Kesäkuun kullanmurut , se on meidän kuukausi <3

Onnea haippa1 ja onneksi kaikki meni hyvin!

Viime yönä kivuliaita supistuksia tuli. aattelin sit siin samalla, että joko se tällä viikolla tulisi sitten lähtö synnärille. Mutta joo. kärsivällisyyttä on ollut, tuleepi sitten kun haluaa tulla:)
Neuvola aika tänään, minulla on ollut kaikki normaalisti, paitsi et muutama viikko sitten todettiin pissatulehdus ja annettiin sitten antibioottikuuri. Nyt kaikki sitten ok. Nyt loppuraskaudesta painoa on tullut jonkun verran, mutta tosiaan, yhteensä noin 6-8 kiloa, et ei sen enempää.

40+1
 
Pähkämö
Onnea haippa1 :flower: Kylläpäs pikkumies päättikin saapua dramaattisesti :O

Jasmille tsemppiä huomiselle, toivottavasti lähtee helposti käynnistymään.

Omassa olossa ei muutoksia, paitsi tietysti helteiden loppuminen paransi olotilaa huomattavasti. Jaksaa jotakin touhuillakin :) Tänään 40+2 ja neuvolakäynti.
 
Heissan odottajat!

Onnea Töllerölle :heart: Täällä samaa ongelmaa tissittelyn kanssa. Maitoa tulee niin reippaasti itsekseen valumalla ettei vauvan tarvitse muuta kuin niellä. Ja ilmavaivat ovat mahtavia, sääliksi käy pienokaista. Tosi turhauttavaa tällainen, pyykkiäkin pitää pestä koko ajan, kun kaikki vaatteet ja petivaatteet ovat maidossa.. Huoh. Toivottavasti tää tästä tasaantuu, mutta jo kuukauden tätä on jatkunut. Onkohan vielä toivoa?!

Mary-Jane, mielelläni voisin minäkin jutustella vauva-puolella teidän kanssa!

amma toivottavasti supparit siitä voimistuu ja pääset synnyttämään. Ellet jo ole reissussa :)

Haippa, teillä on ollut jännät paikat, mutta onneksi kaikki hyvin! Minäkin olisin NIIN paljon mieluummin synnyttänyt alakautta, mutta minkäs teet. Olitko muuten kummalla osastolla Tyksissä? Oliko hoito ok? Mä olin 310 ja tosi tyytyväinen kaikkeen. Kyllä siellä osattiin hoitaa sektiopotilasta tosi hyvin! Ja imetysohjaus oli mahtavaa, sitä saan kiittää imetyksen onnistumisesta. Alukssa oli paljon hankaluuksia, koska pieni poika (synt. rv 36+4) ei mm. meinannut saada imuotetta..

Jasmi - ajattelin ihan samaa! Eli onneksi on viileä ilma ettei koko kesäkuu ole hellettä. Ei ole kiva kesäkuisten mammojen tuskailla vielä erikseen ilmojen puolesta. Ja sairaalassakin on vähän viileämpää.

RiksuNa, siellä taitaa lähtö olla jo aika lähellä! Onnea matkaan!

Täällä on ristiäisvalmistelut tehty, vielä pitää lauantaina jotain pientä leipoa. Suurimmat tarjottavat tulee pitopalvelusta.
Vauva voi hyvin, samoin äiti. Me vaan nautitaan ja otetaan rennosti :heart:
 
Haippa ja Töllerö onnea nyyteistä <3

Ammalle paaljon suppareita!

Vauvapuolelle ajattelin hiljakseen aktivoitua itsekkin. Meillä poju on vieläkin mitä helpoin ja suloisin. Maitoa riittää niin, että puolet pakkasesta on täyttynyt ämmällä. Joten isikin pääsee jossain vaiheessa hoitamaan pikkumiestä ja tämä mamma sitten vapaalle. Olen vaan jotenkin ihan seonnut ja tekee tiukkaa jättää herraa edes tunniksi iskän hoiviin, kun se NUKKUU =D joten luulen, että ukko joutuu vaan kylmästi viskomaan mut pihalle jossain vaiheessa =D

Joosukka ja Jeremias öö.. 12vrk?
 
Moikka!

Täällä jäi vähän kirjoittelu, kun käytiin hakemassa vauva kotiin =) :heart:

Eli keskiviikkona 8.6. rv 39+5 meille syntyi aivan ihana ja valloittava poikavauva. Miehellä oli mittaa 3710g/50cm, pipo 36cm.

Vähän synnytyskertomusta voisin sitten tähän kirjoitella. Taustatietoina sen verran, että synnytys oli minulle toinen. Ensimmäinen synnytys meni hyvin. Epiduraalilla ja muutamalla tikillä selvisin siitä. Ekan synnytyksen kesto oli vesien menosta 6h50min ja supistusten kunnolla käynnistyttyä 5h35min (mikä siis virallinen aika). Ajattelin, että toinen synnytys sujuisi mahdollisesti hyvinkin nopeaa tahtia. Äitini synnytti aikanaan nopeasti meidät 3 siskosta.

No, sitten tähän viimeisimpään synnytykseen... =) Niinkuin aiemmin kirjoittelin, niin mullahan siis alkoi tulla veristä limaa maanantaina rv 39+3. Tiistaina vuoto jatkui, tosin vähemmän verisenä. Mitään ei kuitenkaan alkanut tapahtua. Mies oli iltavuorossa, ja me paineltiin tiistai-iltana meidän pian 3 vuotta täyttävän esikoispojan kanssa rauhassa saunaan. Nautiskeltiin kahdestaan saunan löylyistä. Mitään ei vieläkään alkanut tapahtua. Laitoin pojan nukkumaan ja kömmin sänkyyn itsekin.

Nukuin oikein erityisen hyvin. Heräsin yöllä vessaankin vain kerran. Keskiviikkona aamulla klo 7 aikoihin heräsin virkeänä ja menin vessaan. Mielessä oli, että voitais heti aamusta käydä koko perheen voimin vielä ruokakaupassa synnytystä odotellessa. Toisin kuitenkin kävi.

Nousin pytyltä ylös ja tunsin, että jotain valuu. Oletin, että nyt tuli taas lorahtamalla sitä limavuotoa. Vaan ei ollut limaa, vaan ihan selkeästi kunnon loraus lapsivettä. Sitten lorahti lisää. Menin tönimään mieheni ylös. (Hänkin oli kömpinyt iltavuorosta yöksi kotiin.) Tokaisin vaan, että nyt meni kyllä vedet. Mies nousi salamana pystyyn, että jaahas. Sitten lorahti taas lisää. Pyysin miestäni, että hakee mulle kellarista pyyhkeen. Sitä vettä tuli niin runsaasti. Mies kipaisi hakemassa pyyhkeen ja kuljin sitten saunapyyhe jalkojen välissä etsien tavaroita, joita tarvitsisi sairaalaan mukaan. Yhtään ei vielä supistellut, mutta ajateltiin, että lapsivettä tulee kuitenkin niin paljon, että aletaan tehdä lähtöä. Esikoinenkin pitäisi ehtiä viedä hoitoon. Jännitin vain, että synnytys voi edetä nopeastikin, kunhan se kunnolla alkaa.

Pakattiin kamat kasaan ja siinä tohinassa esikkokin heräili. Laitettiin pojallekin kassiin tavarat valmiiksi ja päästiin lähtemään kotoa siinä klo 8 maissa. Vietiin poitsu mummolle ja papalle ja suunnattiin synnytyssairaalalle, joka meillä siis KOKS. Sairaalaan saavuttiin siinä 8.30 aikohin. Vieläkään ei ollut tullut kunnon supistuksia. Muutaman kipeän olin tuntenut, mutta eivät ne mitään kunnollisia vielä olleet. Erilaisia silti kuin pelkät harjoitussupparit.

Ilmoitin äitiyspolin tiskillä, että ajattelin lähteä tänne, että vedet menivät kotona. Tiskin takana kätilö pyysi äitiyskortin ja etsi tietoni valmiiksi. Sitten siirryttiin käyrille. Vieläkään ei kunnon supistuksia. Silloi tällöin tuntui vähän, mutta en pitänyt niitä minään. Tiesin kyllä mitä kunnon supistukset ovat.

Minut laitettii käyrien jälkeen lääkärille, joka tutki ultraäänellä lapsivesitilannetta ja teki alatutkimuksen. Ultralla arvioituna vauvan koko oli 3600-3700g, minkä kuuleminen helpotti. Ei ainakaan mitään valtavaa vauvaa pitäisi olla tiedossa. Kohdunsuu oli 2cm auki, kanavaa vielä kuitenkin jäljellä, ja lapsivettä vähän. Hän oli sitä mieltä, että tipalla voisi käynnistää, kun tilanne tämä.

Siirryimme synnytyssaliin, jossa mukavan tuntuinen, ehkä nelikymppinen kätilö otti meidät vastaan. Hän ihmetteli, miksi lääkäri halusi kiirehtiä synnytyksen kanssa. Itsekin olin vähän hämmentynyt, ja halusin vielä odottaa, josko supistuksia tulisi itsekseen. Kätilön kanssa keskusteltiin, ja sovittiin, että kävisimme mieheni kanssa syömässä sairaalan ravintolassa ja katsottaisiin sitten tilanne uudelleen. Niinpä lähdimme rakkaan kanssa lounaalle.

Kun olimme syöneet, palasimme synnytyssaliin ja kutsuimme kätilön paikalle. Päätimme, että koska supistuksia tulee harvakseltaan, vauhditetaan oksitosiinilla. Niinpä sain kanyylin ja tippapussin kaveriksi. Supistuksia alkoi viimein tulla 10 minutin välein tipan avulla klo 12 aikoihin, 5 tuntia vesien menosta.

Jonkin aikaa puhaltelin supistusten kanssa kiikkutuolissa, mutta sitten ajattelin, että haluan ilokaasua. No sitähän sai seinästä, joten kätilö laittoi kaasumaskit valmiiksi. Hän haki myös muovipussin ja kaarimaljan, jos alkaa yököttää... No, ei yököttänyt. Muutaman hönkäilyn jälkeen ilokaasu teki tehtävänsä ja nauroin vedet silmissä supistusten välillä :LOL: Miehenikään ei voinut olla nauramatta mulle, kun hihittelin ja nauroin ilman syytä. :D

Synnytys lähti etenemään kivasti, eikä sitten enää naurattanut. Alkoi tehdä jo tosi kipeää. Kätilön kanssa oltiin puhuttu, että voitaisiin spinaalia kokeilla, jos siltä alkaa tuntua. Halusin kuitenkin ensin selvitä ilman puudutteita ja mennä tuntojen mukaan. Sain kaurapussin selän taakse helpottamaan kipua. Pärjäsin näillä 3 tuntia, kunnes alkoi tuntua, että juu kyllä se spinaali kelpaisi... Kätilö tilasi anestesialääkärin paikalle ja kampesin mieheni avustamana vielä vessaan. Lyhyen vessareissun aikanakin ehti tulla kaksi todella kipeää supistusta, joista selviäminen ilman ilokaasua tuntui haastavalta. Aloin olla todella tyytyväinen, että puudutus oli jo tulossa.

Ihanalta tuntui, että mieheni oli koko ajan mukana ja auttoi parhaansa mukaan. Rakas tarjoili juotavaa ja auttoi vessareissuilla, joista selviäminen yksin olisi ollut tippavehkeiden kanssa ja supistusten kourissa hankalaa. Olo oli turvallinen ja luottavainen. Ja vaikka kipu tuntui kovalta, tunsin, että nyt pitääkin sattua, kun ollaan tärkeässä tehtävässä =)

No, kun sitten pääsin vessasta, siirryin sänkyyn ja anestesialääkäri tuli puuduttamaan klo 15 jälkeen. Puudutuspiikki tuntui hyttysenpistolta ja se vaikutti välittömästi. Voi sitä autuutta, kun puolen minutin kuluessa kivut hellittivät täysin. En tarvinnut ilokaasua enää lainkaan. Saatoin vain köllötellä ja kerätä voimia ponnistukseen.

Tunnin verran sain lepäillä, sitten alkoi puudutuksen teho hiljalleen kadota. Aloin tuntea painetta klo 16 maissa. Tuolloin vaihtui kätilöillä vuoro. Minua hoitanut kätilö tarkasti kohdunsuun tilanteen ennen vuoronsa päättymistä vähän ennen klo 16. 7 cm auki ja reunat kadonneet. Saimme mieheni kanssa ohjeet soittaa heti kelloa, jos paine alkaa tuntua voimakkaalta.

Klo 16 jälkeen sanoin kullalle, että soita vaan sitä kelloa. Uusi kätilö saapui paikalle vähän neljän jälkeen ja totesi tutkittuaan, että pää on jo tulossa ja kohdunsuu täysin auki. Saisin siis alkaa ponnistaa heti, kun siltä tuntuu. Sitten alkoi jännittää =) Enää ei menisi kauaa, että saisin nähdä nyytin.

Kokosin itseni ja aloin ponnistella. Paria asentoa koitin, mutta kyljellään tuntui tällä kertaa mukavimmalta. Toisella kädellä kannattelin ylempää jalkaa ja ponnistin supistusten mukana niin kovaa kuin kykenin.

Montaa kertaa ei tarvinnut työnnellä, kun pää syntyi ja pian loputkin. Pikku prinssi oli maailmassa klo 16.39 :heart:. Kätilön kuivailtua vauvaa hetkisen, alkoi ihana, sydäntä lämmittävä parku ja pian sain pienen lämpimän mytyn paitani alle. Olo tuntui hämmentyneen onnelliselta. Nyt meidän perhe sain neljännen jäsenen :heart:

Olimme 2 vrk sairaalassa ja perjantaina kotiuduttiin. Huomenna meidän pieni prinssi täyttää viikon ja kaikki on mennyt hyvin. Vauva on ihanan rauhallinen ja hyvä syömään ja nukkumaan. Ei olo voisi onnellisempi olla :heart: Isoveikkakin on innokas ja kovasti tykkää ja haluaa hoitaa. =)

Tsemppiä kaikille, joilla synnytys vielä edessä!
Ja anteeksi, tuli aikamoinen romaani... :)

neito84 + pikku prinssi 6 vrk
 
Pähkämö
Neito84 Onnea pienestä pikkuveljestä!

Kiva kuulla suskista, onnea sinullekin :flower:
Maailman ihannimmasta synnytyksestä kertomusta odotellaan - noin niinkun rohkaisuksi meille, joilla se on vielä edessä päin =)
 
Tääläkin ollaan vauvauduttu: 11.06. :)

Eli laittelen nyt meidän Emilia juniorin synnytyskertomusta:

Perjantai aamunahan neuvolan tätsy meinas että ei mee kauaa että vauva tulee
verenpaineet koholla, leukkarit ja ketoosit +:lla pissassa.
ja naureskelin pitkin päivää että aina ne lupailee, aina ne lupailee mutta
mistä ne sen voi tietää..
Perjantaihan oli sairaan lämmin päivä, kuuma oli ja kamalan outo olo seurasi koko
päivän perässä.. 17.30 sytyttelin grilliä ja tulin sisälle laittamaan grilli tomaatteja,
makkaraa ja tuollaista tähän sisälle kunnes yhtä-äkkiä vihlasi tosi lujaa mahasta, kuului
poks ja lattialle rupesi valumaan vesiä.. kello ol 17.40 : mähän vedin ihan paniikkiin, isäntä
oli tupakalla ja mä kiljuin niin ettei naapureille jäänyt epäilystä "nyt tuli lähtö, kulta nyt tuli
lähtö.. meidän keittiö ui lapsivedessä." Ukkokin kattoi mun päälle että "et oo tosissas" , sit se
jo kiikutti mulle puhelinta että sain soitettua synnärille.
ja sieltä ne totes että samantien sais lähteä tulemaan, no mehän lähettiin: kimmo ajeli punasia päin kamalalla
vauhdilla että mua ihan hirvitti
Pääsin sairaalaan niin tajusin että mun pakkaama pikkukassi (hygieniatavarat+kamera) jäi kotiin ja mä painelin
sisälle, Kimmo lähti hakemaan sitä kassia.

Yllätys oli melkoinen, neuvolan tätsyn mukaan vauva oli lähtökuopissa ja kiinnittynyt: mutta tämän
kätilön mukaan vauva oli vielä suht korkealla ja pää heilui reippaasti -> liikkumis kielto.
ja koska yhtään supparia ei ollu tullu veden menon jälkeen kätilö kertoi että yöks tarkkailuhuoneeseen
ja aamulla katotaan lääkärin kanssa jatkot, no toteshan se että saat sä yölläkin synnyttää jos haluat
mutta rupea nukkumaan ja älä odota liikoja koska sua ei supistele kunnolla.

No mä kattelin telkkaria ja kimmokin pistettiin kotiin.. jossain välissä olin nukahtanut.

... 02:15 heräsin outoon tuntemukseen, mietin että se oli supistus mutta hylkäsin ajatuksen samantien
ei, ei se voi olla supistus. 02:22 ei, kyllä se oli supistus. supisti.
02:45 panoin kelloa, kerroin että luulen että mua supistelee mutta en ole varma, ja että voisin ottaa
kauratyynyn, se tuotiin.. 03:15 voimistui supparit, kauratyyny ei auttanut enää.. kelloa painamaan..
kätilö tuli ja laittoi käyrille, piirtyi supistus.. piirtyi toinenkin.. välit oli 6min. 03:40 kätilö
tuli ottamaan käyriltä pois alakerran tilanne 4cm auki! sanoi että saan soittaa miehelle että keittelee
rauhassa aamukahveja ja tulee pikkuhiljaa paikalle.
Soitin ja menin suihkuun, suihku oli yksi helvetti: en millään pystyny olemaan sielä 5min ja taas kelloa.
Kätilö toi vaatteita ja siirryttiin saliin, pääsi ilokaasulle: kello oli 4:15.
Sitten se laittoi mulle kadetria, ja hengittelin ilokaasua: kiroilin kiroilin. 04:30 soitin Kimmolle
että missä veessä se viipyy kun mä sitä eniten tarvin, kipu nousi äkkiä lujaksi.
se oli onneksi jo parkkipaikalla: 04:40 se oli mun tukena, kätilö lähti soittamaan anestesia lääkäriä.. mä huusin
niin lujaa että koko sairaala raikui.. sattui sattui.. 04:55 kätilö tulee ilmoittamaan että on ruuhkaa, lääkäri ei pääse
tuntiin.. mä kirosin koko sairaalan alempaan helvettiin. Kätilö oli lähdössä pois, hakemaan jotain reiteen pistettävää juttua
kunnes mä huusin että nyt takas mä synnytän. kello oli 05:00 , kätilö tuli takasin ja samalla mun peräsuoli tyhjeni siihen sänkyyn
(MUN PAHIN PAINAJAINEN /) ja kätilö totes, sä tosiaan synnytät.. mä kirosin siinä että emmä ny tosissani ole että hae lääkettä..
mä en halua synnyttää luomuna, mutta se totesi että puoli päätä on jo pihalla että se ei lähe minnekkään.. sitten ponnistin,
ponnistin.. ponnistin ja 05:04 tyttö oli pihalla, napanuora kerran kiertyneenä kaulanympärille.

Synnytyksen kokonaiskesto oli 3h.
ei repeämiä, ei tikkejä.

olisin voinu salista lähteä kotiin :eek: , mä istuin heti jaksoin nousta ylös kattomaan kun vauvaa
mitattiin ja punnittiin, kaikki meni kuin elokuvissa.

Osastolla alkoi hirveet jälkisupparit, ne oli pahemmat kuin koko synnytys mutta siedettävät
Voisin mennä synnyttämään heti uudelleen, tämä oli lasten leikkiä verraten Emilian synnytykseen.

ai niin ja mitat:
pipo: 35cm
pituus: 49,5cm
paino: 3578g

Kirjoitan kamalalla kiireellä, toivottavasti ei tullu hirveen sekava sepostus!

mmilia ja emilia junior 3vrk :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Griffski73
Onnittelut kaikille vauvautuneille :heart:! Ja kiva lukea muiden synnytyskertomuksia, lukiessa laitto kyllä jännityksen päälle, et millanen oma synnytys tulee olemaan :O, mut kiva lukea silti niitä.

Ja täällä aamulla oli neuvola, jossa kaikki hyvin :heart:. Vauva on enemmän laskeutunu, ku sf-mitta on pienentyny ja ihan millon vaan voi tulla lähtö. Toivon vaan, et ei tulis yöllä, ku se seuraava päivä ei oo mikään mukava, mut jos tulee ni sit tulee.

Pyyter ja Otto 39+0
 
Onnittelut jälleen vauvan saaneille. Mä vielä kotona olen ja tänäänkin tullut vain kivuttomia suppareita ja vähemmän mitä eilen. En välillä oikeasti tajua miten tämä nyt näin menee eikä mitään tapahdu :) No huomenna aikaa soitellaan sinne kontrolliin ja katsotaan mitä ne sit to sanoo siellä. Olo on jatkuvasti etten usko mitään tapahtuvan enään vaan käynnistys on edessä vielä. Saatan olla hiukka kärsimätönkin jo, mutta olis kiva jo saada se vauva syliin:heart:

amma 41+3
 
Onnea vauvan kainaloon saaneille! On se vaan jännä, miten jokaisella on niin erilainen kertomus jaettavana.

Mä sain kuin sainkin sen rintatulehduksen. La-su välisenä yönä nousi kuume ja olin kyl tosi kipee pari päivää. Tänään jo elävien kirjoissa. Kuume oli reippaasti yli 39, itkua tihrasin ja syötin poikaa ja itkua tihrasin kyös, kun piti liikkua. Synnytys tuntui lastenleikiltä tuohon verrattuna. Sain siis sunnuntaina jo lääkkeet ja nyt elämä voittaa. Karmee tauti.

Poikanenhan siis syntyi rv38+5 ja laskettu aika olis ollu eilen eli 13.6. Onneks tuli hiukan etuajassa, vaikkakin nyt hiukan haikeana katselen joka päivä pienenevää vatsakumpua ja mietin, että ei enää koskaan... Kuitenkin jo viides lapsi, niin kyl tää nyt oli viimeinen.

Nyt nukkuu pikku-ukon viereen ja oottelee, josko se isompi ukkokin tulis kohta sänkyyn. Mulla samat fiilikset kuin Joosukalla, en henno laittaa poikaa omaan koppaansa. Nukutaan nenät vastakkain.

Töllerö ja pikku-ukko
 
Hei! Kirjoittelu täällä on jostain syystä jäänyt.. nyt yritän skarpata ja saada itseni taas mukaan :)

Eilen eli 14.6 syntyi tyttö rv 41+3 jolla mittoina 3940g ja 50cm, pipon mitan voin laittaa myöhemmin..
Maanantaina kävin vielä äitipolilla synnytyskontrollissa, ruokavalio hoitoisen diabeteksen takia ja aiemman sektioon takia. Aikaisemmilla käynneillä vielä viikko sitten oltiin alatie synnytyksen kannalla, mutta maanantaina tuli shokkina et kuitenkin sektio, maanantaina oltaisiin jo leikattu mutta päivä olikin täynnä ja menin kotiin yöksi ja aamulla sairaalaan leikkausta odottamaan.
No nyt katsellaan päivä kerrallaan kuinka tästä toipuu ja millaiset kivut, edellisestä sektiosta toivuin hyvin ja nopeasti..

Onnea muillekin jo vauvautuneille :) ja odottaville vielä tsemppiä loppu odotukseen, kyllä se vielä palkitaan :)
 
Huomenta! täällä ei niin hyvin nukuttu yö koska heräilin pieniin suppareihin 3 aikoihin ja 6.00 ne alkoi tulla enemmän kivuliaina 5min. välein. Soittelin jo synnärille ja käski pikkuhiljaa tulla.. vielä sinnittelen kotona kun en halua makoilemaan vaan liikkua :( joka kerta saanut jäädä sinne sängynpohjalle tuskailemaan loppuun asti. Jospa siis tosi olisi nyt kyseessä :)

amma rv 41+4
 
Onnea taas vauvautuneille :flower: ja ihanaa kun olette jaksaneet synnytyskertomuksia kirjoitella! :)

Ammalle supertsempitykset, ihanaa kun pääsit hakureissulle.

Ommoo nappoo, poikkeuksellisen hyvin nukuttu yö takana ja muutenkin fiilis hyvä. Ihana vesisade. :heart: Ei tarvi laiskan muuta tekemistä kehitellä kuin netissä päivystämisen. :D

MJ & Väinö 39+1
 
Ammalle tsemppiä!, jospa se nyt sieltä sitten tulisi!:)

Yö on tullut nukuttua taas niin levottomasti. varmaan johtuu jännityksestä. Mutta tosiaan, eipä vielä mitään merkkejä siitä, et lähtisin synnärille. Tänään siivottu ja oltu takapihalla kyykkimässä, nypin pitkät ruohot pois ja samalla katsoin kukkia, mitkä on tullut istutettua ja hyvin kukkii. Kivuttomia suppereita on kyllä tullut.

Kyllä niin jo haluttais että tämä vaavi tulisi maailmaan, en malta enää oottaa!:)

40+2
 
Meille syntyi ihana pikku tyttö 31.5 Klo: 16.32!
Paino 3488 g ja 50 cm, pää 31 cm. Vähän tummaa tukkaa ja kaikki kunnossa :)

Synnytys meni hyvin, kestoksi merkattii 4 h 45 min. ja ponnistusvaihetta siitä oli 17 min. Sairaalassa oltin 3 yötä eli kotonakin ollaan ehditty olemaan jo jonkun aikaa. Aikamoinen elämänmuutoshan tää on ja pieni työllistää vielä meidät molemmat ensikertalaiset ummikot aivan täysin, mutta ihanaa aikaa tää on! <3
 
  • Tykkää
Reactions: rinderella
Heippa kaikki!

Ja onnea vauvaantuneille!!!

Täällä vielä odotellaan omaa nyyttiä, laskettuun aikaan vielä n. viikko, joten kärsivällisenä yritän pysyä.. ainakin siihen asti. :) Sitten voi alkaa jännittää kunnolla! Mitään suppareita ym ei ole, joten en oikeastaan edes odota hirveästi mitään äksöniä pariin viikkoon. Tai sitten alkaa vaan rytinällä, ei vaan ensikertalaisena mitään hajua mistään :D

Editsonilla oli ensisynnyttäjäks aika pikainen synnytys! Hienoa :)

Ulkona sataa kaatamalla, mitäs tässä keksisi tekemistä..

Tsemppiä kaikille! :heart:

Lily & 38+6
 
Iltaa! Keskiviikkona syntyi meidän pikkuinen prinsessa niinkuin ultrassa olikin tyttöä luvattu. Kotona odoteltiin ja supistukset alkoivatkin tihenemään sekä oksentamisesta ei meinannut tulla loppua, niin mies totes että nyt olis varmaan jo hyvä lähteä. 4cm oli auki kun mentiin sairaalaan 10.00 aikaan ja tyttö syntyi klo 13.52 ihana kätilö kuunteli tällä kertaa ja sain spinaalin ja loppu menikin kivuttomasti tytön syntymään. Synnytys meni hyvin ja tänään aamupäivällä kotiuduttiin.

amma&prinsessa 2 pvä.
 
  • Tykkää
Reactions: rinderella
Onnea vauvautuneille! :heart: Kamala kun kutkuttaa jo että pääsis omaan nyyttiinki tutustumaan :)

Täällä siis vielä kärvistellään, laskettu aikakin jäi eilisen puolelle, eikä mitään tapahtunu vaikka toivoa elättelin jo päivällä jossain vaiheessa, kun pari kertaa kipeesti supisti. Siihen ne sit jäi ja nyytinhaku siirtyy tulevaisuuteen, ajankohtaan x.

Tosi kiva lukea synnytystarinoita, kun ite ensi kertaa asialla niin saa jotain mielikuvia siitä, mitä se touhu sit on, Suvulta lähinnä kuullu sotajuttujen veroisia kauhutarinoita lentävästä verestä ja muusta tosi paljon mieltä rauhottavasta. Oonki miettiny et miks pitää pelotella jo valmiiks :D

Nyt unille, että jaksaa taas :)

rinderella ja eevertti 40+1
 
Otokka
Hei!
Meille syntyi valloittava mustahiuksinen poika rv41+0 eli 11.6. klo 19.35, 51cm ja 3410g, pipo 36cm. Vauva voi hyvin, äiti on vaikean synnytyksen jäljiltä runneltu, mutta onnellinen (useiden päivien poltot ja valvominen, kalvojen puhkaisu, pieleen mennyt puudutus, pitkittynyt ponnistusvaihe, imukuppi, eppari + 2. asteen repeämä, spinaalipäänsärky, useiden päivien niskakramppi...).

Otokka ja Pikkis-Pikkarainen aka Tissi-Takiainen, ikää 1vko
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Griffski73
Onnea Otokka poikavauvasta ! Oi, sinulla ollu melkonen homma sitten :eek: Kaikkea sitä joutuu kärsii kun hieno ja onnellinen vaavii tulee elämään.

rinderella, itse kans vielä kärvistelen täällä, suppareita kyllä tullut, mutta ei vielä lähtöä synnärille. Minulla oli laskettu aika maanantaina.

Tänään vois lähtiä pitkälle kävely lenkille, jos ei ehdi ala vettä satamaan. Ja tehdä jonkinlainen siivous operaatio ja järjestellä vähän pikku tavaroita eriin paikkoihin :)

Riksu 40+5
 
Poika tuli kotiin! Rääkäisi vihdoin to 16.6. klo 02.07. Nyt on kainalossa 51.5cm ihmettä ja 3960g rakkautta. Pipoa 37.5cm verran. Poika voi tosi hyvin ja pikkuhiljaa päästään harjoittelemaan arkea kotona. Harmiksi täällä myös äiti koki aikamoisia vaurioita ja yrittää pikku hiljaa mukaan vaavin hoitoon. Tarinaa voin laittaa myöhemmin kun useampi ketjussa on vauvautunut.

Tessism ja Hermanni 4vrk
 

Yhteistyössä