**Kesäkuun kullanmurut 2014** Huhtikuussa

Minäkin kauhistelen itsekseni sitä miten aika menee nopeaa, olen kyllä nyt nauttinut tästä odotuksesta eritavalla, johtuu varmaankin siitä että meidän ei pitänyt edes yrittää neljättä lasta ja sitten loppujen lopuksi tätä kuitenkin kuumeiltiin eniten. Ja tiedän tämän olevan nyt se viimeinen lapsemme.
Raskausmahasta ja kaikesta ikävästä mitä raskaus tuo tullessaan, siis fyysisinä vaivoina, en kylläkään nauti.
Viikko sitten neuvolassa sanoin th:lle että pelottaa ettei vauva käänny oikeinpäin mahassa ollenkaan kun on koko ajan ollut enimmäkseen poikittain aika alhaalla. Ja silloin kun on kääntynyt (niin että olen huomannut) on ollut perätilassa. Asennon vuoksi sf-mitta oli yli keskikäyrän. No, viime vkl vauva sitten illalla nukkumaan mennessäni kääntyikin pää alaspäin ja siinä se on nyt ollut, vaihtaa vain kylkeä sivulta toiselle. Toivottavasti pysyy nyt oikeinpäin.
Olen nyt sairaslomalla järjestellyt vaatehuoneita ja laittanut menemään turhia tavaroita. Liian kauan seisaallaan ollessa alkaa kyllä alhaalla tuntua niin ikävä paine että pakko on pitää levähdystaukoja sohvalla ja touhuilla muutenkin iisimmin, mikä tietysti sairasloman idea onkin
Koittakaahan jaksaa te jotka vielä töissä olette! Minä huomasin sairaloman alettua että se oli kyllä ihan oikea ratkaisu vaikka tuntui ikävältä jäädä töistä pois, tuli sellainen "luuseriolo" niinkuin mulle tulee aina jo pelkästään parin päivän saikun takia jos oon ollu esim. flunssassa.
Romanssi rv 30+5 (apua!)

 

Ensikertalaisena ei ole mitään haisua miten tuo vauva tuolla on Ois kyllä kiva kun tietäisi. Vissiin sillä alkaa pikkuhiljaa käymään tila ahtaaksi vai miten se sopii tuolla vielä liikkumaan näillä viikoilla?

Tänne tuli äityispakkaus eilen ja olihan se ihana. Mies oli eniten innoissaan kondomeista Itse ihastuin siihen ruskean oranssiin potkariin jossa oli jotain valkoisia kuvioita. Työpäiviä jäljellä vielä 18.. ei sillä että laskisin. Jos ollaan rehellisiä niin ei ole mikään kauhean kova työmotivaatio enää..

Jepu ja neiti jo 28+6

 

Olipahan huonosti nukuttu yö! Heräsin joka viidestoista minuutti ja taistelin että nukahdin uudestaan, lonkat puutui ja särki ja aamuyöstä aloin jo heilutella mahaakin siihen malliin että onkohan kaikki ihan kunnossa kun ei ollut Kornelius vaivautunut liikkumaan laisinkaan koko yön aikana.

Tänään onkin vuosipäivä mulla ja miehellä; kymmenen vuotta yhteiseloa täynnä. Ehkä sitä kakkukahville vois mennä jonnekin, kun kerran shampanja on pois laskuista.

Terveyskeskukseenkin pitäisi taas raahautua jättämään näytteitä kun tuntuu että tulehdus rienaa edelleen. Nyt on kokeiltu Flagyl ja Dalacin, eikä kumpikaan toimi. Eikä niitä oikein vissiin muita valmisteita ole, siis noin vaikuttavan aineen osalta kuin klindamysiini ja metronidatsoli. Katsotaan mitä lääkäri keksii.

Ilmoittauduin lääkiksen ja fysikaalisten tieteiden (fysiikka) pääsykokeisiin. Ajattelin että käyn katsomassa koekysymykset ihan silmällä pitäen ensi vuoden hakua. Voi olla että menee tiukoille: lääkiksen pääsykoe on 27.5 ja fyssan 10.6.

Täällä sitä vaan lasketaan päiviä ja pohditaan miten saisi ajan kulumaan. Kaikki on siivottu ja pesty ja puunattu ja tää kaveri saa kyllä luvan alkaa syntymään jo muutaman viikon päästä, jos multa kysytään.

Lettu ja Kornelius 32+0

 

Hei ja huomenta vaan!
Vapaapäivän vietossa tässä jälleen, tarttis kohta ruveta pullataikinan tekoon kun huomenna on päiväkodilla joku pihaseikkailu tapahtuma härdelli.

Vointi mahoineen entistä, jonkun järkyn migreenikohtauksen sain eilen, useimmiten saan sen taltutettua ennen kun menee liian pahaksi mut nyt en ja oksentamaan päädyin. :/ Edelleen juilii hieman, tai taas, koska episodin jälkeen olokin parani. Onpahan v-mäistä! :/

Mullei ole enää sitä vähäistäkään ideaa miten tuo on koska maha möyryää nyt joka suunnalta - niin alhaalta kuin ylhäältä ja kaikkea siltä välin. Jotain se siellä säveltää.

Mahan naksumiset ja lapsiveden tihkumiset ei kyllä kuulosta kivalle.. Mistäs sitä nyt tietää tihkuuko vai ei? :/

Nyt pullataikinan tekoon

Sabsu 28+3

 

Täällä kans saikulla, äippäloman alkuun saakka. Niin tuttu tunne tuo "luuseriolo" kun joutu jäämään pois jo nyt. Pitänee yrittää ajatella, et ei sitä turhaan oo jääty pois.
Muksu on kova liikkumaan, eikä kyllä oo mitään käsitystä, miten päin se tuolla on. Välillä navan vierestä tunkee jotain raajaa?melkeen läpi, hassun tuntosta näin ens kertalaisena .
Välillä on itsellä pirteempiä päiviä et jaksais tehdä mitä vaan ja välillä tuntuu et ei jaksa sit yhtään mitään..huoh.

Keväisiä päiviä kaikille

 

Ihanan aurinkoista kevätpäivää kaikille! Sain varattua parin viikon päähän seuraavan lääkäriajan ja ihan sattumalta pääsen omalle nlalääkärille. Onhan tämä jatkuva saikulla olo turhauttavaa, mutta senkin tiedän ettei musta töissä olisi enää mihinkään.
Sairaalakassin taidan pakata vasta kesäkuussa. Enkä oikein tiedä mitä muuta sinne pakkaisin kuin nlakortin, vauvan ja omat kotiutumisvaatteet
Ummetuksesta haluaisin jo eroon. Ollut monta kuukautta riesana ja ainut asia mikä jotenkin auttaa on movicol. Vauva on ollut pää alaspäin kolmisen viikkoa ja on kuulema tosi alhaalla. Siltä se tuntuukin potkut tuntuu pitkin päivää ja kaikenlaiset kuplimiset kyljissä. Öisin ei vielä tarvitse herätä vessaan, mutta pian sekin aika koittaa. Pitäisi hommata jonkunlainen lipasto vauvan vaatteille ja pestä ä-pakkauksen vaatteet.
AB 29+3

 

Ihana alku viikolle vasta tänään. Kun vihdoin oli rahaa ennakko tilata uusi puhelin. Vanha on just sen 2 vuotta vanha ja akku on jo ihan turvoksissa. Sitä kun ei voi käyttää mitenkään muuten kun että on koko ajan latauksessa. Olen nyt iloinen. Tässä kun on jouduttu kiikutteleen pienellä rahalla jo puolivuotta kun mieheni lomautettiin, nyt on sitten kolmeviikkoa enään töissä ja jää työttömäksi, eli potkut sai vihdoin. Parempi näin kun kokoajan löysässä hirressä olla.
Sairaalakassia olen kyllä miettinyt mutta en ole laittanut mitään valmiiksi. Olen yrittänyt ottaa selvää että mitä olisi hyvä ottaa mukaan. Kaikkenlaista jotkut ottaa mukaan. Olisi kyllä hyvä pakata etukäteen kun ei tiiä kuinka äkkiä se lähtö voikin tulla.
Huomenna olisi neuvolaan aika. Nyt olen vasta huomannut että on alkanut jalat turpoamaan ja tuleen kipeeksi. Illalla olen nyt ottanut särkylääkettä kun niin paljon särkee jalkoja. Vauva on ainakin ahkera liikkumaan ja taitaa olla vieläkin poikittain. Tykkää ilmeisesti olla poikittain kun ei oo asentoo vaihtanut si edellisen neuvola käynnin jälkeen.
Nyt alkaa olla kaikki vauva jutut hommattuna. Tänään mennä kattomaan syöttötuolia. Me ollaan kaikki hommattu käytettynä kun on niin paljon rahaa säästänyt. Onneksi mun vanhemmat ovat osallistuneet aika paljon kanssa. Kun sitä rahaa ei ole ollut ihan hirveesti tulattavaksi. Tietyt asiat tietenkin olen uutena ostanut, mutta paljon käytettyä on tullut hommattua. Kun mitä olen jutellut joittenkin kavereitten kanssa niin ostavat kaiken uutena. Me ollaan halvalla saatu tosi hyvän laatuisia vaatteita ja muitakin tavaroita. Mun äite halusi heti alkaa jo viime vuonna ostamaan kaikkea että on valmiina si.
Hirveesti mä jaarittelen nyt. Ei varmasti ketään kiinnosta. No pitää alkaa nyt tekeen jotain täällä kotona ennen kun mieheni tulee kotiin.

norappi 30+1

 

Moi kaikille...

Neuvolakuulumisia kertoilemassa.. Sf-mitta oli 25cm, "valahtanut" käyrältään alaspäin ja 2vk päästä kontrolli, jos vielä alenee niin sit jatkoja...Oma paino oli tippunut lähes 3kg, joten nyt sama paino kun helmikuussa. 3kg tullut tähän mennessä, kiitos mahataudin...
Muutoin kaikki oli ihan kunnossa. Vauva istua nökötti siellä, eli perätilassa edelleen. Kyselin myös sype-tilannetta ja muutaman puhelinsoiton jälkeen selvisi, ettei lähete ollut mennyt perille, joten kiireellisenä nyt uusintaan... : /

Täällä vielä 17 päivää töitä ennen äippälomaa, wau... Kun nyt terveenä saisi edes olla. Mahdottomasti vie tämä sairastaminen voimia..

Yöt alkaa olla hieman tukalia, eli oikein meinaa sopivaa asentoa löytyä ja sitten jos liian kauan nukkuu esim. toisella kyljellä niin tietää nukkuneensa... puutuu paikat.. Selällään ei enää kärsi olla, eikä kai sitä suositellakaan enää tässä vaiheessa.

Nyt takas töiden pariin...

Aurinkoista päivää kaikille, Amy & masuasukki 30+4 :heart:

 

Tänne tuli flunssa taas riesaks. Eikä edellisestä oo muistaakseni ku se kuukaus. Ärsyttävää, varsinkin kun on osan ajasta niin vedoton olo ettei oikeen jaksa kauheesti touhuilla ja pitää esikoiselle keksiä kaikkea tekemistä, kun ei oikeen jaksa leikkiäkään mutta onneks nyt vähän kumminkin jaksanu keksiä leikkimistä ja jaksanu leikkiä neidin kanssa.

Täällä on kanssa yks joka viettää päivänsä äitiyslomaan asti saikulla..
Tänään käytiin sen verran ulkona, että toi tuomio käytiin hakemassa.. Selkä temppuilee sen verran, että ei sen kanssa oikeen pysty sinne äitiyslomaan asti tekemään töitä. Sekä no, nää useat flunssat..
Mutta onneks työpaikalla ei jäädä pulaan, mun pois jäännin takia. Sit vasta mulla ois huono omatunto, mulla on nyt jo vähän, koska ajattelin, että oisin pystyny ees siihen äitiysloman alkuun olemaan töissä, mutta enpä sitte pystykkään.

Nyt ollaan muutettu omakotitaloon ja pinnasänky on jo koottu, lievästi aikaisin mutta kun se tuolla vauvan tulevassa huoneessa majailee vauvan syntymään asti, niin eipä se tiellä siellä ole ja siellä on myös koottuna jo tuplatkin.
Muutenkin vauvan hankinnat on hyvässä vaiheessa. Kaukalo meillä oli jo esikoisen jäljiltä, samoin sitteri. Vaatteita ollaan hiukan ostettu. Mutta ehdottomasti isoimmat ostokset on nyt ollu pinnasänky ja noi tuplat.

Tänään on myös vuosipäivä mulla ja miehellä; Kuus yhteistä vuotta takana ja lukemattomia edessä. Taidetaan juhlistaa tätä ihan kakulla ja kahvilla, kun nyt jää kuohuvatkin pois.
Ja jottei vuosipäivässä olis jo tarpeeksi, niin tänään juhlitaan myös mun syntymäpäiviäni; 20 vuotta pamahti mittariin.
Joten iäksi voi mulle päivittää 20

Neuvola kuulumisia Niin tänään käytiin samalla myös siellä, kun kävin ton saikku tuomion hakemassa.
sf-mittaa en muista kyllä yhtään, mutta muistaakseni keskikäyrillä on.
Vauva on ihan rt-tarjonnassa.
Ja kooltaan pirpana on 40,1cm & 1325g.
Ja itelle painoa on tullu se mitä oma vaa'alla jo mittailinkin eli 6kg.

Susanna#1 & Flikka 30+1

 

Innukka. Mun lapset ovat nyt 17v, 13v, 12v, 7v ja 4v. Iät on aika helpot, ei ole teinejä kuin yksi kerrallaan ja uhmiksissakin sama juttu. Mutta tekemistä (lue: siivottavaa) on niin paljon että kyllä tuntuu joka kohdassa... : /

Yöt on täälläkin ihan syvältä. Vain kyljellään voi olla ja usein vain jommallakummalla. Eli korva puutuu ja selkä on kipeä ja maha väsyy, tänä aamuna oli tissitkin kipeät, etenkin oikeanpuoleinen. No "enää" 2,5 kuukautta tätä. ENÄÄ

Hankintoja ei olla tehty vieläkään mitään. Pakkaus pitäisi noutaa ja uutta pikkuvaatetta pestä ja laitella kaappiin, jota ei muuten vielä ole edes hankittu. Mutta onhan tässä aikaa vielä

Ylihuomenna on se sype-käynti, pitää ottaa puheeksi ainakin strepto ja sen lääkintä synnytyksessä. Ja "muutama" muukin pieni stressaava pointti.

LL, rv 28+5

 

No niin. Enpä ehtinyt montaa päivää olla töissä, kun voimat lähti ja supistukset lisääntyi sekä aivan järjetön pahoinvointi. Nyt äippälomaan asti saikkua. No, kävimpä kokeilee...

Sokerit mulla ei pysy vaikka annoskokoja oon pienentänyt jne., ja huomenna onkin kätilölle soittoaika arvoista. Eli näin kävi, vaikka rasituksessa oli arvot kohdallaan! Synnytystapa ultra on (vasta) 5 vkon päästä, eikä tässä välissä ole ultria. Olis vaan kiva tietää, onko sokerit kasvattanut vaavia...
Miten te muut radilaiset saatte arvot pysymään aisoissa? Oisko antaa vinkkejä?

Meillä kaikki muu valmiina, paitsi pinnasänky. Se on varastossa odottamassa. Vaunujen päälliset olen pessyt, kuten myös vaatteet. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että aika loppuu kesken - kohta meitä on yksi lisää! <3

Aurinkoisia ajatuksia kaikille!

-julianna40 rv 32

 

Hei vaan kaikille! Pakko ensimmäisenä sanoa, tais olla Norappi joka siellä kirjotteli että ei varmaan ketään kiinnosta mitä kirjotat, niin kyllä minä ainaki tykkään lukia kaikkien tekstien En muista kaikkiin juttuihin kommentoida ku täällä keskustellaan niin paljon kaikenlaista

Omaan napaan sen verran nyt kuitenkin että kävin tänään ylimääräsen reissun neuvolassa ku mulla on ollu pahoinvointia, päänsärkyä kolme päivää ja ylämahahan mulla on ollu kipeä jo monta viikkoa, nyt varsinki on lisääntyny mahakipu ja sitä kiristää todella paljon. Mutta mutta..... eipä sieltä mitään löytyny, käski syödä rennietä pahoinvointiin ja maha kiristys kuulemma johtuu siitä ku mulla on sf-mitta ihan yläkäyrillä.. niin ja päänsärky on johtuu hormoonallisista syistä... oli taas todella turhauttavaa koska itse olin todella huolissaan ja aattelin että kyllähän ne varmaan laittaa mut verikokeisiin tms mutta ei..... edelllisestä raskaudesta on kuitenki se 6 vuotta aikaa mutta en silti muista että mulla siinä ois ollu muuta ku nuita supistuksia tuolta rv 20 alkaen ja ylämaha puutu sillon herkästi..
Muutenki täällä kotona on tällä hetkellä ollu tosi ahdistavaa välillä ku 6-vuotiaalla on hirveä uho päällä koko ajan, huutaa jatkuvasti että olen tyhmä äiti ja välillä jopa sanoo että sitten ku sinä kuolet minä meen mummille asumaan... huoh.... ukkokki ollu pahalla päällä ku töitä ei oikeen ole... nytki mököttää makkarissa ku tappeli äitinsä kanssa... suoraan sanottuna en oikeen tiiä miten päin olla ku ite on ollu nyt niin kipiä ja mikään ei auta ja sitten nuo kaks vielä kiukuttelee vuorotellen.... :'( itkettää joka ilta ja yritän sitä pidättää ku ei se mitään hyödytä.. Onneksi kuitenkin päiviin mahtuu joitakin ilonhetkiäkin ja halauksia ja rakkaudentunnustuksia, melko vuoristorataa tämä on kuitenki ollu nyt jonki aikaa. Kiitos ja anteeksi tästä vuodatuksesta

Kommentoimpa vielä tuota sairaalakassijuttuaki, tai no ylipäätään nuista vauvan tarvikkeista, meillä ei tosiaan mitään ole laitettu valmiiksi eikä edes tiedetä missä asutaan sillon ku vauva tulee... ollaan etsitty toiselta paikkakunnalta asuntoa mutta koska kyseessä on todella pieni paikkakunta, ei siellä vain ole asuntoja. tähän me ei mahduta, siis vauvan "tavarat" ei mahdu meijän makkariin pieni tenkkapoo tulee jo eteen että mitä hemmettiä me tehdään... no joo, mutta kyllä tämä tästä...

Jospa sitä ois ens kerralla jo positiivisempaa kirjotettavaa

Hedeliini ja Kullervo 30+2 <3

 

Julianna -
Radi hommassa mä olen itse havainnoinut niitä ruoka-aineita jotka nostaa; näitä syön siis vähemmän ja harvemmin. En ole joutunut kieltämään itseltäni vielä mitään mutta nythän mullakin ne viikot vasta alkaa jolloin homma vaikeutuu :/
Itsellä vihannekset/kasvikset selvästi vaikuttaa positiivisesti. Arvot pysyy paremmin aisoissa. Hedelmiä ei passaa syödä juuri lainkaan, satunnaisesti.
Ruisleipä pitää arvot toistaiseksi kohdillaan.
Pasta/riisi/peruna on vähennettävien listalla -> tilalla syön enempi kasviksia.
Riittävän tasaiset ruokarytmit ja napostelun vähentäminen on pirkaleen vaikeaa liikkuvassa vuorotyössä mutta siihen tarttis päästä.
Jos herkuttelen (mitä kyllä teen), teen sen aterioiden yhteydessä (jos onnistuu).
Mutta mutta, mikä toimii yhdellä ei välttämättä toisella joten sitten mentävä sen mukaan missä homma parhaiten toimii. Älä piiskaa itseäsi

Uneton Sabsu Helsingissä

 

Julianna, mulla on ensi viikolla edessä käynti äitipolilla diabeteshoitajan luona, kun sokerit lähti elämään omaa elämäänsä muutama viikko sitten. Vähän jännitän jos sieltä tulee lähete eteenpäin lääkärille ja insuliinikäsky Nyt kyllä jo paremmin hallinnassa, mutta vähän vielä tekemistä. Ne päivät kun olen kotona ja saan elää omaa tahtia on ok, mutta työpäivinä heittää kun en saa syötyä ihan sellaseen rytmiin kun pitäisi. Mulla selkeästi nostavia on peruna, kauraleipä (muuta vaaleaa leipää en ole kokeillut) ja liian isot annokset. Aamupaastosokeri oli pitkään ok, mutta nyt jouduin närästyksen vuoksi jättämään ruisleivän pois ja se näkyy heti aamulla! Sain onneksi lääkkeen närästykseen ja nyt ajattelin taas kokeilla josko saisi nukuttua vaikka söiskin ruisleipää illalla. Kiva yhtälö: ruisleipä närästää pahemmin kuin mikään muu ruoka, mutta toisaalta se on ollut mulla ihmeaine, joka on pitänyt sokereita aisoissa... Niin ja otan sokeroimatonta mehukeittoa aina pikkuvälipaloina, se on auttanut mulla siinä että ateriaa edeltävä arvo on pysynyt kohdillaan.

Radi on kyllä mielenkiintoinen, olis kiva lukea joku tutkimus tms siitä mitä äidit oikein syö että niiden sokerit pysyy kohdillaan. Ts kun kuulee juttuja kuinka joku elää suunnilleen pelkällä makkaralla, toinen ei voi katsoa riisiin päin jne ja jollain hedelmät ei nosta sokereita ja toisella ne taas jää ekana pois. En yhtään ihmettele, että ainakin meillä nevolassa terkkareiden ohjeet on vähän sitä ja tätä (ja ainakin itseni kohdalla toimimattomia), kun tuo on niin yksilöllinen ruokavalio jokaisella.

Isonalle ja Pikkunalle 32+0

 

Moikka taas,

Mullakin taitaa tää töissäolo jäädä ihan kokeilun asteelle. Kahden päivän jälkeen tuntuu että ihan lähipäivinä minäkin jään loppuajaksi pois. Neuvolan täti olisi laittanut jo maanantaina saitsulle, mutta halusin vielä kokeilla miten pystyy olemaan. Sovittiin että jos supistukset lisääntyvät, vaikkeivät edes olisi säännöllisiä niin soitan neuvolaan ja hän ottaa sitten lääkäriin yhteyttä. Riskejä en tietenkään halua asian kanssa ottaa. Silti tuttu tunne tuo luuseriolo, mulla kanssa vaikeata olla aina sairaslomalla jos ei ole pää kainalossa, niin hölmöä kun se onkin...

Ei se tästä varmaan olo oikeastaan helpotu. Mulla on kanssa iltaisin ruvennut satunnaisesti kuulumaan vatsasta naksahduksia, ikäänkuin pieniä repeämisääniä, ja lorinoita , outoa kun en aiemmissa moisia muista. Jossain törmäsin sellaiseen selitykseen että nuo naksahukset voisivat olla myös peräisin kalvoista kun vauvan jokin raaja esim hankautuu sitä vasten (Vrt. Ilmapallosta lähtevät äänet), mutta mene ja tiedä. Neuvolaläynnistä vielä, mulla oli sf mitta 31, mikä meni kyllä ihan omalla käyrällä raja-arvojen yläpuolella, ja vaikka olen kysellyt aina lääkärikäynneillä koosta ja vastauksena saannut että ihan normaalikokoinen, niin välillä hieman mietityttää, etenkin kuin suurin osa ihmisistä näyttävät oikeesti järkyttyneiltä kun kerron kuinka pitkä aika vielä laskettuun aikaan on. Yleisin kommentti on ollut että ootko varma ettei olekkin kaksoset tulossa! Joskus kun oikein on kyllästyttänyt niin olen vastannut että olen, tulossa on vain yksi iso vauva, mutta eivät ole ymmärtäneet tätä vitsiä

Unettomuus ja yöllä heräily tälläkin ruvennut vaivaamaan. Eipä tämä olo taida tästä enää hirveästi helpottaa. Mutta nyt valmistautumaan töihin, tulihan taas tarinaa kiitokset vielä hyvästä seurasta, mukava kun täällä voi lukea muiden mietteitä ja purkaa omia huolia ja tuntoja.

T.Orange80, 30 plus 3

 

Huomenia kaikille masun kasvattajille

Mä oon jotenkin niin kateellinen teille jotka ootte saikulla.En siis niistä syistä miksi ootte saikulla,vaan jotenkin itellä nyt niin hakusessa työmotivaatio. Vielä tää viikko loppuun ja ens viikko olis töitä. Vissiin just toi päivien vähyys vie lopunkin motivaation mennessään!Muilla töissä olijoilla samoja oireita??!

Yöt saan nukuttua hyvin,toki käväisen hereillä aina kylkeä kääntäes ,mutta uni jatkuu siitä ihan ilman ongelmia.Supistukset on nyt oikeastaan päivittäinen riesa. Eilen oli jotenkin koko päivän vatta kovana ja oikee kipiä illalla Sais loppua tollaset,kiitos!

Sairaalalaukusta Esikon aikana heittelin sinne mitä sattui samalla kun lapsivesi jo valui ja piti lähtee sairaalaan No tokalla ja kolmannella kerralla sitä onkin sitten pakattu hitusen aikaisemmin. Tosin siis oon kauhulla kattonut joidenkin listoja mitä kaikkea sinne jotkut ottaa mukaan.Mulla on ollut imetysliivit ja parit suojat (mulla ei oo kertaakaan maito noussu sairaalas,nii ei oo vielä kovaa menekkiä niillä ollut) Kamera ja kännykän laturi.Mitään käsitöitä tai luettavaa en oo kaivannu,mun kaikki aika on menny nuuhkiessa sitä uutta ihanuutta:heart: Ja lisäksi on siis ihan perus hygienia jutut:shampoo,hoitoaine,saippua, deukkis,rasva,hamamsharja ja -tahna. Harja ja pampula,hiukset kun on pitkät niin pakko olla koko ajan kiinni tai ne on tiellä.Mutta noilla mä oon pärjänny.
Kotosalla odottavaan turvakaukaloon oon sitten pakannu vauvan kotiintulo vaatteet ja jotkut RENNOT vaatteet itelle.En siis oo ees haaveillu mitään farkkuja kotiinlähties päälle..Ja isännys on sitte tuonut ton paketin, kun tulee hakemaan meitä kotia.Nämä kaikki on siis vielä pakkaamatta, eiköhän ne ehdi sit vähän myöhemmin,hope so!

Julianna40 kirjoitti,että aika loppuu kesken. No samalta mustaki tuntuu!!!Siis onko tämä nyt sitten taas sitä pesänrakennus juttua vai mitä,mutta mulla on ihan mahtava lista kaikesta siitä mitä PITÄÄ ehtiä tehä ennen vauvaa..Kun nyt eka pääsis sinne mammaloman alkuun

Mä oon jo ehtiny repimään ressiä,siitä kuka tänne tulee muksuja kattomaan kun tulee aika lähteä synnärille...Ensimmäistä odottavat,ootte kyllä onnellisia kun ei tartte ressata tämmösiä! meilläkin on kaikilla sellanen 30-45 min. matka meille,eli aikasin pitää infota lastenhoito tarpeesta.Plus,että kaikki on työelämäs...Eli kuka on sitten vapaalla ja kuka saa järjestettyä niin nopsaa vapaaksi?!?! Oliskohan mahdollista sopia hippusen kans,et synnytys alkaa viikonloppuna vaikka aamupäivällä??!

Tulipas pitkät kirjoitukset...Sori

Miinu ja Hippunen rv ööö..about 31+2?!kai...

 

Täällä olo on edelleen ihan hyvä. Välillä iltaisin tuntuu, että hengittäminen on vaikeaa, onko se kohtu muka jo niin ylhäällä…? Masu on tosi iso ja välillä tuntuu painavan kovasti.

Yöt menevät hyvin vaihtelevasti, välillä saan nukuttua ihan ok ja välillä taas tuntuu, että olen koko yön hereillä. Täälläkin lähinnä lonkkiin sattuu ja selkään välillä.

Töissä ei ole mitään ongelmia, tosin mun työ on pääsääntöisesti palavereissa istumista ja töitä teen kannettavan kanssa, joten se nyt ei hirveästi fyysisesti rasita. Yhtäkään supistusta ei ole tullut, joten pystyn varmasti olemaan töissä loppuun asti. Ja tosiaan etätöitä olen tehnyt kotona pari päivää viikossa. Tämän päivän jälkeen 10 työpäivää jäljellä!! Motivaatio ei tietenkään ihan parhaalla mahdollisella tasolla ole, kyllähän ne ajatukset on jo pitkälti muualla kuin töissä. Olen saanut perehdytettyä seuraajalle töitäni, niin ihan hirveä paniikki ei enää edes ole. Nostan kyllä hattua kaikille, jotka jaksavat raskaana ollessa tehdä fyysisesti raskasta työtä, esim. hoitotyötä tms.

Sairaalakassia en ole vielä edes ajatellut, lomalla pakkailen sen sitten valmiiksi. Meiltä ajaa sairaalaan n. 10-15 minuuttia, joten mies voi tuoda puuttuvia tavaroita, jos ne kassista unohtuu. Vinkkejä otetaan toki vastaan

Verenpaineita seurailen kotona, kun tuntuvat aina neuvolassa olevan koholla, n. 140/90 luokkaa ja sitten kotona aina 125/80 luokkaa. Syke on ihan mahdottoman korkealla, nytkin aamun mittauksissa 87 ja 90! Tuntuu muutenkin, että hengästyn tosi helposti, varsinkin rappusissa. Kävellä pystyy ihan ok, mutta nuo rappuset on ihan myrkkyä!

Vauva on toivottavasti edelleen rt:ssa, todella kovia potkuja tuntuu oikealle ylävatsaan. Eivät ole vielä kipeitä, eli eivät osu kylkiluihin tms. mutta huomaa, kuinka potkujen voima on kasvanut ihan hirveästi. Ja välillä tuntuu, että vauva venyttelee tai jotain, kun tuntuu semmoinen pitkä paine tuolta sisältä päin. Päivisin on yleensä rauhallisempaa ja iltaa kohden liikkeet lisääntyvät. Öisin en ole hirveästi liikkeitä tuntenut, paitsi nyt viime yönä tuntui, että vauva valvoi aina samaan aikaan mun kanssa.

Eilen oltiin kolmannessa perhevalmennuksessa. Tämä oli kyllä paras kerta tähän asti. Siellä oli pariskunta ja heidän 6-viikkoinen vauvansa mukana. He kertoivat odotusajasta, synnytyksestä ja kotona olemisesta. Sen jälkeen käytiin läpi imettämistä, vauvan hoitoa muutenkin ja vauvan tarvikkeita. Saatiin myös kotiin vauvan tarvikkeita. Nyt tuli ihan uutta tietoakin, eli mielenkiintoinen kerta. Loppukuusta on sitten synnärille tutustuminen ja toukokuun alussa viimeinen perhevalmennus ennen synnytystä ja sinne tulee ihan kätilö puhumaan.

Ensi viikolla käydään tekemässä viimeiset isommat hankinnat, kuten hoitopöytä sekä turvakaukalo ja jalusta. Tosin vauvan huoneesta puuttuu vielä verhot ja taulut, hyllyt ja lamppu on laittamatta paikoilleen, mutta onhan tässä vielä aikaa Ja vauvan vaatteetkin on vielä pesemättä.

Karoliina & Kepa 32+1

 

Heipä hei!

En oo taas ehtinyt kirjoittaa. Tai olisin ehtinyt, mutta konetta ei meinaa jaksaa avata illalla työpäivän jälkeen. Tää on ärsyttävää, kun älypuhelimella ei pysty tänne kirjoittaa!!

Onpas teistä moni saikulla. Mietin itekin, että olisko mullakin syytä jäädä, kun aika samantyylisiä oireita on, kun teillä saikkulaisilla. No, tietty se riippuu myös työtehtävistä. Mulla siisti sisätoimistotyö eli ei kauheasti rasita kehoa istuminen. Jään kyllä heti, jos supistelut tästä kipeytyy. Mua on tosi supistellut ihan melkein alusta asti, että ei tässä paljon muutosta oo. Kohdunsuukin on kahdesti tutkittu eikä muutoksia ole, joten töissä olen, kun kerta jaksan olla. Hyvä että ootte muut jääneet! Ei kannata riskeerata yhtään.

Raskausdiabeteksesta: Mä olin tosi pettynyt edellisen neuvolakäynnin jälkeen (viime viikolla), kun terkka ei kysynyt OLLENKAAN noista sokeriarvoista mitään. En käsitä mitä järkeä. Parisuhteen tilasta uteli vaikka mitä ja parisuhdeväkivallan kyllä seuloi, mutta ei mitään tosta mikä olis musta ollut kaikista tärkeintä. Mä ite sanoin lopuksi, että mites nää sokeriarvot. Kerroin, että mulla vain kaksi ylitystä ja molemmat herkuttelujen jälkeen. Dietillä pysynyt arvot ihan priimoina tähän asti. Ehkä se ei noteerannut sen vuoksi niitä, että mulla oli paino tippunut joitain satoja grammoja. Kai se siitä ymmärsi, että tää tyyppi on ottanut ruokavaliosuosituksen tosissaan. Tosin moitti mua siitä painon laskusta kovasti ja käski syödä enemmän.

Ruokavaliosta: Mulla pysyy arvot ihan normaalina, kun noudatan tuota raskausdiabetesruokavaliota, josta löytyy ohjeita netistä. En oo syönyt ollenkaan mitään vaaleita leipiä, pullia ym. herkkuja näin arkena. Heti kun syön vaaleaa leipää tai ruokarytmi menee vinksalleen, niin arvot on korkeampia. Viikonloppuna oon ostanut yhtenä päivänä aina karkkia pikkuisen (noin 100 g) ja syönyt ne. Ei nosta arvoja epänormaaliksi. Millaista ruokavaliota te noudatatte, jolla arvot ei pysy kohdillaan? Ootteko olleet tiukkoja ruokavalion suhteen ja silti nousee arvot? Mun ei tarvi mitata enää kun kerran viikossa. Ja musta on outoa, että mä en mittaa ruokailua edeltäviä arvoja, vaan vain tuon tunnin jälkeisen ja sitten paastoarvon. Tullut vähän sellainen olo, että hoidetaankohan tätä mun radia nyt ihan oikealla tavalla.. kun vertaa noihin teidän saamiin diabeteshoitajan aikoihin ja mittausmääriin.. No, vauva on ainakin vielä toistaiseksi ihan normaalikokoinen ja sf-mitta just siinä keskikäyrällä eli ainakaan vielä ei oo kasvanut jättilaiseksi tyyppi.

-Nuppu- ja Vauva 32+2

 

Hööh, hieman suunnitelmista poiketen tulikin kotipäivä, kun kuopus on vesirokko-karanteenissa. Naperolla on virtaa enemmän kuin tarpeeksi, ei tunnu tauti pahemmin menoa haittaavan. Täytyy kohta lähteä ulos purkamaan tuota energiaa ja käydä samalla apteekissa hakemassa näppyihin jotain ainetta.

Tekemättömien töiden lista on pitkä kuin nälkävuosi, mikä tietysti johtuu meidän talon peruskorjauksesta/laajennuksesta. Vauvalle alan laittamaan kamppeita valmiiksi vasta touko-kesäkuulla. Siinä vaiheessa ehkä remppa on sellaisessa vaiheessa, että asialle ehtii/jaksaa/viitsii tehdä jotain.

Orange80: mulle kuittailtiin esikoisesta kaksosista. Se tosiaan alkoi jossain vaiheessa ottamaan päähän, kun toisten mielestä oli hirveän hauskaa kommentoida mun mahan kokoa. Silloin kärsin melkoisista turvotuksista ja iso osa oli nestettä kiloista, joita raskausaikana kertyi. Toki lapsikin oli ihan reippaan kokoinen syntyesssään. Ja yläkäyrällä olen mennyt jokaisessa raskaudessa heti, kun sf-mittaa on alettu seuraamaan.

Työmotivaatiota on kyllä vielä jäljellä, olen kyllä siitä hieman yllättynyt... Toisaalta mukavia juttuja on vielä edessä ja itse asiassa kesäkuulla olisi yksi konferenssi, jonne osallistumista aloin harkita, vaikka tokikin siinä vaiheessa olen ollut vapaalla jo jokusen viikon. Työteho on sitten asia erikseen... Välillä vaan tuntuu, että on hieman turhaa lähteä mukaan uusien projektien kehittämisjuttuihin, kun kuitenkin jään kohta kotiin ja työ jää kesken niiden osalta. Ehkä tuossa kuukauden päästä, kun viimeisiä viikkoja vedellään, niin motivaatiokin on jo hukassa.

Annales (viikot ovat unohtuneet ihan täysin!)

 

Moi taas...

Piti tulla kommentoimaan tätä radi- keskustelua... Itsellä kestää arvot hyvinä, kun on mahdollisimman tiukka ruokavalion suhteen, eli pois vaaleat leivät, pullat ja muutenkin sokeri. Kasviksia kun syö joka aterialla, niin hyvä. Kasvikset antaa aika paljon anteeksi nsö. lipsumisia... Näillä olen tähän asti pärjännyt ihan hyvin. Maitoa juon edelleen kevyt maitona, en siis rasvatonta ja leivän päälle tulee oivariinia, eikä kasvirasvasekoitteita.

Sokeri on mulla se pahin, eli oli se vaikka marjapuurossa niin arvot nousee. Eli itse sen pois jätöllä olen pärjännyt ihan hyvin. Mutta myöskään ei mitään mäccärin ateriaa pysty limuineen syömään, etteikö arvot nousisi...

Mä sain ohjeeksi mitata kahtena päivänä viikossa jokaista ateriaa ENNEN ja kahden aterian jälkeiset arvot (tunnin päästä syönnistä) ja niillä mennään. Jännä jos käytänteet eroaa jo näissä jutuissa neuvoloiden välillä..

Närästys vaivaa täälläkin ja hankaloittaa siten hieman mm. ruisleivän syöntiä. Kasvikset myös aiheuttaa kamalan närästyksen ja rennietkään ei meinaa auttaa. Harmillista, kun just kasviksia pitäis syödä, mutta sit tulee kamala närästys. Eilen sain neuvolalääkäriltä Somac-reseptin, mutta netistä katsottua sitä ei kyllä raskauden aikana tulis käyttää... Hieman ihmetyttää jälleen... :O

Työmotivaatiosta... joopa joo.. ei sitä hirveästi enää jaksais... mutta toisaalta tykkään olla töissä, mukava työilmapiiri jne.. Ehkä sitä ehtii kotonakin yksinäisyydessä tylsistyä, kun muuta päivät töissä ja koulussa..

Jaksamisia kaikille tasapuolisesti ja aurinkoista päivää =)

Amy & masuasukki 30+5 :heart:

p.s aika synnytystapa-arvioonkin varattu, toukokuun 19.päivä... IIK

 

Radista, mä en niitä arvoja saa edes oikeastaan nostettua millään. Joskus paastoarvo on korkeammalla kuin sallittu -- siis tyyliin kun se pitäis olla max. 5.4 niin saattaa olla 5.5 - 5.7. Jos teen sen kahdeksan arvon mittauksen niin ne ennen ruokailua olevat arvot on aina jotain vitosen pintaan ja tunti syömisen jälkeenkin luvut alkaa kutosella. Kerran onnistuin saamaan 7.3, ja sekin oli about 45 minuuttia berliinin munkin ahmimisen jälkeen. Eli en mä kyllä oikeastaan kauheasti joudu vahtimaan mikä niitä nostaa ja mikä ei. Mutta mulla on ylipainoa ja viime raskaudessa kanssa havaittu radi (vaikka tosiaan siitä mulle ollu mitään edes puhuttu, selvisi synnytyspapereista ja sitten ne otti vauvalta kantapäästä näytteitä useamman kerran päivässä).

Turvotusta on vähän ilmestynyt nilkkoihin. Sukista hyvin huomaa kun jää vekit pitkäksi aikaa. Ei mitään huolestuttavaa kuitenkaan.

Ei merkkejäkään että Kornelius olisi kääntymässä. Mä olen alkanut varautumaan mahdolliseen sektioon - ja kokeilemaan alatiesynnytystä mikäli viikkoja ei ole likaa (ja jos tää synnytys edes spontaanisti käynnistyy). Edelleen toivon kovasti että kyytiläinen vana joku aamu olisi raivotarjonnassa ja pääsisin valittamaan mojovista potkuista kylkiluille. Vähän kyllä alkaa näyttämään huonolta. Kolme viikkoa neuvolalääkäriin ja sitten nähdään että lähteekö lähete.

Meillä esikoinen on selvästi alkanut miettimään vauva-asioita. Kysyi eilen multa ja mieheltä että voiko kaksi vaaleaihoista ihmistä saada tummaihoisen vauvan. Selitettiin sitten pikaisesti genetiikkaa ja todettiin että harvemmin. Lapsi myös kysellyt tosi paljon miten se vauva tulee ulos -- ei kylläkään kertaakaan miten se on eksynyt äidin sisälle! -- ja olen selittänyt (toivottavasti) termein jotka lapsi ymmärtää alatiesynnytyksestä ja vastapainoksi myös sektiosta. Kovasti lapsi myös pyytää päästä mukaan sairaalaan katsomaan kun vauva syntyy, mutta on hyväksynyt että pääsee sen sijaan mummolaan. Tehtäväksi olen antanut esikoiselle hankkia vauvalle ensimmäisen pehmolelun jonka saa sitten tuoda mukaan kun tulevat miehen kanssa laitokselle katsomaan vauvaa. Lapsi niitä pehmoleluja katsellutkin "sillä silmällä" markettien vauvaosastoilta.

Miten te muut olette "pehmittäneet" vanhempia lapsia vauvan tuloon? Oletteko sopineet tai puhuneet jostain jutuista jotka olisi vain isommalle tehtäväksi vauvan kanssa tms. - että tuleva isosisarus tuntisi itsensä myös tärkeäksi tässä hommassa?

Lettu ja Kornelius 32+1

 

Lettu, Kättärillä varmaan tavataan heräämössä näiden perätilavauvojemme kanssa Mä alan olla varma ettei täällä käännytä enää yhtään mihinkään kun on jököttänyt alusta asti pt ja en aio suostua ulkokäännökseen, koska mulla on istukka edessä. Alan olla niin asennoitunut sektioon, että varmaan tulee oikeasti iso yllätys jos tää tästä vielä päättääkin mennä rt. Ja kyllähän sillä olis aikaa... En uskalla lähteä kokeilemaan alatiesynnytystä perätilassa, kun edellinen synnytysyritys päättyi sektioon ponnistusvaiheessa.

Nuppu, mä noudatan radi-ruokavaliota ja sillä ne arvot aina pysyy kurissa kunnes sitten yhtäkkiä ei pysykään. Suurin heitto taisi tapahtua joskus viikon 28 kieppeillä, yhtäkkiä huomasin että se mikä ennen on ollut ok, ei enää toimikaan. Nyt mulla on suurin ongelma siinä, että ennen ateriaa arvot on välillä koholla - syön siis ilmeisesti liian kevyesti ja sokerit ehtii nousta ennen seuraavaa ateriaa. Tän hetken ratkaisu on lipittää mehukeittoa pitkin päivää

Amy, mulla lääkäri eilen määräsi Omeprazolia. Losecista se puhui, joten onkohan toi joku rinnakkaisvalmiste sille, varmaan. Mutta jokatapauksessa ihan ekana sanoi, että useimmin määrätty on Somac. Se on jossain tietokannassa B-koodilla, eli pitäisi olla turvallinen, mutta siitä on vasta niin vähän tutkimustietoa ettei sitä voida laittaa A-koodille. Losec ilmeisesti on sitten A-koodilla, koska laittoi sen mulle. Vaikka purkin kyljessä ja reseptissä lukeekin jotain ihan muuta Mutta eiköhän se Somac ole siis täysin turvallinen!

Millaisia vauvan sykkeitä teillä muuten on ollut? Meille siis tulossa poika ja tähän asti sykkeet olleet neuvolassa 140-145 luokkaa. Tänään terkkari kysyi että onkos tyttö tulossa, kun on 150-160 sykkeitä. Jäin sitten miettimään ajankuluksi näitä tyttö- ja poikasykkeitä, eihän sellaisia kai oikeasti ole olemassa mutta ootteko esim. useamman lapsen äidit huomanneet odotusaikana eroja tyttöjen ja poikien välillä?

Isonalle

 

Täällä olleet myös paastoarvot kohollaan kolmisen viikkoa insuliinin tuplaujsesta huolimatta...eivät pysy edes näillä sairaalaruoilla aisoissa .

Olen nyt toista päivää osastolla verisen vuodon takia. Tänään saan kortisonit ja huomenna myös vauvan keuhkojen kypsyttämiseksi. Jos käy nyt niin että lähtee tai joutuu syntymään ennen aikojaan .

Edelleen kuitenkin on tuo istukan reuna kohdunsuulla, siitä johtunee tämä vuotelu.

Menossa RV 30 +5

 

:'( menee hermot kun viestit katoaa kesken.... eli uudelleen tiivistetysti

Amy (ja Isonalle) kannattaa soitella Teratologiseen tietopalveluun jos lääkityksessä mikä tahansa mietityttää. Sain ainakin aivan ihanaa palvelua kun aloitin vkolla 12 ton omeprazolin käytön. Sekin on oman ohjeen mukaan raskauden aikana konsultoitava lääkärin kanssa, mutta tuolta sain vahvistusta siihen, että käyttökokemuksia on riittävästi raskaudenkin ajalta niin uskalsin aloittaa. Losecissa on tosiaan vaikuttavana aineena tuo omeprazol, mut hinta vain ihan törkeä.

sykkeistä meidän tulevalla pojalla on sykkeet vaihdelleet ekoista neuvoloista saakka hurjasti ja nyt viimeksikin saatiin hienosti 135-160 eli sekasikiöhän tuolta kai pitäisi tulla

Odottava73 kortisoni pitäisi avustaa pitkälle, mutta ihan vielä ei kyllä varmasti kukaan meistä toivo pikkuista maailmaa kohtaavan. Toivottavasti malttaisi vielä odottaa hetken ja kasvaa.

NancyC 32+3

 

Sykkeistä niinhän sitä sanotaan, että pojalla olisi alemmat sykkeet oliko ne alle 150. Mutta meidän pojalla on ollu aina yli 155 paitti eilen oli 150. Mutta eivät selvästikään pidä paikkansa ainakaan meidän pojan kohdalla

Nyt olen ollut ollut taas kaksi viikkoa saikulla. Ekan viikon jalkojen turvotuksen takia ja viime viikon liitoskipujen takia. Eilen olin kahden tunnin koulutuksessa, nyt kaks vapaata ja perjantaina menen kokeilemaan töihin. Luulen, että kykenen olemaan korkeintaan kaksi päivää ja sitten taas saikkua pyytämään. Lähihoitajan hommat vaikeastivammaisten kanssa kun ei ole sieltä kevyemmästä päästä. Harmittaa omalla tavallaan olla saikulla, koska työ ja työyhteisö on niin ihana, mutta nyt tullu oltua jo sen verran saikulla että tähänkin jo alkanut tottumaan. Vielä viralliseen mammalomaan olisi kuukausi..

Eilen oli neuvola. Painoa tullut taas hieman lisää, mutta rajojen sisällä. Nyt yhteensä tullut raskauden aikana melkein 13kg, mutta en stressaa. Tulee mitä tulee, ja sitten myöhemmin on aikaa saada niitä pois. Sf-mitta oli 32, eli himpun yläkäyrän yläpuolella mennään niinkuin koko raskaus aika ollaan menty. Lapsiveden määrän mittasi, ja se oli normaali. Samalla pääsi kurkkaamaan tyyppiä, joka nukkui eikä halunnut kasvojaan näyttää. Pää alaspäin ollaan, ja meillä terkkari sanoi että ei kyllä luota ikinä siihen että samassa asennossa olisi loppuun asti. Oli kuulema joku tapaus kääntynyt vielä viikolla 39 rt:n. Sanoi, että tarkistaa jatkossakin joka kerta, että miten päin siellä masussa ollaan. B-Hb oli peräti vähän noussut, vaikka epäilin laskua, kun väsymys on lisääntynyt.

Yöt täällä menee vaihtelevasti. Piiiiitkän aikaa olen herännyt vähintään kahdesta vessaan, ja joka kerta kylkeä kääntäessä. Mutta takaisin uneen olen päässyt yleensä heti. Viime yönä tuli nukuttua super hyvin ja ensimmäinen vessareissukin herätti vasta puoli viiden aikaan, silti nyt väsyttää :/

Aika tuntuu menevän siivillä. Viime perjantaina kun vaihtui viikot, ja sanoin miehelle että kymmenen viikkoa laskettuun aikaan niin hänkin oli hämmentynyt että niin vähän

Vaikka lapsi on tosi toivottu ja haluttu, niin nyt muutaman viime viikon aikana on tullut itsekkäitä ajatuksia.. Tuntuu että olisikin ihan mukava olla vaan vielä hetki miehen kanssa kaksin ja tehdä omia juttuja. Sais rauhassa olla toisen kainalossa iltaisin, ja mennä ja matkustella jne. Samaan aikaan odottaa vauvaa tulevaksi ja samaan aikaan haluaisi pitää miehen kokonaan itsellään ja samalla olla jakamatta itseään kahdelle. Luulen että tällaiset ajatukset kuuluvat tähän raskaus aikaan, ja tässähän sitä kuuluukin valmistautua kaikkeen tulevaan.. Vai olenko ihan hukassa?

Katann & PAM 30+5