***KESÄKUUN KULLANKERÄT***kesäkuussa

Juu, siis mä en ota mitään vastuuta noitten pisteiden paikkansapitäävyydestä tai toimivuudesta, ei tosiaan oo hajuakaan onko niissä mitään perää. Eiköhän niitten hyöty lähinnää oo, et jos synnytys olis muutenki lähellä, ni saattaa pistää vauhtia, ei ne mitään taika pisteitä oo. ;)

Mä en ainakaan ite kyenny hieromaan niitä, tuli heti paha olo, eikä tuntunu samalta. Sitte mies yritti ihan hellästi ja mä huusin suoraa huutoa kivusta koko ajan. Ja se siis hiero vaan 5min joka kohtaa, ei 10. Ehkä mä just sen takia en vielä synnyttämään päässykkään. ;) Sen verran tais tehoa olla, et ku illalla sitte lähin lenkittämään koiraa, tuli sellanen hullu paineen tunne alapäähän ja vihlo niin julmetusti.

Auton ajoa mäki oon nyt ruvennu välttelee, ku kaveri meinaa aina tietenki just silloin alkaa jumpata ja keskittyminen on sitte mitä on.

Nyt ei kyllä ajatus kulje ollenkaan, ni taidampa mennä nukkumaan...
 
Ekaksi haleja niille, jotka niitä tarvitsee!! :hug: :hug:
Etenkin Velv:lle!!!

ja tipu, täällhän mie olen! Juuri parturista tulleena. Tukka hyvin synttäreiden kunniaksi! Ja kiitos onnitteluista! :D Ja onnea myös sinne!!! :flower:

Ja sitten tuo minun otsikkoni... *huokaisee syvään*
Eilen illalla alkoi taas supistelemaan, kun tästä koneelta nousin puoli seiskan aikoihin... niitä tuli ja tuli ja ne kävi taas koko ajan kipeemmäx. Kävin vähän tuossa ulkosalla heittään lenkkiä, josko se vähän lievittäis ja sitten taas toisaalta edesauttais touhua... Sitten sinkosin kuumaan suihkuun... ja supistukset jatkui ja jatkui... kymmeneltä sitten pyysin mein äiteen tänne ja lähdettiin ukon kanssa synnärille näytille. Laittoivat ekaksi käyrille ja kyllähän niitä supistuksia siihenkin piirtyi 2 min välein. Sitten siitä siirryttiin katsomaan koohdun suun tilannetta. Siellä ei kovin ollut edistystä tapahtunut... auki, pehmeä, mutta kaulaa vielä jäljellä. :| Lupasin miehelle, että vedän itseni jojoon, jos nyt ei tapahdu mitään!!! Siellä sitten pyöriskeltriin ja ihmeteltiin. :/ Kätilö laittoi mulle huoneen, vaatteet ja lämpöpussinkin jo valmiiksi. Olo ei kuitenkaan vieläkään ollut musta "tarpeeksi kipeä", vaan halusin lähteä kotiin nukkumaan ja sainkin sitten lääkäriltä luvan. Kehottivat ottamaan pari panadolia, jotta saisin hiukan levättyä. Kotona supistukset koveni ja meinasin jo äijänkin repiä ylös, mutta joskus 4 aikaan yöllä ne sitten taas loppuivat. :headwall: :headwall: Ja tässä sitä sitten taas istutaan parturin jäljiltä eikä vaavilla ole pientä aikomustakaan tulla vielä maailmaan. :|

Että semmosta! Ette usko, kuinka riepoo!
Toinen kerta jo, kun juoksen sinne suppareiden takia ja perjantainahan mä juoksin sinne vesien takia, joka ei sitten kuulemma ollutkaan lapsvettä! :headwall:
Enää mä en sinne lähdekään! Synnytän kotiin!!!! :whistle:

Rakkis + Saara-Erik 38+3
 
Hmm... autoilugalluppia täällä oli ainakin, niin mä oon kyllä autoillu vielä, kun tuntuu, että se onnistuu ihan hyvin vielä. Äitini tosin on vähän yrittäny jarrutella autoiluintoa... Mutta kun mies on tietty piävät töissä ja mökkihöperöks tässä muuten tulee, niin otan kyllä auton aina alle, jos johonkin oon lähdössä...

Hieronnassakin tuli käytyä aamupäivällä -ei tainnut masuasukki olla oikein mitään mieltä koko touhusta. Tai lähinnä nukkui kai melkein koko 45 min. Onkos muut käyny vielä hieronnassa tässä loppumetreillä? Mä varasin kyllä ajan vielä ens viikollekin -sikäli kun masukki vielä viihtyy yksiössään...

Mouse (ylihuomenna tulee 38 viikkoa täyteen...)
 
Hyvää syntymäpäivää tipulle ja rakkikselle :flower:
ja extra :hug: vielä rakkikselle.. Kylläpä piinaa supparit sinua. Ei niitä tänne taideta tarvitakkaan, jos ne vain kiusaksi ovat. saavat tulla sitten kerralla ja kunnolla. Inhottavaa tuollainen pelleily. :hug:
Toivotaan ettét kuitenkaan kotiin synnytä, vaan menet ihan reippaana vaan taas sinne hymyillen, että mie nyt tulin taas :D
 
Autoilu G: Vielähän tässä autolla ajellaan, vaikka omalla autolla ei enää kyllä pitäisi. Sillä masu kii ratissa joten jos äkki jarrutuksen joutuu tekee voi käydäkin sit jo huonosti.

VELV:lle paljon jaksuja jotta pikku mies saadaan kuntoon :hug:

Tännekään ei mitään uutta , yhtenä kappaleena ollaan edelleen!!
 
Mitäs tämä tällainen kipuilu on?! Mulle tuli sellainen pistävä yhtenäinen kipu tuohon oikealle puolelle vähän niinkuin lonkkaluun yläpuolelle, nivusen suuntaan mut ei kuitenkaan niin alhaalla. Eli toisinsanoen alavatsaan oikealle. Aamulla kun menin autoon, vihloi vasemmalle, mutta se oli enemmänkin nivusessa se kipu. Nyt tuntuu kuin ois jotain revähtänyt ja liikkuminen tekee kipeää, mutta kipu tuntuu myös paikallaan ollessa.

Kiitos onnitteluista! Mitäpä noita vuosien kertymisiä muistamaan... ;)

tipu 38+3
 
:flower: Hyvää syntymäpäivää tipulle ja rakkikselle ! :flower:

Kaikille tuskailijoille voin suositella mässäilyiltapäivää. Latasin kaupasta kaikkea rasvaista,sokerista ja epäterveellista kassiin ja nyt syöpöttelyn jälkeen olokin on parempi! :LOL:
terkuin
renee
 
Mä sain just parvekevaunut. Sellaiset valkoiset rottinkiset. Aivan ihanat, mutta niiden kangas vaan ei ole kaikkein kaunein (lue: so 80´s)... Uskaltaiskos yrittää niitä jotenkin nätimmällä kankaalla päällystää. Kangasta siis näkyy sieltä rottinkikorin "takaa", eli kopasta ja sit kuomu on kangasta. Oliko täällä niitä käsityöihmisiä...? Mä tosiaan olin siellä veistossa aikoinaan :D Onko sitä olemassa jotain kangasliimaa, jolla sais uuden kankaan liimattua kuomuun, vai millä kannattaisi kiinnittää?
 
kylli-täti,
tsemppiä ja voimia viime metreille masun kanssa! :heart: Kävit mua onnittelemassa ja kaikkee toukokuisissa, niin nyt mä sitten sua. Meillä typy jo kohta 6 viikkoa vanha. Äkkiä se aika menee.
Muille kanssa tsemppiä ja onnittelut jo vauvautuneille! :heart:
 
Ois pitänyt se autoilu jättää väliin :ashamed: . Mulle iski kaupassa yhtäkkiä kauhean paha olo. Oli aika tuskaisa kotimatka, mut päästiin lapsien kanssa kuitenkin turvallisesti kotio. Supisteli muutaman kerran matkan varrella ja tuntu et oksennan hetkenä minä hyvänsä :x . On vieläkin huono olo ja tyhjennyksellä joutunu käymään. Suppareita tulee välillä, muutama napakempikin. Mut katellaan nyt meneekö viel ohi. Siskoni on valmiustilassa lähtemään meille.

tipu mulla ollu samanlaista kipua, välillä molemmilla puolilla yhtäaikaa. tuntuu tosiaan myös paikalla ollessa. En kyllä ole varma mitä se on.

Onko [/b]Ammua näkynyt? Olisko jo nyytinhakureissulla...
 
Heips vaan kaikille!

Täälläkin ollaan edelleen kasassa. Veto vaan on ihan veks, ei jaksais tehdä yhtään mitään - tosin en ole tehnykään.

Alkuperäinen kirjoittaja tipu:
Mitäs tämä tällainen kipuilu on?! Mulle tuli sellainen pistävä yhtenäinen kipu tuohon oikealle puolelle vähän niinkuin lonkkaluun yläpuolelle, nivusen suuntaan mut ei kuitenkaan niin alhaalla. Eli toisinsanoen alavatsaan oikealle. Aamulla kun menin autoon, vihloi vasemmalle, mutta se oli enemmänkin nivusessa se kipu. Nyt tuntuu kuin ois jotain revähtänyt ja liikkuminen tekee kipeää, mutta kipu tuntuu myös paikallaan ollessa.

tipu 38+3
Mulla on ollut tollaista aina välillä jo puolesta välistä asti ja siitä lääkärillekin mainitsin, mutta kuuluu asiaan - paitsi jos rupee koko ajan levossakin särkemään. Eli normikipuilua, jos kipu ei tunnu koko ajan.

Autoilug: Kyllä mäkin täällä ajelen autolla. Niin ajelin esikoista odottaessani, silloin meinasin ajaa sairaalaankin itse, kun lapsivedet meni - mutta mies ehti hätiin. Loppuun asti ajelen nytkin.

Maamuska 39+2
 
tipulle ja rakkikselle paljon onnea :flower: :heart:

Päikkäreiltä just herätty :ashamed: Tekipä todella terää. Enpä muistanu, että vauvat vois olla noin helppoja. Muistelin, että tää olis ollu paljo hankalampaa. Tai sitte se tosiaan oli esikon kanssa hankalaa ja nyt meitä on siunattu pikkasen helpommalla prinsessalla :heart:

Ite ajoin autoa viimiselle päivälle asti. Toisinaan kyllä pikkasen mietitytti ja kun ei meinannu taipua laittamaan penkkiä oikeeseen kohtaan :D
 
Hei taas!

Autog Minäkin ajan vielä, ja olen ajanut aiemmissakin raskauksissa ihan loppuun asti. -Eikä mulla muuta vaihtoehtoa olekaan, täällä keskellä-ei-mitään- kun asutaan. Pakko on päästä kulkemaan. Hyvin mahdun ratin ja penkin väliin, ja tuossa mun kotterossa on niin hyvä ajoasentokin, ettei pikkumatkoilla oli hankalaa. Pidemmillä matkoilla, jos käyn vaikka Oulussa, alkaa tulomatkalla paikat puutua, kun on päivän matkustanut ja sitten vielä humppassut kaupassa/kaupungissa tms.

Rakkis :hug: Voin kyllä kuvitella, kuinka paljon riepoo.

Mulla niin ottaa päähän kaikki älyttömyydet mitä ihmiset laukoo. Kuten mummoni, joka soitti (taas) tänään(kin) ja kysyi, vieläkö olen kotona No missä muuallakaan???
Jatkoipa vielä, että mikäs se on kotona ollessa kun kerran pärjää. No haloo! EI taida olla mun päätettävissä, että oon kotona VIELÄKIN, juu, kerron kyllä, kun vauva syntyy, ja missä muuallakaan mää oisin, kuin kotona synnytykseen asti?? En ymmärrä. Viimeviikolla se oli sitä mieltä, että miten sä vielä uskallat käydä kaupungilla ym. No haloo taas! jos en uskalla lähtä mihinkään, niin kotiinhan tää syntyy. :headwall: |O

Käynnistyksestä Tuo Tiivarin prosenttimäärähän koski siis niitä, joilla raskaus on mennyt oikein virallisesti yliaikaiseksi, eli yli viikon 42, alkaako ne viralliset viikot sitten vasta 43+, en tiedä, ja näitä raskauksia on siis se pieni prosentti.
Paljon enemmänhän käynnistyksiä tehdään viikoilla 41-42.

Mullakinhan on yliaikaiskontrolli perjantaina, eli viikolla 41+4, saas nähdä, ehdottavatko käynnistystä tuolloin jo. Toisaalta harmittaa, kun niin toivon, että tämä syntyisi itsekseen, ja tekisi mieli odottaa ainakin tuonne vkon 42 alkuun, jos sittenkin... mutta toisaalta taas olo on jo niin karmea, että tuntuu, että aivan sama, pääasia että syntyy joskus.

no, jospa tämä tästä. Kai mulla ensi viikolla viimeistään on jo nyytti sylissä, vaikka just nyt tuntuu, ettei tämä synny ikinä.

-Huiskis epätoivoisena
 
On se vaan niin kivaa olla suosittu :headwall:
Hitto, puhelin ei soi ja piippaa ees jouluna näin paljon.
Hyväähän ne ihmiset tarkoittaa ja hengessä ovat mukana, mutta selitä nyt kaikille samat asiat...
taidan laittaa viestin vastaajaan että kotona olen, ei oo syntynyt ja muutan tämän viestin kun on syntynyt!
 
Hui, tepä olette ehtineet! :) Paljon onnea synttärisankareille!! :flower:

Lahjoin miestäni värjäämään mun hiukset, katsotaan illalla mitä siitä tulee ;) Olis vaan niin kiva saada värikin päähän, kun kerta 15cm leikkautin pois.

Yksi ihana juttu mikä jaksaa piristää: uudet perunat, sipulivoisula, lohta, salaattia... = RUOKA! Ai että kesä ja varsinkin kesän alku on ihanaa kaikkine namiruokineen, tuoreine kotimaisine mansikoineen jne. :heart: Nyt kahvia ja maustekakkua napaan.

Autogallupiin:
Enpä paljon ajele, ei ole ajokorttia ja auton tarve 0 näin Helsingissä junaradan varrella.

Elppa & Antsa 40+6
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huiskahäntä:
Käynnistyksestä Tuo Tiivarin prosenttimäärähän koski siis niitä, joilla raskaus on mennyt oikein virallisesti yliaikaiseksi, eli yli viikon 42, alkaako ne viralliset viikot sitten vasta 43+, en tiedä, ja näitä raskauksia on siis se pieni prosentti.
Paljon enemmänhän käynnistyksiä tehdään viikoilla 41-42.
Jep. Löysin vielä tiedon koskien käynnistyksiä: "Nykyään 17 prosenttia synnytyksistä käynnistetään, näistä noin puolet oksitosiinilla ja puolet prostaglandiinilla."
Eli tuohon lukuun lasketaan sitten kaikki käynnistykset, millä tahansa raskausviikolla.

*muoks* ja tämä luku on vuodelta 2006, eli ei ihan uusin tieto
 
Poika syntyi 38+2 eli viime viikon torstaina 5.6. klo 14.32. Pojan mitat olivat 3380g ja 47cm. Synnytys alkoi klo 6 aamulla lapsiveden menolla, klo 7 oli jo säännölliset supitukset 3 minuutin välein ja sairaalassa klo 8.30 jo kahdelle sormelle auki. Avautuminen oli nopeaa ja kerkesin saada vaan kohdunsuun puudutteen joka vaikutti pari tuntia kun pääsinkin ponnistaa noin 14 maissa. Ensisynnyttäjälle siis suhteellisen nopeeta toimintaa ja kiitollinen olen siitä. Pelkäsin etukäteen synnytystä mut se olikin yllättävän siedettävää, kivuliasta kyllä, mutta ei suinkaan niin kamalaa kun olin ajatellut.

Eilen pääsimme sitten kotiin, poika voi mainiosti ja painoa alkanut kertyä. Itselläni oli jonkin verran vuotoa ja alhaisen hemoglobiinin takia olo on vielä aika hontelu, mutta onnellinen. Tuntuu että olin maanalla parikin vuotta ja elämä on mullistunut tuon ihanan pikkuisen mukana sen verran että olo on erittäin epätodellinen. Viime yö meni mukavasti kahdellla syötöllä, pojalla 3 tunnin ruokailurytmi. Outoa silti.... vatsaasukkia odotti niin innoissaan, mutta nyt kun se on tuossa niin ei voi uskoa, että kyseessä on sama kaiffari. Elämämme mulllistaja ja ihana sellainen, mutta todellako se joka vatsassa asusti.

Nyt lukemaan teidän kuulumisia ja katselemaan ketkä kaikki ovat vauvautuneet.
 

Yhteistyössä