~KesäMassut 2007~

En oo ehtiny/jaksanu käydä piiitkään aikaan koneella. Viikon ajan on ollu malttamaton olo et syntyis jo mut ei... Torstaina oli eka yliaikaistarkistus kun oli menny 10 päivää yli ja kaikki ok, 2-3cm auki,vauva ihan alhaalla ja paikat on ihan kypsät. Lääkäri sanoi että uskoo että käynnistyy lähiaikoina itestään mut eipä vaan näytä käynnistyvän. Huomenna kun viikkoja 42 niin uus aika äippäpolille ja eiköhän sitte ala käynnistelemään. Painoarvio on 3660g,saa nähdä kuin paljon heittää,esikoisesta painoarvio oli n.3800g ja poika painoi 4390g. Esikoinen syntyi 40+6 ja käynnisty itekseen lapsivesien menolla. Olo mulla on ihan ok,turvotusta ei juurikaan ole ja kaikki arvot hyvät. Jos huomenna sairaalaan jään niin ilmottelen sitte kun vauva on syntynyt. Ja ihan varmasti muuten jään sinne!!!
Onnittelut vielä kaikille vauvan saaneille :flower:

NallePuh rv41+6

Niin ja mua ärsyttää aika kovasti kyselyt että eikö vieläkään ym. Olen kyllä sanonu että ilmotan sitte kun vauva on syntyny. |O

 

Ebbuliini mukava kuulla että kaikki kivuttomatkin mahan kovettumiset saattaa edistää..Mullekin passais,ettei kivuliaita tulis ennen sairaalassa oloa mutta synnytys olis hyvin käynnissä
Helkkari että haukotuttaa koko ajan.iltalenkin vetäsin ja sit saunaan..mutta ei vihlasuja kuulu-maha kyllä kova kuin kivi..
Kohta tuntuu ettei vauva paljoa alemmas voi itseään tunkea,kun niin kovasti välillä painaa alaspäin..Ja sanoihan terkkakin pe ,et on kyllä jo tosi alhaalla pää.
Mut yritetään me vielä odottavat kärvistellä hermojemme kanssa-tuntuu et suurin osa haikailee jo lähtöä
=)

 

Iltaa kaikki kesämassut!

Ihan ekax :flower: onnittelut kaikille vauvaantuneille :flower: ja hurjasti tsemppiä hiiviölle ja paulaliinalle synnärille!

omaan napaan ei kuulu yhtään mitään uutta! Vitutus ja ärsyynnys painaa päälle, tosi lujaa...Ei jaksais tehdä enää yhtään mitään...tekis mieli vaan pysyy sängyssä ja nukkua siihen saakka kunnes synnytys alkais ihan oikeesti! Kyselyihin en enää vastaa...Olen vaan sanonut, että kun on syntynyt, ilmoittelen! Jotenkin mennyt jo maku tästä odotuksesta, sen verran paska olo ollut nyt nää vikat viikot. No onnex nyt noi rattaat ovat tuolla jo odottelemassa ja ens viikolla käy mies hakemassa sen kaukalonkin! Pitkä pinna pitää kyllä tolla miehelläkin olla, että jaksaa mua Lapsetkin ovat jo ihan ihmeissään äidin kanssa------>kuuntelin tuossa oven takana niitten iltakeskusteluja..."Toivottavasti se vauva jo syntyis, niin äiskäkin ois jo taas ihan normaali...kun se on niiiin kiree!" Vähänkö häpeen näitä mun raivareita ja äksyilyjä, eihän ne oo niihin millään lailla syyllisii! No nyt siirryn taas taustailemaan, etten vaan tartuta teihin huonoja fiiliksiäni!

Jaksamisia kaikille, pitkää pinnaa kaikille jotka kärvistelee olonsa kanssa, ihanaa vauva-arkea vauvallisille Kreecherille pikaista parantumista ja mitähän vielä?! Kyllä me kesämassut ollaan ihan ykkösiä! =)

terveisin MHP ja masuasukki 38 ja jotain ( en jaksais enää stressata...)

Ainiin, onko kellään muulla ihankuin mahanahka hellänä? Mulla tuntuu ilkeeltä jo pelkästää vatsan sively...Outoa

 

Me lähetään ihan just kohti synnäriä... Sen verran säännöllisesti ja kipeesti suppailee. Toivottavasti eivät lähetä takas kotia... Tosin ihan väkisin joutuvat yrittämään. :kieh:

Palaillaan sit kun palaillaan...

 

Huomenta kaikille!

Piti tulla koneelle tappamaan aikaa! En oo koko yönä nukkunu yhtään. Ilta viideltä alkoi säännölliset supistelut 20 minsan välein. Ilta yheltätoista sitten tiheni niin, että nyt niitä on tullu 10 minsan välein... ja ihan sairaan kipeenä vieläpä!
Soitin tossa puoli kolmen aikoihin synnärille kyselläkseni, että koskakohan mun pitäis sinne raahautua... sanoivat, että sitten kun supparit tulee viiden minuutin välein, ni sitte! Pitänee kohta lähteä lämpimään suihkuun, josko se vähä lievittäs kipuja! Tää on jotain ihan kauheeta, mutta toisaalta ihanaa, ku ajattelee, että eiköhän se sieltä nyt vihdoin lähe tulemaan.

Omaa napaa taas... :ashamed:

Kesäheinä suppareineen 40+0! :heart:

 

MHP:nteksti tuli just kun minun kynästäni.. alkaa olla kypsää viljaa tämä akka täällä . Viikkoja 40+3 ja tuntuu että koko aika kiristää kun vauva ei jo synny. Mies tuossa yksi päivä kysyikin että miksi olet niin kireä ja lapset joka ilta toivoo että lähtis nyt, mutta aina aamulla pettymys. Monta viikkoa on öisin supistukset valvottanut.. kummasti vaan loppuvat kun aamu valkenee. Kolme muuta syntynyt kaikki alle viidessä tunnissa ja tietenkin toivoin sitä samaa mutta turhaan. Onneksi täällä näyttää olevan kohtalotovereita :kieh:. En tiedä enää mitä keksis, kaikki keinot on kokeiltu mutta mikään ei tähän sinnikkoon tehoa, ehkä sekin vaikuttaa että edellisestä synnytyksestä on 11v aikaa.
Ai niin Lämpöiset onnittelut kaikille vauvansa saaneille.. ihana niitä on käydä lukemassa ja toivoa että ehkäpä täälläkin vielä joku päivä :flower:
Sekin on jännä että tosiaankin sitä aina iltaisin toivoo että jospa ensi yönä ja aamulla pettyy, vaikka meillä kaksi noista kolmesta syntynyt keskellä kirkasta päivää =)

 

ONNEA KAIKILLE VAUVAUTUNEILLE!!!! :flower:
Täytyy käydä täällä vähän hakemassa kannustusta ja voimia tähän loppuun, kun ei olis enää yhtään hermoja tähän odotukseen. Hassua, miten viikko voi tuntua tässä vaiheessa niin äärettömän pitkältä ajalta, vaikka normaalisti se aika menee ihan huomaamatta. Eihän sinne mahaan ole kukaan vauva jäänyt, mutta vois pitää vähän enemmän kiirettä |O !!!
Toisaalta, mulla edelliset tulleet 40+6 ja 40+4, että mitäs mä vielä hötkyilen, kun tänään "vasta" 39+5...
Joo, voimia ja hermoja teille muillekin vielä mahakkaille!

 

Ihanaa kun käytte täällä kertomassa vielä lähtöaikeista, on kuin hurjaa jännityskertomusta seuraisi. =) Hesatapaamisesta (montas meitä oli, vajaa 10?) enää siis minä ja ebbuliini jäljellä.

Jo jakautuneilla taitaa olla vauva-arjessa tekemistä, kun niin paljon on palsta hiljentynyt. Olisi kiva kuulla enemmänkin kuulumisia teiltäkin, mutta niin se vaan taitaa olla vauvan kanssa muutakin ajateltavaa kuin nämä nettipalstat, toisin kuin meikäläisellä viimeisten viikkojen kärvistelijällä.

Ollaan huomenna lähdössä rohkeasti mökille, kyllästyttää niin täällä kotona kökkiä. La on huomenna mutta mitään merkkejä mistään ei ole ilmassa. Jussin yli ollaan siis mökillä, jos ei pieni ala tulla välissä maailmaan. Vähän jännityttää, että osaanko lähteä ajoissa ajamaan kotia kohti jos synnytys alkaa, pari tuntia menee kuitenkin ajomatkaan. Mutta ei kai nämä ensisynnytykset niin kovin nopeita yleensä ole.

Kun se yleisohje on, että sairaalaan pitäisi lähteä kun supparit n. 5 min välein, niin mitenköhän pitkää matkaa sairaalaan siinä on ajateltu? Toisillahan se matka on ihan kotoakin useampi tunti. Itse olen etukäteen ajatellut, että jos säännöllisiä tai epäsäännöllisempiäkin mutta kipeitä suppareita alkaa tulla, niin sitten kyllä lähdetään kotiin päin ajamaan, kun tähän mennessä ei ole ollut mitään sellaista. Mies kuskiksi ja muksut saavat jäädä mökille toisten aikuisten hoitoon.

Tuntuu, että on pakko päästä sinne mökille, juurikin tuosta minttusen ja MHP:nkin mainitsemasta kireydestä ja kärttyilystä johtuen. Jos siellä vaikka pääsisi eroon tästä piinaavasta kaiken ajatuskapasiteetin nielevästä käynnistymisen odotuksesta, ei ehkä olisi niin kiire nyt heti synnyttämään kun tietää, että matkaa sairaalaankin on ja olisi ehkä parempikin jos vauva tulisi vasta kun ollaan tultu pois sieltä. Olen tästä odottamisesta ja "kiireestä" ihan julmana jatkuvasti, ja kun en ole vihainen olen marttyyrimielellä. "Mene vaan, nyt kun vielä voit, kyllä minä täällä yksinäni pärjään vaikka on tosi tylsää ja seurakin kelpaisi ja on niin kurjaa..." sanottuna naama :'( myttyrällä. Onneksi huomaan itsekin käyttäytyväni pöljästi. Välillä nauramme sille yhdessä, ja sitten taas kohta suutun jostain... Mies parka. Mutta ei tätä onneksi enää kauan kestä.

Mahanahka on joo herkkä, se on niin pinkeä että ei kestä oikein kosketusta. Hyvin hellä silittely tuntuu vielä hyvältä, mutta pienikin paine, jo miehen käsi sen päällä tuntuu siltä kuin koko maha räjähtäisi kohta. Vähän niinkuin minun mielialat.

Hyvää juhannusta siis kaikille, en nyt ennen sitä enää täällä käy kommentoimassa. Toivottavasti tulee kaunis juhannussää!

Naru 39+6
:flower: :flower:

 

MHP! Mulla oli kans mahanahka viimesillä viikoilla tosi kipeenä. Välillä oli vaikea jopa vaan seistä, kun nahka oli niin hellänä. Sively sattu, mutta toisaalta kun siveli niin nahka tuntu melkein tunnottomalta. Häijyn tuntusta.

Mä menetän hermoni kohta lopullisesti noihin ihmisten jatkuviin "jaa te ette sitten tyttöjä osaa tehdäkään" puheisiin. |O Koko raskausajan ensin kuunnellut "joko se nyt olis jo tyttö" puheita ja nyt kun maailman ihanin POIKA-vauva on syntynyt niin vielä jatkuu sama virsi. Anoppikin oli miehelleni, joka ilmoitti pojan syntyneen alkanu neuvomaan mitenkä olisi tehty tyttöjä. Ja vähintään puolien vauvaonnittelijoista ja ihastelijoista on pakko päästä loppukaneetiksi sanomaan, että eikö se nyt olis ollu jo tytön vuoro... Mä ihan oikeesti kohta suutun jollekin. Eikö ihmiset tajua, että tollaset puheet saattaa jopa loukata. Meinaan kyllä mua ainakin loukkaa se että ihmisten mielestä minun vauvani olisi pitänyt ennemmin olla tyttö, eikä se mikä hän on (ei sitä varmaan kukaan tarkoita, mutta näinhän noista puheista voisi ymmärtää ). Ja mikä ihmeen pakko joka perheessä olis oltava sekä tyttöjä että poikia?? Mikä vika siinä on jos on vaan jompaakumpaa laatua? Onko perhe jotenkin vajaampi jos ei "osata" tehdä molempia sukupuolia? Äst, anteeksi paasaus, pakko johonkin purkaa sillä nyt loppu meikäläisen huumorintaju...(Seuraava tytöstä puhuja varokoon nahkaansa :kieh: )

Hermojen kireyttä on ilmassa täälläkin. Jotenkin ärsyyntyy tosi pienestä ja yhtään ei kestäis isojen muksujen riehumista, hillumista, metelöintiä ja nahistelua. Koira ja kissat ärsyttää, kukin milläkin tavalla. Miestä unohtamatta... Ainoa joka ei ärsytä on vauva, välillä tuntuu että haluais vaan käpertyä vauvan kanssa omaan pieneen pesään ja sulkeutua ulkomaailmalta. Täytyy tosissaan yrittää hallita hermojaan, ettei isot pojat tuntis kovin suurta vääryyttä, että heille vaan äiti äksyilis ja vauvalle lepertelis. Eli ei siis loppunut synnytykseen hermojen kireys... Voi hormoonit, voi hormoonit niin ärsyttävät hormoonit :kieh:

Kuis moni sitä nyt taas onkaan vauvanhaku reissulla? Tässähän ei enää pysy laskuissa mukana, kun niin tiuhaan tahtiin lähtöjä tulee. Kaikille siis yhteisesti onnea matkaan!! Täällä odotellaan, että kuullaan taas ihania vauvauutisia!

Koittakaahan te mahakkaat jaksaa, vaikka taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty.

Teppana & Niilo 1vko 2pv

 

heips vaan kaikki!

Ilmoittelen teitillekkin että meille on syntynyt 8.6.07 Tyttö pituutta oli 51.5cm ja painoa 3760g =)

 

:flower:

 

Oho, toi otsikko ehtikin jo lähteä???

Täällä ollaan vieläkin yhdessä kasassa. Esikoistyttöä lähdettiin synnyttämään 9 pv yli, eli jos sen kaavan mukaan elettäis niin ens yönä. Mutta tätä ei, tai mistäs sitä tietää...

Vauva on nyt viikonlopun ja viime loppuviikon iltaisin aloittanut selkeen "mä haluun väkisin ulos täältä"-toiminnan. Että sattuu alapäähän ihan h.elvetisti, ei voi istua, maata eikä seistä. Tuntuu oikeesti että väkisin työntää pään ulos. Mutta ei supistuksia eikä mitään muutakaan.

Miehelle sitä tuskailin niin sanoi että kai se nyt haluaa sieltä jo pois, ihmettelin että jos se haluaa tulla pois ja mä haluan että se tulee pois, niin missä mättää...

Vauvan liikkeet tekee tosi kipeää, mielenkiinnolla odotan että minkäs kokoinen mänkijä sieltä tulee. Vauva ojentelee säriluitaan niin että niistä melkein saa kiinni, erottuu mahan sivustakin ihan selvästi. Tai jos se onkin käsi niin aikamoinen työmies/nainen tulossa

Teppana tuossa tuskaili tämän tyttö/poika-dilemman kanssa. Mustakin siinä on jotain ihan käsittämätöntä. Tai kysytään että kumpaa toivot?? Mitä hemmetin väliä sillä on, kun se vauva on sylissä synnytyksen jälkee niin se on ihan sama kumpaa sukupuolta on. Multa ei uskalleta enää edes kysyä koko asiaa. Paitsi jos on tyttö niin toivottavasti ei sitten tule näitä että teettekö jo poikaa juttuja.

Mies perjantaina kysyi että kumpaa ite veikkaat. Sanoin että en oikeesti tosiaankaan osaa sanoa. Et tyttö-fiilikset ollu koko ajan niinku esikoisestakin, mutta toki se "takaportti" on auki et jos onki poika. Ja sit sanoin että kun ei mulla ole mitään merkitystä kumpi on, vaikka olis tyttö niin lapsiluku on nyt täys, ollaan tyytyväisiä näihin eikä sitä poikaa aleta "tekemään". No, mies siihen sanoi että älä nyt vielä sano noin

Toivottavasti se ei pienessä mielessään suunnittele jatkoa... tää on nyt toista kertaa kun olen raskaana enkä rehellisesti sanottuna ole kummassakaan raskaudessa kokenut mitään suurta odotuksen juhlaa... En haluais enää lisää lapsia. Mutta vannomatta paras

Vauvajutuista täällä, niinhän me tosiaan suunniteltiin että jatketaan täällä niin kauan kun kaikki ovat vauvautuneet, että ihan yhtä tärkeitä juttuja kaikki. Ja ite ainakin mieluusti luen noita juttuja, etenkin imettämisestä. Se kun ei onnistunut esikoisen kanssa ja nyt yritän oikein panostaa siihen, sen takia poimin teiltä kaikkia niksejä sen suhteen... Harmittaa toisaalta kun mies hokee koko ajan että pulloa vauvalle, ja ite kyl haluaisin imettää ainakin pari ekaa kuukautta. Mut oli se viimeeks niin vaikeeta, et saas nyt nähdä. Jotenkin muutenkin kun on isorintainen ja silloin kun se maito vielä nousi niin ohhoijaa.. Rinnat oli kun kaks betoniporsasta ja ihan pinkeet, tyttö ei saanut hyvää imuotetta ja nännit alko vuotamaan molemmat verta. Nyt oon tosin koittanut valmistella rintoja imetykseen enemmän, viimeeksi oli sellanen käsitys että kyllä se siitä vaan lähtee luonnollisesti. Kukaan ei kertonu että se sattuu ja miten vaikeeta se voikaan olla.

Tulipa taas valivalia ja omia tissijuttuja, se nyt vaan on lähinnä mielessä just nyt. Meillä huudellaan nyt tuolta yläkerrasta leikkisynttäreille, et mäpäs lähden "kahville".

 

Onnea taas vauvansa saaneille yhteisesti, kun en millään muista nimimerkkejä. :flower:
Ja kaikille ketkä ovat lähiaikoina lähteneet synnyttämään oikein paljon voimia!! Toivottavasti se Pikkumyykin jo pääsi sitten vihdoin viimein lähtemään. Ei taideta treffata tyksissä....
Itsellä tämä kyllästyminen alkaa olla jo niin totaalista, että en enään tiedä mitä sitä tekisi...
juuri siivosin hikipäässä ja ajattelin ruveta ikkunoiden pesuun.. alkaa kyllästyttämään tämä odottelu...
mulla on isommat lapset tämän viikon pois kotoa ja pienin on hoidossa niin nyt olisi niin sairaan hyvä sauma lähteä synnyttämään, mutta eihän se tietty mene niin kuin ajattelee...
huomenna olisi taas aika tyksiin et katotaan miten kaikki arvot on ja mitä sitten tapahtuu.. todennäköisesti tämä odottelu vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.... :headwall:
nyt täytyy lähteä verikokeisiin ja jos sitten palkitsisi tuon siivoamisen roskaruualla ja sitten alottaisi sen ikkunoiden jynssäämisen toiveena tietty, että vauva tajuaisi alkaa tulemaan....
hyviä vointeja kaikille tasapuolisesti ja mukavaa maanantaita =)
jousimies-70 + typyasukki 39+1

 

Sataa, sataa ropisee...

Sadepäivän ratoksi ajattelin tulla kirjoittelemaan muutaman rivin.

Ihan ekaksi ONNEA :flower: kaikille uusille nyyttinsä lunastaneille. Ja tsemppiä sinne synnärin suunnalle, bongasin aika montakin jotka olivat lähtöä tekemässä :wave: Onnea ja voimia koitokseen.

Pinnan kireydestäkin joku kirjoitteli, ettei oikein tahtoisi jaksaa vanhempien lasten älämölöä kuunnella. Vähän sama juttu täälläkin, joka aisti tuntuu herkistyneen VAIN ja ainoastaan vastaamaan vauvan tarpeisiin. Näin olen tuon aisti ärsytyksen tulkinnut. Vauvan elonjäämisen kannaltahan on äärimmäisen tärkeää että hän saa äidin jakamattoman huomion. Näin ollen tämäkin on selitettävissä alkukantaisten viettien ja vaistojen avulla. Kuunnelkaamme niitä ja olkaamme herkillä kun siltä tuntuu. :hug:

Meillä tahtoo pikkuisella olla vähän vatsan kanssa remppaa, itkettää iltasella ja toisinaan päivisinkin. En keksi mitä olen sellaista syönyt, paitsi jäätelö :ashamed: ja jotain nautintoahan täytyy olla eiks niin? Mutta kurjaa kun tulee vauvalle vatsakipuja... joten täytynee etsiä jotain muuta. Vatsa on kivasti pienentynyt, tosin ei vielä housut mahdu jalkaan jotka oli ennen odotusaikaa hyvät.

IRMELI: Ole luottavainen imetyksen suhteen. Toisella kerralla onnistuu jo varmasti paremmin ja siitä kannata ottaa mitään paineita ainakaan. Tee imetystilanteesta itsellesi niin mukavan kuin pystyt. Kokeile erilaisia asentoja jo synnärillä hae apuja tyynyistä ym. Ennen kaikkea ole sinnikäs, äläkä kuuntele miehesi pullo ruokinta juttuja. Kyllä sinä lapsen äitinä saat imetyksen onnistumaan luottamalla itseesi ja siihen että maitoa kyllä tulee. Tarkista vauvan imuote nännistä, muuten tulee hankaluuksia jos imuote on väärä. Noh, ei mulla tässä oikein muuta neuvoja nyt ole antaa. Muistan vaan itsekin miten vaikeaa oli ekan kanssa imetyksen alkuun saaminen ja vielä toisenkin lapsen kanssa kun ikäeroa oli 7 vuotta. Nyt viidennen kohdalla imetys tuo jo ihan aitoa oikeaa nautintoa ja tuntuu luonnolliselta, missä ja milloin vaan. Asentoja on löytynyt monia ja niitä kannustan vaihtelemaan. Jopa osa kotitöistä hoituu välillä vauva rinnassa kiikkuen mikäli on pakko tilanne. Yleensä pyrin rauhottamaan imetystilanteen mukavaksi yhdessä olon hetkeksi.

terkuin tinzu ja toivo ikää 11 vrk

 

Siis tultiin yöllä takas kotiin nukkumaan, vaikka olisin osastolle saanut jäädä. Kohdunsuu oli vielä ihan takana ja edelleen vaan sormelle auki, mutta kaula hävinnyt... Jipii! Kansa hurraa! Se viimeinen 2cm on siis edellisestä kerrasta kadonnut eli ihan hyvää edistystä. Kalvojen puhkasusta tilanteen edistämiseks oli puhetta, mut kätilö sano sen olevan vaikeeta, kun kohdunsuu on niin takana.

Illalla supisteli siis suunnilleen 4 min välein (alkujen välit, kun en jaksanu kestojakin merkata) ja juilinta oli suht voimakasta. Vihloikin ihan huolella, kun poikanen porautui alaspäin jaloilla vauhtia punkien. Käyrällä ollessa tyypilliseen tapaansa supparit ensin katos, mut tuli takas sit kun rentouduin... Ihan kivasti ja tiheesti niitä tulikin siihen ja kivutkin voimistu.

Yön sain nukuttua ihan hyvin, vaikka vähän väliä supisteli. Kivut helpotti yön ajaks jotenkin kummasti, joten sain sen takia aika rauhassa kerätä voimia. Nyt sit vaan ootellaan. En viiti enää kellottaa, kun tiheeseen tuntuu suppaavan... Ootan vaan kipujen voimistumista. En välttis tuu enää ilmotelemaan lähdöstä sen kummemmin, kun tälle päivälle se vaikuttais osuvan... Pitäkää peukkuja.

Kesäheinälle tsemppiä koitokseen!

Onnea Vilmat vauvaantumisesta! :flower:

Nyt en malta kommentoida enempää eli omanapaiseksi jää. Onnea matkaan kaikille tositoimiin pääseville (Jousimies... Kyllä sunkin vuoro tulee! Toivottavasti pian. Jaksamista! :hug: ) ja tsemppiä kaikille muillekin!

PikkuMyy-80 ja viimein ulos pyrkivä poikanen 41+3

 

Viikonlopun juhlinnat takana, lauantain häät ja sunnuntain rippijuhlat.
Ei mitään merkiäkään lähestyvästä synnytyksestä! Just tossa ajelin nurmikkoa ja imuroidakin pitäis...Neuvola on iltapäivällä, tuskin vielä varaillaan aikaa äitipolille. Sillon rvkolla 28 kun´kävin istukan paikan tarkistuksessa niin vauvan koko vastasi viikkoa pienempää, eli turha tässä mitään on ootella ennen juhannusta. Harmittaa jos sinne asti menee että mistähän sitä lapsenvahtia hälyttää,kuiteski perinteinen suomalainen keskikesänjuhla...Kaitpa joku uhrautuu päivystämään juhannuksenakin. Ja paljon onnea vauvansa jo saaneille ja vauvoja hakemassa oleville!

Odottavan aika on pitkä!!!!!
Helmiina rv 40+1 :flower:

 

Voi jumpe TEppana,toi on tosi karua muilta ihmisiltä!!!
Lapsi on lapsi ja sillä hyvä.
Se on ikävä tosiasia et tä aina noita "ei ole ukossa sekatyömiehen vikaa" juttuja heitellään.
Ja monet varsinkin tyttökatraasta isiä voivottelevat.Kaameeta.

Toki ite toivoin nuorena että saisin molempia sukupuolia,uskoisine ttä näin moni muukin haaveilee.Mutta omiaan ei pois vaihtais!!

No,mulla on tosiaan jo 2 tyttöä ja nyt 3 poikaa!!Eli siinä on melkoinen sakki!
Mun mamma teki lapsia vähän samaan tahtiin,hällä olli kaksin aina,eli 2 poikaa,2 tyttöö,2 poikaa,2 tyttöö.
Todellakin 8 lasta yhteensä.
Mulla on nyt sitte jo 2 poikaa,2 tyttöö,1 poika...eli sarja jatkuis kait poika ja 2 tyttöö....
Paitti että tähän loppu!!

Pikku-myy,Helmiina taisivaat kärvistellä yliaikaa jo!!Jaksuja kovasti ja tsemppiä!!!

Mulla on ollut hermo kans tosi kireenä!!!
Teppana ja Tinzuko siitä kirjoittivat.Sormuksetkin lensi eilen,niin olin raivona.
Ihan turhasta alkoi,bonaripoika rikko meidän uima-altaan ja mies siinä vaan ihmetteli etttä kuis se noin...Mä olin aivan raivona,ei mitään rangaistusta ei ees omaan huoneeseeen joutumista.

Sanoin että oon v.ttuuntunu tähän että sitä poika käsitellään aina silkkihansikkain.
Ja jos mua ottaa aivoon omat muksut ja niitten touhut,jumaliste että tuo bonaripoika saa mut näkee punasta!!!
Ja tuollasia temppuja kun tekee,ei kuulemmma tajunnu että terävä jousi vois rikkoa muovin kun sillä hakkaa allasta.

10 000 litraa vettä lorotettiin pois. eikä allas ole koskaan entisensä.
Saatiin tänä kesänä kyllä sellanen upotettava allas,ihan oikee uima-allas joka tarkoitus syksyllä laittaa maahan.Mutta ehkä laitetaan aiemmin kun tuo meni ja hajoitti tuon toisen altaan.

Njooh,uusperhedraamaa taas...

Vauva on rauhallinen ja kiltti,iskä nukkunut nyt 5 yötä sen kanssa ja nätisti nukkuu tuonn 3-5 asti.Eli yhellä syötöllä menee.Yöllä iskä antaa pumpattua pullosta.
Ja äitin pitäis olla levännyt ja hyvillä mielin mutta jotenkin oon ihan hermoraunio.
Itkuttaa,esim Jore Marjarannan laulu kuin laulu saa mut poraamaan.Sillä on niin itkua stimuloiva ääni.

Linnun viserrys yks aamu sai poraamaan....telkkari ohjelmat,imetys,söpö tyytyväinen vauva tisulla,unihymyt....
plaah..mulla silmät ihan muurautuneet kohta umpeen.

Onnea muuten vaavinsa saaneille ja isoja suppareita kaikille masukkaille!!Kohta siirrytään vauvan hoito puolelle!!!

kata ja miska 2 viikkoa 6 pväää

 

Onnea vauvautuneille!

ja PikkuMyykin on vihdoin päässyt toimiin, hitaasti mutta varmasti!


Ihan uusi olo tänään, kun antibiootit on alkaneet vaikuttaa. Vähän keljulta tuntuu antaa vauvalle antibioottimaitoa, mutta ei voi mitään. Onneksi huolii kuitenkin tissin, kuulemma moni vauva hylkää rintamaidon, kun antibiootti muuttaa sen makua. Sain sairaalasta ohjeen, että ehdottomasti kannattaa jatkaa imetystä rintatulehduksen aikana, että rinnat tyhjentyvät kunnolla ja ettei imetys suotta lopu lyhyeen tulehduksen takia. Tulehdusmaitoa ei kuulemma voi luovuttaa, ja jossain päin kuulemma tosiaan voi olla suositukset toisenlaiset, kun kysyin siitä tulehduksen aikana imettämisestä. Pepsukalleko oltiinkin sanottu, ettei saisi imettää...? Jännä, miten ne suositukset vaan on erilaisia!

Mullakin oli mahanahka kipeä pari viikkoa ennen synnytystä ja sain tosiaan elämäni ensimmäiset raskausarvetkin! Aivan pieniä ja niin lähellä napaa, että luultavasti eivät enää vuoden päästä erotu kuin omaan silmään, mutta pakko myöntää olevansa sen verran turhamainen, että ne vähän harmittavat... :ashamed: Edellisissä raskauksissa kun ei tullut arven arpea. Mutta nyt olikin masu kyllä tosi paljon isompi.

Yritän saada laitettua tän päivän aikana pojusta vähän tuoreemman kuvan profiiliin, äsken ei onnistunut, kun kuva on liian iso. En osaa pienentää sitä itse, pitää odottaa että isi tai sisko tulisi käymään... Meitsi on nero näiden tietsikkahommien kanssa.

Jaaha, ruoka-automaattia huudetaan! Hanikohan se oli, kun mietti jonkun aikaa takaperin, että miten useampilapsisen perheen äidit ehtii tehdä yhtään mitään. No, ei ehdikään. Tehdään se mitä ehditään ja toivotaan parasta.

Kreecher

 

Onnea uusille äideille ja iskeille! :flower: :flower:
Ja kiitoksia synnytys kertomuksista!! Niitä on todella mielenkiinnolla luettu!!! Aika kyllä menee tällä palstalla ollessa tosi nopeasti...Kaikki päivän työt tekemättä ja kello vispaa jo 13 !

Harvemmin tulee tänne palstalle kirjoteltua mutta lukemassa käyn päivittäin! Ootte kyllä tosi mahtavia typpejä kaikki!!! :hug: Ihana lukea noita vauva uutisia! Omaakin tässä jo haikailisin syliin mutta LA on 27.6! Ja jotenkin sellanen tunne että yli mennään...Kun ei mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta oo. Vaikka onhan se nähty tälläkin palstalla että ei se välttämättä kauheasti varottele etukäteen No oon saanu nyt hoidella tässä muutamana päivänä meijän kummipoikaa joka on 11 viikkoa "vanha". On aika jännää että se sylissä ollessaan tuijottaa mun mahaa ihan herkiämättä! Ensin ajattelin että se johtu paidasta jossa oli sellasii raitoja mutta eilen sitten mulla oli vaan tavallinen musta paita ja sama toistu taas! Näytti ihan siltä kun olis tienny että sieltä on leikkikaveri tulossa...

No mutta nyt on pakko mennä alottelee päivän hommia! Tsemppiä teille muille loppukuun synnyttäjäille! Ja tietysti voimia niille joilla nyytti on jo sylissä!

 

Meille syntyi suloinen poikavauva 14.06 klo 04:39! Pojun mitat 3420g ja 50cm! :heart:

Tulen kertomaan synnytyksestä myöhemmin! =)

Ja hirmu paljon onnea vauvautuneille!!!ja hirmu paljon onnea synnyttäneille lähteneille ja odottaville!!

 

tätä kyllästymisen tunnetta..Olen 100% valmis lähteen synnyttään,mutta eipä tässä asiassa mua kuunnella.Tässäkään!
Nyt jo 41+3-niin kuin PikkuMyyllä,jolla sentään esikoisen odottajana on ollut vaikka kuinka oireita,mutta mullapa ei.
Illalla menee pari tuntia valvoessa kun vauva hereillä ja kun mun maha täys vauvaa-muista pehmusteista ei tietoakaan,niin voitte arvata ettet asentoa löydä kun kummastakin kyljestä ollaan tunkemassa ulos..Ja aamuisin herään (kuulemma kärpäsiä housuissa,kuten mulle tänään ukko kommentoi sänkyyn kömpiessä.)
Joka aamuinen pettymys-ei taaskaan mitään :'(

No tänään nousin tunti sitten,kun menin 9.30 yrittään jatkaan unia-siis 6 heräsin.3kertaa päikkärien aikana heräsin puhelimeen,kun odotin Taysin aikaa soitettavan,mutta ei..äiti siellä huolissaan antoi ohjeita et mene taksilla vaikka Taysiin sitten,ettet yksin autolla lähde jos ronkkivat niin et alkaa supisteleen ym....että olin kärttyinen hänelle,vaikka toinen vaan rakastaa mua =) Oulun sanomien myyjä herätti seuraavana-siis ei voi turhempaa heräämisen syytä olla|O
Eipä tullut odotettua soittoa..En usko et pitävät mitään kiirettä-viikkojahan vasta NIIN vähän.

Mun koko kesä menee tässä odottaessa...La 8.6 niin toivoin et syntyis vaikka ennakkoon...niin ois jo melki kk ikäinen ollut ja olisin päässy vauvan kanssa ystävien häihin 30.6-mutta ei ne jäi....sitten ole lapsiperheiden kesken sovittu juhannuksen vietosta(3*1v lapsia)grillattu ym...no sinne en päässy.....
Sitten mies suunnittelee jo heinäkuun puolivälin festeille menoa ja muutamien HKi ystävien majoittamista meille...Mitäs mulla on kesäsuunnitelmissa??Ei yhtään mitään...anteeksi kun valitan mutta pakko jonnekin purkaa tätä oloa..ei se ulospäin näy-vaikka kait olis parempi et näkyis.
Mutta onnea taas muutamalle vauvan saaneelle AnttuLiisa ja Vilmat ainakin kaksi onnellista käärönsä saanutta :flower:

Pompula81 41+3

 

Ihan ekaks onnea Anttuliisa ja vilmat vauvan johdosta ihan hirmuisesti!!!!

Varoitan etukäteen, nyt tulee purkaus :kieh: Siis eilen tosiaan lähdettiin synnärille kun supistukset tuli n 5 min välein. Mutta arvatkaas mitä? Takas tultiin kotiin että pamahti. Supparit loppui kuin seinänä sairaalassa eikä mitään avutumista ollut tapahtunut. Komensivat sitten kotiin kypsyttelemään. Argh. Mä oon kyllä jo tosi kypsä tähän tilanteeseen. ja pikkasen nolottaakin, neljäs tulossa eikä tiedä milloin on tois kyseessä. Kätilökin vaan nauratti että turhan reissun teitte. Voi *aska.

Taidan olla suunnilleen viimeinen jakautuja tällä tahdilla.. Pikkumyykin tekee jo lähtöä. Voimia kovasti :hug:

teppana siis ymmärrän ja sympatiseeraan sua kovasti. Kun meille syntyi kolmas poika, niin suunnilleen joka ainoan ihmisen kommentti onnittelujen jälkeen oli et eiks se tytön vuoro ois ollut? Ettekö osaa tyttöjä tehdä? Tosi v-mäisiä kommentteja, ihan kuin se vauva ois viallinen vaan siks et samaa sukupuolta sattuu jo olemaan kotona. Nyt en viitsi ees aatella mitä sanotaan jos tää neljäskin on poika... varsinkin kun jo odotusaikana kaikki on sanoneet et tyttöä yritätte ja oishan se tyttö kiva. Krääk.

Eli siis aikas kiukkuisella tuulella täälläkin ollaan ja tois kärsimättömällä ja ehkä vähän nolollakin.

palaillaan taas ja jaksellaan. onneks on kohtalotovereita!

yhä kasassa oleva paulaliina ja masuasukki 41+2

 

No nythän mie muistin, kun piti vielä jotain kommentoida, mutta en muistanut sillon aiemmin. Kun siitä jälkivuodosta oli puhetta, mulla on joka kerta (kuten myös nyt) loppunut vuoto kokonaan pariksi päiväksi noin viikon jälkeen ja alkanut sitten uudelleen. Eli lienee sitten ihan normaalia.

Pompula, mulla tuli niin oma tilanne mieleen tosta sun tekstistä! 9.6. ois ollu kaverin tuparit, mutta sillon tämä herra päätti syntyä. 16.6. ois ollu tyttöjenilta, mutta kuumeisena tuon rintatulehdksen kourissa e jaksanut lähteä, eikä sen puoleen tuollaisen viikon ikäisen roudaaminen ehkä niin järkevää olisi ollutkaan... Ja mies lähtee heinäkuun puolessa välissä Hyrynsalmelle suojalkapalloilemaan, ovat neljä yötä reissussa. Hieman hirvittää jäädä yksin tän sakin kanssa niin pitkäksi aikaa... No, eiköhän se suju.

Teppanan ja paulaliinan kohtalo kuulostaa melko tutulta. Mulla on välillä ollut itsellä NIIN paha mieli noista sukupuolikommenteista, tuossa tuo pieni rakas nukkuu tietämättä ollenkaan, että syntyi (ympäristön mielstä) väärillä vehkeillä varustettuna. Ja tosiaan äijä on reilun viikon ikäinen, kun jo ensimmäiset väläytykset vielä sen tytön tekemisestä on tullut. :headwall:
Näille väläyttelijöille olenkin täräyttänyt, että ei tule tapahtumaan, sterilisaatiojonossa ollaan. Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa, asiasta keskustellaan edelleen. Mutta jokatapauksessa meidän lapset ovat nyt tässä, en minä haluaisi näitä rakkauspakkauksia (yäk, mikä sana!) enempää, vaikka joku voisi luvata, että seuraava olisi tyttö. Olen oikein ylpeä jätkäsarjastani. :heart: :heart: :heart:

Kuulostaa Kata melko tutulta tuo itkuherkkyys. Mulla ei ollut ennen sellaista, nyt vasta tämän poikasen synnyttyä. Sellaista liikutusherkkyyttä, en ainakaan itse tunnista itsessäni mitään masennukseen viittaavaa. Esim. esikoinen lauloi eilen vauvalle PMMP:n (tai Noitalinna Huraan biisihän se oikeasti on) biisiä "Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna, älä koskaan miehisty, en meidän taloon lisää aikuisia halua..." Ja meitsi vollotti!!! Olisi niin ihanaa, jos nuo pojat suostuisivat laulamaan sen ristiäisissä, mutta eivät taatusti laula, kun on porukkaa paikalla.

Joko teillä on ristiäis-/nimiäissuunnitelmia tehtynä? Meillä on ristiäiset 29.7., meidän vihkipappi kastaa. Kaste toimitetaan Pyhän Birgitan kirkon raunioilla, eli käytännössä ulkona, koska kirkosta on vain muurit jäljellä. Jos sää ei suosi, kastetaan vauva meillä kotona. Kahvit juodaan jokatapauksessa meillä kotona. Kummit on jo pyydetty, kaksi virallista kummia ja kaksi kirkkoon kuulumatonta. Vauvan etunimestä ollaan pästy sopimukseen, mutta en nyt paljasta sitä tännekään, koska jokunen tuttu täällä plussalla palstailee, enkä ole varma, käyvätkö tälläkin puolella vierailemassa. Toisesta nimestä väännetään vielä kättä, tai oikeastaan minä ehdotan nimiä ja mies tuomitsee ne pöljiksi. Mutta eipä tuo ole itsekään mitään ehdottanut.

Vauvalta muuten irtosi napatynkä tänään!

Kreecher ja Antero 1vko 3pv

 

Kiitos sympatioista tuossa sukupuoli asiassa! Sama ongelma taitaa olla kaikissa niissä perheissä, joissa on samaa sukupuolta olevia lapsia.

Ja juu, itkupilliksi täälläkin on muututtu... Pelkästään vauvan katseleminen saa kyyneleet valumaan. Ja mikä asia milloinkin vetää herkäksi. Ihan pöhköt asiat itkettää.

Ristiäisiä ollaan suunniteltu heinäkuun vikaan viikonloppuun. Ihan kotosalla pidetään koko tilaisuus. Vieraiksi ei kutsuta muita kuin vauvan isovanhemmat ja isoisovanhemmat ja kummit(mun sisko ja hänen miehensä ) sekä miehen sisarukset. Nimeksi tulee Niilo, toiset nimetkin ollaan jo päätetty, mutta pidettäkööt ne vielä salassa. Vähän harmittaa, kun ei ole mitään hajua tämän seurakunnan papeista. Olis kiva kun sais jonkun kivan rennon papin kastamaan eikä mitään vanhaa kaavoihin kangistunutta ukkelia.

Jälkivuoto on vaihtelevaista mullakin. Välillä tulee hyvinkin reilusti ja sitten taas vähemmän, "verisyysastekin" vaihtelee. Yön jäljitä varsinkin tulee myös jonkinverran hyytymiäkin.

Vilmat ja AnttuLiisa onnea vauvoista! :flower:

Harmi, kun teille paulaliina tulikin hukka reissu. Turhaan nolostelet, kyllä sitä voi konkarikin erehtyä! Toivotaan, että pian pääset tositoimiin.

Jasso, öhinä alkaa pinnasängyssä kuulostaa sen verran vaativalta, että äitiä kaivataan.

Profiilista löytyy uusi kuva Niilosta lauantaiselta kylpyreissulta =)

Teppana & Niilo 1vko 2pv

 

Nyt viimein aikaa olla koneella ees hetki =)

Onnea kovasti kaikille vauvansa saaneille!

Elikkä sitä synnytystarinaa..
Sairaalaan jouduin ma 4.6 raskausmyrkytyksen takia, päättivät, että keskiviikkona viimestään käynnistetään. Keskiviikkona sain siis ennen kolmea puolikkaan käynnistystabun nieltäväksi. Pari minuuttia sen jälkeen meni lapsivedet ja supistukset alkoivat heti aivan järkyttävinä. Miehelle puhelua, että alkaa tuleen kohti sairaalaa, matkaa kaks tuntia.. Kätilöt yrittivät saaha mua lähteen pesulle, että ois nopeempaa toimintaa. En päässy ku askeleen eteenpäin ja lysähin maahan, oli vaan yhtä supistusta koko ajan, ei yhtään helpotuksen hetkeä. Lääkettä en saanut ku ensisynnyttäjillä aina menee aikaa niin kauan. Viimein lääkäri kävi kurkkaan ja siitä sitte kiireenvilkkaa kiikuttivat synnärille, 5cm auki. Salissa kerkesin varttitunnin ootella epiduraalia, jonka sain kuulemma viime tipassa. Kivut helpottivat ja kaikki tuntui lastenleikiltä. Samalla ovenavauksella kun mies tuli saliin, alkoi kamala tarve ponnistaa. Kätilö sanoi, että reilu seittemän auki, ala ponnisteleen aina kun supistus tulee. Ponnistusvaihe oli ihan positiivinen kokemus tuon alun kauheiden kipujen ohella. Kesti seitseman minuuttia ja pieni prinsessamme oli maailmassa. Mies siis kerkesi juurijajuuri paikalle. Oli nopea synnytys, reilu kaksi tuntia kokonaiskestoltaan. Seuraavalla kerralla aikovat ottaa sairaalaan jo monta viikkoa etukäteen, ettei beibi putkaha matkalla maailmaan
Loppuviimein jäi ihan hyvä kuva synnytyksestä, ja uudestaankin saattais joskus uskaltaa..
Kätilöillä oli ollu kilpailu kenen huoneessa syntyy ekana vauva, menin kaikkien edelle ja tulivat joukolla onnittelemaan ku oli niin pikasynnystys ekakertalaiselle

Arki lähti ihan mukavasti rullaamaan vauvan kanssa, nyt neiti on kipeänä ja kaikki tuntuu takkuavan. Tähän asti syötetty kolmen tunnin välein, nyt saa nukkua yöt omassa rytmissä ja päivällä syötöt neljän tunnin välein. Tisseistä oikeen suihkuaa maitoa ja imetys välillä aika kinkkistä. Itselläni jaksamisen kanssa pienoisia vaikeuksia, kun tosiaan yöt tuo neiti pitää hereillä kun on kipuja. Toivottavasti tämä tästä alkaa helpottaa!!
Tyttö kumminkin maailman suloisin, isän ja äidin silmäterä, joka jaksaa kipujensa keskeltä suloisella hymyllään piristää päiviä! :heart:

Hieman saattaa olla sekavaa tekstiä.. Nyt neitiä rinnalle herättään ja iltahommiin!
Toivottavasti tässä löytyis aikaa tulla useammin lukemaan juttujanne ja kommentoimaan, mutta oma uni vie vielä tällä erää voiton.

KuuttiPieni ja Hilmuska 12pvä

Yritänpä neitosen kuvaa laittaa profiiliin, saapa nähä onnistuuko..

*muoks* Kertokaapa vielä kuinka saan tuon profiilin kuvan vaihdettua?!?