Aurinkoista lauantaita!
Olipa hyvä kuulla, että muillakin vauvat pulauttaa ruoat ulos, se jotenkin helpottaa omaa epätietoisuutta. Ostimme imetystyynyn ja se on kyllä auttanut asiaa todella paljon, vauvan saa helposti hyvään asentoon ja siinä voidaan sitten köllötellä helposti pitkäkin aika niin, että ruoka ehtii vähän laskea. Oksentelut on nyt selvästi vähentyneet parin päivän aikana.
Muuten tämä aika on aivan ihmeellistä. Kaikki on mennyt tosi helposti, vauva syö ja kakkaa ja nukkuu, mikäs tässä on ollessa. Itkua on äärimmäisen vähän. Kun on nälkä alkaa suun napsutus, kun on kakat alkaa vääntely ja kun haluaa syliin tulee kitinä. Olenkin tässä kauhulla odottanut kun jotkut sanoo, että ne ""kunnon"" itkut ja todelliset mahakivut alkaa vasta vähän myöhemmin, me kun ollaan jo niin ihmeissämme kiltistä vauvasta. Kertaakaan en ole edes vauvaa rasvannut kun ei kuivu mistään, silmät ei rähmi eikä nenä ole tukossa. Uskon kyllä, että pehmoiset kestovaipat on meidän vauvan pepun pelastus.
Oletteko te huomanneet vauvoillanne ""omia juttuja"" jo? Meillä vauva rakastaa musiikkia, varsinkin bluesia ja alkaa itkemään vähän kun levy loppuu. Kun levyn taas kääntää itku loppuu. Kuuntelin tosi paljon musiikkia raskausaikana, joten olisikohan tuo musiikkijuttu sitten peruja sieltä.
Voisin harkita tuota Msn- juttua, pitää katsoa joku hetki kun jaksan lähteä tutustumaan siihen, olen aika huono tietokoneissa ja hermot menee helposti kun en osaa.
Kiitos kaikille jotka huolehti synnytykseni vaikeudesta. Olihan se pitkä ja kivuliaskin, mutta ajattelin siinä koko ajan, että tämä on vain tämä hetki ja kestin sen voimalla että se loppuu kyllä ja kipuun on syynsä. Olin tietysti väsynyt ja kipeä, mutta onnellisuus ja poikaystävän tuki sai mut kyllä palautumaankin tosi nopeaan. Paljon jäi kummastuttamaan, kuten se, ettei epiduraali auttanut ollenkaan ja miksi synnytys ei edistynyt välillä tuntikausiin, mutta nyt kaikki on ohi ja vauva meillä.
Nähdään ehkä siellä -suljetulla osastolla- sitten myöhemmin.
Piipu