~KesäMassut 2007~

Alotetaas taas onnitteluilla, eli Oikein paljon onnea taas kaikille vauvoille perheineen! :flower:

Juhannuksen vietto sujui meillä mukavasti. Eipä tuo eilinen ollutkaan ollenkaan rankka päivä, vaikka alkuun vähän pelkäsin. Puuhamaassa oltiin koko sen aukiolo aika 10-19. Niilo nukkui oikeastaan koko ajan, muutaman kerran vaan välillä söi. Sieltä sitten mentiin kokkoa polttamaan mökille ja kotona oltiin vasta vähän ennen yhtätoista. Niilo ei ollut moksiskaan vaikka niin myöhään oltiin liikenteessä. Tänään aamulla nukuttiin sitten tavallista pidempään, nousin vasta kymmeneltä. Yleensä Niilo herää kahdeksan maissa syömään ja silloin noustaan ylös ja aamupesuille, mutta nyt olin laiska ja syötin vaan Niilon sillon kasilta ja jatkettiin unia sinne kymmeneen asti.

Nukkumisista ja yöimetyksestä ollut puhetta. Meillä Niilo nukkuu kans suurimmaks osaks meidän sängyssä. Illalla laitan omaan sänkyynsä ja sitten kun seuraavan kerran syö niin jätän viereen. En vaan jaksa nostella sitä edes takas, kun tuo vielä syökin suht usein, parin tunnin välein. Oon parina yönä kokeillu söiskö Niilo harvemmin jos aina syötön jälkeen nostaa omaan sänkyyn, mutta ei näytä olevan mitään vaikutusta niinpä tuo saa nukkua vieressä. Opetellaan sitten joskus oman sänkyyn, se on sen ajan murhe. Miestä ei meillä häiritse yölliset touhut samassa sängyssä milläänlailla. Aamulla se aina kysyy, että söikö poika usein ja nukkuko se hyvin, kun hän ei kuullut mitään... Vaipan vaihdan yöllä vain jos on tullu kakat, en raatsi pitää toista kakat vaipassa. Vauvanhoitopaikka meillä on kodinhoitohuoneessa, mutta mulla on yötä varten varattuna sängyn viereen puhdistuspyyhkeitä ja vaippoja varuiksi niin jos tarve vaatii niin sängyssä sipasen enimmät kakat pois ja vaihdan vaipan. En kylläkään ala herättelemään vaipan vaihdolle vaikka haistaisin että on tavarat pöksyssä, vaan vaihdan sitten kun Niilo herää syömään. Ihmeen hyvin sitä muuten on taas tottunut näihin yöllisiin touhuihin, raskausaikana vähän hirvitti yö heräämiset, kun niin kauan jo oli saanut nukkua yönsä. Mies yllätti kyllä mut täysin, kun ihan itse ehdotti, että jos mä pumppaisin maitoa pulloon niin hän vois joinain öinä hoidella Niilon yösyötöt! Arvostan kyllä todella tuota ehdotusta, mutta vielä en koe niin raskaiksi noita yösyöttöjä, ettenkö itse syöttelis. En tiedä mitä Niilo pullosta tuumais kun ei ole vielä pullosta syönyt.

Joo ei sitä kyllä muista millasta oli aika ennen lapsia, Niilokin kuuluu jo niin kalustoon että tosissaan ihmetyttää, että se on ollut täällä vasta kaksi viikkoa!

Mä oon todella laiska nännien hoitaja, eli toisin sanoen en hoida niitä mitenkään. Ei tosin ole iho mennyt yhtään rikkikään. Arat tietysti alkuun oli ennen kun karaistuvat taas imetykseen.

Puhdistuspyyhkeitä mä en käytä, kuin yöllä ja reissussa tai jos on tullut vaan ihan pieni pieru vaippaan. Eilinen päivä menikin kokonaan puhdistuspyyhkeiden varassa ja heti sen huomasi Niilon pepusta, illalla oli ihan tulipunainen.

Massuvaivoja on Niilolla edelleen jonkinverran vaikka ollaan nyt muutamia päiviä käytetty cuplatonia ja rela-tippoja. Ehkä nuo tipat on kuitenkin hieman helpottaneet. Osaksi nuo masuvaivat voi johtua kyllä ainakin neuvolantädin mukaan mahalaukun venyttymisestä, kun alkaa kasvamaan ja siihen ei liene tipat auta.

Jaaha ei kai tässä muu auta, kun lähteä yöpuulle, jos vähän aikaa kerkeäis nukkua ennenko on seuraavan syötön aika.

Teppana & Niilo 2vko
 
Ilmeisesti minä olen se mamma jonka jakautumista odotellaan viimeisenä... Jotenkin toivo meni, kun ei saatukaan juhannusvauvaa. Olen koko ajan ajatellut että viimeistään juhannuksena on vauva sylissä, kun kerran esikoinenkin syntyi viikkoa ennen laskettua aikaa.

Tiedän. La on vasta ensi torstaina, siitä voi mennä vielä yli kaksi viikkoa ja vieläkin oltaisiin normaalin rajoissa. Eli turhaa on vielä kärsimättömänä kärvistellä...

No ensi yönä vauva ei saisi tulla. Miehellä on järjetön migreenikohtaus :( Ihan kuin potisi elämänsä krapulaa, vaikka sattuneesta syystä ei tänä juhannuksena ottanut kahta kaljaa enempää.. Harmittaa kun ei voi olla mitenkään toiselle avuksi. Itekin oon aika voimaton oman tukalan olon kanssa.

Vielä jaksaa kuitenkin iloita muiden vauvauutisista =)

ONNEA Kesäheinä ja Pii83 poikalapsosista :flower:
Ja tervetuloa Pii Kesä"massuihin"! Taitaa varsinaiset massut olla tässä vaiheessa kuuta jo pienenä vähemmistönä...

-ebbuliini ja neiti rv 39+2-
 
Tässä juhannusta vietellään aika rauhallisissa tunnelmissa.. Uskaltauduin maistamaan yhden lasillisen makeaa siideriä, täytyy sanoa että ai kun olisi ollut kuivaa ja kylmää niin olisi mennyt paremmin alas. Mutta eipä hoksannut ostaa, kyllä sitä ilmankin tullaan toimeen :).

Synnytyskertomusta

Ensimmäinen kipeä supistus tuli iltayhdeksän aikaan 16.6. En tiedä oliko sillä mitään vaikutusta asiaan, mutta olin juuri aivan älyttömän kiukustunut miesparalle.. Siivoilin keittiötä ja supistuksia alkoi tulla melkein heti 5-10min välein ja kävin pariin kertaan suihkussakin. Välit tihentyivät 3-7 minuuttiin ja välillä piti istahtaa ja kumartua sängyn reunaa vasten puhaltamaan. Kahdentoista aikaan alettiin miettiä että pitäisikö lähteä näytille synnärille, mutta päätettiin odotella yhteen, jos se vaikka vain kiusaa ja käännyttävät takaisin.. Pakkailin varalta sairaalakassia (ja unohdin puolet tavaroista kotiin). Vielä pystyi nauramaan ja vitsailemaan supistuksista vaikka sattuikin, mutta yhden aikaan alkoi jo tehdä tiukkaa joten otettiin kassi mukaan ja lähdettiin kohti OYSia.

Autossa oli tosi hankala istua supistuksen aikana, mutta perille päästiin ja vastaanottohuoneeseen.. Käyrälle piirtyi vain pieniä supistuksia (niitä ei kyllä saatu piirtymään tosi voimakkainakaan minään käyränottokertana jostain syystä, näin kuulemma vain käy joskus) mutta olin parille sormelle auki ja kanava oli hävinnyt. Suoli tyhjennettiin. Vauvan sydänäänet olivat aika monotoniset kun viime ruokailusta oli aikaa joten sain ruokaa ja sitten ammeeseen köllimään. Ammeessa oli ihanaa hetken, mutta hetken päästä alkoi tulla TOSI paha olo supistuksen aikana ja oli pakko tulla pois. Kivun olisi kestänyt, mutta se olo oli jotain ihan kamalaa, kuin olisi juonut liikaa. Lopulta oksensin mahan tyhjäksi (sinne meni myös kipulääkkeet) ja olo koheni, supistukset voimistuivat. Kätilö haki anestesialääkäriä ja sain epiduraalin puoli viiden aikaan yöllä.

Epiduraalin laiton jälkeen olin viitisen senttiä auki, kalvot puhkaistiin ja voi Luoja, oli ihanaa kun ei sattunut. Supistukset tuntuivat edelleen mutta kipu helpottui. Jostain syystä vasen puoli puutui heti mutta oikea heikommin joten vietin suurimman osan aikaa oikealla puolella että aine vaikuttaisi. Kun olin seitsemän senttiä auki oli kuin olisi alkanut kakattaa kamalasti. Supistuksen aikana sai TOSISSAAN keskittyä ettei olisi ponnistanut. Aamuvuoron vaihduttua uusi kätilö antoi minulle lääkettä joka hillitsi ponnistustarvetta ja vauhditti tilannetta, puoli kahdeksan aikaan alettin koeponnistella. En oikein tuntenut enää tarkasti milloin olisi pitänyt ponnistaa joten yritin vaan ajoittaa supistukseen miten kuten, onneksi ponnistustaktiikka löytyi heti. Vauva oli jossain vaiheessa ehtinyt käännähtää kasvotarjontaan mutta kääntyi viime hetkellä raivotarjontaan takaisin, tuli kuitenkin jotenkin vinossa ulos mutta pääasia että tuli :). Tunnin jälkeen tuntui että voi äiti en jaksa enää mutta viime täysillä puserruksilla vauva viimein plumpsahti ulos kuin olisi synnyttänyt pienen hylkeen :). Lapsivettäkin tuli vielä jostain "varastosta" kuin suihkuna vauvan päälle.. Sain vauvan hetkeksi syliin ja sitten lähdettiin pesulle ja punnituksille ja minä jäin paikkailtavaksi. Eppari tehtiin jossain vaiheessa oikealle puolelle ja tikkailussa meni aika kauan. Onneksi en kuitenkaan revennyt. Pikku poika käväisi happikaapissa koska oli aika sininen ja tuotiin takaisin kun oltiin kahviteltu ja olin käynyt pikasuihkussa. Tärisin ihan kuin horkassa ja oli tosi epätodellinen mutta oikein voittajafiilis kun urakka oli ohi!! Pikkuinen näytti mielestäni ihan kiinalaiselta kun päähän oli pistetty hassu suippolakki ja silmät katsoivat vähän kieroon :).. Sitten meidät kärrättiin osastolle.

Pisteitä poika sai 8/8/9 ja painoa oli siis 3770g ja pituutta 51cm. Synnytyksen kesto: vaihe 1 10:45, vaihe 2 22 min ja vaihe 3 13min. Ajantaju katosi yöllä ihan täysin ja epiduraalin jälkeen meinasin väkisellä nukahtaa supistusten välissä. Lähestulkoon koko synnytyksen ajan pidin kiinni ja pusersin sellaisesta rautatangosta joka lähti sängyn päädystä (sellainen tanko joka nousee sängyn päälle ja jolla voi auttaa itsensä ylös sängystä, tiedättehän sen vehkeen). Oli ihanaa kun mies oli mukana, vaikka en halunnutkaan puhua mitään hänelle melkein koko synnytyksen aikana enkä tykännyt siitä kun minuun koskettiin (en tiedä mistä tämä johtui - se ei vaan ollut ollenkaan hyvä). Eväitä ei ehditty tehdä miehelle matkaan joten hän yritti selvitä pepsillä ja kekseillä, mutta niiden syöminen taisi jäädä aika vähälle kun en kärsinyt nähdä mitään ruokaan vihjaavaankaan koko yönä. Mies kävi sitten vessassa piilossa syömässä välillä.. Ponnistusvaiheessa kätilö haki hälle jo banaania kun kävi niin valkoiseksi..

Osastolla aika meni epätodellisen nopeasti ja samalla hitaasti kun odotteli kotiinpääsyä. Ensimmäinen vilkaisu peiliin oli kyllä aika karu kokemus kun hiukset olivat hiestä märät ja sekaisin ja naama oli pilkutettu verenpurkaumilla jotka tulivat kun ponnistin niin että silmissä sumeni..

Epparista mulla kirvelee vieläkin suihkuteltaessa ja istuminen on välillä hankalaa. Sain kuulemma todella ilkeän näköisen mustelman alapäähän jonka takia istuminen oli aluksi muutenkin tosi hankalaa, itse haava on alkanut tuntua vasta kun se mustelma on nyt vähän parantunut. Sain ohjeet suihkutella ja vaihtaa siteen joka vessakäynnin yhteydessä, mutta paranemisajasta ei tosiaan ollut mitään puhetta enkä hoksannut kysyäkään.. Neuvokaapas kokeneemmat :)..?

Imetyksestä maidontulo lähti käyntiin aika hitaasti, vasta nyt on alkanut olla reilummin maitoa. Poika syö kyllä tosi reippaasti ja lisämaitoa joutuu antamaan 50-70ml suunnilleen melkein joka toisella syötöllä. Poika nukkuu kyllä tosi kiltisti, yölläkin nukkuu kolmen-neljän tunnin pätkissä. Osaako joku kertoa hyvän konstin jos vauva vain "tökittää" rinnalla ja vaikka nännipiha on reilusti suussa niin heiluttaa päätä edestakaisin eikä ota imuotetta?? Tissit on vaan sen malliset etten saa kunnolla nänniä kitalakeen vaikka kuinka yritän. Aluksi ote on hyvä mutta kun maitoa alkaa olla mahassa jo jonkin verran niin poika aloittaa tuon.. Istuallaan on helpompi imettää mutta makuullaan tulee tuota ongelmaa. Suurkiitos jos jollain olisi ratkaisua tuohon :)!!

Nyt suihkuun.. Pojalla oli massu kipeänä ja mies hyssytteli viimein pienen nukkumaan että sain kirjoitettua tämän romaanin :). Ihanaa että hänellä on loma, on ihanaa että toinen on apuna hoitamassa vauvaa. Lisäkuulumisia myöhemmin ja mukavaa juhannusta kaikille :)!!!

Niini ja poikanen 6pv (9 tunnin päästä tulee viikko täyteen, hih :heart: .. aika menee tosi nopsaan)
 
Tervetuloa Kesämassuihin Pii83 ja Onnittelut poikavauvasta! :flower:
Kesäheinälle myös poikavauvaonnittelut! :flower:

Olen tässä ihmetellyt, kun maidonnousu on jotenkin hidasta tällä kertaa, mutta taisi sekin asia nyt selvitä; kävin eilen aamulla puntarissa ja viikossa painoni oli tippunut yht'äkkiä kolme kiloa!?! :eek:

En ole vissiin syönyt tarpeeksi sen jälkeen, kun sairaalasta tultiin poitsun kanssa kotia - no, nyt on sekin asia korjattu, nimittäin eilisen ja tämän päivän olen pyhittänyt syömiselle ja imettämiselle! :LOL:

Tänään poika ei ole tarvinnut lisämaitoa kuin 50ml heti aamulla ja nyt on päivän mittaan lypsettyä tissimaitoa 55ml jääkaapissa odottamassa, jos poika vaatii yöllä lisämaitoa. =) :saint:

Rintojen hoidosta: Rasvaan nännejä säännöllisen epäsäännöllisesti Lansinoh-rasvalla ja silloin, jos iho menee rikki pojan huonon imuotteen takia, laitan niihin Bepanthenia.

Jälkivuoto vaikutti pari päivää sitten loppuvan, mutta taas vuoto jatkuu aika runsaana (varsinkin iltaa kohden lisääntyy).
Onneksi mitään hajuja ei ole ilmennyt, joten normaalilta jälkivuodolta tämä vaikuttaa...

Nyt nukkumaan, ennenkuin poika herää ekalle yösyötölle. :wave:

Riina-Niina ja aarre 1vko5pv (päiväkin ehti taas vaihtua)
 
Tässä aamupalaa vetelen, yhdeksältä on aika sinne äitiyspolille. Jotenkin tuntuu ihan epätodelliselta ja ajattelee koko ajan että kyllä ne vielä sieltä kotiin käännyttää. Tänäänhän siis jo kaksi viikkoa yli...

Perjantainahan oli puhe että sunnuntaina puhkaistaan kalvot. Sisätutkimuksen jälkeen tuli perjantaina jo aika napakoita ja erituntuisia supistuksia kuin tähän asti ja oli sellaista poltetta alavatsalla ja alaselkäsärkyä. Eilen olin pongailevani limatulppaa, mutta tiedä sitten. Toivottavasti olisi edes vähän edistänyt avautumista se perjantainen. Mies sanoi että hällä on hyvä tunne siitä että reippaasti se tulee, yksi tällainen "no eihän se mitään mutta kun mulla"-kaveri soitti silloin perjantaina ja miljoonanteen kertaan piti päästä kertomaan kun hänen kaksi poikaansa on käynnistetty ja molemmat käynnistykset kestivät kolme päivää :/ :/

Voihan siinä niinkin käydä mutta mielestäni olen pongaillut nyt ihan postiviisiakin käynnistystarinoita ja lääkäri ainakin sanoi että nulla on nyt tosi hyvä "tilanne" (siis sisällä) synnyttämistä ajatellen, paikat sopivasti auki ja yksi ihan reippaan kokoinen tyttö sieltä jo kerran puserrettu. Sitäpaitti mun lantio on paukkunut ihmeellisesti viikonlopun aikana, tiedä sitte että alkaisko antaa periks, toivottavasti vaan helpottaa synnytystä.

No anyways, mä lähden tästä nyt valmistautumaan, vähän jänskättää... tuntuu että tätä lasta on nyt todellakin jo odotettu ja tehty.

Viikonalkuja kaikille, toivottavasti tuun seuraavaksi iloisten uutisten kanssa :D .
 
Irmelille onnea matkaan! Toivottavasti tulette sitten käärön kanssa seuraavan kerran kotiin!:)

Ebbuliini, täällä ollaan samassa tilassa! Koko ajan tuntuu että kaikki muut on saanu jo vauvansa kainaloon eikä oma tee elettäkään että tulisi! Mullakin on LA ens viikolla...KE 27.6! Mutta sellanen kutina on että yli menee ja reippaasti :( Mutta koitetaan jaksaa... Eihän tässä muukaan auta! :)

Pii83 ja kesäheinälle paljon onnitteluja potrista poikavauvoista! :flower: :flower:

Nyt täytyy lähtee kävelylle jos vaikka vauvakin innostuis mönkimään ulos päin masusta! =)
 
Onnea!!!! :flower: :wave:

Niini,tuohon pään heilutukseen,tekeekö kun aloittaa vaiko voisko olla ettei saa tarpeeks nopeeta maitoa??
Kannattaa vaihtaa asenoja,vauva kainalossa,toisinpän,makuulla...

Pikaseen sanonb noista peppupyyheistä,muistatteko kuivata ihon sen pyyhkimisen jälkeen?Sillä musta se tekee punoitusta,jollei ihoa kuivaa..Märäksihän se tulee ja sitten hautuu varsinkin poimut oikein kunnolla.

Mä siis käytän oikeestaan vallan niitä pyyhkeitä.Aamulloa pestään peffa oli kakkia taikka ei mutta päivä menee pyyhkeillä.Näin olen tehnyt muillakin,sitte kun vauva isompi ja määrät isoja nin sillon pestään altaassa..
Laiska äitee...

Miska oli isiä valvottanut,oli 4 aikaan herännyt eikä nukkunut vaan katteli ja ihmetteli isiä aamu 7 asti!!!
Omituista,kai tästa alkaa huonot unet...
Ens yön kaiketi olen minä pojan kanssa,kyllä isikin unta tarvii vaikkei siitä tuu yhtään niin kärttynen kun tästä emosta... :kieh:

Kauheeta kun poika täyttää jo kuukauden ens viikolla....

kata ja miska 3 viikkoa ja rapiat
 
Ihana päivä! Ollaan vietetty ihan koti-juhannusta tämän meidän tänään 2 viikkoa täyttävän pojan kanssa.

Kävin juuri kävelemässä ja istuskelemassa tuolla rannalla, kun on niin kaunis sää. Vauva nukkui tyytyväisenä vaunuissa koko ajan. Piti vain vähän tarkkailla, että millainen lämpötila on vaunuissa, kun lämpö nousee helposti vaunujen sisällä. Millaista vaatetusta pidätte vauvalla päällä esim. nukuttaessa vaunuissa kun asteita on +25 tai yli? Tämä pukemisjuttu on vielä minulle hiukan hakemista.

Tuolla ulkona tuuli jonkin verran, toivoa sopii, ettei se ottanut rintoihin. Pidin kyllä fleese-takkia välillä päällä, jos tuli vähänkin viileämpi (aurinko meni pilveen).

Niin kuin aiemmin kait jo mainitsin niin käytän paljon noita pyyhkeitä. En ole huomannut meidän vauvalla pepun punoitusta. Lähinnä vaan silloin, jos on nukkunut pitkään pissojen/kakkojen kanssa (esim. yöllä kun vetelee välillä yli viiden tunnin unia). Ehkä noin kerran päivässä pesen lavuaarissa, mutta meillä ei ole kovin käytännöllinen kylpyhuone vauvan hoitoon. Siksi ei tule kovin usein pestyä, kun vauvan pesu altaalla on hankalaa ja tuntuu ettei saa oikein puhdasta.

 
Profiilissa uusi kuva ukkelista!

Niini, mun esikoinen teki sitä pään heilutusta ihan kauheasti, muistaakseni siihen auttoi kun lypsi tissiä ensin vähän pehmeämmäksi, että vauva sai paremman otteen.

Ääh, heti alkoi vauvalla natina, kun tähän istuin, paaan asiaan illalla...

Kreecher
 
Meillä on ollut tänään Niilolla todellinen räninä päivä :/ Ilmavaivoja kovasti tuntuu olevan. Oikeestaan jo aamuyöstä alotti vähän päästä änisemisen ja jatkunut koko päivän. Ei ole nukkunutkaan kunnon pitkiä unia, kolmesta viiteen sentään sai nukuttua, kun laitoin mahalleen nukkumaan. Selvästi oli helpompi olla masultteen, mutta vähän arveluttaa toi mahallaan nukuttaminen, kun siitä on ollut niin paljon juttua, että lisäis kätkytkuoleman riskiä. Mites muut uskallatteko nukuttaa mahalleen?

Tutinkin otin tänään käyttöön, kun tähän asti oon tarjonnut joka äninään tissiä. Ajattelin, että jos sekin lisää mahavaivoja, että saa tavallaan jo liikaakin maitoa. Hyvinhän tuo osasi tuttia imeä ja näytii kelpuuttavan sen tissin korvikkeeksi.

Vauvan pukeminen on osoittautunut mullekin aika haasteelliseksi. Meillä kun ennen ei ole kesävauvaa ollut niin vähän hukassa olen ton pukemisen kanssa. Talvivauvat on ollu jotenkin helpompi minusta vaatettaa. Sääkin on ollut täällä nyt juhannuksen aikaan jotenkin hankala, kun auringossa on tosi lämmintä, mutta varjossa varsinkin kun tuuli käy on huomattavasti viileämpää. Päivisin Niilolla on vaunuissa ollut yksi ohut pitkähihainen ja -lahkeinen vaatekerta ja ohut peitto. Sopivan lämpöiseltä on poika tuntunut noissa tamineissa. Aamusta ja myöhemmin illalla, kun lämpötila on alhaisempi olen lisännyt sitten vaatetta.

Teppana & Niilo 2vko 1pv
 
Tyttäremme näki päivänvalon perjantaina 22.6 klo 16.45. Painoa 3410g ja pituutta 49 cm. Synnytys kesti 6h 25 min,kaikki meni ok,ponnistusvaihe ainoastaan 5 min. Tänään kotiuduttiin. Tyttö ainakin tähän asti on päiväntorkku ja yönvirkku!

Palailen paremmalla ajalla!
Helmiina ja neiti 2 pv
 
Dodiii... Lapsoset tainnutettu, jokohan nyt onnistuisi. :whistle:

Mulla on kolme kesävauvaa ja joka kerta se ulos pukeminen vaan on vaikeaa! Kakkosen kanssa opin peitolla "pukemisen" jalon taidon. Eli nyrkkisääntönä, että lapselle suunnileen sen verran kampetta päälle, mitä itselläkin on varjossa istuessa ja sitten vaunuihin peitto. Jos vauva tuntuu palelevan, laitetaan peittoa päälle, jos taas alkaa tuntua hikiseltä, kuoritaan peittoa pois. Näin ei tarvitse pukea ja riisua eestaas, peiton siirtelyyn ei meidän vauvat ole edes heräneet.

Mä olen nukuttanut vauvoja mahallaan vain jos olen itse hereillä ja siinä "hollilla". Mä olen aivan neuroottisen hysteerinen sen kätkytkuolema-asian kanssa, joten yöllä ei tulisi varmasti uni silmäänkään, jos vauva nukkuisi mahallaan. Ilmeisen harvinaisiahan nuo kätkytkuolemat ovat, neuvolan terkalta kun kysyin, ei hänen 30-vuotisella urallaan ollut tullut vastaan yhtään tapausta. Mutta on se vaan silti mulle semmoinen mörkö...

Helmiinalle onnea juhannustytöstä! :flower:
Meillä koettiin tuo juhannusonni neljä vuotta sitten, kun esikoinen syntyi juhannusaattona. :)

Meillä aloitettiin d-vitamiinin antaminen eilen, ei tuosta yhdestä tipasta näytä ainakaan mitään masukipua tulleen. Jos huomenna sitten siirrytään kahteen tippaan. Meillä on Jekovitit käytössä, on muuten kauhean makuista! Maistakaas huviksenne, jos käytätte niitä!

Meilläkin kokeiltiin tuttipulloa tossa yhtenä päivänä. Vauva joi ihan reippaasti puolisen desilitraa pakastettua äidinmaitoa. Ihan vaan mielenkiinnosta kokeiltiin, että huoliiko pullon. Ja huoliihan tuo. Täytyy antaa siitä aina välillä, että huolii sitten isompanakin. Esikoiselle en antanut lainkaan pulloa, kun ajattelin, että se haittaa imetystä. Eipä tuo sitten siihen pulloon oppinutkaan. Siinä oltiin hetken aikaa huuli pyöreänä, että mitäs nyt, kun pojalle puhkesi maitoallergia ja jouduttiin siirtymään Peptidi-tutteliin. Aluksi sitten lääkeruiskulla juotettiin poikaa, mutta kun päivässä pitäisi saada puoli litraa korviketta menemään, niin arvannette millaista tuhraamista oli tunkea jätkälle maitoa lääkeruiskulla... :/

Irmeli taisi jäädä synnyttämään, ei ole ainakaan ilmoittautunut takaisin tulleeksi...

Kuinkahan Narulla menee...? Ei ole vähään aikaan kuulunut mitään, jokohan on vauva maailmassa. Toivottavasti pienellä on asiat hyvin ja sydänongelmat pienintä mahdollista luokkaa.

Vielä tuli mieleen siihen vauvan pään heiluttamiseen rinnalla, että esikoinen, joka siis teki samaa, suostui yhdessä vaiheessa syömään vain silleen, että vauva oli pystyssä mun sylissä ja imi siitä. Muuten alkoi hirmuinen ähinä ja hamuilu. Vauva tosin oli silloin jo muutaman kuukauden vanha, ihan näin pientä taitaisi olla aika haastavaa kannatella pystyssä ja yrittää siinä vielä tunkea tissiä suuhun... Mutta siis asennon vaihtaminen saattaisi ehkä auttaa.

Yöllisistä vaipanvaihdoista ja peppupyyhkeistä, kakkavaipan olen vaihtanut yöllä, en muuten. Ja en ole lähtenyt yöllä pesemään pyllyä vaan pyyhkeillä putsannut. Peppupyyhkeet oli mukana myös esim juhannuskokolla (ja reissuissa ylipäätään), osoittautuivat aika hyväksi hommaksi siinäkin, että rannassa oli wc:t, mutta ei käsienpesumahdollisuutta. Ja minä raukka olen muutenkin sellainen vessahysteerikko, että kädet on todellakin saatava pestä tai mihinkään en voi enää koskea. Pyllynpesupyyhkeisiin sitten sai putsattua käsiäkin. :)

Miehen isyysloma loppuu huomenna, iiks, nyt pitää sitten pärjätä itsekseen. No, enköhän mie pärjää. Vähän kyllä hirvittää nuo keskimmäisen itku-potkuraivarit, joita on tullut oikein kunnolla parin viimeisen päivän aikana. Taisi lapsi-raukka tajuta, että se äidin aikaa ja huomiota vievä rääpäle tulikin jäädäkseen. Onneksi vauva nukkuu usein aamupäivällä aika pitkän pätkän, pystyy sitten keskittymään vähän paremmin noihin isompiin poikiin.

Nyt meinasin olla kerrankin oikein kova jätkä ja mennä ajoissa nukkumaan! Öitä!!!

Kreecher ja Antero 2vko
 
Hetken jo kuvittelin, ettei tälle illalle ole yhtään uutta vauvailmoitusta, mutta olihan sittenkin Helmiinalla! Oikein paljon onnea juhannustytöstä! :flower:

Irmeli on varmaan vihdoinkin saanut vauvan kainaloon ja samaa toivon Pompulalle, joka myös on pitänyt pari päivää hiljaiseloa... =)

Yritin mieheltäkin kysellä kun en millään muista kuinka esikoisen kanssa toimittiin noiden pyllypyyhkeiden ja vesipesujen kanssa.. Ei muistanut hänkään vaikka eihän tosta esikoisen pikkuvauva-ajasta ole kuin reilu 1,5 v. aikaa...
Harmi, kun sen muistan kyllä hyvin, että pojalla pysyi iho alusta asti tosi hyvänä. Neuvolassakin jaksoi täti joka kerta erikseen ihmetellä, kuinka hyvä iho pojalla on. Pyllypyyhkeet meillä oli käytössä, mutta en muista, että pestiinkö joka kerta vielä lisäksi vedellä.. Ilmeisesti ei, koska liiallinen vesipesukin kuivaa ja kuluttaa vauvan ihoa. Pampers Sensitive-pyllypyyhkeet oli esikoisella käytössä ja samoja olen ostanut valmiiksi tällekin vauvalle.

Teidän imetysvinkkejä imen (olipa sanavalinta :D ) täällä viimeistä päivää! Esikoisen epäonnistuneen imetyksen jälkeen olen päättänyt keinolla millä hyvällä onnistua tällä kertaa. Neuvolassa korostettiin ihokontaktin tärkeyttä ja senhän pitäisi nyt kesäaikaan olla helpostikin toteutettavissa. Ja sitten olen päättänyt ainakin alkuun rauhoittaa imetyshetket ihan minun ja vauvan kahdenkeskisiksi hetkiksi. Esikoisen kanssa yritin alusta asti imettää missä ja milloin vaan, vaikka sitten jännitti muiden ihmisten läsnäolo yms. Ei saisi kuitenkaan kerätä liikaa paineita imettämistä.. Hieno pikkumies tuosta esikoisesta kasvoi korvikkeillakin =)

Tänään on ollut vähän valoisampi päivä piinaavan odotuksen suhteen. Eihän se maksimissaan kolme viikkoa ole kuitenkaan ihan hirveän pitkä aika, vaikka tietenkin mieluummin lähtisin heti ensi yönä synnyttämään. Pojan hoitajatilannekin olisi nyt taas ihan hyvä.

Mitään synnytystä ennakoivia tuntemuksia ei ole tänään ollut.. Kovasti väsyttää ja turvottaa.

-ebbuliini ja neiti rv 39+3-
 
Jonina kertoi käyttävänsä sekä Rela-tippoja ja Cuplatonia. Meilläkin on nyt kätisty masuvaivoja pari päivää, joten mies haki apteekista rohtoja vaivaan. Siellä oli sanottu, ettei Rela-tippoja ja Cuplatonia saa käyttää yhtä aikaa. Päädyimme kokeilemaan Rela-tippoja. Toivottavasti auttaa.

Itsekin olen nyt aloittanut vaunuttelun -hitaasti kylläkin, kun hieman sektiohaava vielä kipuilee. Vaunuissa on ollut keskimäärin +25, joten olen laittanut lapselle päälle sen, mitä sillä on sisälläkin eli bodyn ja potkarit. Vaunuihinhan ei tuulikaan pääse miltään suunnalta, joten vaatetus on varmasti sopiva. Vaunujen edestä avasin tänään vähän tuuletusluukkua, joka on siis aika iso, ettei lämpötila pääsisi kohoamaan liian paljon. Vaunuilu on kyllä kivaa!

Mies ei tosiaan pystynyt jäämään isyyslomalle, mikä on kyllä harmi. On ollut niin mukava puuhailla ja tutustua yhdessä vauvaan nyt juhannuksen aikaan. Huomenna äitini tulee avukseni ja on varmaan muutaman päivän henkisenä tukena.

kesätuulia ja pikkuhurmuri 1 vk 2 pv
 
kreecher miten toi väri homma toimii???

meillä arki on ihan samanlaista vieläkin, eli kaikki yöt valvotaan. voitte kuvitella kuinka väsyneitä ollaan ainakin minä, kun tulee väkisinkin enemmän tohkattua vauvan kanssa kun on syötöt yms.
vauvan masu tuntuu tulevan vaa kipeämmäksi koko ajan. cuplatonia on käyetty jo yli 2 viikkoa mut ei musta sillä oo mitään vaikutusta.
voiko niitä [/b]rela tippojaalkaa käyttää ihan siitä vaan vai tarviiko kysyä eka neuvolasta?? meillä on neuvola vaan ihan sillon tällön auki nyt kesällä, enkä oikeen tiiä mistä muualta vois kysyä neuvoa ongelmiin?

mulla on välillä tosi ristiriitaiset tunteet kun katsoo tota ihanaa pikkumiestä ja ajattelee ettei pystyis ikinä siitä luopumaan, mut samalla ajattelee et voi kun pääsis jo pois tästä piinasta. on vaan niin väsyny koko ajan, migreeni hakkaa ja niskat ja muut paikat ihan jumissa. mä en oikeesti ees muista koska viimeks olisin nukkunu yöunet.
pelottaa et oon huono äiti ku tällasia mietin ja oon ihan kypsä tähän touhuun.

Hani ja Samppa 1kk+jotain

ps. meillä muuten ristiäiset ens la ja kaikki on vielä valmistelematta. miten ihmeessä mulla on aikaa mihinkään :eek: :eek: :eek:
 
Paljon onnea Pii83 ja Helmiina-79 vauvoista!!! :flower:

Meillä on tänään ensimmäinen neuvola, kello 2, harmittaa vieläkin vähän, että oma täti jäi nyt sitten lomalle, joten siellä on joku uppo-outo tyyppi ja meidän pitää mennä sinne, oma tätihän olisi tullut käymään kotona....

No onneksi ei ole pitkä matka ja kiva saada tietää miten tytön paino on lähtenyt nousuun.

Tuosta mahallaan nukuttamisesta, niin mä olen myös nukuttanut mahallaan, niin että on sitten yleensä nukkunut mun mahan päällä, napa napaa vasten tai sitten että olen vieressä hereillä.... Myös pelkään lähes hysteerisesti kätkyt-kuolemaa, vaikka äärettömän harvinaistahan tuo suomessa nykyään on....

Vaipan vaihdosta... eli meillä ei ole tarvinnut vaihtaa yöllä vaippaa, ei ole haissut joten en ole vaihtanut, varsinkaan kun tytyä ei tunnu märkä/kakkavaippa haittaavan ollenkaan.
Yleensä pesen pyllyn, mutta pierukakat tulee pyyhittyä kosteuspyyhkeellä ja mitä esikoisen odotusajalta muistan, pojan pylly oli paljon helpompi pestä puhtaaksi, tytöllä tuntuu, että aina jää jotain että saa kuitenkin vielä kosteuspyyhkeitä käyttää.

Ihanaa kun alennusmyynnit alkoi, ajattelin loppuviikosta käydä katsastamassa tarjontaa :p Nyt kun on vielä hyvä syy, kyn tytölle on pakko ostaa vaatetta :whistle: ;) Vaikka tulihan tuota vaatetta jo vähän tilattua Elloksen sivuilta, siellä oli jo -70% ale alkanut.... Ihanaa kun saa ostaa pieniä hörhelöitä :D

Vähän vaan jännittää ekaa kertaa lähteä ihan ihmisten ilmoille neidin kanssa, tyttö on nyt taas syönyt oikeastaan kahden tunnin välein ja pelkään kamalasti että kesken reissun tulee iso itku... no voihan sitä tietty syöttää matkalla, mutta jotenkin vain jännittää kuitenkin.

Kantoliinakin tuli testattua ja oli kyllä helppokäyttöinen, tyttökin tuntui viihtyvän siinä ihan hyvin. Oli myös mukava päällä ja vaikka pelkäsin aluksi, että jos tyttöä siinä pitää, on koko ajan sellainen tunne, että se sieltä tippuu niin tukevahan tuo oli, eikä koko ajaa tarvitse pitää käsiä varmuudeksi alla ;)

-Hiiviö & Neiti 1vk 1pvä-
 
Meille syntyi tyttö 21.6 klo 5.52...painoa 3840g ja 51 cm.Pää 35,5cm.
Eli kun ke kysyin mahan poltosta oli kyse synnytyksen alkamisesta..klo 14->10min välein maksimissaan supisteli..lähdettiin klo 23 Taysiin, kun muutttu nopeaan 3min välein supistukset..Avautumisvaihe ihan ok-ei mitään traumoja siitä.Epiduraalia ja ilokaasua+ihanat kaúratyynyt selässä...ponnistus oli tietty tukalampi ,mutta jalat kätilöiden kylkiä vasten vauva oli 17min maailmassa..aika nopeaan ensisynnyttäjäksi..eilen kotiuduttiin..nyt tissiä:)kaikkiaan tais olla 17h ja jotain synnytys....
 
että meillä ainakin nuo cuplaton-tipat ovat [/b]pahentaneet vain vaivoja... Miten olisi jos kokeilisit olla vallan ilman niitä...? Ja mun mielestä nuo Rela-tipat voi ihan vaan aloittaa ilman sen kummempaa neuvolasta kyselemistä, ihan maalaisjärjellä vain eteenpäin.. (Joskus tuntuu, että vauhkoovat neuvolassa vähän tyhmistä jutuista... :ashamed: )

Ja sitten, netistä voisit kokeilla hakea koliikkivauvan hieronta-ohjeen, oli tosi ihanaa ja vauva nautti suunnattomasti, kun öljyttiin ja hierottiin.. (mulla oli eka koliikkivauva) Näin meillä saatiin nukuttua vähän pidemmät unet välillä.. Eli säännöllinen kokovartalohieronta vauvalle joka ilta, jos helpottaisi..

Nyt täytyy mennä..! =)
 
Värit saa silleen, että kirjoittaa kodin:
[ color = red ]Ja sitte teksti tähän[ / color ] ja se väri englanniksi, minkä haluaa tuohon, eli tolla koodilla saa punaisen. Ja toi koodi pitää tehdä ilman välilyöntejä, eli yhteen koko pötkö.

Kreecher
 
Onnea kaikille vauvaantuneille :flower:
Olen pysynyt ihan vaan taustailemassa ja kylläkin käynyt lueskelemassa teidän ihania juttuja joka päivä ja moneen otteeseen... :)

Eli turha kertookkaan että kokonaisena ollaan :( La ois torstaina, mutta kun ei viittis enää jatkaa tän odotuksen kanssa! Juhannus meni hyvin ja oli ihanaa olla koko perheen voimin grillailemassa ja kokolla! Hei en ees tiiä mitä kirjoittaa, tekis mieli vaan ilmoittaa omat vauvauutiset ja mitat...
Välillä tuntuu että tässä olen jo ainut kokonainen kesis...

Nyt palaan takavasemmalle jurnuttaan ja yritän olla stressaamatta....

MHP ja masuasukki 39+
 
Kylläpäs menikin pitkään ennen kuin tänne ehti taas kirjoittelemaan! Lukemista en taida edes tässä vaiheessa yrittää, kun olen melkein pari viikkoa ollut poissa...

Mies kävikin vauvauutisen kertomassa, kiitos onnitteluista! Synnytys oli tosiaan valtavan pitkä ja kamala kokemus, ensimmäisten kolmen sentin avautuminen vei suunnilleen 12h/1cm. Supistukset olivat oikeastaan koko synnytyksen aika harvassa, suunnilleen seitsemän minuutin välein. Vasta ponnistusvaihetta odotellessa sain supistuksia lisäävää ainetta suoneen, kuulema kohtu alkoi siinä vaiheessa väsyä. Niin, ja joskus aamuyöstä (poiak syntyi 10.35) sain pahoinvointilääkkeen kun olin niin kipeä, että oksensin aina kun ei supistanut. Altaasta ei ollut paljonkaan apua vaikka sitä kokeilin, se oli vaan kertakaikkiaan liian pieni. Tuli kylmä, kun polvet ja masun huippu jäivät väkisin pinnalle. Muuten vesi tuntui tosi hyvältä.

Ensin oltiin kotona puoli vuorokautta, sitten sairaalassa vielä kaksi täyttä päivää, joista viimeiset 10 tuntia synnytyssalissa. Koko aikana sain kaksi petidiinipiikkiä ja lopuksi vielä kaksi satsia epiduraalitilaan. Puudutukset kyllä pelastivat, sai aina pari tuntia nukuttua, epiduraalilla enemmänkin. Näinkin ehti väsyä, mutta ei niin pahasti kuin ihan valvomalla...

Aina kun olen raskausaikana tullut sanoneeksi, että hääpäivämme on ollut elämäni ihanin päivä, niin joku on tietävästi todennut, että kohta (kun vauva syntyy) se titteli siirtyy toiselle päivälle. Kaikessa ystävyydessä näitä sanojia kohtaan, synnytyspäivä kyllä pääsee top 3:een elämäni KAMALIMPIEN päivien listalla, ja kärkipaikka on ja pysyy hääpäivällä... Epiduraali auttoi hienosti niin kauan kuin sitä riitti, mutta kun olin kokonaan auki, kätilö väänsi sen pois päältä ja kivut tulivat päälle täydellä voimalla. Tämä tapahtui ehkä neljä tuntia ennen kuin poika tuli maailmaan, ja ne olivat kyllä elämäni pisimmät neljä tuntia... uusi kätilö laittoi epiduraalin vielä takaisin jossain vaiheessa, mutta en huomannut sen enää sitten auttavan. Huusin ja itkin joka supistuksella, luovutin vaikka kuinka moneen kertaan ja pyysin että vauva otettaisiin ulos jotenkin, ihan miten vain, vaikka palasina... no, lastenlääkäri jossain vaiheessa totesi ultratessaan, että pikkuinen oli kasvot väärään suuntaan eikä siksi oiken lähtenyt syntymään. Onneksi vauva jossain välissä kääntyi ja minua alkoi ponnistuttaa kunnolla, siitä meni puoli tuntia että saatiin lapsi ulos maailmaan ja ne kestämättömät tuskat loppuivat. Olisin etukäteen halunnut ponnistaa pystyasennossa, mutta olin niin poikki ja tuskainen, ettei edes sängyssä kääntymisestä tahtonut tulla mitään. Lopulta ponnistin sitten kyljellään ja puoli-istuvassa asennossa. Itken kyllä vieläkin iltaisin kun synnytys palaa mieleen, se oli niin hirveä kokemus.

Jäljiksi jäi II-asteen repeämät, mutta ne tulivat emättimen sisäpuolelle eivätkä oikeastaan haittaa istumista tai liikkumista. Samoin jaksoin omin jaloin suihkuun ja kävelin osastollekin, eli heti ompeluiden jälkeen siitä helvetistä ei ollut paljon muuta kuin painajaismuistot jäljellä. Hyvä niin, on saanut keskittyä hoivailemaan henkistä puolta kun fysiikka on kutakuinkin kunnossa.

Tuli sekava selitys, toivottavasti saitte selvää. Itkettää vieläkin kun tätä kirjoittaessa kävin synnytystä mielessäni läpi. Olin odottanut jotain rankkaa mutta palkitsevaa, tämä oli jotain ihan muuta eikä poika vieläkään tunnu oikein omalta, vaikka suloinen onkin. Aina häntä katsoessa muistaa vaan ne tuskat...

 
Voi Hani-raukkaa! Kovasti jaksamista sulle. Meidän poju on kätissyt vatsavaivoista vasta kolme aamua (aamuyötä?) ja sekin jo rassaa hermoja. Koita jaksaa! Mietteesi ovat aivan normaaleja väsyneen äidin mietteitä. Toivottavasti pystyt edes päivällä nukkumaan, vaikka eihän se päiväuni ole samanlaista kuin yöllä nukuttu. Tsemppiä!
 

Yhteistyössä