Ei kukaan halunnut mun kanssa keskenmenoakaan puida. Tuntuu ihan hirvittävän pahalta katsella ja kuunnella sitä paapomista, mitä sisko osakseen saa. Kuitenkin kykenee (pahoinvoivana...) syömään suklaadonitsia ja muuta moskaa... Että tuntuu kuin olisi vähän huomionhakuakin. Äidille yritin kertoa, miten pahalta tuntuu, kun koko maailma pyörii siskon ympärillä ja munkin pitäisi olla nyt raskaana. Ei mitään ymmärrystä. Samaan hengenvetoon, mihin sanoi, että mun pitäisi kuunnella, totesi myös, ettei kukaan ollut halukas juttelemaan mun kanssa siitä keskenmenosta. Välillä tekisi mieli paukauttaa koko suvun kuullen, että mä sain muutes keskenmenon, haluaako joku puhua siitäkin. Olenko ihan kamala ihminen, kun ajattelen tälläisiä ja olen niin itsekäs, etten tällä kertaa suostu hautaamaan omia tunteitani ja olemaan se kuuntelija?

Terveisin hitusen ahdistunut ja kurja tyyppi.

 

Pihla: sinulla on oikeus kieltäytyä kuuntelijan roolista. Oman raskautumisesi kannalta on paras välttää stressiä ja tilanteita, jotka stressiä kasvattaa. On kyllä ikävä kuulla, että sinun keskenmenosta ei puhuttu ja sinua kuunneltu. Miksi sinun pitäisi kuunnella siskosi murheita, jotka ovat vain normaaleja raskausoireita... Voimia! Jotenkin luovi tilanteessa. Et ole yhtään kamala ihminen, jos asetat oman hyvinvointisi nyt etusijalle.

(.) täällä on ollut tänään ekaa kertaa hiukan kipuja. Outoa, koska pitäisi kai olla jo ohi koko juttu. Epäilen kyllä, että suolistossa on nyt häikkää ja se ärsyttää kohtuakin. Vielä en ainakaan aloita antibioottia. Eihän sitä mulle määrätty, mutta on kyllä kotona kohtutulehdukseen sopivat. Enemmän myös tulee tänään tuhrua. Jospa olisi toipumisen merkki... Sairaalan hoitaja sanoi perjantaina, että kolmas kerta toden sanoo. Jäi hiljaiseksi, kun vastasin, että kolmas keskenmeno olisi siis selvä merkki. Mietti hetken ja sanoi vain, että sitten alkaa laskut alusta... No... En jaksa kyllä näin rankkoja prosesseja montaa. Henkisen lisäksi ihan kamalaa fyysisesti.

 

Sain eilen ja tänään haalean plussan testiin :O Tuntuu oudolta tyhjien arpojen jälkeen. Itku pääsi. Epäilin myös että raskaustestit onkin ovistestejä, eikä plussa ole todellinen. Sitten yöllä näin jo keskenmenosta unta. Samalla ihanaa ja karmivaa, mielessä jäytää jo ihan hirveä keskenmenopeikko :/ Alavatsakin kipuilee.

Laskin kuitenkin että vasta dpo 13 tänään, joten kai se voikin vielä olla haalea. Ja voihan ne kivutkin olla normaaleja. Siirryn siis hermoilemaan tuonne odotuspuolelle Toivottavasti näemme sillä puolella, ei tällä....

Onnea muille plussanneille :heart:

Vauvatoiveiselle ja Pihlalle jaksamista vaikeisiin tilanteisiin, ja minusta Pihla olet ihan oikeassa. Ei sun tarvitse kaikkea jaksaa ja sua on tuossa kohdeltu melkoisen tylysti :/

Tsemppiä myös kaikille muille! :heart:

 

äiti88: Ihana uutinen. Onnea :heart: Takaisin et tule! Onnellista odotusaikaa. Tullaan kyllä perästä pelosta vavisten...

(.) Yritän tsempata jo itseäni uuteen yritykseen. Syyskuussa täytän jo 38 ja toivoisin, että viimeistään syyskuun lopulla näkisimme jo ne kaksi viivaa oikeassa testissä. Sitten toivon, että pieni jaksaa loppuun asti. Kolmas kerta. Juteltiin illalla miehen kanssa. Hän uskoo niin vakaasti siihen, että tällä kertaa sitten kaikki menee hyvin. Saisinpa itsenikin uskomaan.

 

Äitii88, paljon onnea! Nyt peukut pystyssä, että kaikki menee hyvin tällä kertaa

Vauvatoiveinen, sulle myös sen pysyvän plussan soisi pian, kun niin kovilla olet ollut. Toivottavasti tärppää nopsaan, kun pääsette uuteen yritykseen ja kyytiläinen pysyy matkassa loppuun asti

Olen yrittänyt olla nyt miettimättä asioita suuremmin ja stressaamatta, mitä muut ajattelee mun oletetusta itsekkyydestä. Päivä kerrallaan ja oma hyvinvointi muun edelle menkat olisi odoteltavissa ensi viikon loppupuolella ehkäpä. Vähän se välivuoto saattaa tietysti sotkea kiertoa. Mutta katsotaan. Nyt nautitaan helteistä ja aamupäivä vietettiinkin uimarannalla tytön, mun siskon (eri sisko, ei siis se raskaana oleva), tytön serkun ja toisen siskon (sen raskaana olevan) miehen kanssa. Naapurikin kävi pyörähtämässä. Oli mukavaa, vaikka vesi tuntuikin viileältä ja tyttökin on tosi arka menemään uimaan nyt tyttö nukkuu, mä olen vähän herkutellut suklaata ja löhöillyt sohvalla hitusen tuppaa aivastuttamaan, kun lopetin antihistamiinit, kun luin, että ne voi vaikeuttaa raskautumista. Suuria odotuksia ei nyt ole, joten eiköhän ne menkatkin ala viimeistään parin viikon päästä. Testejä ei ole, enkä aio ihan heti testaillakaan, vaikka menkat ei vielä ensi viikon lopulla alkaisikaan.

 

äiti88 Onnea :heart:

Mulla on ollut nyt joka päivä etova olo. Odottelen vielä 10pv tätiä ja jos ei tule niin testaan.