Kesäkuun Kastehelmet 2012 **TOUKOKUUSSA**

Mupelo mulla on kanssa oikea nilkka suurinpiirtein tuonnäköinen juuri ennen nukkumaan menoa. Olen käyttänyt tukisukkia, juonut ja liikkunutkin sen mitä pystyy. Verenpaineista ei ole tietoa, kun ei ole mittaria. Viimeksi kaksi viikkoa sitten neuvolassa oli kuitenkin normaali.

Neuvolaan ei pysty soittamaan kuin 9-10 välissä, eikä taas tullut silloin soitettua.

Ja painosta vielä, punnitsen itseni joka aamu juuri herättyäni ennen kuin syön tai juon mitään, eli pitäisi olla vertailukelpoisia. Mutta eilen punnitsin vielä päivälläkin jossain vaiheessa, niin oli vielä yli kilon korkeammalla kuin aamulla.

 

On tuo kunnon turvotuskin aika hurjaa, kuten Mupelon jalassa! Kerran olen nähnyt naisen, jolle iski tuonkaltainen kokovartaloturvotus raskausaikana. Vielä ennen äitiysloman alkua jo. Kasvotkin olivat ihan turvoksissa, silmät jotenkin syvällä päässä. Sormet eivät tainneet edes taipua... Aika hurjaa. En tiedä, todettiinko hänellä sitten raskausmyrkytys vai oliko "normaalia".

Kävin äsken kaupassa, ja voi miten tuskaista vaappumista oli kävely. Ihmisiltä sain myötätuntoisia katseita. Varmaan kaikki luulevat, että olen suurinpiirtein yliajalla (aina luulevat lasketun ajan olevan käsillä, kun kysyvät, milloin laskettu aika on), kun tuo vatsakin on niin iso. Olen nyt välttänyt karkkia ja iltaherkuttelua viime torstaista alkaen. Olen pikkuisen syönyt jäätelöä parina päivänä jälkiruuaksi. Tuntuu, että mun kroppa ei kestä tätä painoa, enkä tosiaan haluaisi ponnistella enää isompaa vauvaa kuin kuopus oli. Liikunta on sitten jäämässä ihan minimiin, kun kerta kaikkiaan en pääse mihinkään Selkä mulla on muutenkin heikko lenkki. Olen notkoselkäinen, ja eteen tuleva paino ei kyllä ryhtiä korjaa yhtään

 

:wave:

Terveiset täältä synnyssalista! Vauva on edelleen perätilassa ja puolen tunnin kuluttua yrittävät ulkoista kääntöä. Nyt makoilen käyrillä kunnes lääkäri tulee. Tämä synnytyssalissa olo on vissiin aina varotoimenpide ulkoisrssa käännössä.

Laittelen sitten illemmalla lisää kuulumisia!

 

Mä olen pitänyt itseäni jo tosi raihnasena tässä kolmannessa raskaudessa mutta kun lueskelee teidän vaivojanne niin osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja voinkin näköjään todella hyvin. Eli paljon voimia teille turvotusten ja särkyjen kanssa eläville!Tai terkkarille totesinkin tuossa pari viikkoa sitten että mun kroppa alkaa tottua tähän raskaana oloon taas kun keskiraskaudessa oli liitoskipuja ja selkäsärkyjä ja pohjekramppeja ja... mutta nyt voin ihmeen hyvin (täytyy koputtaa puuta).

Perjantaina on minulla Kätilöopiston lääkärille aika ja hieman on alkanut jännittää jos oikeasti jotain vikaa löytyy kun tuo sf-mitta menee reilusti käyrien yläpuolella.

Toivottavasti Muumimamman vauvan kääntöyritys onnistuu!

 

älä säikytteli muumimamma! Luulin jo ihan oikeesti, että oot synnyttämässä kunnes luin hieman eteenpäin. Lycka till!

 

Muumimamma: Toivottavasti kääntö onnistuu! Kuulumisia odotellessa...

PELKKÄ turvotus ei käsittääkseni ole oire raskausmyrkytyksestä vaan ihan normaalia ja loppuraskauteen kuuluvaa vaikka tulisikin yllättäen ja suurina määrinä. Näin ainakin mulle on aina sanottu. Mun jalat on jo nyt tuon näköiset kuin Mupelon kuvassa. Yleensä siis jalat on luisevat ja verisuonet näkyy selvästi. Nyt sellaiset vaaleat pullerot ja nilkat vielä pahemmat. En ole enää vähään aikaan yrittänyt saada muita kenkiä kuin crocsit jalkaan. Käytän tukisukkia ja iltaisin mies on hieronut jalkoja ja nilkkoja, jotta olo vähän helpottaisi. Mulla on turvotusta myös ihan joka puolella. Sormet on välillä ihan valkoiset ja tönköt, kun ovat niin turvoksissa.

Silti vaikka mulla siis tota turvotusta on tosi paljon, siitä ei ole huolestunut kukaan. Se on siis lähinnä kosmeettinen haitta. Mulla on verenpaine hyvä ja pissa on aina ollut puhdas neuvolakäynneillä. Ei myöskään ole ollut päänsärkyä tms. Pelkästään yhden oireen perusteella ei siis voi vetää johtopäätöstä raskausmyrkytyksestä. Käsittääkseni siinä pitää olla jo useampi oire ennen kuin sitä lähdetään epäilemään. Turvotuksen sijaan taitaa verenpaine kertoa enemmän.

Olen nyt popsinut ananasta ja mansikoita urakalla, jotta auttaisi edes vähän tuohon turvotukseen. Vettäkin tulee juotua ainakin pari litraa päivässä, vältän kiristäviä vaatteita ja pidän jalkoja ylhäällä monta kertaa päivässä.

Iskias kipu vaivaa yleensä vain öisin. Siis yöllä, kun herää ja lähden käymään vessassa, meinaa toinen jalka lähteä alta. Nilkutan jotenkin sinne vessaan ja takaisin tullessa jalka alkaa jo kantaa jotenkin. En tiedä nukunko sitten jotenkin huonossa asennossa minkä vuoksi noin käy.

Väsymystä on mullakin. Ihme juttu. Vaikka yö olisi mennyt kohtuullisen hyvin, aamulla meinaa uni tulla ihan väkisin jo aamupalan jälkeen. Olenkin nyt vetäissyt pienet päikkärit siinä kohtaa niin jaksan loppupäivän hyvin. Ehkä siitäkin tulee normirytmi vauvan kanssa eli aamulla syödään ja sen jälkeen otetaan vielä unet ennen pidempää hereillä oloaikaa.

Barbbis 33+3

 

Lomaterveisiä :wave:

Vaikka mitä pitäisi saada tehtyä ja täällä sitä luuhataan kaupungilla kaffilla.. Eilen oli nla ja vaikka tarjonta olikin rt, vauveli ei vielä ole laskeutunut tahi kiinnittynyt. Josko pysyisi yksiössään lähelle laskettua, niin saisi äippä vaatteet ja rattaat jne kuntoon!

Joku mainitsi välttäneensä sokerirasituksen sukurasitteen puuttumiseen vedoten. Ei millään pahalla, mutta en meinannu uskoa lukemaani. Ehkä sitä ei niin tarkoitettukaan, mutta vaikutelma oli, että rasitus olisi jotenkin turha juttu ja huh, sainpas vältettyä. Mulla on parikin ystävää, joita ei ole "päästetty" rasitukseen, kun aikaisemmin kriteerit oli tiukemmat. Molemmilla oli normaalit painot ja sf-mitat raskauden aikana ja kukaan ei epäillyt raskausajan diabetesta. Synnytyksistä tulikin sitten sellaiset, ettei toinen ystävistäni ole vieläkään uskaltanut uudestaan raskaaksi ja toinen vaati jo kakkosen alkuraskaudessa pääsyn rasitukseen. Tällä jälkimmäisellä esikoinen painoi syntyessään 5250, uskokaa tai älkää. Tarinat kertovat mielestäni siitä, että jos suomalainen terveydenhuolto tarjoaa mahdollisuuden selvittää, onko raskausajan diabetesta tai sen uhkaa, kuka ihmeessä haluaa välttää noin yksinkertaisen toimenpiteen? Toki painoarvioita annetaan ultrissakin, mutta jos ei mikään viittaa diabetekseen, ei puolivälin rakenneultran jälkeen enää normisti ultrailla. Ja lapsen painohan nousee nimenomaan loppupuoliskolla.

Sori saarnasta, ei tarkoitettu mieltä pahoittamaan, mutta sattuu niin lähelle juuri tuon uutta raskautta pelkäävän ystäväni puolesta. Itse viimeisilläni ja toinen suree, ettei uskalla edes yrittää.. Jos vaan olisi ekassa tutkitti ja hoidettu!!!

Tsempityksiä kivuista kärsiville, onneksi edes aurinko hellii!

Höpöttäjä 36+3

 

Muumimamma_ : mäkin jo ehdin luulla, että olet menossa synnyttämään! Toivottavasti kääntö onnistuu, kerro sitten kokemuksesta lisää. Kovasti on itseäkin mietityttänyt, että yritetäänkö tätä kääntää, kun oli poikittain. Nyt potkut taas tuntuvat ylhäällä, mutta vauva ei kyllä edelleenkään ole laskeutunut.

Onpa Höpöttäjä75:n kaverilla ollut tosiaan iso vauva! Huh. Mahtuikohan tulemaan alakautta? Tuonkokoinen ei varmaan kaikkien lantiosta mahdu ulos Mä myös toivoin pääsyä sokerirasitukseen, koska meillä on vähän taipumusta suvussa, mulla on todettu pco ja lisäksi kuopus oli liki kilon esikoista painavampikin. Onneksi pääsin, vaikka arvot sitten ihan ok olivatkin.

Hurjaa, että turvotus isoissakin määrin on normaalia Ja ettei sille voi oikein mitään tehdäkään, toki juominen / jalkojen nostaminen jne varmaan vähän auttavat. Kopkop olen tähän asti selvinnyt melko vähällä turvotuksella kaikissa kolmessa raskaudessa. Nyt kun näin sanon, niin huomenna tietysti jokin superturvotus iskee

 

Pikavastaus Aannalle: juu tuli alakautta tuo "pikkupoika", hiukan autettuna ja reiluilla jälkipaikkauksilla. Äidillä on pituutta hurjat 160cm, joten tilanne oli oikeasti aika hurja. Jostain syystä vatsa ei ollut sen kummempi kumpu kuin muillakaan, ilmeisesti kohtu silleen taaksepäin kallistuva.

Höpöttäjä

 

Hikoilu piti vielä siitä kysyä teiltäkin, eli hikoiletteko nyt enemmän?? On varmaan ihan hormoneista johtuvaa, mutta mulla ainakin hikoaa ihan hirveesti jalat ja kainalot ja hiki myös haisee! Ihan järkkyä! Töissä on kiva olla, kun jalat haisee nokkaan koko ajan, vaikka istun ilman kenkiä tässä työpöytäni ääressä päivät, laitan kengät vain kun lähden jonnekin ihmisten ilmoille muualle toimistoon :kieh: Ja myös kainaloista hikoan enemmän, en ole ennen näin hikoillut, eikä dödö ole pettänyt. Huh, onneksi enään tämä viikko töitä, niin ei tarvi täällä hikoilla Sukat joudun aina kotona vaihtamaan työpäivän jälkeen....voisin jopa suihkuun mennä
Toivottavasti hikoilut loppuu synnytyksen jälkeen!

 

Kurjat oli sokeriarvot ja neuvolatäti laittoi lähetteen, pitäs tulla aika piankin noin huonoilla arvoilla..eipä tuntunut kivalta, nyt olen yrittänyt vaikuttaa enemmän vielä syömisiin ja näkyi ainakin tänään. Nyt on kahtena päivänä ollu muutamia kunnon kipeitä supistuksia jännä nähdä onko tapahtunu mitään muutosta paikoissa, ensi viikolla jo viimenen lääkäri. Nyt ei täti löytänyt vauvan asentoa vaikka paineli paljon, toivottavasti ei ole täysin kääntynyt.
Hikoilusta joku sanoi, mulla ainakin ihan hirveetä ja yötkin on ikäviä kun en osaa edes nukkua ilman peittoa.
teris 32+6

 

täälä tänään oli lääkäri nla.
Turvotuksia on senverran kun asiaan kuuluukin, eli tarkoittaa sitä että istukka siis toimii

Hb oli noussu viimein yli sadan.
Nyt oli sit ongelmana kuitenkin folaatin saanti, eli sain folvite kuurin loppuraskauden ajaksi ja sit otetaan jälkitarkastuksessa uudelleen esille miks laskee sekin.

Nyt on suppareita tullu vähän väliä lääkärin ronklaamisen jälkeen. Paikat oli vielä kiinni
Tai no uudelleen synnyttäjillä kuulemma on paikat aina vähä auki osittain, eikä menekkään kokonaan kunnolla kiinni. Painoarvioksi tällähetkellä 2600g. 3 viikkoa suunnilleen olis vielä laskettuun.

paineet oli iha ok.

ukolle tuossa puhunu nyt useampaan kertaan, kun supistelee kun se lekuri ronklas.
Tuumas vaa että älä ny enää puhu siittä alapäästä aika paska olo.

 

Heips!
Joku kyseli raskausmyrkytys oireista??
Mulla oli siis viime raskaudessa raskausmyrkytys,mutta oireita mulla ei ollut kuin turvotus.
Päänsäryt ja tähtien näkeminen oli kuulemma yleisin oire ja tietysti paineet nousee lopussa ihan taivaisiin.
Mulla paineet nous viikoilla 38 ja niitä seurattiin tiuhaan,muuten sitten valkuainen meni samoilla viikoilla 2 plussalle..
Käynnistys piti olla viikoilla 40+5 mutta sinä yönä meidän neiti halusikin itse jo ulos.

Mutta noita raskausmyrkytyksen oireita ei ees kaikkia siis tule..jokainen siis yksilöllinen. Ja ainoa keino saada myrkytys pois on siis vauvan saaminen.
Paineet tasaantui 5 päivässä synnytyksestä ja pissat samoin.

maritta83 ja mooses 35+0

 

Voi taisinkin säikäyttää teidät tuolla synnytyssalilla, mutta siellä se ulkoinen kääntö tosiaan tehtiin tai siis yritys..

Mulla oli tänään aika äippäpolille synnytystapa-arvioon, ajan olin saanut aikaisemmin vain sen vuoksi että vauva oli perätilassa. Terkkari sanoi neuvolassa viime viikolla että eivät tällä viikolla vielä edes yritä kääntöä, vaan antavat luultavasti uuden ajan. No yllätyksenä tulikin kun lääkäri rupesi puhumaan että siirryn osastolle ulkoiseen kääntöön mikäli näin haluan. Tottakai halusin! Painoarvioksi mittasi vähän reilu 3kg. Kohdunsuulla ei mitään muutosta.. :| Olisin edes toivonut että supistukset olisivat saaneet edes jotain aikaiseksi.

No ostastolle sitten siirryin ja aluksi olin reilu puoli tuntia käyrillä pää hieman alaspäin, jotta vauvan peppu nousisi ylemmäs niin että kääntö olisi hieman helpompaa. Kanyylin sain varalle käteen että mikäli olisi tullut äkkilähtö hätäsektioon. Lääkäri tuli sitten paikalle ja ultrasi vielä kerran, kokeili vielä käsin vauvan asennon. Sen jälkeen tuli vielä toinenkin lääkäri paikalle ja yhdessä alkoivat sitten sitten kääntämään vauvaa. Minä makoilin selin edelleen pää hieman alaspäin. Toinen lääkäri ultrasi samalla kun toinen käänsi. Ensiksi laittoivat kädet vauvan pyllyn alle ja lääkäri laittoi toisen käden vauvan niskan taakse ja siitä sitten aloittivat vauvan kääntämisen niin että nostivat vauvan pyllyä. Ensimmäinen lääkäri väsyi, ilmeisesti niin kovaa hommaa tuo kääntäminen, joten toinen lääkäri tuli vielä yrittämään. Poikkitilaan saivat vauvan, mutta vauva ei suostunut kääntymään raivotarjontaan. Eli valitettavasti minulla tuo ulkoinen kääntö ei onnistunut. Minä en kokenut kipua missään vaiheessa, inhottavinta oli minusta se että kun lääkärit yrittivät kääntää vauvaa niin kynnet painautuivat minun vatsanahkaan.

Kääntöyrityksen jälkeen keskusteltiin sitten lääkärin ja kätilön kanssa vaihtoehdoista ja toivoin että alatiesynnytyksen mahdollisuus kartoittaisiin. Eli nyt sitten on edessä magneettiröntgen. Mikäli lantion mitat ovat hyvät, tulen luultavasti käymään äippäpolilla viikottain seurannassa, katsovat että vauva ei pääse kasvamaan liian isoksi ja lisäksi vauva perätilatarjonta pitää olla oikea jotta edes voidaan yrittää alatiesynnytystä. Eli vauvan pitää olla tulossa pylly edellä, jos näyttää että jalka on tulossa ensiksi niin se on ehdoton este alatiesynnytykselle. Kätilö ja lääkäri vielä kertoivat minulle että mikäli alatiesynnytys onnistuu, niin mitä se tarkoittaa ja mitä se edellyttää minulta ja mieheltä.

Lisäksi sain muuten anti-D piikin ennen kotiinlähtöä koska olen rh negatiivinen.

Jos joku teistä joutuu ulkoiseen joutuu ulkoiseen kääntöön, niin minustan sitä ei tarvitse jännittää lainkaan! Tosi ammattitaitoiset lääkärit ja kätilöt oli koko ajan paikalla ja sanoivatkin että mikäli tunnen kipua niin pitää heti sanoa.

Tämmöinen päivä täällä tänään!

 

Muumimamma kertomuksesi oli täsmälleen samanlainen, kuin minun kääntöyritysreissuni esikoisen kohdalla! Samanlailla yritettiin ja minua ei kanssa sattunut, myöskään mulla silloin ei yritys onnistunut ja jouduin magneettikuvaukseen ja viikottain seurailtiin tilannetta. Sain myös antiD-piston sen jälkeen, koska olen myös Rh-. En edes kaikkea muistanut, mutta kun luin kertomuksesi, niin tuli kaikki mieleeni ja noinhan se meni =) Harmi kun vauveli ei kääntynyt. Minä synnytin esikoisen alakautta ja se synnytys meni hyvin ja nopeasti, joten perätilasynnytyksestä myös positiiviset kokemukset. Toivottavasti sullakin kaikki menee hyvin ja on mahdollisuus synnyttää alakautta

 

Kiva kuulla että sinulla jkoo on hyvä kokemus perätilasynnytyksestä! Tuntuu että itsekkin pystyn suhtautumaan tulevaan avoimin mielin!

 

muummimamma_ Mä rohkaisen kanssa perätilasynnytyksen testaaniseen jos se on mahdollistta. Työkaveri kertoi perätila synnytyksestään (lapsi on nyt 1,5v) jonka kokemus oli ainakin hänelle paaljon miellyttävämpi kuin esikoisensa raivotarjonta synnytys. Oli kokenut sen tilanteen lempeämpänä (jos nin nyt voi synnytystä ylipäätä kuvata), vauvan tulo oli ollu jotenki hallitumpi. Tietysti synnytyksessä ollaan paljon herkempänä jos jotin erityistä tulee vastaan niin äkkiä varmasti sectioon lähdetään eikä odotella.

( . ) minin liikkeet voimistuu ja kirraa tosiaan päiväpäivältä ja ihan vähän jopa yököttää mua tuntea sen kaivamiset sisäkaluissa voisin syödä ihan järjettömästi, mutta ei pysty. Hyvä mulle ja huono mielihaluille.

 

Heippa!

Kiitos uuden pinon luomisesta!
Juu kovaa vauhtia mennään kohti kesää :flower:

Itselleni kuuluu seuraavaa, jouduin viime viikolla jäämään Tayssiin vuodeosastolle seurantaan pariksi päiväksi. Kohdunsuun tilanne on jo niin kypsä, ja paikat olivat 3 cm auki, kohdunkaulaa 1,5 cm jäljellä. Lääkärin arvio on että vauva voi syntyä koska vaan, ja siksi sain kortisonipiikkejä vauvan keuhkojen kypsyttämiseksi nopeammin.

Tilanne on nyt rauhoittunut ja tuon sairaalareissunkin otin loman kannalta, sain levätä ja kivuliaat supistuksetkin ovat vähentyneet. Yritän olla rasittamatta itseäni, mutta luulen että tuo muutto oli vähän vikatikki, vaikka en mitään raskasta kantanutkaan, stressiä pukkasi silti.

Vauvan kaikki vaatteet on pesty, pitäisi vielä silitellä, mutta kaikki hankinnat alkaa olemaan tehty!

Viimeksi synnytys käynnistyi kivuliailla supistuksilla rv 37, nyt jännätään miten käy.

Yksi käynti on ensi viikolle varattu Tayssin äippäpolilla..
Ai niin ja vauvan painoarvio oli 2,5 kg, ihan nätisti käyrillä kasvaa!!!

Tulen taas kertomaan kuulumisia piakkoin!

t. Enisa ja pikkuinen 35+0

 

Kohta meno synnärille ultraan ja jos tää neito viel perätilassa ni sit aika varataan käännösyritykseen... no ei oo kovin vaikee arvata miten se o ku ei tää tyyppi vaan mihkää asentoa muuta

itellä myös positiivinen kokemus perätilasynnytyksestä.. Toivon kovasti jos ei tyttö käänny et saisin synnyttää tämänkin alateitse. Onhan siinä omat riskinsä..mut tarkkaan kaikki asiat katsotaan et saa edes luvan yrittää. Kyllä suosittelen yrittämään jos kaikki mahdollisuudet puhuu puolesta alatiesynnytykselle

Enisa84 toivon mukaan pieni viihtyy viel muutaman viikon massus lepoa lepoa

jos sitä laittais ittesä ihmisen näköseks ja lähtis liikenteeseen...

Taistis ja pikkuneiti 35+3 :heart:

 

Enisa84 hui, siellä ollaan jo tosiaan aika "kypsiä"! Mutta kiva kun tilanne rauhoittui ja pieni saa vielä hetken masussa kasvatella itseään. Tsemppiä sinne viimeisiin viikkoihin!

muumimamma Harmi, ettei vauva kääntynyt, mutta ihana, kun olet noin positiivisella mielellä perätilasynnytyksen suhteen Mä itse tuota mietin paljon, kun luulin ettei meidän neiti kääntyisi raivotarjontaan ja tulin siihen tulokseen, etten uskaltaisi ekaa lähteä perätilasta synnyttämään. Mutta nostan hattua sulle, että oot rohkea ja ennakkoluuloton! Itsekin oon lukenu pt-synnytyksistä oikeastaan vaan positiivisia tarinoita.

jkoo kyseli hikoilusta. En tiedä hikoilenko sen enempää, mutta lämmönsietokyky on ainakin laskenut. Nyt kun on ollut noita aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä (ainakin täällä Etelä-Suomessa) niin jotenkin tulee tosi äkkiä sellainen tuskainen olo ja kauhean kuuma, jos on vähänkin liikaa vaatteita päällä ja joutuu auringossa olemaan. Onneksi ei tarvi jatkaa tätä odotusta kaikkein pahimmilla helteillä!

liitoskivut on palannu mun riesaksi. Ne oli hetken jo poissa kokonaan, mitä ihmettelinkin, muta nyt ne on siis tehneet paluun astetta kivuliaimpina. Jos vähänkin istuu pidempään, niin kävelemään lähtö ja käveleminen on aika tuskaista. Tuntuu kuin tuo häpyluu tuossa edessä halkeaisi hetkenä minä hyvänsä ja nivusissa tuntuu myös inhaa kipuilua. Olo on vähän kuin raihnaisella mummolla Hyvähän se tietty on, että tuolla jotain muutosta tapahtuu.

Yhtään supistuksia, edes harkka-sellaisia en ole huomannut. Nää ekat äippäloman viikot oon melkein joka päivä kuitenkin kävellyt pitkiä matkoja, raahannut kauppakasseja ja siivonnut kotona jne, mutta ei mitään vaikutusta! Jotenkin siis alkanut tuntumaan siltä, että tämä sitkeä sissineiti ei tuolta masusta ennen lasketua aikaa ole tulossa

Nyt olen alkuviikon loikoillut äitin "lihapatojen" ääressä, kun mies on alkuviikosta työmatkalla ulkomailla. Tänään ajattelin suunnistaa Ikeaan hankkimaan vauvan huoneeseen hyllyn ja jos jotain muutakin pientä tarttuisi matkaan Ei oo kyllä yhtään ikävä töihin, vaikka ekat äippälomapäivät tuntuikin hassuilta olla vaan kotona. Nyt alkaa jo tottumaan

Sanmar + superpapunen 36+5

 

Muumimamma: Harmi ettei käännösyritys onnistunut. Itse mietin kanssa rakenneultran jälkeen, että jos vauva majailee loppuun asti perätilassa, yritän synnyttää alakautta mikäli mahdollista. Mutta meillä kuitenkin käännyttiin omatoimisesti oikein päin, joten miettiminen jäi sitten siihen. Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Ja voihan se olla, että teillä päätetään vielä omatoimisesti kääntyä.

jkoo: Toisinaan öisin mulla on ihan älyttömän kuuma ja pää märkänä. Päivisin en niinkään ole huomannut tuota lisääntynyttä hikoilua.

Enisalla on aika kypsät paikat. Toivotaan, että pikkuinen kuitenkin malttaisi vielä hetken olla masussa, vaikka hyvät viikot alkaakin jo olla.

Sanmar: Ei täälläkään niitä suppareita varsinkaan kivuliaita ole ollut. Muutama harkkasuppari silloin tällöin. Touhuan kuitenkin suht paljon mm. tänään käyty jo kaupassa, viety iso kasa vaatteita uffin laatikkoon, siivottu esikoisen jäljiltä lelut lattioilta ja pesukone laitettu käyntiin. Esikoisen synnytys alkoi rv 40+4 lapsiveden menolla ilman suurempa ennakkomerkkejä, joten ei tässä voi kuin odotella. Ja odottavan aika on tunnetusti pitkä. Mulle tuli tänään pitkästä aikaa tunne, että haluan töihin. Tosin oon ollut kotona jo sieltä joulukuun alkupuolelta, joten alkaa arki hieman tökkimään ja toisaalta tekemisen puute iskemään.

(.) Täällä on löydetty kylkiluut. Toissailtana sintti monotti ihan huolella kylkiluihin ja päällä tökki samaan aikaan virtsarakkoon. Sain sitten useamman kerran juosta vessassa ennen kuin sain unenpäästä kiinni.

Hui, kohta varmaan alkaa ekat kesäkuun vauvelit olla maailmassa. Sen verran hyvin viikkoja alkukuun odottajilla takana.

Mupelo ja sintti 37+2

 

Eilen oli äitiyspolikäynti. Lääkärit oli sitä mieltä että vauvat pidetään vielä viikon mahassa, ainaki viikolle 37+0 asti jonka jälkeen voidaan leikata. Molempien vauvojen napavirtaus heikentynyt, siksi ei pidetä mahassa enää viikkoa kauempaa. Mut tietenki jos tapahtuu jotain niin suoraan vaan synnärille, ei kuulemma kannata odottaa.

Mulla kyllä ollut joka päivä alavatsakipuja, tuntuu etten kohta jaksa enää vaan marssin sinne ja pyydän leikkausta. Katsotaan vielä. Onneksi kuitenki ollaan jo hyvillä viikoilla... Seuraava aika äitiyspolille on ens tiistaina jolloin päätetään lopullinen leikkausaika, neuvolaan ei enää ole asiaa.

malendra 36+3

 

Heippa pitkästäaikaa.

Oon käyny lueskelemassa kuulumisia, mutta oma kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle.

Täällä on supistelut päivittäisenä riesana. Tällaisia ei kolmes aikasemmas raskaudes ole ollut ennenku on synnytys käynnistyny. Ja närästys varsinkin iltaisin on pahentunu ei meinaa helpata ollenkaan ja makuu asenossa on mahotonta olla.

Vauva tuntuu viihtyvän viistotilassa edelleenkin ja välillä jopa poikittain. Toivottavasti kääntyy itse oikeaan asentoon. Neuvola perjantaina kattotaan mitä sanoo täti, että lähetäänkö äippäpolil.

Viikot senku kuluu ja mitään ei saa aikaiseksi. Vauvan vaatteet hommattuna noin suurinpiirtein. Pessy en vielä ole. Tarttis ruveta vissiin pikkuhiljaa niitä pesemään ja laittamaan paikalleen. Miten sitä tunteekin ittensä väsyneeksi.

Tuleva synnytys on ruvennu jännittää/ pelottaa. Kuulostaa hassulta kuitenki 3 onnistunutta synnytystä joista positiivinen kokemus. En oo aikasemmis raskauksissa pelänny synnytystä. Mistä lienee johtuu mut nyt tosissaan pelkään. Oisko sitte sairauteni jota ei aikasempien kohalla ollu. Pelkään etten hallitse synnytystä ja joudun paniikkiin niin et taju lähtee. En tiedä ei ehkä pitäis etukäteen tressata.

Tää meni nyt omanapaiseksi höpöttelyksi.

Nona ja rymyiita 34+1

 

Moikka=)

Jeeee!! äsken oli neuvola,ja mooses poju on vihdoin pääalaspäin!!=) Viime viikolla vieläkin vaan istui mahassa,ja paniikki iski minuun,mutta nyt toivotaan että pysyykin siellä=) ultrassa se vaan heilutteli peppuaan ees taas=)
ensi viikolla neuvolassa katsotaan että poika pysynyt rtssä..
Kaikki oli muutenkin hyvin minulla että pojulla=) Ja sain luvan lopettaa sokerimittaukset=) jei!!

maritta83 ja mooses 35+1

 

siellä se istua kökötti ens viikolla sitten koitetaan kääntää saas nähdä miten käy...