Palailenpa asialle näin iltasella...
Oltiin anoppilassa syömässä. Kuopuksella oli kakat housussa (vaipassa) ja menin pyllyä pesemään. Vessassa oli vain yksi pyyhe, joten kuivasin pojan pyllyn siihen. Sanoin anopille, että käytin pyyhettä pyllyn kuivaamiseen, että kannattaa varmaan vaihtaa se pyyhe, ennen kuin hoitolapset tulee huomenna (anoppi siis on pph). No, hän totesi vain, että juu, ei mitään ongelmaa, sitä samaa pyyhettä hänkin on käyttänyt pyllyjen kuivaamiseen. Eli ne lapset siellä kuivaa käsiään kaikki samaan pyllypyyhkeeseen... :x Täytyy alkaa roudata omaa käsipyyhettä siellä mukana. Nyt kuivasin sitten poikien käsiä paperilla. Mitenkähän tuostakin sanoisi silleen kauniisti, en mielestäni ole mikään ylifriikki tuon hygienian kanssa, perusteellinen ehkä. Mutta on siis tosi kiva, kun lasten kädet ja perät kuivataan samalla pyyhkeellä... Ja siis kaikkien muidenkin kädet.
No joo.
Olipa hurja kokemus,
Nalle Puh, onneksi ei käynyt kuinkaan! :hug: Varmasti säikäytti oikein kunnolla...
Uudelle katalle tervetuloa! Samoin
masuasukin huolestunut pesä, tervetuloa joukkoon! Onneksi tuo lapsivesiasia olikin jo saanut selvyyttä. Kaverilla on punkteerattu ylimääräisiä vesiä pois, ettei kohtu olisi ärtynyt supistelemaan. Vauvalla ei kuitenkaan ollut mitään hätää eikä ongelmia. Syytä lapsiveden suureen määrään ei selvinnyt.
Jaksuja
sairaslomalaisille! Mulla oli tänään se pikaneuvola ja kun mainitsin liitoskivut, kysyi terkka heti, oisko sairasloman tarvetta. Eipä oikeastaan ole, suorastaan pääsen helpommalla noine kipuineni töissä. Kotona olisi sitten tuo kakkonen nosteltavana ja muutenkin tulisi tehtyä kotihommia paljon enemmän. Itse olen aika kova vastustamaan subjektiivista hoito-oikeutta sellaisenaan, että hoitopaikan saa tyyliin syystä että haluaa omaa aikaa tai ei viitsi hoitaa lapsia kotona. Tarveharkintaiset paikat ovatkin toinen juttu. Ymmärrän kyllä, että joskus uupuu vanhempi liian kovin tai lapsella voi olla esim. puheenkehityksen tukemiseksi hoitopaikka tms. Mutta enpä tätä aihetta käy tässä enempää jauhamaan.
Neuvolassa kaikki oli ihan ok, käyrät kohdillaan ja paino pudonnut kilon edellisestä mittauksesta!!! (herkuton huhtikuu näköjään tekee tehtävänsä...)
Mä muuten en ole edes ajatellut tota kemikaali-asiaa ton päivettävän kosteusvoiteen kanssa... Tokihan siinä jotain sellaisia on. No, aika lahjakkaasti oon sitä hölvännyt itseeni sekä tässä raskaudessa että edellisessä. Myöhäistä siis itkeä, kun pissat on jo housussa... Vai miten se nyt menikään.
Täällä on peukut ja varpaat pystyssä, että
Pepsukan vauveli malttaisi vielä pysyä kyydissä jokusen viikon. Onneksi on jo yli 30 viikkoa ja joka päivähän tuo vauva siellä kasvaa ja kehittyy. Eiköhän hänellä mene kaikki jo ihan hienosti, vaikka ottaisikin varaslähdön.
:hug:
Mulla menee
yöt ihan ok muuten, mutta joka kerta kun pitää kääntää kylkeä, herään. En siis enää pääse kyljeltä toiselle unissani. Tämä onkin tainnut olla aika yleinen riesa. Ja nouseminen on tosi kamalaa, liitokset vaan venyy ja paukkuu. Kuopusta joutuu toisinaan käydä lohduttamassa uuteen uneen yön aikana, ja kaikki nuo ylimääräiset ylösnousut v-tuttaa ankarasti. Onneksi mies on osallistunut siihen rumbaan ihan kivasti. ja viime yö saatiinkin nukkua läpi: älysin laittaa kupoukselle sänkyyn pakasterasiassa monta tuttia. Noihin yöheräilyihin on nimittäin ollut syynä se, että tutti on kadonnut. Aika hidas on näköjään äly itsellä, kun puolitoista vuotta on hypännyt sängystä ylös tuttia etsimään. Miten tuota purkkijutskaa ei ole tajunnut aiemmin... No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan!
Äitiyslomaa odotan kuin kuuta nousevaa. Mulla ei ole tuota tekemisenpuute-ongelmaa, kun nuo kaksi riiviötä täystyöllistävät. Esikoista odottaessa nukuin pitkään, lenkkeilin koiran kanssa pitkiä, rauhallisia lenkkejä, vuokrasin ja tuijotin leffoja, joita mies ei olisi suostunut katsomaan kirveelläkään, leivoin pakastimen täyteen vierasvaraa... Ja nukuin!!! Usein heräsin aamulla joskus 11 pintaan, tein jotain, söin, katsoin leffan ja kävin päiväunille. Mies herätti sitten töistä tullessaan. Voih, miksei sitä osannut arvostaa silloin... Ei meinaan onnistu enää!
Nyt unten maille. Torstait on lyhyitä päiviä, mutta rankkoja. Mulla on erityisoppilaiden ryhmä aamulla. Loistotyyppejä, mutta imevät kyllä mehut aivan täysin... Kalinihta, sanoisi kreikkalainen! (hyvää yötä siis)
Kreecher ja Antero, edelleen 30+5