~Kesäkuun kullannuput 2010~

Voi pyh ja pah, tyhmä päivä. Mikä siinä on, että silloin kun oikeasti kaipaa seuraa, on kaikki kaverit muissa menoissa ja sovitutkin kyläilyt peruuntuu? Ukon työnantaja päätti sitten näin kahden päivän varoitusajalla ilmoittaa, että olis osaston palaveri ja saunailta nyt perjantaina, #&*! terveiset sinnekin vaan! Olen sitten koko päivän aamusta iltaan kaksin pojan kanssa. Taidan lähteä kaupoille kunhan tuo poika heräilee, vaikka ei oikein olis rahaa mitään ostaakaan. Valivali… ihan kun mulla nyt olis muka oikeasti jotenkin vaikeaa :ashamed:

Olen huomannut, että mitä vähemmän missään käy, sitä vaikeampaa on mihinkään täältä kotoa lähteä. Siksi yritän aina jotain ohjelmaa järjestää, vaikka sitten kirpparilla käyntiä tai jotain. Meillä tulee kyllä vauvajumpan ja minilattareiden myötä käytyä vähintään se 2krt/vko ihmisten (öö, tai siis toisten äitien ja vauvojen, kai nekin vielä toistaiseksi ihmisiksi lasketaan =)) ilmoilla. Toki vietämme myös ”löhöilypäiviä” jolloin hiihdän koko päivän kotona lökäpöksyissä.

Nolottaa myöntää:ashamed:, mutta kestovaippoja en ole edes kokeillut. Ennen Leon syntymää olin asiasta kyllä kiinnostunut, mutta tuo kakkaamisen määrä on ollut niin tyrmäävää, etten vain yksinkertaisesti jaksa ajatellakaan, että joutuisin vielä huuhtelemaan ja pesemään vaippoja. Katsotaan sitten kun tuo kakkaaminen joskus toivottavasti edes vähän laantuu.

Tervetuloa Kristinaaaa

Voi mammaliini:hug:

Ja nyt; kukas kissan hännän nostaa jollei kissa itse, joten ylös, ulos ja ostoksille

 

Niin Unna, kyllähän meilläkin molemmissa th on hyvinkin ymmärtänyt, että painonnnousun liki pysähtyminen on todennäköisesti ollut ihan luonnollista, mutta jos tietyn verran "tipahtaa" tai "nousee" suhteessa omaan painoon tai pituuteen, se kontrolointi on ihan paikallaan. Koska joskushan syynä voi olla joku sairaus tmv, minkä takia näitä ylipäätänsä seurataan.

Meillä maistettiin tänään pottua, ajattelin että onhan tuo jo 4kk lasketusta ajasta täynnä. Yllättäen oli ihan innoissaan "vihdoinkin kunnon ruokaa" , eli hamusi tyytyväisenä vaikkei nieleminen ihan ongelmatta onnistunutkaan. Tosin yllättävän hyvin siihen nähden, että oli ihan haarukalla muusattua + siihen omaa maitoa. Toisaalta jännää aikaa, toisaalta vähän haikeaakin...

 

Voi JonnaH tuttu tunne tuo!:hug: Shoppailu ja ulkoilu piristää varmasti, varsinkin jos Leo viihtyy vaunuissa.
Täälläkin vähän väsy kun oli taas pitkästä aikaa tosi levoton yö, sain pojan nukkumaan vasta 24 aikaan, heräsi 02, nukahti 03, heräsi 06 "mukapirteänä", nukahti 07 pintaan ja siitä levotonta kohkausta 09:n *haukotus* On nää tällaset yöt aina vähän järkytys kun normisti nukkuu ihan ok hyvin.

Oliskohan tässä nyt sit kyseessä liikunnan harjoittelu vai hampaat, usein on tosiaan aamuöisin heittänyt täyskäännöksen sängyssä.

..jahas pitää taas juosta

 

Täälläkin alkaa päivät tuntumaan hieman "tylsiltä". Jotain tekemistä pitäis keksiä. Kaikki kaverit ovat päivät töissä. Ärsyttää sekin, että ei ole autoa käytössä niin joka paikkaan pitää mennä julkisilla. Ei siinä muuta mutta verenpaine nousee kun poika tykkää välillä itkeskellä juuri silloin. Töihin paluusta Tänään tuli töistä viestiä, että pääsisinkö tekee yhden vuoron : / Tietävät kyllä, että oon vanhempainvapaalla vielä. En siis ole vakkari työssä vaan ennen äitiyslomalle jäämistä olin vielä koulussa ja tein iltatyötä lisäksi. Senkään takia en tiedä kuinka kauan olen kotona. Tekisi mieli jäädä kotiin pitkäksi aikaa mutta pelkään, että unohdan ammattini.

 

Pohtijatar: Meillä samanmoinen aamu eli kuudelta ylös, max kaksi tuntia hereillä, päiväunille, jotka voivat kestää sen neljäkin tuntia. Itse olen tähän rytmiin tyytyväinen, koska on tuo esikko, joka herää myös klo 6. Saan klo 8.30 mennessä molemmat valmiiksi ulos/kerhoon lähtöön ja kuopus uusille unille. En osaa antaa sulle neuvoja, tuntuisi hyvältä neuvolta tuo, että antaa vauvan nukkua. Aika korjaa kyllä tilanteen, vaikka eipä siitä tiedosta taida paljon lohtua nyt olla.

Tervetuloa Lumihiutale ja Kristinaaaa :wave:

Mami: Kyllä kai tämä Hamuliinin (hauska tuo Hemuliini )) pulattelu on normaalin rajoissa. Määrällisesti suht pieniä annoksia, mutta usein. Ja vatsalla olo pahentaa tilannetta. Mutta kun tuntui, että helpotti jo jossain välissä vähän ja kuvittelin sen olevan pysyvä muutos, niin harmittaa vähän. Jaksuja vielä viimeisiin imetysdiettiviikkoihin!

Ripe ja muutkin: Kiitos vastauksesta, mutta mutta...Käyttökokemusta maidonsakeuttajasta täysimettäjällä? Ja vielä emme syö mitään kiinteitäkään…

Ripe: Milkein linkissä olikin jo vastausta sulle vauvojen kuumekyselyyn. Paranemisia koko perheellesi!

Marjukan pienelle paranemisia rokotuksesta!

Hui kun Jonnaa ja Miumiuta oli säikytelty! Onneksi kaikki hyvin!

Milkeille jaksuja kiertuelesken elämään! Ja jos et muuten jaksa siivota, niin laita anoppi asialle, sitäkin varten he ovat olemassa

Mammaliinille jaksuja kovin rankalta kuulostavaan elämäntilanteeseen ja kaiken maailman tulehduksetkin vielä olleet kiusana :hug:

 

Maira, meidän Valo kitisee myöskin öisin, joskus enemmän joskus vähemmän. Mä en ole osannut siitä huolestua, kun se alkuillan painajaisitku on ollut niin järkyttävää, että ne yökitinät on jäänyt murehtimatta, mutta hemmetin ikäviä ne on. Nyt vaikuttais, että ne Valon painajaiset on loppuneet. Me käytiin maanantaina sellaiselle energiahoitajalla, jota mun kaveri suositteli. Se nainen ei ottanut rahaa, kun tekee työkseen ihan muita juttuja, mutta auttaa välillä ihmisiä syntymätaidoillaan. Siksi ajattelin kokeilla, kun ei se ainakaan mikää rahastaja ole, kerta ei edes ota rahaa Eikä tässä nyt muu auta kuin uskoa, että se auttoi, koska viimeksi Valolla oli niitä painajaisia sunnuntai-iltana. Koko viikko mennyt siis ilman ja tätä ennen niitä oli joka ilta, joskus harvoin saattoi mennä yksi ilta ilman sitä huutoa, mutta ei ainakaan kahta iltaa peräkkäin.

Kestoista, käytin niitä äitiyspakkauksen kestoja ja kun ne jäi pieneksi, multa jäi hankkimatta seuraava koko. Nyt mulla on 8 kg ylöspäin olevia fuzzeja ja niitä pääsee kohta kokeilee. Valo painoi tiistain 5-kuukautisneuvolassa 6900 kg. Saa nähdä oppiiko niille kestoille uudestaan, kun ollaan oltu pari kuukautta kokonaan kertakäyttöisillä.

Saagatar & Valo 5 kk ja enkeliveli Toivo

 

kiitos! :heart:

Yksi jäi vielä puuttumaan nyt kun ajattelin hampaan särkypäivystys samaan syssyyn mutta ei siitä enään enempää!! pitäis osata käydä kirjottaas silloin kun on hyviä hetkiä niin ei tulis aina valitusta! sori siis ainainen narina! :ashamed:

Jonna: tyhmä päivä täälläkin!! kaikki tuntui menevän päin mäntyä ja isäntä luuhas menoissaan niin että soitin n.10 krt putkeen sen puhelimeen ja toises päässä kannettiin takkia miehelle että "jollain tuntuu olevan hätä!!" no oikeasti mulla oli kiire omaan aiemmin sovittuun juttuun joka oli miehellä tiedossa ja sen meno olis ollu oikeasti aamuvarhaisella mutta kun ei jaksanu lähteä silloin :/ no jospa huomenna fiilis olis parempi!!

Saagatar: meillä on alkanut Aarnilla painajais tyyliset itkut! Nyt oon jo kolmesti käynyt laittaan tuttia kun alkaa yhtäkkiä lohduttomasti itkemään. Aarni ei edes juuri itke kun aika paljon on oppinut "lukemaan" vauvaa ja ennakoimaan ilmeistä mistä mättää ja lähinnä itkee sellasta "mulla on tyyyylsääää, tukkaa viihdyttään" kitinää. Nyt on joku peikko unissa, eläiskö sitten päivän tapahtua uudestaan jos jäi joku säpsäys tms mieleen. Ei mitää erikoista oo sattunu päivällä mutta Aarni on aika säikky/herkkä luonteinen.. pitääpä puhua neuvolassa jos jatkuu.. toivotaan että siellä Valolla helpottaa kokonaan!!

Mutta tää painelee nyt petiin!! viime yö jäi lyhyeksi ja jää tulevakin jos en mee, huomenna pitkä päivä yhden kans kerhossa yms. Hyviä öitä kaikille!!

 

Täälläkin nähdään välillä painajaisia, ihan selvästi ne niitä on, sen verran pelästynyt itku tulee välillä kesken unien. Muuten ei meilläkään selllaista itkua ole, aika hymypoika on muuten. Vaikka selvästi hänkin luonteeltaan herkkä:heart: Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin Mammaliinin Aarnilla.
..Niin ja kyllähän täällä saa valittaa ihan vapaasti

Päästiin vihdoin vauvauintiin, alkaa ens viikolla=) Eihän oltukaan kuin yli 2kk jonossa.
Muistelen että aikaisemmin oli puhetta pärjääkö uinnissa yksin, mies ei nimittäin luultavasti aina pääse tövuorojensa takia mukaan.
Onko ollut hankalaa vauvan kanssa yksin?
Minun äitikin kyllä asuu ihan lähistöllä ja voi varmasti tulla avuksi jos tarvis.

Edit. Onko teillä miten istuvia vauvojen uimapuvut?
Kun ainoa minkä tällä aikataululla saa on Finnwearin puku ja poitsu taitaa olla just kokojen välistä, eli ei puhettakaan että lahkeet olisivat tiukat..

 

Mun käsittääkseni vauvoilla on jossakin iässä hyvinkin tyypillistä, että erilaiset päivän tapahtumat tulee uniin ja lapsi voi nukkua tosi levottomasti. Valon painajaiset oli ennen tätä viikkoa sellaisia, että hän huusi kurkku suorana monotonista huutoa 5-35 minuuttia eikä häneen saanut mitään kontaktia, ei auttanut tutti, ei syli ei mikään. Hän ei ollut tavoittettavissa. Nyt hän näkee edelleen painajaisia, mutta rauhoittuu tutin antamiseen ja/tai pieneen silitykseen. Me ei voitu edes kuvitella lähtevämme miehen kanssa yhdessä illalla jonnekin sillai, että joku vieraampi (tai tutumpikaan) olisi ollut Valon kanssa nukkumaanmenoaikaan. Huuto kun alkoi aina noin puoli tuntia viiva tunti nukahtamisen jälkeen.

Päivällä Valo nauraa rätkättää kovasti milloin millekin asialle. Tänään tuli hurjat naurut jopa ulkovaatteita päälle laitettaessa, vaikka yleensä siinä hommassa tahtoo tulla itkut

 

täällä pieni nyyhkii sylissä... kamala "painajaiskohtaus" iski taas... "EIIIIIII" "EIIIIIII" - itkua itki vaikka kuinka kauan eikä meinannu rauhoittua. Reppana. Uutta itelle vaikka neljäs lapsi kyseessä., ei meillä oo muilla tälläista ollu! Välillä riittää kans tutti ja se että pitää kättä sen poskella/harteilla tms. Nyt piti ottaa syliin ja oikein herättää että rauhottui. :heart:

 

Mitkä on teidän vauvojen suosikkileluja? yritin tänään ostaaValolle leluja, mutta en mä sit oikein osannut mitään ostaa. Kaikenlaista hän pitelee jo kädessä, mutta en mä tiedä, mikä olis sellaista oikein mukavaa, muu kuin äidin tai isän sylissä hyppyyttäminen Frööbelin palikat on nyt aika in juttu, mutta ei niitäkään viitsi koko aikaa näyttää.

Meillä onneksi pahat painajaiset näyttäis olevan ohi, ihanaa! Toivottavasti teilläkin mammaliini menisivät ohi. Se on kuitenkin hyvä, että saat hänet hereille. Lapsi voi olla niin hysteerinen ettei häntä saa edes herätettyä, tai mä en ainakaan uskaltanut alkaa niin kovakouraiseksi, että Valo olis heränny.

 

Huomenta, tosin herätty aikaa sitten...

Unista meillä on kans pojalla toi sama rytmi, että herää aikasin (yleensä klo 6-7) ja viimeistään kahden tunnin päästä on ekojen päikkäreitten aika. Sopii mulle! Saa sitten rauhassa juoda kaffeet (nyt kun jo uskallan juoda, ihanaa!!) ja imuroida ym. Ja tieten olla netissä... Eihän poika jaksa päivälläkään valvoa kun max. 2 h. Iltasella saattaa olla jo pidempi pätkä hereillä ennen yöunia, jos iltatorkut ei tule tai äippä ei syystä tai toisesta kehtaa lähteä vaunuilemaan. Poika menee unille illalla siinä klo 20, joten aamukuuteen on kymmenen tuntia. Syö kyllä usein ja viime yönä oli taas levottomat koivet.. Viikko oli aivan ihanaa rauhallista unta!

Saagatar Meillä on vauvalle suht paljon erilaisia leluja. Kirpparilta löysin halvalla monia leluja raskausaikana ja muutamia tullut ihan kalliillakin ostettua. Sellainen Lamazen riikinkukko oli ihan susi, makso kakskymppiä ja ajattelin sen olevan vallan lumoava, mutta ilmeisesti aivan liikaa ärsykkeitä eikä tykännyt sitä edes katsella. Lemppariksi on kohonnut vau-kirjasta liittymislahjana saatu nalle-käsinukke.. Jos on tylsää matolla, niin nalle vain esiin. Se laukasee nyt myös lähes poikkeuksetta kääntymisen mahalleen, kun vetää itsensä kippuraan nallea syödessään. Eli mainio kun mummot tulee katsomaan kuinka poika kääntyy. Muovinen "avainnippu" oli myös hyvä ostos, kun yksi avaimista soi. Sillä voi aina harhauttaa, jos esim. pukeminen meinaa itkettää. On myös hyvän kokonen mukaan otettavaksi. Ja "ankan leikkipäivä" -kirja! Katsoo sitä ihan haltioituneena ja kuuntelee kerta toisensa jälkeen ne muutamat lauseet ja kelpaahan pehmokirja myös suuhun. Yleisesti kaikki missä on karvaa on ihania mussuttaa - ainut vaan, ettei ne ole sitten niitä sopivimpia..

Viihtymisestä Me ei käydä missään.. Ajattelin, että mennään sitten joulun jälkeen uimaan ja muskariin. Pitänee suihkuttelut ja kannuttelut aloittaa ajoissa, että refleksi "laukeaa" vai mitä se nyt sitten tekeekään. Parit mammakaverit, joita terrorisoidaan käynneillämme meillä on. Nyt pojan kummi tulee meille kylään pariksi päiväksi - ihanaa! Mies on töissä arkisin viiteen saakka, joten pitkät on päivät joskus. Mutta kamalasti en ole ehtinyt vielä kyllästyä vauvan viihdyttämiseen, kun kunnon viihdyttäminen on vasta alkanut! Lenkillä pelätään karhuja päivittäin eli ei tule tylsää.. On muuten jännä miten tollaset asiat on nyt ruennut pelottamaan. Ennen juostapainelin pitkin metsiä musiikkia kuunnellen ja ajattelin, että siinähän tulee nalle vastaan.. Varmaan jotain "suojele lastasi" -hormooneja on nyt ilmassa. Niin ja siis täällä niitä karhuja oikeasti on.

Oltiin viikonloppu vanhempieni mökillä. Olipas kiva olla aivan passattavana, kun äitini teki ihanat ruoat ja isä lämmitti saunan jne.. Illalla istuttiin kodalla nuotion loisteessa ja poika nukkui yöuniaan sylissä tai vaununkopassa, eikä häiriintynyt yöunet yhtään. Viittinyt mökkiin nukuttaa, kun äidin kaipuu iskee tällä hetkellä jatkuvasti kun menee unille ja olisi saanut juosta mökin ja kodan väliä (ja hälystä kuuluu vain itku ja siihen mennessähän poika olisi jo ollut hereillä). Ehdin lukea "omin sormin suuhun" -kirjaa pitkälle ja heitellä sieltä aina lauseita äidilleni.. Sen meinaan tietää, että mummoa tukehtuminen pelottaa hirveästi! Tokihan itsekin pelkää: tukehtumista, kätkytkuolemaa, putoamista, kidnappausta, karhuja... :attn:

Mutta nyt: Hyvää alkanutta viikkoa taasen!

Rutti (ja ruttu-ukko 3kk 3vko)

 

Päiviä kaikille!

Juu ei oo meidän valvottamiset kiinni potusta, porkkanasta tai korvistakaan..Vaihtoehdot on koluttu läpi joten jäljelle ei jää kun se et elää nimenomaan päivää niin voimakkaasti öisin uudestaan et yöt menee kitinäks ja huutamiseks...Meillä on taas ollu toinen toistaan pahempia öitä, viime yö meni jatkuvasti taas pinniksen vieressä hypätessä, sänkyyn pääsit takas niin kitinä alko ja edelleenkää tuo sälli ei hereillä ole kun sitä tekee..Heräs kyllä sit puol 7 kirkumaan, huuti siis aamulla iloisesti siinä tunnin sain sen sit onneks vielä rahoittuu ja nukahtaa joten pääsin itekki pariks tuntia vaakatasoon...
Mä vein pojan lauantaina meidän vanhemmille yöks, mun omat unet on nimittäi niin vähät, et oli pakko saada edes yks yö nukkua, mä vuorokaudesta makasin hiljaa paikallani valehtelematta 20 tuntia ja oli eilen kyllä sit sen mukaan hyvä olokin, eiköhän sitä taas jaksa jonkun aikaa valvoo.. Tosin just miehelle sanoin et sais jo loppua, tätä on ollu nyt kuukauden päivät ja alkaa vähä jo kummallaki meistä olemaan paukut loppu.. : /

Kääntymään meillä sit opittiin perjantaina ja sen jälkeen ei muuta tehäkkää kun koiteta kääntyä, ihan sama onko sitterissä vai pinniksessä niin koittaa punnertaa ympäri! Sit alkaa kamala huuto kun ei pääse mahaltaan takas selälleen...

Leluja meillä ei juuri muksulle ole, pari helistintä ja siinäpä ne oli, mä en oo viittiny mitää ostaa kun ei tuo kuitenkaa ihan niin hyvin niistä vielä mitää ymmärrä ja eiköhän sukulaiset pidä huolen jouluna että niitä leluja alkaa olemaan..

Ittellä on ollut nyt viikon selkä niin kipeä etten oikeesti tiiä mitä tekisin sen kanssa..Kai se on pakko pikkuhiljaa lääkäriä tilata jossei tää parane..Iltasin saa nappailla kunnon lääkecoctaileja et selviää yön yli ja päivät purraan hammasta, viime viikollahan isäntä joutu jäämään kotia töistä kun olin niin kipee et jalat meinas lähtee alta kun yritin nousta seisomaan ja poikaa ei pytyny kantaa tai nostaa yhtään...

Mutta eiköhän tässä ollu taas narinaa tarpeeks tällä erää.. Oikein mukavaa ja rauhallista alkuviikkoa kaikille! :heart:

Maira ja Juhis 4kk1vko

 

Pikaisesti vain: Meillä on suosikkeja Fisher price perhonen, jolla on rapisevat siivet ja vedettävä soiva hiiri, kumpikin ihan jostain marketista halvalla. Mutta kirjoja edelleen tykätään hirveästi lukea (eli äiti lukee ja poika kuuntelee), mikä vaan kirja käy, kunhan jotain kuvaa on

 

Heipparallaa!

Taas on maanantai, vitsi kun tuntuu, että aika menee nykyään ihan älyttömän nopeasti.

Leolla oli myös noita painajaisia, mutta nyt tuntuu, että ovat harventuneet ja rauhoittuu jo paljon helpommin. Ensimmäiset kerrat kun Leo näki painajaisia oli todella pelottavia, kun en itse tiennyt, mistä on kyse ja silloin ei poikaa saanut kunnolla hereille ja rauhoitettua. Enää ei tarvita muuta kuin tutti suuhun, silitys poskelle ja rauhoittavaa jutustelua, sitten jatketaan yleensä unia.

Leluista Leon suosikkeja tuntuu olevan pehmokirjat. Niitä Leo tykkää suorastaan ahmia, kirjaimellisesti erityisesti se "Ankan leikkipäivä" kiehtoo täälläkin. Tämän hetken paras lelu on nalle, jolla on pehmokirja sylissään. Ainun ensipupu, jonka Leon täti toi jo laitokselle, on vasta nyt alkanut kiinnostaa ja sille Leo hihittelee, kun sitä heiluttelee. Leikkimaton ja sitterin lelukaaren roikkuvat lelut on kuitenkin ehkä niitä kaikkein parhaimpia.

Rutti täällä ei ole karhuja, mutta kyllä sitä on alkanut oikeasti ajattelemaan vähän kaikkea mahdollista esim. auto-onnettomuuksia, lapsenkaappaajia ja muita hulluja jne. Lienee ihan normaalia suojeluvaistoa. Niin ja pelkään kaikkia pieniä elukoita, jotka voivat mennä vaunuihin, kuten oravia ja lintuja jne. Tiedän, että vaunuihin saisi sellaisia verkkoja, mutta en vain haluaisi antaa peloille periksi, muuten musta tulee kohta sellainen kahjo ylisuojeleva äiti, joka ei uskalla päästää lastaan edes kouluun.

Jaahas pitäisköhän keitellä kahvit, kun tuo poika on unten mailla.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

 

Painajaisista: Mulle oli ihan uus juttu, että vauvoilla voi olla painajaisia. Meillä oli muutama kauhukohtaus esikoisella joskus isompana, tarkkaa ikää en muista, kuitenkin oli reilusti yli vuoden. Eli huuti aivan kaameana keskellä yötä eikä ollu ees hereillä. Silloin luin, että olis ihan tyypillisiä siihen ikäkauteen. Tosin esikoisella tuli joskus liian vilkkaan päivän jälkeen huutokohtauksia yöllä pienempänäkin, en tosin osannut ajatella, että ne voisivat olla painajaisia. Siihen aina liittyi kuitenkin päiväunien häiriintyminen tavalla tai toisella. Nuukilla ei ole ollut tuollaista, tosin sekin huutaa yliväsyä kyllä.

Jonna H. Tuo vaunujuttu ei ole mitään ylisuojelevaisuutta. Se on taivaan tosi, että sinne saattaa joku öttimönkiäinen mennä. Mulla on aina hyttysverkko suojana oli kesä tai talvi. Tosin eihän se sitten suojaa mitään isompaa vastaan, mutta onpahan ainakin hankalampi mennä. Kissoja tässä ei pahemmin liiku.

Saagatar: Meillä on tämän hetken suosikit lelukaaren vaihdettavat lelut, jotka saa revittyä suuhun asti. Kevyet ja ohuet helistimet, joissa on purupinta. Yleensäkin kaikki helposti kädessä pidettävät purulelut. Sekä tietysti rätti. Isokuvaisia kirjoja tykkää katsella, laitan niitä leikkimaton viereen tai sitten joskus luemmekin. Meillä noita leluja on laidasta laitaan, tietty esikoiselta jääneitä ja sitten siskon kahdelta lapselta. Vaihtelen niitä parin päivän välein erilaisiin, niin jaksaa kiinnostus pysyä yllä.

Maira: Voi harmitus tuota Juhan unta. Olin ihan varma, että unet helpottaisi tuon korvan myötä. Onneksi saat hänet vanhemmillesi tarvittaessa hoitoon.

Rutti: No ei varmasti tule tylsää, jos nallet liikkuvat samoilla lenkkipoluilla. Onneksi nuo taitavat kohta mennä untenmaille.

Jaahas, josko sitä vihdoin lähtis vauvan seuraks tonne ulos, on aivan mahtava ilma. Nukuttiin tänään ruhtinaallisesti puol 11, joten vähän viivästy tää ulkoilu.

 

Unna meilläkin on aina tuo hyttysverkko, mutta olen kuullut, että sellaisia jotain metallisia (?) verkkojakin on saatavilla, jotka pitää isommatkin elukat loitolla. Viime viikolla alkoi itkuhälyttimestä kuulua linnun sirkutusta ja meikäläinen sai aika liukkaasti jalat alleen, mutta ei ollut tintti mennyt onneksi verkon läpi. Kissoja ei onneksi täälläkään ole juuri näkynyt, mutta noita pikkulintuja ja oravia piisaa ja temmeltävät aika ahkerasti näköjään tuossa terassillakin. Onneks ei sentään niitä karhuja yleensä, tosin taisi olla viime syksynä oli täällä Tuusulan metsissäkin karhuhavaintoja.

 

Meillä on tykätty leluista aivan ekana Panda-tuotemerkin sellaisesta pahvipandasta joka on roikkunut joskus kaupan karkkihyllyn luona mainoksena ja äiti sen kaupan lattialta poimi omakseen :ashamed: Se on ollut alusta asti hoitopöydän luona näköetäisyydellä ja sille Aarni hymyili jo pariviikoisena. Sitterissä on tuollainen ikivanha muistaakseni babybjörnin sitterissä ollut leikkikaari jossa on nalleja, helistimiä ja pyörii kun niitä huitoo ja niihin voi tarttua. Kirjat kiinnostaa jonkin verran ja vau-kirjan kirjoja löytyy aika pino. Useampana vuotena ollaan oltu pätkä mukana.

 

Hei naiset, kerrankin pääsen kirjoittamaan ollut rankat kaksi viikkoa ja netti ei oikein oo suostuvainen pelittämään.

Leluista: meillä on suosikki liberolta saatu hirvi. Siinä saa hirven sarvia järsijä (tehty sitä varten), joka sorkasta kuuluu ääniä ja häntänä on kaksi värikästä renkulaa. Ja se on vielä pehmeä, se on niin suosikki. Ja sitten semmoinen pelle joka on lattialla ja jota heiluttaa nii kuuluu ääni ja muutenkin erittäin värikäs. Sekä kaikki leikkimaton lelut. Ja äidin sylissä on kiva katsella peiliä. Ja muutenkin värikkäät kuvat kiinnostavat, neuvolasta ollaan saatu semmoisia hymykuvia, niin niitä on hauska katsella. Ja täälläkin pehmokirja on kova sana, ainakin sitä on kiva syödä

Painajaisista: täälläkin niitä vähän nähdään, mutta rauhottuu kyllä tosi nopeasti. Aina ei tarvitse mennä katsomaan ku jo nukahataa neitokainen. Meillä lapsihan on omassa huoneessaan. Muutenkin yöt sujuvat melko hyvin, yhdella korkeintaan kahdella heräämisellä. Neiti menee nukkumaan noin 21-21.30 herää 04.30-05.30 ja ylös noustaan 07.00-09.00.

Vaunuista: Miekin nykyjään saan neidin nukkumaan vaunuihin päiväunia. Asutaan rivitalossa ja jätän etuovelle nukkumaan, niin rehellisesti 10min välein käyn katsomassa ovenraosta ettei kukaan ole siinä (erityisesti ihminen), kun eihän näistä koskaan tiiä. Mutta muuten eipä ole pahemmin itselläni pelkoja.

Niin täällä muutama viikko erittäin raskaita. Ja perjantaina olin itse niin hajalla etten kestä enää tätä. Huomasi, että nyt tarvitsee vapaata. Miehän olen lapsen kanssa koko ajan, ei mitään vapaata, ei edes kaupassa käyntiä, mitään harrastuksia ei ole. Koska tällä hetkellä perheessä yksi auto, niin koko ajan tässä kotosalla ollaan (mitä käydään kylällä kävelyllä, jossa yksi kauppa). Niin lopulta anoppi suostu katsomaan neitiä yhden yön. Niin päästiin miehen kanssa Jyväskylään lauantaina, ja suoraan sanottuna viihteen puolelle se meni ja huolella. Ja mie nautin joka hetkestä kun sain olla ilman vauvaa. Kyllähän sitä ikävä oli ja näin. Mutta voin sanoa, että nyt on uusi ihminen ja parempi äiti lapselle kun sai vapaata. Mutta oli se ihana mennä eilen hakemaan neitiä anoppilasta kun hymy tyttä siellä oli vastassa <3

Täällä muuten ollaan ruvettu vierastamaan, jopa minua. Kun tulen suihkusta käärin pyyhkeen hiusten suojaksi, niin neiti ei tunnista minua ja rupeaa kauheasti huutamaan. Vasta sitten rauhottuu kun otan pyyhkeen pois hiuksista ja sitten ihmetellään minua ja pyyhettä ja naureskellaan. Täällä on kiva leikki olla mahallaan ja mahalta käännytään selälleen. Ja kovasti menisi eteen päin, kääntyilee jo mahallaan sivuttain tai liikkuu taakse päin

Mutta nyt mentävä. Viikon alut teille naiset.

-Anna Ja Linda 4,5kk

 

Jonna H: Olen myös kuullut noista järeämmistä verkoista, mutta jos kissaongelmaa ei ole niin uskoisin, että linnuille ja oraville tuo hyttysverkko on riittävä. Mulla on vielä sadesuoja talvisaikaan melkein aina vaunuissa, joten varmaan kova rapina kuuluis itkarista, jos joku yrittäis sinne hyttysverkon ohi punkea. Meillä on paljon lintuja ja muutama oravakin, mutta eivät ole pyrkineet vaunuun. En tiedä noista kissoistakaan, en ole koskaan lähipiiristä kuullut, että yksikään kissa olis vaunuun yrittänyt. Sen verta hysteerinen kait sitten minäkin olen, että jos yksikin kissa olis vaunuihin pyrkinyt, meillä olis sellainen järeämpi verkko

bannah: Mukava, että anoppi vahti pientä, jotta saitte vapaa-aikaa. Vieläpä miehen kanssa yhdessä.

Voi että miten ihana sää oli ulkoilla:heart:

Leppoisaa maanantaita mammoille ja mussukoille:flower:

 

Pitkästä aikaa!

Saagatar: Oon niitä ihmisiä, jotka uskovat, että "kaikella on tarkoitus". Sen takia lapsen kuolema on aivan käsittämätön, enkä osaa siihen suhtautua. En pysty sitä ohjelmaasi katsomaan tai blogiasi lukemaan. Ahdistun liikaa. Minulla on tapana "kantaa koko maailman murheita harteillani". Toivottavasti Valo auttaa sinua ja perhettäsi jaksamaan. :hug:

Hihii, Pyry ryömii jo. "Ja näin nousee peppu ja peppu nousee näin" äiti täällä lauleskelee, kun toinen vetelee mittarimatona pitkin mattoja. Aikainen motorinen kehityshän oli odotettavissa, kun siskonsakin oli supervauva. Pakkasin kaikki alle 68 cm vauvanvaatteet kirppispusseihin ja säilytyslaatikoihin, kun en ihan rehellisesti sanottuna halua niitä vähään aikaan nähdä! Ainakaan viiteen vuoteen! On tää kahden vaippaikäisen kanssa kyllä sellasta sirkusta, että pieni hengähdystauko on paikallaan! Mäkään en oo oikein pikkuvauvaihmisiä. Parasta aikaa on se 1 vee +. Sit tulee uhma ja huhhuh, taas äitiä viedään.

Paljonkos teillä on noita vauvanvaatteita? Meillä niitä vaan tursuaa joka paikasta, vaikka ahkerasti jakelen niitä pois. Samaten leluja! Miten niitä voi olla noin paljon! Pyryn suosikkilelu on jo pidemmän aikaa ollut mini-pehmokirja, jossa on kahvat ja peili. Toki tykkää myös muista leluistaan. Kumisella kalalla on kiva narskutella takahampaita, jotka kutiaa. Hampaita olis nääs tulossa...

Apeaa mieltä ollut jonkin aikaa, kun ilmatkin olleet niin huonot. Esikoinen on ollut flunssassa ja Pyry on valvottanut meitä öisin. Tänään, kun nousin aamulla ylös sängystä päätin, että tästä tulee hyvä päivä! Ja onhan se tavallaan asennekysymyskin, nimittäin suihku jäi vähän kesken, kun Pyry heräili parvekkeella vaunuissa vähän väliä (4 kertaa), esikoinen vetäs hirveet herneet (raivarit), kun käskin pois suihkusta (kiukutteli ja raivosi tunnin) ja sellasta normi-kitinää koko ajan, niin olen edelleen hyväntuulinen aamuisen päätökseni takia! Jesh! Nyt odotellaan isiä töistä kotiin, kun sanoi tulevansa tänään hyvissä ajoin... Taas se häviää iltaan asti tonne kellariin, mutta on sitä kiva odotella!

Meillä oli pari viikkoa hirveitä rintaraivareita ja meinas jo usko imetykseen loppua. Sinnikyys kuitenkin palkittiin ja taas täysimetetään!

Hyvään aikaan aloitin noi soseet Pyryllä, kun neuvolan käyrät paljasti saman kuin esikoisella - maito ei riitä! No eikai se nyt riitä, kun liikutaan jo hirveesti! Uskaltaiskohan sitä aloitella iltapuuroja jo 5-kuisella? Vois rauhoittaa noita öitä. Pyry syö öisin edelleen 3-4 tunnin välein. Ja välillä se on aikamoista huutoa, kun maitoa pitäis tulla HETI.

No nyt taas huudellaan!

 

Täällä taas pätkissä kirjoittelen.

Bannahille:hug:

Mussupussu Olen minäkin sitä mieltä että asenteella voi vaikuttaa paljon..kaikella tietysti rajansa. Mutta viimeaikoina on ollut oikein iloinen fiilis melkein koko ajan
Olen kyllä tajunnut että lapsi on kasvattanut omaa kärsivällisyyttäkin aika paljon, ennen meni helpommin hermo jos joku ei onnistunut.

Täälläkin nousee peppu, mutta käännytä ei vieläkään..siis selältä vatsalle. Sivuittain kyllä.
Tosin tajusin että eipä pojalla usein ole syytäkään kääntyä, kun kaikki on edessä. Käänsin leikkialueen, eli peiton toiseen suuntaan, niin jopas kääntyy pää muuallekin, kun äiti puuhailee takana

Jospa nyt menis "aamusuihkuun" ja sitten lähden kaupungille yksin tosin vauvauinnin infoon..mutta kuitenkin

 

Mussupussu
Meillä on jo 3vko kohta syöty muksu riisipuuroa iltasin ja nyt aamusinkin, sekun on gluteenitonta jne niin luulis uskaltavan antaa ja lukoohan siinä paketin kyljessäkin 5kk -->.

Meillä jätkä liikkuu selälteen kamalasti, eli potkuttelee itteensä niin liikkeelle!Esim. eilen oli illalla potkutellu ennen nukatamistaan ittensä pinnasängyn toiseen päätyy poikittain.. Mahalteen en oo ees kokeillu mitä tapahtuu kun tuo ei yhtään mahallaan viihdy vaan huuto alkaa heti, sen verran ollaan kokeiltu et viimeks se nosti peppunsa ja jalkansa ilmaan niin et keikku rintansa päällä, eli tuskin ihan heti alkaa mittarimatoa leikkimään, meidän jätkä on selvästikkin lentäjä...

Vaatteita meillä on sopivasti, tosin oon huomannu et selvästikkin on tullu sellasia "lempivaatteita" joita mielelläni pojalle puen päälle ja aika moni vaate jää käyttämättä..Tosin tällä hetkellä muutenkin pitäis käydä kaappia lävitse ja heittää pieniä taas säilöön kun tuo tyyppi käyttelee jo aika paljon 74:sia vaatteita, joita mulla ei tietenkää kovin paljoa ole..:attn: 68:sit alkaa olemaan niin ahtaita ettei niitä meinaa saada edes päälle puettua, joten ihan suosista laitan isompaa..

Mutta kai mä lähen taas tonne kyökkiin, päivänjatkoja!

Niin ja meillä muuten uusin juttu on tutin itse suuhun laittaminen, mä nauroin katketakseni kun herra kaivo tutin esiin, pyöritteli sitä käsissään ja alka tunkee suuhun sitä.. Ihme ja kumma, se nyt saa sen ihan ite sinne suuhunsa, hyvä niin, onpahan hyvää motoriikka harjoitusta tuo..

 

Kiitos lelukommenteista. Poiminkin muutamia juttuja, jotka saattais toimia meilläkin.

Mussupussu, tuota tarkoitus asiaa on tullut mietittyä ja tämä voi kuulostaa jonkun mielestä hiustenhalkomiselta, mutta minä en näe mitään tarkoitusta lapsen kuolemassa. Sen sijaan merkityksiä näen siinä. Toivon kuolemalla on ollut suuri merkitys meille ja monille muille. Sillä on myös suuri merkitys Valon elämässä. Tarkoitus on minusta hieman eri asia kuin merkitys.
Ja tuo ahdistuksen kantaminen...älä suotta ahdistu, kun en minäkään enää ole kovin usein ahdistunut =) suru on mukanani jokaisena päivänä, mutta se ei ole enää niin ahdistavaa. Koen surun jo suhteellisen usein kauniin haikeana ja elämää rikastuttavana asiana, vaikkakin kipu iskee edelleen välillä lujasti päin näköä.

 

Pikaisesti:

Suosikkilelu: Äippäpaketin hymy-naamahelistin.

Mairalle jaksuhali :hug:

Vauvanvaatteita: 68/70-koko nyt käytössä ja vaikka niitä on paljon, ei liikaa, koska pulautellaan usein. Noita pienempiä kokoja on tosi paljon kertynyt, kerään niitä vielä ja sitten raahaan itseni kirpputorimyyjäksi. Seuraavia kokoja on kohtuullisesti varastossa odottamassa, ostin juuri kaveriltani hänen tyttönsä vanhoja 86-104cm:iä paljon, niin että nyt on neidillä mekkoja ym. varastossa odottamassa

Tänään neiti päätti olla hereillä klo 4.30-5.30, uutta täällä ja ei kiva, jos jää tavaksi!