~KesäMassut 2007~

Huomenta!

Luulin jo eilen, että supistukset alkais, koska olin iltapäivästä lähtien ihan oudon oloinen, ajatukset oli kääntyneenä omaan mahaan ihan koko ajan ja se jotenkin tuntuikin jännittyneeltä jatkuvasti ja vauva mylläsi oikeen urakalla. Illalla olin ihan hermostunut eikä uni tullut vaan mietin vaan onko sairaalakassissa nyt viimein kaikki ja onko koti kunnossa. Sängyssäkin vaan käänsin kylkeä ihan virkeenä ja tunsin itseni lopulta kissaksi, joka hetkeä ennen synnytystä on levoton ja etsii sopivaa piilopaikkaa. Pakko oli nousta ylös ja alkaa touhuta jotain keskellä yötä, että edes mies sais vähän unta, raukka joutuu kuitenkin aikasin aamulla töihin lähtemään. No, katselin lopulta leffaa sitten kello kolmeen asti, ei supistuksen supistusta havaittavissa, blaah... Tulipahan mietittyà, että jos oon jo nyt näin kärsimätön, niin mitäs sitten jos menee viikolle 41 tai 42... AAaaagh!
Joku kyseli oloasusta sairaalaan niin meille sanottiin ihan valmennuksessa, että tottakai ainakin mä saan olla sairaalan vaatteissa, mutta koska kuitenkin ollaan kodinomaisessa perhehuoneessa (joka muuten näytti meistä molemmista ihan hotellihuoneelta, pinnis ja kaikki!) niin aika usein on mukavampi olo omissa kuteissa. Siispä oon pakannut mukaan yhdet puristamattomat äitiysverkkarit, pari imetykseenkin käypää mukavaa toppia, löysän vetoketjullisen hupparin sekä varuiksi myös sukkia ja mummo-mallisia ISOJA pikkareita ja sitten tietty miehelle vaatteet myös. Nyt meillä on sitten kaksi sairaalakassia, joista toisessa on meidän kamppeet ja toisessa vauvan. Tossa ne nököttää eteisessä, toivottavasti tulis kohta lähtö...
Ajattelin varata ens viikon alulle ajan sellaiseen vyöhyketerapeuttiseen synnytysvalmennukseen ja mies hierojalle siksi aikaa. Kestää noin puoli tuntia eikä maksakaan kuin 25e, joten miksei... Hoitolan sivuilla (www.viridishoitola.com) kerrotaan näin: "Voidaan antaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa tai aikaisemminkin hoitavan lääkärin luvalla. Käsittely rentouttaa ja lievittää lantion alueen kireyttä ja kipuja sekä parantaa yöunta. Jos synnytys on käynnistymässä lähipäivinä niin lantion pohjan lihakset rentoutuvat ja äitien antaman palautteen mukaan avautumisvaihe ja itse synnytys on ollut hyvä kokemus. Paremmasta levosta ja rentoutuksesta johtuen myös mieliala on ollut hyvä."

Sisi ja Toivo 38+1

 

Katalle tsemppiä! Ja kiitos kaikille "maitohätääni" kommentoineille. Itsekin asetuin melkein samantien, mutta silloin aamulla olin kyllä ihan pihalla!

Nyt tulee omaa napaa ja pitkästi, hyppää yli jollet jaksa...

Me oltiin toissapäivänä tutustumassa Jorvin synnärillä ja oli kyllä mukava ja mielenkiintoinen reissu. Ajattelin etukäteen, että vois alkaa synnytys siellä pelottamaan, mutta päinvastoin! Erittäin miellyttävän olosta henkilökuntaa ja paikasta jäi hyvä kuva.

Kirjottelin viime viikolla siitä kun äiti kehotti soittamaan neuvolaan ennen Tampereen reissua menkkakipujen takia. Hän kun itse joutui aikoinaan osastolle lepoon samojen oireiden takia, paikat oli auki, vaikkei muita oireita (suppareita tms) ollut ollutkaan. Soitin sitten perjantaina neuvolaan ja heidän kehotuksestaan vielä synnytysvastaanottoon. Juttelin kätilön kanssa. Oli kyllä tosi mukava, mutta tais kyllä pitää mua "hieman" hätäilevänä idioottina... Vakuutteli että kyllä sen sitten tietää kun tulee niitä oikeita suppareita, eli ei syytä huoleen. Ja kertoi myös (minulle uutta asiaa) että vaikka kohdunsuu olisikin auki, ei niillä viikoilla (silloin rv 35) enää tehdä mitään, laiteta lepoon tms vaan vauva tulee jos on tullakseen. Tämän puhelun jälkeen soitin vielä äidilleni ja hän kertoi että hänellä oli ekat oikeat supparit vasta synnytyspöydällä... Anyway, en sitten soittanut enää takaisin, enkä mennyt näyttäytymään ja yhtenä kappaleena olen

Tiistain tutustumiskäynnillä kerroin saman stoorin, että meitä on neljä lasta eikä äidillä ole kenestäkään ollut varsinaisia synnytysoireita ennen tositoimiin ryhtymistä. Lähinnä vain menkkakipuja ja ns. tavallista vatsan kovettumista. Kätilö pyysi palaamaan hänen luokseen kierroksen jälkeen juttelemaan. Miehen kanssa mentiin sitten vielä juttelemaan ja synnytyslääkärikin tuli mukaan. Tuli muuten ilmi siinä jutellessa että oli sama kätilö kuin silloin soittaessanikin. Nyt ottivatkin minut enemmän tosissaan, kun kuulivat että äidillä on ollut sama juttu kaikkien neljän lapsen kohdalla ja kaikki muuten tulleet 1-3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Mietittiin lähinnä sitä että mistä tiedän lähteä synnärille ajoissa kun ei ole perinteisiä oireita. Päädyttiin siihen että pyydän lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle synnytyksen suunnittelua varten (en siis koe varsinaisesti pelkääväni synnytystä, ainakaan vielä). En muista oliko silloin puhetta äidin synnytysten kestosta, mutta jälkeenpäin kuulin että minä (esikoinen) olen ainakin tullut vauhdilla. Äiti oli ollut syntymäpäivänäni klo 12 vielä kaupungilla ja synnyin klo 16:26... Olivat olleet tässä välissä laittamassa äitiä vielä osastolle ja lähettämässä isää kotiin odottelemaan. Isälle sanoivat että soittelee klo 18 aikaan uudelleen mikä on tilanne. Kovinpa olisi isä yllättynyt jos olisi kotiin lähtenyt ja soittanut vasta silloin

Nyt siis odottelen että Jorvista soittelevat koska menen suunnittelemaan. Jos seuraan äitiäni synnytysjutuissa niin kiire voi tulla Tosin, en kyllä liiemmin pelkää, koska matka sairaalaan on lyhyt enkä ole vielä kertaakaan kuullut vauvasta joka olisi huomaamatta päässyt syntymään =) Ens tiistaina on vika nlalääkäri ja silloin ainakin saan tietää kohdunkaulan tilanteen.

Sori kaikille että tuli näin mahottomasti omaa napaa, mutta nää asiat nyt pyörii mielessä ja ajattelin ne kanssanne jakaa.

Mukavaa torstaita!


T:Anskuli, rv 35+6

 

Moiks!

Nyt tulee taas pitkästi selitettynä...

Mulla meni yö harakoille... Klo 23 menin nukkuun ja nukuinkin hyvin vaille yhteen asti, jolloin heräsin ihan mielettömiin polttoihin. Hetki silti meni, ennen kuin unen pöpperössä tajusin että supistaa ja lujaa. Siinä kiemurtelin ja keskityin hengittämiseen muutaman supparin ajan välit hieman torkkuen ja nousin sit vessaan. Sit jatkui pyöriminen, torkkuminen ja supistelut, aina kolmeen saakka. Sit nousin ylös. En sit tiedä oliko ne poltot oikeesti niin voimakkaita, nimittäin suppareitten välissä tuli fanfaareja... Mut siis aikasempaa paljon kivuliaampia olivat ja sinne kolmeen asti pysy napakoina ne supparit, sit kun nousin ylös ja keinuttelin jumppapallon päällä niin epäsäännöllisty ja laimeni. Viiden aikaan kömmin sitte takas nukkumaan ja ihan kivasti sainkin lepäiltyä aamun ja aamupäivän aikana. Nyt on taas pirtee olo ja tekee mieli touhuta kotihommia.

Sanoin sit aamulla miehelle, kun oli töihin lähdössä, että varautuu lähtöön... Eli jos on keikkaa naapurikuntaan, niin kulkee omalla kyydillä. No ei kuitenkaan kesken päivän taida lähtöä tulla... Sen verran rauhalliselta tilanne näyttää. Veikkaisn kuitenki, että viimestään tiistain neuvolan jälkeen tää mamma jakautuu... Sen verran vaikuttais olevan merkkejä havaittavissa, mut voihan se olla toiveajatteluakin.

Menkkamaista juilintaa on alamasulla melkein koko ajan, supistuskivut tuntuu masun lisäks selässä ja reisillä... Häpyluulla tuntuu melkosta painetta ja niitä sukkapuoikkojakin satelee välillä. Muuten vointi on hyvä.

Katalla harmillista pallottelua ja jahkaamista synnärireissu... Toivottavasti arvot pysyy ok ja vauva pärjäilee mukana loppumetrit, ihan siellä kotosalla. Jospa se synnytys siitä vielä kunnolla käynnistyis ja synnärilläkin olis sillon kivempi porukka.

Vauvan soseet... Mä kans ajattelin niitä alkaa pakastelemaan sitten, kun kiinteisiin siirrytään. Just sillai meinasin, että jääpalaraioihin ja niistä sit jäädyttyään rasioihin... Sieltä on helppo sit yhdistellä. Hedelmäsoseet varmaan itekin ostelen sit kaupasta, ainaki enimmäkseen.

Mulla on kans ollu mielessä toi sängyn suojaaminen, mut enpäs o saanu aikaseks... Täytyy nyt varmaan tänään laitella, kun vielä ehtii. Niinhän siinä kuitenki käy, että sinne petiin lorahtaa, jos ei suojaa.

Paulaliina... Mulla on ollu kipua tossa ylävatsalla, mut oli kyllä ihan oma vika. Mulle kun ei tossa yks päivä vesi maistunut, niin lipitin sitten hiilihapotettua lähdevettä melkein pullollisen ja herkuttelinpa vielä pari lasillista Pepsiäkin. Siellä ne hapot sitte masussa kupli, mut rauhottui kun otin närästyslääkkeen. Kosketusarka on myös tosta ihan ylämasulta, mut se puolestaan johtuu vauvan potkuista... Tulee välillä aika jämäkkää vastalausetta suppareihin. Ei kyl tainnu tästä selityksestä olla apua...

Anskuli... Onpas sullakin jännä synnytys tulossa. Hankalaa tollanen, jos ei mitenkään selkeesti ennakoi, mut hyvä että ottivat sut tosissaan ja pääset suunnittelemaan. Varmaan kaikki menee ihan hyvin.

Mä jään taustailemaan ja siirryn kotihommien pariin... Ihan kummallista mulle tällanen touhottaminen, mut kannattaahan tällanen tilaisuus hyväkseen käyttää. Oikein ootan, että pääsen pesemään kylppäriä...

PikkuMyy-80 ja poikanen 37+6

 

Juu liityn kans tähän " Yö meni harakoille" porukkaan.. Siis uni ei oikeesti tule, kuuntelin varmaan tunnin mp3 soitinta,jotta miehen tuhnutus ja kuorsaus ei kuulu ja sitten nousin ylös ja kattelin sitten vielä kaikki sarjat tuonne yö kolmeen asti..sit takas sänkyyn tuon soittimen kans ja neljältä taas hereillä..ja kuudelta ja kahdeksalta ja plääh.. hoh hoijaa.
Siinä sitten aloin jo miettimään, että hitsi ku pitäs tästä lähtee synnyttään, niin kyllä olis poikki jo valmiiksi. Ja toinen mitä siellä pimeessä mietin ku hermot meni ku toinen kuorsas, että herääköhän se vauvaki siihen sitten ku kuorsaa
No sänky on nyt tosiaan vuorattu ja onhan se vielä kuumempi nukkua kun se muovi siellä kuiten ahdistaa siellä lakanan alla..mutta parempi niin ku vedet patjalla!

Pikkumyy; Mulla on vieläki lähettämättä sulle ne vaipat, ku ne jäi silloin suomen reissulta matkasta, mutta nythän me ollaan sinne Turkuun muuttamassaki, että eiköhän viimeistään silloin kesän jälkeen kulkeudu mukana jos ei ennen sitä saa taas mitään aikaseksi! heh.. älä hermostu, tulossa ne on kuiten

Kata: Sua ne kyllä sitten jaksaa pomputtaa siellä sairaalassa, ajatteleppa jos ite haluaisit jo eroon masusta ja olisit mielellään synnyttämässä,,niin vähänkö sulla menis hermot varmaan!! Mutta kun mielellään oletkin raskaana niin varmaan taas ihana toisaalta olla kotona, mutta onhan tuo ihme värkkäämistä sairaalanki puolesta, ja toivottavasti nyt sitten seuraavat kunnolla,ettei sitten joudu yhtäkkiä johonki hätäsektioon jonku vedenvähyyden aiheuttaman tulehduksen vuoksi tai jotain muuta.. Ja varmaan inhottavaa kestää noita suppareita. no koita kestää :hug:

Mä eilen kokeilin sorkkia tuolla alakerrassa kans silleen,että tuntisin jotain kohdun tilanteesta, mutta en minä ainakaan saa mitään selkoa siitä juurikaan. No kovasti sitten on kyllä sitä vaaleanpunaista limaa tullut ja menkkakipuja tänään, että ties vaikka vähän sain ärsytettyä siellä paikkoja. Ja tunsin kyllä sormilla nuo lantioluun laidat siellä niin Ei herranjumala, miten sieltä mahtuu joku pää tuleen kun nyt siihen just menee kaks sormea ja pikkusen enemmän siihen väliin.. Varmaan hajoan aivan palasiksi!! Onneksi mulla on itellä pieni pää, niin toivottavasti vauva peris sen multa.. hah hah!! Ja eihän tuota mun lantiota kukaan ole tutkinut ja se iso vauva on tulossa..eli hieman tuli paniikkia taas..

Anskuli; Hyvä että pääset sinne synnytystapa arvioon, niin on vähän vähempänä huoli itsellä. Meillä kyllä äitillä on alkanu aina vesien menolla synnytykset ja on sitten supistellu jonku verran, mutta vasta sairaalassa kans. Itse en tiedä, mutta ei mullakaan mitään tuommoista supistelua ole vaan just tuota menkkakipu juilintaa, että saapas nähdä tuleeko mulla sitten samanlainen lähtö ku sulla,ettei oikein tiedä koska mennään.. No mutta toivotaan vaan niitä vesien menoja, niin tietää paremmin missä mennään..

No mutta taidanpas yrittää taas jotain käynnistyskävelyä tuon koiran kans, kun ei ole muutakaan tekemistä


Moonlight ja sebbe rv 41 tai 40? miten vaan..

 

Minä täällä taas! :wave:

Energiaa tuntuu riittävän. Mulle tuli joku kumma pakkomielle sillai hassusti pala kerrallaan... Eka ajattelin, että ennen lähtöö haluun pestä kylppärin, sit tuli halu leipoo sämpylöitä ja sit tuli sellanen fiilis, että kyllähän keittiön pitää puunattu olla. Oon siis pessy tasoja, hoitanu tiskirumbaa (kun pääsee välillä kertymään), asetellu hedelmiä nätisti esille jne. Kahvipannu pitää pestä ja sit ne sämpylät leipoa. Illalla jos saunan lämmitessä pesisin sen kylppärin ja varmaan tässä vielä kerkeis lakanapyykkiäkin koneellisen pyöritellä. Ihan sellanen fiilis, että hei... Mielelläni mä tästä synnyttämään lähtisin, mut jos kutenkin ensin saisin noi hommat tosta hoidettua. Niin juu ja ainakin keittiön lattia pitää päästä vielä jynssäämään.

Ihan tervetullut tää energiamäärä, kun oon niin väsynyt ollu koko raskauden muutamia poikkeuspäiviä lukuun ottamatta. Mut tuntuu niin kummalliselta, kun ei mua normaalisti innosta. Ja nyt on suorastaan hätä kerkeenkä kaiken varmasti. Keittiössä on taas putket tukossa, mut se ei nyt saa haitata.

Moonlight... Juu ei mitään hätää sen vaipan kanssa. Sehän on sellanen "ei ihan vastasyntyneen"-koko, joten ehtiihän tuon. Varsinkin, kun oot tänne muuttamassa. Kuitenkin tarvii käydä ainakin pari kuorta ostamassa lisää, varsinkin kun toi on äp:n on alkuun liian iso. SE onkin muuten päässy unohtuun... Hyvä, kun nyt hokasin. Kiitos muistutuksesta! :flower:

Mut nyt taas jatkamaan hommia...

PikkuMyy-80 ja poikanen edelleen 37+6

 

No onpas Kataa pompoteltu ihmeesti..?? Just ite ajattelin että jos joutuis käynnisykseen, niin kyllähän siinä tosi vahvasti alkaa orientoitumaan että vauva syntyy, ja sit sanotaankin et no, ei tästä varmaan vielä mitään tuu, lähdeppäs siitä kotiin. Oisko siihen pettymys vai veeitutus oikea sana....

Kiitos kaikille onnitteluista :hug:

Se on tosiaan jännä että miten tätä koko vauva-asiaa alko miettimään vasta kun toi häätouhotus oli ohi. Siinä sain sitte vielä itelleni punajäkälää, eli stressi-ihottumaa, runs in the family... Tähän asti päässyt sen välttämään. Mun äiti tota siippaa opasti että nyt sitte muistat olla rouvaa stressaamatta tai hermostumatta, on meinaan tosi kettumainen se ihottuma js menee pahaks. Ei lähe milään pois ja ikuiset ruskeet läiskät jää ihoon... Nyt pääsin helpolla, niin kun yleensä aina ekalla kerralla.

Häitä edeltävän yön itkin, en tiedä miks. Koko se perjantai päivä huudettiin miehen kanssa toisillemme, molemmat jokseenkin stressaantuneita.. Yöllä aloin sitte seksin jälkeen itkemään, enkä pystyny lopettamaan. Tuli vaan kaikkia asioita ja muistoja mieleen, sekä hyviä että vähän vähemmän hyvempiä. Mies onneks tajus että ei johtunut seksistä se itku

Se kysy että alkoko mua kaduttamaan? Vastasin että mites, saisko tän kolmekilosen ja 50 centtisen toukan täältä mahasta vielä palautettua sun siemeniks ja 150 000 euroa lainaa palautettua pankkiin? Tuli tajuntaan vasta silloin kaikki ne asiat mitä on tapahtunu meidän kuitenkin suht lyhyen suhteen aikana. Ja silti musta tuntu ihanalta ajatus mennä niin ihanan miehen kanssa naimisiin...

Kirkossa itkettiin molemmat ihan koko ajan. Meillä oli naispappi joka oli kirjottanut niin mahtavan puheen että vieläkin alkaa itkettämään kun sitä ajattelee. Siellä nauro ja itki kyllä häävieraatkin, kaikin puolin mahtavaa.

Ja sit jos pinnalliseks saa heittäytyä, niin kyllähän mä isolta punaselta norsulta näytän noissa valokuvissa, vielä en ole edes halunnut kaikkia katsoa...

Ollaan nyt vasta sitten puhuttu, ja tosi paljon vauvan tulosta. Molemmilla on pahat "traumat" edellisten lapsien vauva-ajasta ja molemmat eros vielä un lapset oli tosi pieniä. On molemmat saaneet ihan rehellisesti sanoa ääneen ne hyvät mutta myös "huonot" (ehkä väärä sana) tunteet mitä lapsen tulo herättää. Kaikki pelot ja muut on puhuttu läpi, ja niistä päästiin sit niihin hyviin juttuihin, ja molemmat oottaa nyt tätä vauvaa ehkä enemmän kuin koskaan tän raskauden aikana. Onneks on olemassa näinkin pitkä raskausaika..

Ja mä annoin miehelle luvan ostaa moottoripyörän kun tykkään niistä itekin ihan hulluna. Eilen se sit osti 1000 kuutioisen R1:n ja sano että mamma vois alkaa jo synnyttelemään, päästäis kassistaan baanalle Ihan kiva kun tuskin tänä kesänä mahtuu ees isoihin vanhoihin farkkuihin, saatika ajopukuun. Mut saanhan mä ihailla sitä, musta noissa pyörissä ja ajovermeet päällä olevissa miehissä on jotain niiiiiiiiiiiiin ihanaa ja tällä mammalla meinaa lorahtaa aina pöksyyn kun kone murahtaa Tänään mennään ostamaan sille maastokuvioiset uudet ajopökät, nam

Tulipas omaa napaa, öken. Huomenna aamulla taas neuvolaan, sitä ennen on hammaslääkäri. Ihanaa maata selällään tunnin verran.. saas nähä kuinka käy...

Kaikille mukavia kätviestelypäiviä, nyt apoteekkiin vitskujen ostoon.

Irmeli ja Pönä 37 ja onkohan nyt sitte 4 pv päälle.

 

Heips!

Kävin aamusella neuvolassa ja verenpaineet oli taas koholla, alapaine 97... Pissa kuitenkin puhdas proteiinin osalta, joten kotiin pääsin. Maanantaina klo.9 sitten seuraava neuvola.

Vauvan sydänäänet kuului hyvin, sf-mitta oli 38cm, eli kasvua ei ole tullut kahdessa viikossa yhtään! Käyrä tekikin vain suoran viivan, eli notkahti.

Mutta kai se vaan merkkaa että vauva olisi laskeutunut?

Musta meinaan tuntuu että masu on ruvennut roikkumaan ja nyt ei ole varmaan neljään yöhön tarvinnut käydä yöllä vessassa.

Oli kyllä kiva neuvolatäti, oma tätini vielä huomisen lomalla ja tämä tuuraajaa on jäänyt jo aikaa sitten eläkkeelle ja ollut kuulemma alan hommissa sitä ennen 40 vuotta! Kokeili masua ja nauroi kun sai vauvan kantapäästä kiinni

Meinasi myös, kun kerroin mitä lääkäri sanoi kohdunsuun tilanteesta ja supistelujen perusteella, että max.2 viikkoa ja meidän perheessä on vauva. Kokemuksen perusteella kuulemma

No eipä tuo haittaisi ollenkaan, onhan vaavi jo varmaan yli 3,5kg.

-Hiiviö & Elvis 36+4-

 

Katalle jaksamisia! Ottaa päähän sun puolesta tollanen pompottelu!! Ja ihme asenne kätilöillä ja lääkäreillä... No koita jaksaa! Toivottavasti sitten synnytykseen saat mukavan kätilön! =)

Tänä aamuna oli ihan hirveen paha olo ja jouduin käymään oksentamassa ekaa kertaa raskauden aikana (nyt siis 35+1) :/ Ja vatsa toimi myös toisesta päästä ja vielä yhtä aikaa... :x Pelästytti kyllä! Heti ajattelin että raskausmyrkytyskö se iski...Mutta tänään onneksi oli neuvola ja kun kerroin asiasta niin epäili että joku lievä vatsatauti olis! Ainakin pissa oli puhdas, verenpaine hyvä ja muutenkin kaikki ok! Joten ei sitten vissiin syytä huoleen... Onko kellekkään muulle sattunut vastaavaa?! :\| Kumminkin ollaan jo niin lähellä synnytystä että tollanen kyllä pelästyttää ja jää päähän pyörimään...

Mutta jaksamisia kaikille ja kohtahan voidaan alkaa tosissaan odottelemaan niitä vauvauutisia...Kesäkuu senkun lähestyy!!!!

 

Katalle :hug: !

Seksielämästä on joskus aiemmin ollut keskustelua ja viime kuuhun asti se on ollut normaalin vilkasta, mutta tällä kuulla halut ovat vähentyneet minimiin. :headwall:
Eilen sitten seksiä harrastettiin ja alkuyö menikin valvoessa; menkkakipumaiset harjoitussupistukset tuntuivat alamahalla puoli kahteen asti (en kellottanut välejä, mutta supistuksen kesto oli enemmän kuin 20 sekuntia joka kerta).

Näköjään alkaa näitä loppuraskauden vaivoja kasaantua minullekin oikein urakalla - eilenhän ne liitoskivutkin olivat niin järkyttäviä pitkin päivää... :x

Vaikka tämä raskaus on viimeinen meidän kohdallamme, alan olla aika valmis luopumaan tästä masustani eli tännekin päin saa lähettää oikein kunnollisia supistuksia, jos jollakin on niitä liikaa omiksi tarpeiksi! :wave:

Riina-Niina ja satuaarre 37+2

 

Moikkis!

Riina-Niina, samaa vikaa täälläkin. Olisin NIIN kypsä lähtemään jo synnytyspuuhiin, mutta vaikka supistuksia onkin jatkuvasti, eivät ole oikeita synnytyssupistuksia. Kummia se estolääkitys vaan sai aikaan: nyt kun vauvalla olisi jo lupa tulla, niin eipä se sieltä taida mihinkään haluta. Menee varmaan viikolle 42! :kieh:

Nappa, mun kaverilla oli loppuraskaudessa pahoinvointia aika reilustikin. Ja on kuulemma aika tavallistakin, kun mahalaukussa on liian vähän tilaa, niin ruoka pyrkii ylös. Tai sitten tosiaan olit vain napannut lievän mahataudin.

Hiiviö, tarkastin oikein neuvolakorteistani, nii on mullakin sf-mitta pudonnut lopussa. Eli siitä laskeutumisestahan se tosiaan kertoo. Tämä epeli ei ole vielä lantioon saakka painunut, tosin kakkonenkin laskeutui ihan kunnolla vasta synnytyssalissa. Nähtäväksi jää. Toisina päivinä maha tuntuu olevan alempana kuin toisina, onkohan sellainen edes mahdollista...? Luulisi, että jos vauva kerran laskeutuu, niin ei se sieltä enää ylöspäin kiipeä.

Minäkin kävin neuvolassa tänään, kaikki mitat ja arvot ok. Painokin oli sattumalta pysynyt aikalailla hanskassa, 280g/vko. Ja ilman diabetes -ruokavaliota!
Sf taisi olla 34.
Otin neuvolatädin kanssa puheeksi sen ruokavaliojutun (kun antoi minulle diabeetikon ruokavalio-ohjeet), että mielestäni kalorit jäävät siinä turhan alhaisiksi. Hän sitten meinasi, ettei tarkoittanutkaan, että sitä pitäisi kirjaimellisesti noudattaa, vaan siitä saa hyviä viitteitä, minkä verran kaloreita on missäkin. En sitten jaksanut alkaa jankata, että kyllä hän viimeksi sanoi, että tämän mukaan sitten muodostat ruokavaliosi. Ehkä olen sitten vähän hidas, kun en tajunnut hänen tarkoitusperiään.
Totesin vain, että no, hyvä etten sitä sellaisenaan (lue: minkäänlaisena) noudattanut...

Toi kuulostaa NIIN tutulta tuo "vauvastressi", josta Irmeli jutteli. Mulla iski se kakkosta odottaessa, tuli todella sellainen olo, että mihin h.vetin soppaan sitä on lusikkansa tunkenut: kohta kaksi lasta, opinnot kesken, ei tietoa tulevaisuuden työpaikasta, ei omaa asuntoa... Kummasti se elämä siitä vaan sitten alkoi rullata. Nyt kolmatta odotan taas paljon seesteisemmin, vaikka välillä on iskenyt paniikki ajatuksesta, että mitä jos tämä onkin koliikkivauva. Siinä kohtaa saattaisi tulla jonkinasteisia jaksamisvaikeuksia.

PikkuMyy taitaa synnyttää kohta! Mulla on iskenyt molemmissa raskauksissa kauhea energiapuuska päivän-pari ennen synnytystä. Hirmu raivolla on pitänyt saada kaikki kuntoon ja miesrukka on jäänyt siinä touhussa ihan jalkoihin. Taitaa raasu vieläkin muistella sitä raivaria, jonka sain, kun tällaisen siivouspuuskan jälkeen hän meni ja jätti tyhjän wc-paperirullan hylsyn wc-pöntön nuppiin killumaan! Koko naapurustokin varmasti kuuli, että on meillä se roskakorikin siinä ihan pytyn vieressä.

Omista vaatteista sairaalassa sen verran, että yleensä saa olla, mutta kannattaa harkita, haluaako sotkea omia kamppeita. Jälkivuodon määrä saattaa yllättää parina ekana päivänä ja maidon noustessa paitakin saattaa olla koetuksella. Mutta tosiaan eihän ne sairaalan vaatteet ihan mukavimmasta päästä yleensä ole, joten miellyttävämpää luultavasti on olla omissa vaatteissa.

Nyt täytyy mennä paloittelemaan lapset, eli laittamaan heille iltapalaa.

Kreecher ja Antero 36+6

 

Täällä ei ole mitään uutta, kovasti jännitän kuka seuraavaksi lähtee nyytin hakuun :heart: Itse odottelen mieluusti neljäkin viikkoa vielä...taidan olla hullu!

Mitähän Pepsukalle kuuluu? Jokohan sielläkin on synnytys lähellä tai jopa ohi

Vauvan ruoista sen verran, että itse olen käyttänyt myös tyhjiä pilttipurkkejaa pakastukseen. Ruoka on ollut tosi kätevä sulattaa mikrossa tai vesihauteessa ja niistähän voi myös syöttää suoraan, jos haluaapi tiskiä säästää.

auramaria rv37 tasan

 

Heips kaikille!

Meillä äijä on edelleen sitten Helsingissä, ensin piti tulla eilen, sitten tänään ja nyt se siirtyi huomiselle :ashamed: Toisaalta kauheesti jänskättää, vaikka onkin vasta 37 vkoa huomenna täynnä.. Mutta kun oloja on suuntaan jos toiseen. Tosin tuo poikakin kiusasi mua ihan loppuun asti supistuksilla ja kaikilla "merkeillä" ja syntyi sitten kuitenkin 3pvää yli lasketun.. :headwall: Samaa hubaa tässä tuntuu olevan jälleen menossa..

Mitään ei voi tehdä enää ilman että supistaa tai vähintäänkin vihloo ja repii alamahasta... On se vaan niin puuduttavaa!!! Olen sitä paitsi kaksi yötä nyt valvonut. Toissayönä soitin anopinkin meille, kun niin jännitti olla itekseen lasten kanssa.. Kun yritin mennä nukkumaan, niin alkoi vaan yksinkertaisesti niin järkky olo, että oli pakko nousta ylös, noh siitä istuttiin 2-3tuntia pöntöllä ja tehtiin perusteellinen suolentyhjennys :snotty: Ja siitä sain seurakseni puolen tunnin välein tulleet supistukset, jotka kestivät aamukuuteen :headwall:

Eilen olo olikin kaikin puolin sitten ihanteellinen, kun nukkunut olin kokonaista tunnin ja poikakin on vielö korvatulehduksessa ja kuumeessa ja neitiä piti kuljettaa eskariin.. Nyt ajattelin sitten eilen, että kiva, sama homma toistuu.. Nukuin tunnin ja heräsin yöllä niin öklöttävään oloon, että kasasin itseni tyynyjen kanssa sohvalle istuma-asentoon ja nukuin siinä lähes koko yön..

Ja tänään ajattelin kiukkuuttani heittää oikein kunnon lenkin, ja otin lapsille pyörät ja ulkoiltiin sillain vimpan päälle pari tuntia ja kävelin oikein reippaasti, vaikka mahaa kiristeli vähän väliä.. Noh, siitä tunnuin saavan vain häntäluuni? kipeäksi.. :x Onko muilla mitään häntäluuvaivaa? Painon tunnetta tms..?

Olen sitten niin jääräpäisesti päättänyt harrastaa kaikki temput, että pääsisin jo pian jakaantumaan, että mietin lämmittäisinkö vielä saunan, kuten olen kyllä jo tehnyt joka ilta pe lähtien.... :snotty:

No joo, valitusta valitusta vaan.. Mutta olen tosiaan tähän AIVAN kypsä, kuten taisi Kreecher ja Riina-Niina olla myös...

Ai niin, ja piti Hiiviölle kommentoida myös tuosta sf-mitasta, että mulla on esikoisesta pysähtynyt pari vkoa ennen synnytystä mittaan 32 ja lähtenyt kummasti nousuun ja ollut sitten synnytyksen alkaessa kuitenkin 36.. Ja pojasta on näköjään käynyt noin, että vähän loppumetreillä "sahannut" ja sitten reilu vko ennen synnytystä on laskenut ja jämähtänyt lukuun 31.. Eipä voi vaan, kuin ihmetellä, että onpas mulla ollut ilmeisen pieni vatsa sitten tuosta toisesta... Nyt sf-mitta on mulla ollut viimeksi 36+0 34cm. Mutta näin olen neuvolastakin kuullut, että ennen synnytystä vatsa laskee sentin tai kaksi.. Tosin esikoisesta mulla ei näin käynyt, mutta kaippa se sitten liittyy tuohon laskeutumiseen.. Jännitän huomista neuvolaa, josko mullakin olis tuo luku jo jämähtänyt...

Sisille vielä kommentoin tuota oloasujuttua.. Mä en kyllä lähtisi sinne kovin paljon omaa kamaa raahaamaan, kun parhaimmassa tapauksessa siellä ollaan vain päivä, kaksi tai sitten kolme.. Ja se sairaalaan yöpaita on ihan mukava päällä, vaikkei mikään kaunis olekaan.. Mutta alushousuja ja sukkia olen pakannut sairaalakassiin, ja imetysliivit on myös ehdottomat. Siinä kohtaa, kun vuotaa kuin seula joka paikasta, on hyvä olla kunnon sydeemit, mihin laittaa rättejä, ne sairaalan verkkohousut ja -rintsikat kun ei oo mitkään kovin kaksiset.. ovat muuten vielä yhtä kokoa ja mun ainakin jotenki puristi ne persauksista

Jooh, no tämä tästä... Tahtoo synnyttämään ja nopeasti!!!! Supisteluja myös muille niitä toivoville ja Katalle terveisiä, että tuo homma nyt lähtisi käyntiin, koska siinä vesien jälkeen on kuitenkin se tulehdus- ja kuivumisvaara.... Sain esikoiseni vesien menolla, vedet meni pe ja tyttö syntyi su iltana, koko ajan supisteli, mutta mitään ei tahtonut kunnolla tapahtua.. Olinpa sitten itse toiminnan alkaessa ja ponnistusvaiheessa aivan rättipoikki ja taju pois.... Tosin liukkaasti sulla on vauvat tullut, kun minä tein kuitenkin sitten kokonaiskestoltaan tuota esikoista noin 20h.. Mutta terveisiä täältä kuitenkin sinnekkin päin..

Toivottavasti saadaan pian vauva-uutisia joka suunnalta..!! =)

Jonna ja pikkuinen 36+6 (Jes, huomenna 37rv!!!!) B)

Muoks, pahimmat kirjoitusvirheet...<br><br>

 

Tänään tuli oltua taas jaloillaan tavallista enemmän ja nyt on niin hirvittävät liitoskivut että oksat pois! Ja supistuksiakin olen tunnistanut muutenkin kuin että "onpas tukala olo"..

Anskuli: Mä en esikoista odotellessa tuntenut yhtäkään supistusta ennen kun sitten sairaalassa seurantamonitoriin piuhoitettuna. Ja siinä vaiheessa ne supistukset oli jo säännöllisiä parin minuutin välein. Poika syntyi neljässä tunnissa. Onnekseni synnytys alkoi juurikin lapsiveden menolla, niin osasi lähteä sairaalaan oikeaan aikaan.
Mua kyllä ärsyttää kun koko ajan kuulee neuvolassa ja muualla, että kyllä ne synnytyssupistukset TODELLAKIN tunnistaa, kun ite tunnistin ensimmäiset niistä vain siksi, että ne näkyivät monitorissa! Kyllähän ne supistukset voimistuivat synnytyksen edetessä, mutta jos vedet ei olisi mennyt, niin olisin ollut sairaalassa vasta pari tuntia ennen ponnistusvaihetta.
Vähän jänskättää miten nyt käy, jos vedet ei menekään, enkä vieläkään tunne niitä oikeita synnytyssupistuksia. Kuitenkin toinen lapsi syntyy kuulemma noin puolta nopeammin kuin ensimmäinen..
Hieno juttu että pääsit synnytyksen suunnitteluun (vai miksikä sitä sanotaankaan)! Varmaan saa ihan erilailla varmuutta synnytykseen kuin mistään oppaista tai valmennuksista.

Olipas Kata saanut tylyä kohtelua K-HKS:ssa Ite olen kuullut sekä hyvää että huonoa ko. synnäristä. Kai se on sitten ihan kohdalle osuvasta henkilökunnasta kiinni, millaista kohtelua siellä saa. Toivottavasti mulle sattuu ne mukavat kätilöt =) Toivottavasti saat, Kata, pojan turvallisesti maailmaan kaikenmaailman käynnistyssekoiluista ja tympeistä hoitsuista huolimatta! :hug:

Sairaalan vaatteet: Mä olin tyytyväinen sairaalan vaatteissa - ei puristanut mistään ja sai vaihtaa puhtaisiin monta kertaa päivässä. Täytyy kyllä myöntää, että kyllä se ainoa mamma, joka oli omiin vaatteisiin sonnustatunut näytti paljon paremmalta kuin me muut Tulipa taas mieleeni, etten ole pakannut sairaalakassia.. Tai edes tarkemmin miettinyt mitä tarvitsee mukaan ottaa. Ettei sitten kiireessä pakkaa koko omaisuutta mukaansa.

Selkä väsyy, takapuoleen sattuu ja vauva protestoi, kun istun koneella.. Ja silti melkein joka ilta palaan tänne Täällä "rupattelu" lisää henkistä hyvinvointia!

-ebbuliini ja neiti rv 35+0-

 

Iltaa vaan kaikille kesämasuille.
Tänään oli kanssa neuvolalääkäri ja verenpaine oli koholla, turvotus lisääntynyt ja painoa oli tullut aikalailla. onneksi pissa oli puhdas. Joka tapauksessa passitti mut verikokeisiin, kun tuo olokin on ollut jotenkin outo viime päivinä... no katotaan kuin akan käy...
pakko kommentoida vähän tuota Katan juttua... ihmetyttää vaan, kun kotiin Katan päästivät.. mulla tuo nuorimmainen lähti tulemaan kanssa vesien menolla ja supistuksia ei tosiaankaan kuulunut.. toisaalta mulla oli viikkoja sillon vasta reilu 32, että sanoivat et käynnistellään sitten viikolla 34. No noihin viikkoihin ei koskaan päästy koska herra tuli tasan viikolla 33, mutta silloin alkoi tosi kova verenvuoto ja oli pakko käynnistää. Mulla oli kaikkiaan lapsivedet menneenä 99 tuntia ja mulle heti silloin sanottiin, että missään tapauksessa en kotiin enään pääse, koska lapsivedet on menneet ja tulehdusriski on silloin niin kova...
olipas taas oikein selitys, mutta ottaen huomioon kellonajan niin tuo ajatus ei oikein luista... pointti oli vaan ihmetellä, että kuinka voidaan kotiin passittaa...
itse kyllä toivoisin, että synnytys lähtisi käyntiin lapsivesien menolla niin ei tarttis miettiä milloin lähteä... ehkäpä toive toteutuu, kun kaikki kolme edellistäkin on lähteneet niin käyntiin...
nyt alkaa olo olla jotenkin vetämätön kaikkien vaivojen ja unenpuutteen takia, että toivoisin jo pääseväni tosi toimiin, mutta kattokaa vaan niin vielä heinäkuussa olen tietty yhdessä kasassa...
no tulipas löpinää illan iloksi ja teidän harmiksi, mutta taidan painua sänkyyn pyörimään ja laitan jopa jalat ristiin käsien lisäksi, että se uni tulisi ja kestäisi aamuun asti....
mukavaa loppuviikkoa kaikille kesämasuille...
jousimies-70 +typyasukki 35+4

 

Ehtoita... piti jo aiemmin tulla piipahtamaan, mutta iski väsy kesken lukemisen ja nyt sitten sain kaikkien jutut luettua... jotenkin ihan väsky olo taas... viime yönä vetelin kellon ympäri, kun neuvolakin siirty vasta iltapäivään...

Mulla sf mitta tippu 36 viikon lopulla 33 sentiin ja oli nyt myös samassa, tänään siis 38+3(38+2 kortin mukaan)... paino oli myös pudonnut 400grammaa, mikä on ihan hyvä juttu, pelkäsin et jos vielä kilokaupalla viikossa tulee, niin menee sata äkkiä rikki ennen synnytystä, mut hope so not. Verenpaine oli 139/86 pikkasen alapaine koholla, mut nou hätä, pissa edelleen puhas, vaavi pysyny raivotarjonnassa, kiinittymisestä ei ollu puhetta, mutta pää on tooosi alhaalla kuulemma. syke pienellä oli 140, eli samaa luokaa ku aiemminkin.

Neuvolasta sain semmosen kivan dvd:n toivottavasti muuallakin on sitä jaossa....

mut en nyt enempiä, kun ukkeli haluaa myös koneelle...

öitä ja vointeja ja suppareita ottasin kanssa=)

Maariana + Iinuska 38+3

 

Maariana83: Mikä DVD??? Kerro lisää! Synnytyksestäkö?

 

Neuvolakuulumisia taasen:

Pissa puhdas
Verenpaineet 126/77
Hb 130
Painoa on tullu nyt yhteensä 10,5 kiloa
Vauvan syke 145-160
RT, osittain laskeutunut
Terkka sanoi, että käsituntuman mukaan tulossa melko pieni vauva. Meidän murunen... =)

Sf-mitan muutoksista kyseli Hiiviö. Myös mulla oli pysähtyny kasvu viimekerrasta, mitta oli sama 31. Terkka sanoi, että pysähtyminen johtuu vauvan osittaisesta laskeutumisesta. Mitta ei kuulemma välttämättä kasva enää ollenkaan raskaudenaikana, mutta siitä ei tarvi huolestua.

Kyselin neuvolassa ensisynnyttäjän kohdunsuun lyhenemisestä ja avautumisesta. Ensisynnyttäjällä alkaa tapahtua lyhenemistä yleensä vasta kivuliaiden supistusten yhteydessä synnytyksen alkaessa ja avautuminen tapahtuu vasta tämän jälkeen. Mä jo ehdin ajatella, että meidän Paavo ei halua koskaan syntyä, kun ei anna kerran mitään merkkejäkään. Mutta kaikki siis ihan normaalia tuossakin asiassa.

Sisi: Me saatiin neuvolasta BabySeven DVD, jossa on tietoa raskusajasta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta. Neuvolat jakaa niitä nyt ilmaiseksi ja luulen, että Mariaana83 oli saanut saman DVD:n. DVD kestää reilu kaksi tuntia.

Katalle :hug:!

Tsemppiä ja jaksamista kaikille supistuksista tai muista vaivoista kärsiville!

Katziina ja täysiaikainen Paavo 37+1 =)

 

Huomenta taas kaikille!

Eilen oli sit taas neuvola, siellä kaikki ihan ok...ainoa mistä sain noottia oli tuo oman painon tippuminen. Noh muutaman sadan gramman tippuminen voi johtua siitä että veskissä tulee juostua päivän aikaan tosi useasti...eli vatsa pelaa, vihdoin ja viimein =)

Vauva liikkuu kuulemma hyvin, mutta ne liikkeet tuntuvat itsestä ihan erilaisilta. Varmaankin just sen takia kun tilaa on vähemmän ja voi selvästi jo tuntea melkein kaikenlaisia vauvan "osia". Huvitan itseäni ottamalla masuasukin kantapäästä kiinni ja kutittelen...huhhuh!(hupinsa kullakin)

Sf-mitta pysynyt 34.ssä jo 10.4 lähtien, mutta sekään ei kuulemma ole hälyyttävää tai edes huolestuttavaa. Käsikopelolla kun kuulemma asukki kasvaa normaalisti.

Ainiin oma Hb oli taas tippunut pykälällä 115.n, höh kuitenkin sitä krauterblutsaftia nappasen joka päivä.

Pissat puhtaat ja verensokerit ok. Ainoa mitä neuvolatäti painotti, oli se levon tarpeellisuus ja relaamisen tärkeys...Siis just sen takia että masukki pysyis matkassa vielä ainakin sen 2 viikkoo. Supisteli koko ajan siellä käynnilläkin, onneksi niitä kivuliaita ei tullut kuin vaan yksi! Täti vaan ihmetteli, että onko toi supistelu jokapäivästä...ja onhan se...ikävä kyllä!

Nyt en muista kenellä oli kanssa tuo häntäluu kipeytynyt, mulla se on niin saakutin hellänä että luulis kaatuneensa tai jotain...kuulemma täysin normaalia, koska vauva painaa tuolla sisällä jo alapään paikkoja. Mulla ainakin ottaa tukea kylkiluista ja tunkee oikein tosissaan

Ainiin tänään vasta huomasin ettäEbbuliini on samoilla viikoilla kuin minäkin, eli 35+1 just tänään...

Jännä kattoo kuka seuraavaksi punkasee masukkinsa maailmaan, mitenkähän katalla on tilanteet? Toivottavasti tulee ilmoittelemaan, ainakin kun pikkuprinssi on turvallisesti maailmassa!

Nyt hei masukkaat ei muuta kuin hyvää päivän jatkoa ja jaksamisii kaikille! :wave: Laittelen täältä noit suppiksii ihan kaikille haluaville!

terkuin MHP ja masuasukki 35+1 :heart:

 

Moonlihgt, itsekin olin osan raskautta tuon maksa-asian kanssa ihan ihmeissäni, että ei se niin paha voi olla, kun jo aiemmin kerroit tuosta Norjan suosituksesta. No, tutkin sitten vähän tämän kiellon perusteita, niin johtuu kuulema Suomessa elukoiden raskasmetallipitoisesta ruokavaliosta. Eli Norjan possut onkin varmaan terveellisempiä kuin Suomen... Löytäisiköhän jostain Norjalaista maksamakkaraa tai laatikkoa?

Viimeinen lääkärineuvola oli, ja oli kyllä niin turha käynti kuin ikinä. Puolitoista tuntia siellä yhteensä vietin, ja siitä alle 10 min terkkarin tai lääkärin luona. :kieh: Ja kun väsytti vielä niin pirusti, ja hyvin arvasin, että kaikki on ihan niin kuin pitääkin ja kohdunsuu kiinni... No, tulipahan tarkistettua, uskallan vielä vähän aikaa uida.

KAverit olivat ihan yllättäen järkänneet vauvakutsut, kävelivät sisään salaattien ja jätskien kanssa. Oli tosi mukavaa, sain lahjaksi ruskovillan villavaippahousut ja trikoisen kantoliinan, ja sitten oli "kisa", jossa piti kapaloida vauvanukke, laittaa sille kestovaippa ja sitten sitoa se kietaisuristillä kantoliinaan. Ja tietysti paljon vauvoista puhumista.

Tsemppiä synnyttäjille, toivottavasti jo kohta kuullaan Katan poikasen tulleen mailmaan!

 

Tulin pikaisesti siivouksen lomassa kurkkaamaan olisiko ollut uusia vauvauutisia mutta eipä ainakaan vielä

Olen tässä nyt yrittänyt siivoilla ja liikkua paljon, jotta vähän provoilis paikkoja kohti synnytystä..ja eilen sitten miehenkin kanssa yritettiin vähän "pehmittää paikkoja", mutta kuinkas onkaan, mulla ei ole pitkiin ollut näin pitkiä välejä suppareiden välillä...Eli taitaa olla meidän yrityksillä vähän käänteiset vaikutukset sitten

Kaikki, ketkä ovat ikinä veikanneetkaan vauvan sukupuolta ovat sanoneet että poika tulee, siis jokaikinen!..aloin jo itsekin uskoa siihen ja oon nähnyt vain poikaunia jne. No viime yönä sitten näin unen, missä synnytin (helposti!!) tyttövauvan. Koska mies istui jossain odotushuoneessa, lähdin häntä sairaalan käytäviltä juosten etsimään huutaen samalla kurkku suorana että "sillä on pimppi se on tyttö, katsokaa kaikki sillä on pimppi se on tyttö!" Voi että oli ihana uni jotenki... Mutta kumpi vaan tulee niin aivan yhtä ihanaa on.. :heart:

Nappa..Mulla oli kans tuossa reilu viikko sitten kamalaa oksettavaa oloa ja laatta lensi. Sitten alkoi tulemaan tavaraa toisestakin päästä ja olin ihan kipeä. Menin het neuvolaan kun epäilin kans et varmast nyt joku raskausmyrkytys, mut kaikki oli ok. Nyt sitten viikko sen jälkeen neuvolassa oli protskua pissassa, jota nyt seuraillaan. Sanoi lääkäri että se viikon takainen paha olo saattoi enteillä tulevaa mahdollista myrkytystä Mutta toivottavsti sinulla ihan vatsatautia vaan..kyllä sekin voi odottavaan tarttua

Kreecher, olen kans miettinny, että voiko olla mahdollista et vauva on välillä ihan kylkiluissa ja välillä niin alhaalla että vatsaa kun painaa niin ylhäältäpäin napaan asti on ihan tyhjää. Tälläkin hetkellä vauva tuntuu olevan ihan tuolla lähtökuopissa. Mutta hassusti seilaa välillä niinku hississä

Swerfiel mie oon syöny silloin tällöin hyvällä omalla tunnolla maksamakkaraa. Eihän se kuitenkaan ole sama asia kuin söisi maksaa, sillä maksamakkarassa on itse maksaa vain noin 2% ja loput muuta lihaa. Ja jos ihan kunnon 100% maksaakin saa monen neuvolan ohjeilla syödä kerran parissa viikossa niin ihan olen maksamakkaraa uskaltanut ruisleivän päällä nautiskella, nam

Nyt jatkuu siivoilut...

Tänään lähdetään vielä viikonlopuksi keski-suomeen mun vanhemmille viikonlopuksi..reilu 200km suuntaansa. Jos tuon reissun ajan vielä pysyisi pieni kohdussa niin sitten tervetuloa vaan tänne (julmaan) maailmaan!!


-vauvaunelma ja jonniminea 36+5-

 

Tänään oli taas neuvola, kaikki ok: verenpaine hyvä ja sama kuin koko ajan, pissa puhdas ja painoakin on tullut vaan 100g viime viikosta eli 14kg yhteensä tähän mennessä. Sf-mitta on pysähtynyt ekaa kertaa samoihin lukemiin kuin viikko sitten eli 37. Terkka sanoi vaan että saishan tuo jo pysähtyäkin ja kommentoi että kun tuntuu aika hyvin silti täyttävän vauva tän mun jättimasun. Kyselin siltä sitten huolissaan että mitäs jos menee yli ja vauva vaan kasvaa ja oma äitikin joutui lopulta yli 20h yrityksen jälkeen hätäsektioon yrittäessään punkea maailmaan 54 senttistä reippaasti yli neljäkiloista isoveljeäni! Käykö mulle nyt samoin?? Lupas se sitten, että mietitään ens viikolla laitetaanko lähete sinne synnytystapa-arvioon ja käski vähentää rasvan ja sokerin minimiin. Mitään DVD:tä en saanut, harmi. Oliko se hyväkin?

Jep, nyt leipomaan, sunnuntaina on oman kummiveljenpojan ristiäiset!

Hauskaa viikonloppua kaikille!!!

Sisi ja Toivo 38+2

 

No niin, jospa nyt laittelisi niitä keskiviikkoisia neuvolakuulumisia kun sillon jäi laittamatta. Kaaduin siis sillon ke aamuna ja nilkka nyrjähti tosi pahasti, en päässy sillä kävelemään koko päivänä ja ihan turvoksissa ja mustana oli koko nilkka, nyt alkaa olla onneks jo parempi ja pääasia, että vauvaan ei sattunut!

Mutta siis:

*Pissa edelleen puhdas.
*Painoa taasen hurjasti lisää, eli 1400g/viikossa. Johtuu kyllä tästä kauheasta turvotuksesta.
*RR 133/95
*Sf 35,5cm (1,5cm kasvanut viime viikkoisesta)
*syke reilut 160
*raivotilassa

Kaikki siis ihan ok ja ensi viikolla taas uutta käyntiä.

Kataa kyllä todentotta koetellaan tuon synnyksen kanssa. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä tollanen soutaminen ja huopaaminen, että ensin käynnistellään ja yhtäkkiä passitetaankin kotiin Toivottavasti nyt sitten todella pitävät huolen, ettei pääse syntymään mitään infektioita tmv.

Sheivailu hommat alkaa kyllä olemaan aika hankalia itse suorittaa. Isännälle tossa vihjasin, että voisko se vähän siistiä tota alakertaa, no arvatenkin sehän oli ihan innoissaan tuosta kunniasta B) Samaten se pääsi ajelemaan multa sääretkin, kun itse ei tahdo ylttää.

Pompula kyseli linkkiä sille 28e:n liinalle, niitä halpoja ei näyttäny enää olevan tarjolla, mutta www.kenguruu.fi oli se sivusto. Sitä samaa liinaa myydään myös babyidean sivuilla kympin kalliimmalla, mikä ei sekään ihan älytön hinta ole. Niin ja Nova-rengasliina oli kyseessä. Aika kätsän oloinen ja kesällä varsinkin varmaan mukava kun ei tartte kietoa metreittäin liinaa ympärilleen.
Niin ja sairaalaan toki ei ole välttämätöntä ottaa omaa yökkäriä tai oloasua, sairaalan kamppeissa kyllä pärjää. Toki jos tahtoo niin voi ottaa omatkin. Itse en ole koskaan omia vaatteita käyttänyt, enkä aio käyttää nytkään. Ei tarvitse sitten huolehtia niiden pesuista. Ja meikäläinen ainakin onnistuu niin lahjakkaasti sotkemaan vaatteitaan senkin lisäksi, että ne muutenkin sotkeentuvat vauvan puklista, vuotavista rinnoista ja ohivuodoista, että aikamoisen arsenaalin saisin vaatetta sairaalaan kantaa.

Vauvansoseista oli juttua. Mä kans olen tehnyt liha- ja kasvissoseet itse ja myöskin alkuun jääpalarasiassa pakastanut, myöhemmin sitten isommissa kipoissa tai pilttipurkeissa. Hedelmä- ja marjasoseet ostettiin kaupasta. Ja kyllä joskus noita liha- ja kasvissoseitakin. Joskus 10kk:n iässä aloin sitten antamaan samaa ruokaa kuin itsellä, ennen maustamista otin vauvalle annoksensa.

Sisi, kylläpä kuulostaa ihanalta tuo vyöhyketerapia! Tekis mieli mennä itsekin. Tulehan kertomaan käytyäsi millasta oli!

Minä ilmottaudun kanssa teidän joukkoon ketkä on jo kypsiä lähtemään synnyttämään. En jaksais odottaa enää yhtään. Mä haluan päästä jo liikkumaan ja touhuamaan normaalisti!!!! Ja päästä nukkumaan mahalleen ja mikä parasta kääntämään kylkeä ilman h.lvetinmoista ähkimistä ja puhkimista ja punnertamista. Mutta kaikista eniten tietenki haluan jo nähdä kuka tuolla masussa asustelee ja päästä hoitelemaan sitä!

Sellasta tällä kertaa. Hyvää viikonloppua vaan kaikille :flower:

Teppana & pikku-ukko 36+4

 

Tulin nyt jatkamaan vähän vähemmän väsyneenä... vaikka uni on hirveä koko ajan, ei keksi mitään tekemistä, neuvolatäti suositteli makuuasentoa, kun vatsanahka on hellänä ja lantio kipeenä... liekö sitten liiallisesta kävelystä johtuvaa vai mahtaako vauva vaan möyriä vai onkohan jotain muuta.... ei tiedä...

Sori katziina... oli pakko vähän lainailla, kun en meinaa nuita nimimerkkejä muistaa, jos en ylös kirjoita=)


Kyselin neuvolassa ensisynnyttäjän kohdunsuun lyhenemisestä ja avautumisesta. Ensisynnyttäjällä alkaa tapahtua lyhenemistä yleensä vasta kivuliaiden supistusten yhteydessä synnytyksen alkaessa ja avautuminen tapahtuu vasta tämän jälkeen. Mä jo ehdin ajatella, että meidän Paavo ei halua koskaan syntyä, kun ei anna kerran mitään merkkejäkään. Mutta kaikki siis ihan normaalia tuossakin asiassa.

Tää oli kyllä ihan hienoa tietää... meikä on pohtinu tota samaa, mahtaakohan se sitten merkata, et jos on ollu kipeitä suppareita, niin et ne ois lyhentäny sitä kohdunkaulaa jo etukäteen... kun ei kerta synnyttämään kumminkaan ole vielä päässy lähtemään=) vai onkohan ne vaan olleet jotain muuta...

Sisi: Me saatiin neuvolasta BabySeven DVD, jossa on tietoa raskusajasta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta. Neuvolat jakaa niitä nyt ilmaiseksi ja luulen, että Mariaana83 oli saanut saman DVD:n. DVD kestää reilu kaksi tuntia.

Ja tosiaan sisille sama dvd on kyseessä.. katselin sen eilen ja oli tosi mielenkiintosta juttua, raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä, vauvan kanssa harrastamisesta... ihan faktaa ja sitten oli haastatteluja alan ammattilaisilta ja tavallisilta perheiltä... musta oli hyvä tietopaketti ja näin kotona pötköillessä mukavaa katottavaa... ne lapset siinä pisti mut koko ajan pillittämään :'( En ole osannut ajatellakkaan et oisin niin herkillä nyt, mut siltä näyttää... ihan pienistä miehen sanomisistakin sain kauheen itkukohtauksen tossa keskiviikko iltana, muutenkin särki ja supisteli ja sit yks tauno laukoo piilokettuilu viestejä pahaa aavistamattomasti... mut ohi se meni, kun tajusin olevani vähän ylilyönti päällä=) sit jotain matskua ja blokeja löytyy myös www.babyseven.fi sivuilta.. sinne en vielä ehtiny=)

Mulla alkaa olla aika epätodellinen olo, ihan alusta asti on ollu semmonen olo, et meidän vaavi syntyis tällä viikolla, tänään on perjantai ja juuri nyt ei merkkejä mistään sen kummallisemmasta.... moni on kanssa veikkaillut toukokuun loppua... mutta hei!!! mitäs jos iinuska syntyykin vasta lasketun ajan jälkeen? Mitä vattua mä teen vielä pari viikkoa??? Multa on tekeminen loppu... kaikki on valmiina vauvaa varten, mitään ei oikein pysty tekemään, kun kädet on koko ajan puuduksissa... leffoja oon kattellu meidän hyllystä(onneks niitä on paljon=) ), kirjaston suurkulutusta oon harastanu jo muutaman viikon, siivoaminen ei onnistu, kun tulee niin kipeä olo, liikuntaakin pitää himmata, ton kipeän vatsan takia ja koulutehtävätkin tuli nyt sitten suoritettua.. opinnäytetyö jäi hautumaan ja yks kirjallinen ammatillinen tehtävä viä ois, mut ajattelin tehä sen sit ku iskee inspiraatio...kun sillä ei ole palautus päivää merkattu... mut oikeesti... muistaa sen sillon kun yritti ja toivo tulevansa raskaaksi, kun odotti et ne menkat ei ala ja sit huomas niitten alkaneen, hirveä pettymys, ja nyt on joka aamu ihan sama fiilis... odottaa, et jakautus, mut ei oo jakautumassa... argh, mikä pettymys.... oon väsäny jopa ristiäiskorttien pohjat valmiiksi, ei tarvi ku tekstit sitten laittaa niihin, kun tietää millon ne on ja kumpaa sukupuolta vauva on.... et täs sitä niinku vaa odotellaa..... en uskonu, et tää loppuaika voi olla näin kamalaa... vaikka on kyllä kiva maata sohvalla, silitellä vauvan selkää ja peppua, yrittää ottaa kiinni kantapäästä ja kutitella jalkapohjasta(ei muuten onnistu, kun kaveri potkasee heti takasin), kaikki sanoo, et koita nyt nauttia ja levätä rauhassa kun vielä voit... mut mä en jaksa enää!!!! \|O kaipaan jo toimintaa... kun maaliskuusta asti on kotona ollu ja vaan ollu enimmäkseen... olen niin toiminnan ihminen et ei mitää rajaa...

Mutta nyt tuli aika vali-vali ja omaa napaa... hiukan oon kade niille, joilla on edes lapsia viihdyttämässä päiviä, vaik ei sekää varmaan ihan helppoa ole... mut vointeja kaikille!!!

Maariana + Iinuska 38+4<br><br>

 

Hip hei, uusi viikko! Ja vauva täysiaikainen: synnyhän siis jo!

Tuon babysevenin DVD:n voi muuten tilata sieltä nettisivuilta, tosin siihen tulee silloin toimituskuluja (olikohan se 8,90).

Toi on Maariana NIIN tuttua ja NIIN ärsyttävää, kun kaikki kommentoi jatkuvasti, että nauti nyt siitä loppuajasta! Ja että nuku, kun vielä voit! (en ole nukkunut enää moneen viikkoon...) Ja yksi, mikä saa mut jo ihan raivon partaalle, on kommentti: Ihana/söpö masu! Kaunis ja ystävllinen kommenttihan tuo on, mutta kun se masu ei enää tunnu kovin ihanalta saati söpöltä.

Kata on varmaan jo takaisin laitoksella, kun ei ole mitään kuulunut... Ja Pepsukkakin on pitänyt hiljaiseloa, samoin Mari-83. Alkaa niitä vauvoja vissiin tulla... Hanin vauva-arjen alkamisesta olisi kiva kuulla!

Nyt täytyy mennä silittämään poikien juhlapaitoja. Kevätjuhla on reilun tunnin päästä!

Kreecher ja Antero 37+0

 

Mä olin tänään koko päivän äitipolin osastolla tarkkailussa eilen alkaneen alavatsakivun takia. Otettiin yhteensä 4 tuntia vauvan sydänkayrää ja mun supistuskäyrää. Vauvan käyrä oli hyvä ja mulla ei edelleenkään ollut yhtään supistusta. Lääkärit ultrasivat kahteen kertaan ja mitää vikaa ei onneksi löytynyt. Kipu tuntuu mulla heti häpyluun yläpuolella, ja koskee liikkuessa sekä alue on myös kosketusarka. Diagnoosi oli, että luultavammin arkuus on rankemmanlaista liitoskipuilua. Vauvan pää oli kuulemma ihan alhaalla, mutta kohdun suu vielä niin ylhäällä ettei ylettynyt edes kokeilemaan sitä. Eli ei tietoa onko muutosta tapahtunut. Viimeeksi oli auki yhdelle sormelle ja kanavaa jäljellä 2cm. Saatiin siinä samalla uusi painoarvio , viikot 39+5 ja 3600g :x Että sais jo pikkuinen vaikka viikonlopun aikana syntyä :heart:

Katziina ensisynnyttäjien kohdunsuun lyhenemisestä ja avautumisesta kirjoittelit. Meillä siis esikoinen tulossa, ja kohdunsuu oli lyhentynyt 1cm, sekä paikat pehmeät, ulkosuu sormelle auki...ja yhtään supistusta ei ole ollut Mutta tosiaan kuulemani mukaan yleensä ensisynnyttäjillä paikat "kypsyy" vasta synnytyssupistusten yhteydessä. Jospa tätä menoa paikat avautuis ponnistusvaiheeseen asti ilman minkäälaisia kipuja / supistuksia taitaa olla toiveajattelua \|O

swrrfiel olipa sulla kaverit järkänneet hauskan yllärin. Varmaankin kiva tunne kun ystävät ilotsevat ja myötäelevät sun raskautta :flower:

Nyt pitää varmaan yrittää ottaa vähän päiväunia, kun oli jotenkin TOSI väsyttävää olla päivä siellä polilla. Mulla on jotenkin sellainen tunne, että tämän viikonlopun tuloksena meillä olisi jo pikkuinen sylissä :heart: Tai sitten tämä on vaan toiveajattelua :headwall:

Rentouttavaa viikonloppua kaikille kesämassuille!!!!

Tähtitaivas & pikkuinen (la sunnuntaina )