Heip!
Pitkästä aikaa täällä. Kotona ei viitsi konetta edes avata kun ei siinä saa ikinä rauhassa istua ja töissäkin on ollut vaihteeksi kiirettä. Nyt olen yövuorossa eikä muuta tekemistä kun pitää ittensä hereillä. Helpommin sanottu kun tehty, oon heränny klo 7.30 eikä puhettakaan päikkäreistä...
Masu on omaan silmään ihan selvä vauvamasu, mutta pysyy vielä muilta piilossa. Housuista mahtuu kokoa liian isot, mutta kivalta ne ei tunnu. Nappia avaan aina kun mahdollista. Kotioloissa mennään matalavyötäröisillä verkkareilla.
Vaivoja löytyy täältäkin joka lähtöön. Närästää, ummettaa, VÄSYTTÄÄ, heikottaa, päätä särkee, ja sitten vielä edellisestä raskaudesta tuttu pakaralihaksen viiltävä kipu on alkanut vaivaamaan urakalla. Kohdunkannattimet, vai mitä ovatkaan, kiristelevät myös ilkeästi kun vaihtaa liian pikaisesti asentoa. Ja pinna se vasta kiristeleekin... Pahoinvointi on muka loppu, mutta tänään taas oksensin :x
Mies ei vieläkään iloitse tästä kolmannesta. Sanoi, että tuskin iloitsee ennen kun vauva syntyy, jos sittenkään... Kuullostaahan se vähän julmalta, mutta toisaalta osaan arvostaa hänen rehellisyyttään ja sitä, ettei ole puolella sanallakaan painostanut aborttiin, vaikka ihan varmasti itse näkee sen ainoana "järkevänä" vaihtoehtona.
Joulu ei ole vielä tullut meille asti. Etupihalla on jouluvalot, mutta muuten on ihan kaikki vielä laittamatta ja hankkimatta. Aion kyllä viedä muksuja joinain vapaapäivinänikin hoitoon, että saan tehtyä rauhassa. Joulukuussa tulee muutenkin niin vähän hoitopäiviä. Torstaina tulee veronpalautukset ja niistä ensiasunnon koroista ruvetaan sitten ostelemaan lahjuksia suvulle ja herkkuja pöytään
Kerroin viime viikolla raskaudesta työkavereille, kun en viitsinyt keksiä mitään tekosyitä kuivaan pikkujoulun viettoon. Esimiestä en ole vähään aikaan nähnyt (paitsi pikkujouluissa ihan tolkuttomassa kännissä
![Nauraa :LOL: :LOL:]()
) joten hänelle asti uutinen ei ilmeisesti ole vielä mennyt. Muut työkaverit otti uutisen hyvin vastaan ja hirveesti tsemppasivat kun tietävät, että yllätysvauva on kyseessä. Tulee ittellekin sellanen olo, että tietenkin tästä selvitään. Omalle äidille, isälle, sisaruksille tai parhaille kavereille en ole vielä uskaltanut kertoa... Jos sitten ultran jälkeen tai viimeistään jouluna...
Hämeenlinnassa on sama juttu kuin Tyksissä, että pikkusairaalat lopettaa synnärinsä ja synnytykset kasaantuu tänne. Perinteisesti juhannuksen tienoolla on ruuhka huipussaan. Tyttöä olin synnyttämässä juhannuksen jälkeen -07 ja sali mulle löytyi, mutta kätilöä sai odotella... En ehtinyt olla sairaalassa kuin tunnin verran ennen kuin tyttö syntyi, mutta kyllä oli pitkä puolituntinen odotella ilman minkään sortin kivunlievitystä tai tietoa siitä, että kuinka lähellä ponnistusvaihetta jo ollaan. Mulla on synnytykset ollut aika nopeita, esikoinen 4h06min ja toinen 2h48min. Onneksi sairaalaan pääsee vartissa. Lastenvahdin saaminen kestää kyllä pitempään..
Tuntuu hassulta miettiä jo synnytystä.
![Iso virnistys :D :D]()
Siihen on kuitenkin yli puoli vuotta aikaa.
Voikaahan hyvin mammat!
-EttiE rv 11+