Kesäkuun Kastehelmet 2012 **KESÄKUUSSA ~ MEIDÄN KUU**

Pikkumyy87
Hahah kotona ollaan ja ei tullut lammikkoa ei ....äsken katsoin tuota vaippaa niin kaksintaitellussa käsipaperissa oli selvä märkäläikkä. Side kuitenkin kuiva, mutta toisaalta toi side on tarkoitettu just jälkivuotoon että määrä mitä se vetää itseensä on aika suuri.. nyt vaihdoin sitten normaalin pikkuhousunsuojan ja katsotaan mitä sinne tulee saaliiksi.Vatsan kovettumis-supistuksia ollut paljon tänä päivänä.. jopa sellaisia jotka ottaneet pyllystä

Anteeksi kuvannollinen kertomus

hemutus ja möykytys seuraavat tilannetta 40+5

 

Hepskuk naikkoset :wave:

Jälleen: Onnea onnea kaikille uusille vanhemmille!! :flower:

Ajattelin tulla kertoilemaan hiukan mitä meille kuuluu.

Nyt tänään tulee tasan kaks viikkoa siitä, kun kotiin päästiin. Arki on.. noh.. se on mun mielestä melko rankkaa.. En muista oonko täällä jo tästä höpöttäny?

No kuitenkii. Nökö ei kauheesti öisin nuku, sellasia 1½ tunnin tai max. 3 tunnin unia, joten oon ittekki aika loppu. Mut toki välillä päivisin / iltaisin saan nukkua, kun Nökö nukkuu ja mies on kotona.. Syöminen on aika kehnoa ollu myös Hän laihtus 230g siitä syntymäpainosta, joten sit jouduttiin ottamaan painoa joka päivä ja vähän mukamas pakkosyöttämään, mut mä annoin sit Nania ja omaa maitoa.
Ens keskiviikkona mennään neuvolaan ottamaan paino, voiku olis noussu nyt hyvin.. : /
Imettäminen on kyl aivan syvältä ja poikittain. Sattuu Ja sitte mietit, tuleeko sitä maitoa tarpeeks ja miks toinen vaan itkee, vaikka jo neljättä kertaa vaihdetaan tissiä ymsyms :'( Kumilla syötän välillä ja sit pumppaan, mut silti itkee syöttöjen jälkeen.. Öisin oon tehny surutta (mut silti helvetin huonolla omallatunnolla) niin, et oon antanu Nania 40ml. Tai sit Nania 20ml ja omaa maitoa 20ml, jos oon saanu pumpattua sen verran..

Mut juu, tänään on ollu hyvä päivä, et ei saa manata Oltiin eilen ekaa kertaa vaunuilemassa :heart: Ihanaa, Nökö tykkäs
Tänään olin rohkee ja nukutin hänet rattaissa! Aikamoinen. Nukahti sitte melkein heti ja nukkus pari tuntai, kunnes otin sisälle, ko ajattelin ittekki nukkua.. Mut sitte tuli vieraita, joten nukuin ehkä vartin.. Helvetti..

Mutkaipa siinä tärkeimmät.. Nnnii, onko muille tullu nälättömyyttä? Mä en ainakaan tunne nälkää muuten ko aamusin.. Ja aamupalalla vois pärjätä koko päivän.. : / Ja silti pitäs juoda ja syödä hyvin, et tulis maitoa.. ON TÄÄ PERKELE VAIKEETA! Mut silti ihanaa

Emby^ ja Nökö 2vkoa 4pvää :heart:

 

Teris ja Emby täällä imettäminen on kanssa aikas aikaa vievää ja "hankalaa". Ensin nännit niin verillä, että toisesta tuli ihan kirkasta verta kerran imettäessä, joten sitä rintaa jouduin pumppailemaan pari päivää, että sain sen tyhjäksi ja verta tuli oikein hyytymien kerä, ihan kauheeta, kävin sitä neuvolassakin näyttämässä. Noh, nyt on nännit kunnossa, bebanthenella sain ne hoidettua. Mutta täällä kanssa poika syö ihan törkeesti, siis ei meidän esikoistyttö ollut yhtään tällainen! Saattaa olla rinnalla 2-3 tuntia ja siltinkään ei ole sen jälkeen tyytyväinen, vaan hamuaa koko ajan rintaa ja kitisee ja tutti ei auta, joten täälläkin on sorruttu lisämaitoon surutta, nania saa sitten siis vielä lisäksi, jos menee aivan tissillä roikkumiseksi. Vaikka niin päättäväisin mielin olin, etten tuttipulloihin sorru, tai siis korvikkeisiin, mutta minulle on kyllä tärkeämpää että tuo vauva on tyytyväinen ja kylläinen, vaikka maitoa minulta mielestäni tulee hyvin ja tyyppi imee ja sitä rintaa syö ja imuotekin katsottiin synnärillä oikeaksi, niin en tiedä miksei ole kylläinen omasta maidostani. Huono omatunto täälläkin soimaa, varsinkin kun tuo vanha kansa on niin jyrkkää tuon korvikkeen suhteen, "kyllä sitä maitoa tulee kun vaan antaa vauvan imeä ja olla tissillä...ja muuta mukavaa". Imettää kyllä aion niin pitkään kun tämä näin onnistuu, mutta lisämaitoa joudun kanssa antamaan. Yhtenä yönä poika tosiaan söi tissiä sen 3h (joo, yritti kaiketi nostattaa maitoa) ja nukkui sen jälkeen vain tunnin ja huusi taas tissiä, joten annoin 40ml korviketta ja sen jälkeen nukkui tyytyväisenä yli 2h. Ja tänään roikkui tissillä aamupäivällä 2h ja sitten laitoin vaunuihin ulos nukkumaan, heräsi heti kitisemään, joten mies antoi korviketta 80ml ja poika imaisi hyvällä ruokahalulla kaikki hetkessä ja nukkui tuossa pihalla 4h putkeen!! Joten se lisämaito tekee ihmeitä ja toinen on tyytyväinen, niin en aio huonoa omaatuntoa pohtia sen enempää, sanokoot ketä mitä tykkää

Muuten täällä menee kivasti, itse olen ihmeen pirteä ja jaksanut hyvin. Väsyneempi olin tuossa loppuraskaudessa...kesä ja valo tekee ihmeitä ainakin minulle
Neuvolatäti kävi jo kotona ja poika oli ottanut hyvin painoa takaisin, syntymäpaino 4,1 ja kotiinlähtöpaino 3,9 ja nyt oli tasan 4kg. Napatynkä irtosi siinä samalla.
Tosiaan meilläkin se napatynkä haisi pahalle ja neuvolatäti sanoi meillekin että se alkaa haista kun on irtoamassa ja siinä samalla tutkimuksella se sitten tipahtikin

Vaikkei tuon ikäisellä niin mitään rytmiä olekkaan, niin meillä ainakin yöt menevät hyvin. Poika menee nukkumaan 22-22.30 aikaan ja nukkuu 3-4h putkeen ja sitten syö, mutta sen jälkeen voi heräillä 1-2h välein, mutta tuo yksikin pitkä pätkä auttaa mua hirveesti. Aamulla poika heräilee siinä 8-8.30. Kivasti menee siis, katotaan kuinka kauan kestää Kun muistan esikoisella ei ollut musta minkään näköistä "rytmiä" hetkeen, ihan arpakaupalla mentiin, että millon nukkuu pidempää pätkää ja millon ei.

Itsellä kadonnut ruokahalu. Suussa maistuu outo maku, eikä oikein tee mitään mieli. Tuo raskausaika oli sellaista, että söin aika paljon ja kaikkea herkkua teki mieli koko ajan, mutta nyt ei mitään. Väkisin imettämisen kannalta syön sen lämpimän ruuan ja yritän vähän katsoa mitä syön, jottei toisella olisi vatsavaivoja, mutta olis kiva kyllä jos joku maistuisi. Noh, kilot ainakin kivasti tippuu näin...

Tsemppiä vielä teille, joilla vauveli masussa!! :heart:

jkoo + pikkujätkä 1vko :heart:

 

Olisi mukava kuulla (näin itse 22kg lihoneena) jo synnyttäneiltä mammoilta, että miten teillä on kilot karissut esim. mitä jäi synnärille ja paljonko lähtenyt kotona?

Kävin svo:lla tarkastuttamassa tilanteen tuon lapsiveden suhteen. Enemmän mää nyt oon kysymysmerkkinä kui kuin mitä olin ennen käyntiä. Kaikki siis oli kunnossa. Lääkärinä oli nuori ja vähän aran oloinen naislääkäri... Kohdunkaulan tilanteesta ei sanonut mitään... kanavaa vaan kuulemma vielä jäljellä.. Ja pää tuntuu!! woop, että olisko nää mun viikon kestäneet järkyt liitoskivut merkki siitä että poika olis tullut alaspäin maanantaisesta? KÄY jos näin siis on..
Otti pikatestin tuosta lapsivedestä jonka tulos oli HEIKKO PLUSSA (?!) tähän lääkäri ei sitten sen enempää kommentoinut kun että ohjeeksi antoi: Kotiin ja jos jatkuut tiputtelu niin takaisin. Jos ei niin sitten ei mitään. TAI jos mulle nousee kuume ja/tai kohtu tulee kipeäski niin sitten takaisin. Mää vaan mietin tota vikaa vaihtoehtoa että eiks silloin oo jo aika kiire jos mää oireilisin noin? morjens!! ..niin ja tietty jos tulee supistuksia niin sitten.. mutta tuon lapsiveden suhteen ohjeet oli nuo.
Eli tosiaan nyt ollaan kotona ja seuraillaan tilannetta. Huomenissa varmaan soittelen takas svo:lle ja kyselen kätilön mielipidettä asiaan jos yöllä ei mitään vuotoa ole...

huoh nyt nukkumaan. Huomenna mulla on kampaaja johon siis aion tähdätä

 

Onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:

Voimia masun kanssa kärvisteleville! Sanokaa suoraan niille tenttaajille, ettei tarvitse koko ajan kysellä vointia tms. vaan kerrotte sitten, kun on jotain kerrottavaa. Loppupäivissä on piinaa ihan riittävästi muutenkin.

Hemutus: Mulla kertyi raskauden aikana painoa 25 kiloa, josta 7 jäi laitokselle ja sen jälkeen on pudonnut 5 kotona (2 viikossa). En ole yrittänyt pudottaa painoa vaan herkutellut menemään ihan surutta. Ruokahalu on huipussaan - nälkä koko ajan. Olenkin syönyt ihan reippaasti ja juonut mehuja ym. mitä en normaalisti tee, jotta maitoa tulisi hyvin. Kyllä ne kilot siitä pikkuhiljaa karisee =)

Imetys on tuottanut mullekin ihan ekaa kertaa kipua. Ensimmäisten kanssa en muista tunteneeni kipua. Tälläkin naperolla ote on hyvä, mutta jostain syystä siinä alun herumis vaiheessa sattuu. Onneksi ei sentään tule verta tms. Kipukin on vain hetkellistä ja helpottaa, kun suihkuamis vaihe on ohi. Tajusin tämän, kun vauva päästi irti suihkutissistä ja rintaan sattui edelleen vaikkei se ollut edes vauvan suussa. Jos sattuu pidempään, vien sormen vauvan huulten väliin ja saan niin imuotteen irti ja rinnan ulos. Sitten odotan vauvan suun aukeavan kunnolla ja tuuppaan sormilla litistämäni rinnan syvälle suuhun. Se viimeistään auttaa. Joskus siis vauva voi kiireessään napata liian vähän rintaa suuhun ja siksi tekee kipeää.

Täällä mennään ihan täysin omalla äidinmaidolla. Välillä on tiheämmän imun päiviä, jolloin vauva selvästi tilaa lisää maitoa. Kyllähän se ottaa päähän ja miehelle kitisenkin välillä, kun en voi tehdä muuta kuin imettää koko päivän / yön. Onneksi mies on ymmärtänyt silloin auttaa enemmän muissa hommissa. Maitoa tulee kuitenkin tilauksen jälkeen enemmän, jolloin imutellaan taas harvemmin. Jos siinä vauvan lisätilaus vaiheessa antaa imetyksen sijaan korviketta, ei maidontuotanto lisäännykään tarpeen mukaan ja kierre on valmis. Vauvahan tarvitsee kasvaessaan yhä enemmän maitoa eli korviketta tarvitaan yhä enemmän ja omaa maitoa tulee vähemmän... Ymmärrän kyllä, että siinä tilanteessa on helppo sortua korvikkeeseen, jos vauva on jatkuvasti rinnalla ja itse on väsynyt. Kannattaa sinnitellä, jos vain mitenkään jaksaa. Se helpottaa tilannetta jatkossa. Vaikka tuntuisi, että vauva imee tyhjää tissiä, antakaa imuttaa vaan. Jos vauva raivoaa tissillä, voi koittaa röyhtäyttää välillä ja vaihtaa rintaa. Itselle vaan mukava asento ja vaikka töllön ääreen niin aika vierähtää nopeammin. Muistakaa myös juoda TOSI paljon ja syödä myös, niin jaksatte ja maitoa tulee paremmin.

Meillä on ollut jonkin sortin rytmi jo, mutta ei niin mieleinen meille vanhemmille. Iltaisin on nimittäin huudettu vatsavaivoja (todennäköisesti johtuen antibioottikuuristani) n. klo 23-03, jolloin olen syöttänyt ja vaihtanut vaippaa vuoron perään moneen kertaan kunnes tyttö on tainnutettu. Sen jälkeen yö on nukuttu melko hyvin parilla välisyötöllä klo 10 asti, jolloin on herätty vaipanvaihdolle ja aamutoimille. Päivällä tyttö nukkuu n. 4 tunnin pätkiä ja välillä syödään, vaihdetaan vaipat ja vähän jo jaksetaan olla hereilläkin. Nyt vatsavaivat tuntuvat ainakin hiukan helpottaneen, kun kuurini on ohi. Tänään ei ole enää kiljuttu pää punaisena jokaisella kakkauksella vaan ne ovat rupsahtaneet vaippaan lähes huomaamatta. Sain tytön nukkumaan jo ennen puoltayötä, mutta valvon täällä edelleen kun en usko tätä vielä todeksi Sängystä kuuluu jotain tuhinaa eli ehkä tyttö tekee vielä combackin ja valvotaan taas kolmeen...

Barbbis ja tyttö 2vk 3pv

 

Hyvää huomenta!

Täällä ei minkään sortin rytmistä ole tietoakaan välillä nukutaan yöt hyvin ja sitten taas toisinpäin eli päivällä nukutaan pitkiä jopa 5 tunnin pätkiä ja yöllä katkonaisempaa. Mutta kyllä se rytmi siitä löytyy kun tyttö kasvaa vähän.
Ongelmana täällä se että kun tyttö on hereillä haluaisi kokoajan olla tissillä. Siitä tulee sitte vatsanväänteitä kun pieni masu on ihan täysi jo. Tällöin myös pulauttelee paljon. Loppujen lopuksi nukahtaa sylissä hyssyttelyyn ja tutin lutkuttamiseen.

Neuvolassa käytiin torstaina ja huimat 270g oli painoa tullu viikossa tytön paino nyt 4070g. Ja pituuttakin oli tullut lisää 4,5 cm syntymä pituudesta eli 56,5 cm löytyy pituutta.

Tänään mun synttäripäivä. Nyt mittarissa 36 vuotta. Hui kauhia se on taas vuosi lähempänä neljääkymppiä.

Mutta nyt kakun tekoon ennenkuin tyttö herää jos vaikka vieraita sattuis eksymään oventaakse.

Nona ja pikkuinentyttö 2vk 6pv

 

Hemutus Hah, ei ollu siinä alkuviikon lääkäris tosiaan ennustajan vikaa!! Tosta lapsivedestä, nii mä menisin kyllä aika herkästi näytille uudestaan.. juuriki sen tulehdusriskin takia. Mikäs se onkaa se rajakoska ne vesien menon jälkeen laittaa ab-tipan (..tai siis mulla on luulo/kuvitelma, että laitetaa antibiootti jos vedet menee ja edistystä ei tapahdu..korjakkaa jos oon vääräs! ) ja käynnistää jos ei tapahdukkaa edistystä?

Täälä taas masentavaa huomata, että on aamu ja edelleen ollaan kotona..Hm, mua niin menottais. No, hyvää se, että viime yönä oon saanu nukuttua tosi hyvin!

 

Pikkumyy87
Kotona edelleen ollaan ja vointi oikein mainio (prkl!)
vuotelu loppui eilen illalla ja vieläkään ei ole mitään ollut..
Aamulla soitin svo:lle koska halusin kätilön mielipiteen asiaan ja hän tarkasti lääkärin tekstistä että mikä homman juju nyt oikein onkaan.
Lääkärin tekstissä luki: "lapsivesi-testi otettu, joka enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Vain oikein haalea + merkki piirtyy." Kätilö oli sitä mieltä että jos nyt ei mitään vuotoa/tiputtelua enää ole ja testissä piirtynyt vain haalea viiva, että (jos lapsivedestä olisi kyse niin silloin +-merkki piirtyisi vahvana..) OK.
Mutta joo siis olet oikeassa että jos vedet menevät niin iv ab tulee aloittaa kahden (?) vuorokauden kuluessa.

mutta ihanaa mää lähden nyt kampaajalle

Hemutus ja Möykky 40+6

 

Heippa taas pitkästä aikaa tai no ei niin pitkästä

Tosiaan kuin kerroinkin jo että synnytys ei mennyt hyvin mutta tosiaan kotona ollaan nyt viikko oltu. Vauva voi hyvin onneksi alusta huolimatta. Omaa oloa ei voi kehua!!

Pikkunen syö kylläimetys on itelle aika kivuliasta hommaa.. Ei suju ihan vielä, mutta kaikki toivottavasti aikanaan. Välillä joudun myös antamaan korviketta mutta en koe sitä niin huonoksi hommaksi.
Oma olo niin tosiaan ei hyvä ei hyvä. Tosiaan synnytyksessä kävi kyn kävi. Huono olo riivaa ja leikkaushaava on aivan järkyttävän kipeä. Vihloaa ja kaikki on hankalaa. Särkylääkettä tosiaan menee aika paljon
Mies on tehnyt aikalailla kaiken kun itse olen ollut kipeä, mutta eiköhän tämä tästä.
Paino nousi raskaudessa 18 kiloa ja synnärille jäi 5 kiloa ja nyt 2vko huonon ruokahalun takia tippunu toiset 5 kiloa.
Ei ole tytöllä unirytmiä 1-3h välein herää ja yölläkin tarviin apua kun nouseminen on vaivalloista välillä tuntuu siltä etten ole muiden mielestä mukana vauvan hoidossa omasta tahdosta ja näin ei ole.

Saara ja Tyttö 2vko 2pv

 

Komppaan täysin vauva-arjesta kommentoivien tekstejä. Ei oo ruokahalua paitsi öisin käyn syömässä, pakotan itteni syömään. Imetysneuvot pelasti ihan törkeesti kovan treenin kanssa imuote löyty ja saa imettyä rinnat tyhjiksi kunnolla ja kylkiasennosta myös. Survoin sitä nänniä suuhun muutamat imetykset ja juju irtos sillä. Rytmit on 2-4h unet ja syöttö. Öisin tiheään syö aamuyön ja nyt tän illan tilaillu parituntia maitoa. Rintamaidolla siis mennään ja maidonkerääjällä keräilen sit lisämaitoa pakkaseen sellanen 15ml heruu ammupäivän ajan imetyskertaa kohden toisesta rinnasta. perhepedissä tosiaan nukutaan, mutta niin että vauva ei oo ihokontaktissa muhun. Meillä on 2m levee sänky joten onnistuu hyvin.

mulle tuli 17kg painoa ja nyt on 12kg menny eiliseen mennessä ja joka aamu huomaa miten hävinny. Vaunuilla oltiin edellispäivänä kaupassa ja eilien lenkillä ja tänään käytiin raflassa syömässä. Tuntuu tosi oudolta ja hermostuttavalta lähteä pojan kanssa. Mut menoks vaan niin tottuu. Kantoliinassa on kanssa ollu jo aamupäivisin. Täytyy vaan hyvin syöttää ennen kuin siihen suostuu jäämään

Mielialat menee kyllä häränpyllyä. Viimeyön sitten jo nukuin kunnolla syöttöjen välit ja tänään otin tunnin päikkärit oikein kunnolliset. Möykky iskee välillä rintaan ja semmonen ahdistus vaikkei syytä ole. Meillä kuitenkin sujuu tosi hyvin arki. Mies onneksi tykkää pojastaan kovin ja eilen illalla kävi juttelee ja röyhytttelee poikaa kun kuunteli aikansa meidän harjotuksia. ahdistunu en todella koe olevani kokoajan ja onnellinen ja rakastunu olen perheeseeni. Onneksi täältä kantautuu tässäkin asiassa samoja fiiliksiä kaikkien asioiden suhteen. Niin ihana kun pieni onkin tuntuu ihan synniltä tosiaan osat omista ajatuksista. Joten voimia ja jaksmisia meille kaikille vauvautuneille ja teille jotka vielä jonossa nyyttiä hakemassa.

Synnytys tosiaan. Ekan yön valvoin supistusten kanssa, kävelin ja rentoutin itteäni. Limatulpp irtos torstaiaamuna ja supistukset jatku koko päivä ja vetelin panadolia jakaurapussia ja pallolla heiluin. Siivosin ja järjestelin kotia kun tiesin ettei montaa päivää mene. Tirstai-iltana oli jo niin väsyny ja voipunu supistuksista, että lähettii sairaalaan n 23 oltiin perillä. Käyrillä ja tiukasti 2sormel auki. Jäätiin tarkkailuun ja jos tartteisin kipulääkettä. Sitä tilasin klo 02 ja nukuin jotenki kutenki keinutuolissa 3tuntia miehen nukkuessa mun sängyssä. Supistukset katos ja aamulla niitä ei ollu käyrilläkään. Ainoastaan selkäkipua lantiossa jonka kanssa lähdettiin vielä kotiin. Täällä olin 4-5tuntia pallolla istuen ja kivut ylty selässä. Meinasin mennä suihkuun himassa, mutta en päässy kävelemään sinne joten lähettiin takas sairaalaan. Siellä 4cm auki ja kylpyyn joka pelasti kivut.siellä tuli paha olo jossain välissä ja nousin pois ja oli 5cm jolloin sitten pyysin epin kun kemlo oli jo 19 ja vaikutti, että kolmas yö menee valvoessa. Epin sain nopeasti ja se helppas kyllä törkeesti. Vauhdittamaan sitten tuli vielä iv-lääkitys jitten kituisi koko yötä. Epin lisäbolus ehdin saamaan ja se vaikutt 8cm asti jonka jälkeen vetelin viimisen sentin ilokaasua ja lääkitys haipakkaalla. Ponnistustarve oli ihan mieletön ja kun sain luvan siinä meni 41min ja epparin leikkaus joka sitten vapautti pojan. Olisin revenny tosi pahasti jos ei ois epparia leikkattu. ponnistin sängys kyljeltään, selältään ja lopuksi jakkaralla jonka pyysin heti, mutta kätilö halusi eka kokeilla muita asentoja.

Miehen kanssa oli tosi mukavaa ja hän tsemppas mua ihan mielettömästi. Kuunneltiin nrj radiokanavaa täysillä ja laulettiin, huudettiin, naurettiin ja juteltiin vaikka mistä. Istuin pallolla lähes koko ajan ja mies hiero lanneselkää ja vilposella pyyhkellä tahko mua.

Sandra ja minipoika 7vrk

 

Moi!

Mä olen tainnut kirjoitella tänne ihan alkuraskaudessa kerran ja sen jälkeen olen vaan hiljaa lukenut teidän kirjoitukset, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi kirjoitella mitään.
LA mulla oli 5.6, mutta synnytys käynnistettiin 30.5. ja terve poika syntyi 31.5. on mun ensimmäinen lapseni.
Nyt poika on kuukauden ikäinen ja alkutaival on ollut hankala. Tai siis poika on voinut koko ajan hyvin ja on oikeasti helppo, mutta mä iten olen tehnyt varmaankin kaiken ihan väärin ja sen takia ajattelin kirjoitella teille, jos vaan olisi jollekin jotain apua, ettei astuisi samoihin sudenkuoppiin kuin minä.
Sairaalassa olin kolme päivää ja siellä jo alkoi mennä mönkään, en nimittäin nukkunut YHTÄÄN synnytyksen jälkeen ja ekat unet otin vasta kotona. No voitte uskoa, että siinä väsymyksessä ja hormohirmuisena olin sairaalalassakin välillä ihan romahtamispisteessä. En tajunnut edes laittaa puhelinta kiinni, joten jo sairaalassa vastailin varmaan pariin kymmeneen puheluun per päivä ja siihen päälle muutamat tekstiviestit. Koko ajan pidin huolta siitä, että varmasti kaikki sukulaiset saavat tuoreinta tietoa pienokaisen voinnista jne.. mutta yhtään en ajattellut itseäni, olisi pitänyt. Imetys ei ottanut sujuakseen kunnolla sairaalassakaan - mutta hyvään alkuun kuitenkin päästiin. Hassua, olin ajatellut kaiken muun etukäteen, mutta en yhtäkään ajatusta uhrannut raskausaikana imetykselle. Jotenkin pidin sitä niin luonnollisena ja itsestäänselvänä asiana - ja se olikin kaikkea muuta, isku vasten kasvoja oli kova. Mä en ikinä tajunnut sen olevan niin vaikeaa.
No kotiin päästyämme alkoi sitten vieraita ravaamaan, oikeasti me ei oltu yhtäkään iltaa rauhassa. Ei osattu/älytty sanoa kenellekkään, että ei käy. Sillä seurauksella, että mä en päässyt kunnolla harjoittelemaan imetystä joten se karahti kiville jo ensimmäisten viikkojen aikana. Näin jälkikäteen ajateltuna mun olisi pitänyt ehdottomasti ajatella itsekkäämmin ja kieltää vieraat ja antaa aikaa itselleni, lapselleni ja imetykselle. Näinä viikkoina en nukkunut päivisin ollenkaan, olin todella todella stressaantunut ja kun siinä samalla yritin imettää lasta joka huutaa rinnalla kurkku suorana olikin sitten soppa valmis. Imetys loppui siihen, aloin pumppaamaan maitoa jonka syötän pullosta ja tällä tiellä siis ollaan - paluuta imetykseen ei enää ole. Nyt olen ihan sinut jo asian kanssa, mutta vaikeaa se oli, koin olevani huono äiti, kun en osannut imettää.
Mun mielestä alku on ollut yllättävän hankalaa kaiken kaikkiaan, ilmeisesti hormoonit heittelee niin paljon, että on ollut päiviä kun vaan itken ja tuntuu siltä, että en osaa mitään, enkä ymmärrä lapseni kitinöitä. En alkuksi oikein uskaltanut liikkuakaan vauvan kanssa missään, kun jotenkin jännitin..
Nyt homma alkaa sujua, kun poika on kuukauden ikäinen. Hormoonit selkeästi alkaa tasoittua ja mielikin alkaa lähennellä normaalia. En jännitä enää ja alan ymmärtää kitinöitä ja itkuja. Olen myös levännyt päivisin (hiukan) ja ottanut aikaa itselleni. Olen käynyt yksin välillä kaupassa jne ja se tekee todella hyvää, oikeasti.
Eli siis jos jotain neuvoja jollekkin antaisin niin sanoisin; yrittäkää levätä mahdollisimman paljon, sanokaa vieraille, että painkukaa hevon kuuseen ja antakaa itellenne myös omaa aikaa. =)

 

SaaraW, isot tsempit ja jaksamiset oman toipumisen kanssa. Älä tunne huonoa omaatuntoa siitä että tarvitset apuja ja mies ottaa vastuuta, pian huomaatkin olevasi jo taas kunnossa. Ja särkylääkettä kantsii ottaa niin paljon kuin vain tarvitsee.

Meillä rytmi on sellainen että aamupäivällä syö 4 tunnin välein ja sitten iltaa kohden tiheämmin 2-3 tunnin välein ja ennen "yöunia" roikkuu tissillä 2-4 tuntia kerrallaan. Nukahtaa 1-1:20 välillä ja aamuyöllä herää klo 4-5 välillä syömään, jos herää, ja seuraavan kerran 8:30-9 maissa.

Myöhäisillalla vauva siis tekee ilmeisesti maitotilausta, imi eilenkin ("tyhjää") tissiä lähes 4 tuntia putkeen, mutta sitten nukahti klo 1 yöllä ja nukkui putkeen aamuyhdeksään! Oon muutamana iltana pumpannut maitoa imetysmaratonin välillä, kun nännit on meinanneet olla melko lailla hellänä. Pitkänkin imetyksen jälkeen oon saanut vielä pumpattua 40-60 ml ja mies on antanut sen pullolla sillä välin kun oon itse syönyt iltapalaa, käynyt suihkussa tms. ja sit taas jatkanut tissittelyä. Barbamaman tavoin vältän viimeiseen saakka korvikkeen antamista, jotta maidontulo pysyisi kysynnän tahdissa.

Nyt on alkanut imetys sujua vähän paremmin, enää ei satu niin paljoa, jes!! :wave: Ilmeisesti siis ollaan saatu imuotetta korjattua, vaikka edelleen vauva imetyksen alussa kipeästi "lipsuttaa" nänniä kielen päällä ennenkuin saa kielen kunnolla nännin alle.

Märällä vaipalla vauva ei meillä suostu tissille ollenkaan. Oon monta kertaa luullut, että jostain syystä vain imetysotteen saaminen on tuottanut vaikeuksia, kun vauva on kieltäytynyt ottamasta tissiä suuhun, mutta syyksi onkin paljastunut vaippaan ilmestynyt pissa/kakka. Ja kun meidän vauva vielä usein pissaa/kakkaa syömisen alussa 1-4 kertaa, niin imetyksen aloitus on välillä melkoista hoitopöydän ja sohvan välillä ramppaamista... :headwall:

Vauvalla on ollut aika lailla ilmavaivoja ja oon kiinnittänyt huomiota röyhtäyttämiseen ja pitänyt häntä paljon oman käsivarren päällä vatsallaan. Aloitettiin tällä viikolla D-vitamiinitipat, mutta en tiedä onko niistä sanottavasti mitään vatsavaivoja tullut, samanlaista kitinää oli ajoittain jo ennen niitäkin.

Omaa painoa jäi synnärille arviolta 8 kiloa, mutta vielä on varmaan toiset 8 ylimääräistä. Just eräs tuttu kysyi minut nähdessään, että "oletko sinä jo synnyttänyt vai et?", eli vatsaröllykkää on melkoisesti :headwall: Entiset housut ei mahdu vielä, eli äitiyshousuilla ja verkkareilla mennään.

Viikon päästä on ristiäiset, toinen nimi on vielä valitsematta, mutta ensimmäisen jo vahingossa lipsautin puhelimessa äidilleni, kun on tyttöä kutsuttu sillä nimellä viikon verran.

Maikki ja tyttö 3 vkoa

 

Heipsan vaan kaikille tasapuolisesti!

Täällä poika jo reilun kahden viikon ikäinen ja rupeaa olemaan jo hieman sellainen pullea vauva kun oli syntyessään niin siro. Eli tosiaan tissimaidolla mennään ja imetys on sujunut alusta asti ihan mukavasti, pojalla on ollut todella hyvä imuote ni ei oo noi nännin kärsiny ollenkaan. Painoa tosiaan tullut viikossa melkein 300g mikä on aika reippaasti ettei oo ihme et pojan posket rupee näkymään takaatapäin

Rytmistä oli ollu puhetta, ni meillä onneks on jonkin sortin rytmi jo onneks. No päivät menee enemmän tai vähemmän tissillä roikkuen et päivisin poika ei pitkiä unia suostu ottamaan. Vaunuissa kyllä nukkuu sen aikaa kun niitä työnnetään, mikä on hyvä et äiti pääsee lenkille et saatais aluilleen toi takapuolen pienennysprojekti Mut sitten illalla noin kahdeksan aikoihin aloiteaan vielä tiiviimpi tissittely jonka jälkeen yleensä yhdeksän kymmenen maissa saan pojan nukahtamaan omaan sänkyyn. Yö mennään kahden-kolmen imetyskerran kanssa, jolloin poika syö noin vartin verran eli tyhjentää kerralla toisen tissin. Et tosiaan itse saa ihan mukavasti nukuttua. Hetkellisesti oli kyllä ongelmia saada poika omaan sänkyyn nukkumaan, kun olisi vaan tissillä roikkunut, mutta sitten kaverini kehotti laittamaan pojan kapaloon. Ja se todella auttoi todella hyvin, kun poika on todella kova vispaamaan käsillä ni saatiin kädet tällä tavalla rauhoittuamaan. Että suosittelen todella jos jollain on hieman levoton lapsi.

Itsellä tuli painoa noin 25kg yhteensä, joista 8kg jäi laitokselle ja nyt kotona sitten vielä lähtenyt noin 4kg eli puolet on lähteny ihan ittellään.

 

Mikäs on Hemutuksen tilanne? Täälä taaaas oli tympeetä herätä ja huomata, että on aamu.. Lohdutin sitte itteeni, että meidän aamukammas on max.5 aamua, ja poliaikaan enää kaks kokonaista päivää!! Että, kyllä tää viä iloks muuttuu!

Saara, Sandarstiina, maikki, Alma ja Madde, kiva ku jaksatte tulla kirjotteleen arjesta. Ja ihan siitä todellisesta arjesta, ei kaunisteluja.. Itte oon koittanu takoo nyt jo päähän, että muista levätä ja ajatella välillä itteeki (synnytyksen jälkeen)..ja antanu nyt jo luvan kaikille tunteille. Koska, mulla ainaki liikkuu pää täynnä kaikenmaailman ajatuksia nyt jo, ja mitä se on sitte synnytyksen jälkeises hormoonimyrskys.. Itte koen, että mulla vois helposti toistua toi Alman tilanne, jossa ei saada sanottua, että me tarvitaan omaa rauhaa. Ja ku mäki oon sellanen (ja isäntä myös..), että sitte "pitää" keittää kaffit ja olla tarjottavaa jne jne.. Ollaan kyllä miehen kans siitä jo puhuttukki, että pitää vaa pystyä sanomaan.

On myös kiva kuulla jo synnyttäneiltä, että paljoko sitä painoo kerty, paljoko jäi laitokselle ja kuinka on lähteny kotona tippumaan.. Täältä varmaa saa kyllä hyvää tsemppiä synnytyksen jälkeen TakapuolenKavennuOperaatioon! Kunhan vaa saadaan koko porukka jakaantumaan ja arkee rullaamaan.. Barbamamalta mielelläni kuulisin paljoko sulla jäi laitokselle painoo? Ku Muistaakseni sulla tuli turvotusta aika paljo? Kuinka on turvotukset sulanu ja kauanko siinä meni?? Utelee toinen turvonnu..

( . ) Oon nyt miettiny tota tirriääsen painoo.. Ei olla mitää suuria painoarvioita saatu, siis ihan "normikäyrällä" mennään siinä suhtees, rv40 oli 3400g-3600g. Mutta, nyt on jo menty yli ja sillon rv38 (3200g-3400g) se yks lääkäri mietti, että minkähän kokonen täältä mahtuu tuleen... : / Noh, kaippa se sitte selvii keskiviikkona. Toivottavasti noi painoarviot on ollu oikeita, että ei kauheesti alakanttiin.. Ei, pitää ajatella positiivisesti..kyllä se sieltä pihalle tulee, tavalla tai toisella.!

VoimaHalaukset kaikille jotka viä vattan kans taapertaa.. Kohta taidan olla tää ihan yksin.. Ja VoimaHalaukset myös vauva-arkeen kaikille, tsemppiä taisteluun hormoonia vastaan! Koittakaahan huolehtia itsestänne(kin)! :heart:

Pikkumyy87 ja Tirriäänen 41+2

 

Painoa täällä tuli 19kg ja nyt siitä lähtenyt puolet. Turvotusta oli myös aikalailla ja se on osittain laskenut, jaloista huomaa kun kengät mahtuvat taas, mutta sormukset eivät vielä kyllä mahdu...toivottavasti lähtis ihan kokonaan! :|

Jälkisupistukset/vuoto miten muilla niiden kanssa? Nyt synnytyksestä viikko ja buranaa joudun vielä syömään, kun kolottaa ja ilmeisesti on vielä noita supistuksiakin, onkos muilla vielä "kipuja"? Vuoto on alkanut onneksi vähenemään.

Täällä vauvalla on jonkun verran vatsakipuja ja viime yö meni itkeskellessä ja vatsaa väänteli, reppana. Vaikka kakkakin tulee päivittäin. Rela- tai gefilustippoja tarvis kai kokeilla, onko muilla kokemusta näistä?

Tsemppiä edelleen muille odottaville!

jkoo + pikkujätkä 9pvä

 

Heipä hei! Minä odottelen viikolla 21 kolmatta lasta ja eksyin tänne lueskelemaa teidän tekstejä niin ajattelin noista relatipoista sen verran sanoa, että meillä oli kahdella ekalla aluksi masuvaivoja kovasti, sitten ruvettiin antamaan relatippoja päivittäin ni johan masuvaivat katosi, kannattaa oikeasti kokeilla. Ja niitä saa ostettua vielä semmoisia, missä on d-vitamiini samassa, eli 2 kärpästä yhen iskulla

Niiskuneiti-87 ja murunen 21+0

 

Pikkumyy87
Täällä ollaan edelleen yhdessä koossa, hirrveen mukavaa!!! Mitään tiputtelua ei perjantain jälkeen ole ollut. Vointi ihan samana pysynyt, liitoskivut kamalia, mutta minkäs niille teet. Vatsankovettumis-suppareita vain mutta siinäpä ne..
Noista painoarvioista, että meillähän poika arvioitiin 40+1 4,2kiloiseksi... saapa nähdä minkälainen jössikkä tosiaan on tulossa..... sektiota en halua, mutta eipä siitä multa kysytä sitten jos siihen päädytään.

Tosi kiva kyllä lukea arjesta ja voinneista ja vauvan hoidoista!! Mukavaa että olette noita painojuttuja kanssa laittaneet, sillä itsellä jonkin verran huolta tuosta oman kropan palautumisesta.

Huomaan että oon tässä viime päivät ollut tosi herkkänä ja itsetunto ihan maassa.. turvotukset vaan lisääntyy.. oon viimeiset kuukaudet kulkenut legginseissä ja trikoissa sekä mustissa gollegeissa.. kauheeta katsoa itseään peilistä kun sieltä katsoo vain kaksi pienen pientä silmää isossa turvonneessa naamassa. Eilinen kampaajareissukin oli ihan floppi ja tukka vielä rumempi mitä oli sinne mentäessä.. Jotenkin alkaa pää hajoileen tähän rumuuteen... Eilinen ilta karkaskin ihan käsistä siihen itkun ja porun määrään. huoh.

Meillä tiistaina Taysissa poli kontrolli.. Mää en tällä hetkellä edes halua tietää minkäkokoista painoarviota tekevät. Joka kerta ollut eri mittaaja ja uskon että tämä tuo jonkun verran heittoja noihin arvioihin. Lisäksi perjantain päivystyksessä lääkäri sai mitaksi 4.4kg (tähän en itsekkään usko ...tai tahdo uskoa) ja sanoi että näin loppuviikkoina painoarviot heittelevät paljonkin sillä isoa vauvaa on vaikeampi mitata.. Olkoon näin.

Pakkasin eilen sairaalakassin (hyvin ajoissa ) ja ajattelin että ottaisinko sen tiistaina mukaan.. toisaalta meiltä ei taysiin aja kuin 5-10 min että saahan tuo mieskin sen tuotua.. Tuskinpa mua tiistaina sisäänottavat.. aika on kyllä klo 11 että eihän sitä voi tietää!

Kotiutumisesta
Ajattelin laittaa viestin sukulaisille kotiuduttuamme että "rauhoitamme kodin muutamaksi päiväksi ja opettelemme elämään pienen kanssa. Tämän jälkeen voi tulla vauvaa katsomaan" Mää oon vähän sellainen "omissa oloissa olevaa tyyppiä enkä kauheesti tykkää kestitä ketään.. joten tiedän että naama menee heti jumiin jos tänne on änkeemässä serkun kaimat ja mummot ja muut. Ei kiitos. Haluan rauhoittua ja hengähtää kyllä kun vauvan kanssa kotiin päästään.
Mukavia kannanottoja ja mielipiteitä tämä asia herättänyt mammoissa. Mukava kuulla, että tosiaan se hetken/muutaman päivän rauhoittuminen on helpottanut jaksamista paljonkin.


Halauksin :hug:
Hemutus ja Möykky 41 +0

 

Hemutus, tuo viesti on hyvä idea, varsinkin jos pelkona on vieraiden tuppaaminen kylään liian tiuhalla aikataululla. Mä oon myös tylysti sulkeutunut vauvan kanssa makkariin imettämään, vaikka on ollut vieraita olkkarissa, mies on sitten saanut viihdyttää.

Toivotaan Hemutus ja Pikkumyy, että pian teillä kääröt olis sylissä!

Mä ostin gefilus-tippoja, joissa D-vitamiini samassa. Esikoiselle annettiin Rela-tippoja ensimmäiset kuukaudet, mutta ei ne kyllä vatsanväänteitä estäneet yhtään. Esikoisella oli kovaa pulauttelua ja paljon mahakipuja vauva-aikana, ja oikeastaan pulauttelu helpottui vasta sitten kun oppi seisomaan. Edelleenkin 3,5-vuotiaana mahansisältö nousee hänellä helposti kurkkuun esim. hyppiessä tai jos on syönyt paprikaa tms. väkevää.

jkoo, mulla oli ensimmäisen viikon ajan jälkisupistuksia, etenkin imettäessä sattui alavatsaan. Sektion vuoksi ilmeisesti on edelleen kova polte myös alavatsassa aina kun rakko on täynnä ja isolla hädällä käydessä. Luulin jo että on joku kohtutulehdus, mutta neuvolan terkka sanoi, että kyllä se nostaisi kuumeen ja kipu olis oikeasti kova. Mulla sektiohaava päällikerroksissa pystysyyntaan ja koko vatsan matkalta, mikä saattaa lisätä kipua verrattuna normaaliin bikinirajaan tehtyyn viiltoon. Ilmeisesti siellä arvet tekevät jotain kiinnikkeitä, jotka sitten venyvät kun rakko on täynnä ja kipu tulee siitä, näin ainakin terkka sanoi.

Jälkivuoto oli 2 ekaa viikkoa tummaa ja veristä, nyt enemmän haalean oranssinpunaista ja limaista, niukkaa vuotoa. Tavallisilla siteillä on pärjännyt koko ajan (oon käyttänyt kestositeitä).

Kestoista puheenollen, kestovaipoilla on menty täysin heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tämä vauva on selvästi pienempi ja viluisempi kuin 4-kiloisena syntynyt isoveljensä, villavaippahousut on olleet hyvässä käytössä, ostaisin heti toisetkin Wool Longies -pöksyt jos vain raaskisin :ashamed: Ja esikoiselle auttamatta liian pienet Imse Vimse -vaipat on olleet just sopivia, lisäimulla varustettuna. Harsoja oon myös nyt oppinut taittelemaan, kun esikoisen kanssa en oikein niiden kanssa päässyt sinuiksi.

Maikki ja tyttö 3 vkoa

 

Mun on pakko lisätä nää kuvat. Sillä oon itse kuvia katsottuani ihan pöyristynyt siitä kuinka paljon sitä turvotusta oikesti on tullut!

Kuva siis ennen raskautta:
Aijaa.com - ennen

Ja tänään otettu kuva. Lommo jalassa on kun painoin sormella hetken. Jälki jää ihoon kiinni ja palautuu aikanaan. Samanlainen turvotus siis nousee ihan polviin asti..
Aijaa.com - jälkeen

Huomatkaa noi NILKAT!! tai siis ne mitkä mulla joskus on ollut... nyt on tälläiset pulla jalat. Yrjöttävääääääääää.......

 

Pikkumyy87, nimenomaan just se, että pitää olla ne kahvit tarjolla ja kämppä siistinä kun vieraita tulee, yritä siinä sitten hoitaa perhettäsi kun koko ajan siivoat ja passaat. Leipomaan en sentään alkanut.
Mä pelkäsin koko raskausajan vauvan painoa, koska mun Sf -mitta oli ihan omissa lukemissaan, ei siis mahtunut mihinkään käyrille (rv 38+6 mitta oli 39!) ja kaikki jotka käsikopelolla tunnustelivat vauvaa epäilivät sen olevan iso. Samana päivänä kun synnytys käynnistettiin, ultralla tehty painoarvio oli 3,9kg. Kuitenkaan kätilökään ei tätä uskonut vaan arvioi synnytyksen alussa painoksi 4,2 kg. Ultralla tehty painoarvio kuitenkin piti hyvin paikkaansa, koska pojan syntymäpaino oli sitten 3945g. Tuon kokoisen vauvan synnyttäminen oli ihan helppoa kuitenkin, mitään traumoja tai pahoja repeämisiä ei tullut, tekisin saman uudestaan. Tosin taidan olla jo valmiiksi niin 'leväperä' että varmaan olisin kepeesti synnyttänyt jonkun 5 kiloisenkin.
jkoo jälivuoto kesti mulla noin 3 viikkoa ja kipuja oli noin viikon verran, buranalla pärjäsin. Nyt on taas tullut pientä vihlontaa kun synnytyksestä on noin kuukausi, liekö sitten menkat alkamassa..
Nerokkaana äitinä mä annoin kertalaakista vauvalle tyhjään mahaan kaikki 5 GefilusDtippaa kerralla ( älysin sentään antaa ne maitoon sekoitettuna lusikalla, että en suoraan kurkkuun kaatanut ) ja vatsaväänteet siitä sitten alkoi tietysti. Sitten joku viisaampi sanoi, että kannattaa antaa ensin muutama päivä yhtä tippaa ja sitten kahta jne.. No se rytmi sopi vauvalle paremmin ja nyt saa sen 5 tippaa per päivä. Pieniä kipristelyjä vielä on, mutta sanoisin, että tipat sopii ihan hyvin, en ala vaihtamaan merkkiä. Ja niin, olen myös antanyt cuplatonia joka ruokailun yhteydessä.
Hemutus, kävin läpi myös nuo samat itsetunto-ongelmat ennen ja jälkeen synnytyksen. Vaikka mulla oli megamaha ja näytin joltain muumilta joka lyllertää niin pahinta oli just se naaman turvotus. Herranen aika että turvonnut naama saa ihmisen näyttämään omin silmin kamalalta. Naaman turvotus kuitenkin jäi synnytys-saliin ja muutkin suurimmat turvotukset. Johan siinä hikoileekin niin paljon, että nestettä poistuu varmaan joku sata litraa.

 

Hemutus Kylläpäs sulla on turvoksis jalat.. Mutta turvotuksen alla on Kauniit sääret, ja ne tulee sieltä kyllä takas, usko pois! :heart: Harmi ku mulla ei oo tollasta ennen kuvaa.. Mutta, eihän mulla mee edes varpaat mihinkää korkokenkii mitä oon käyttäny ennen raskautta. Käytin 37 korkokenkiä ja nyt ei mee jalkaan enää 38kroksit!! :headwall: Joten olo on täälläkin mitä hehkein!! Kauhulla oon vaa ajatellu, että mitä jos ne ei sulakkaa..Vaikka tottahan ne sulaa, Mutta Oikeesti täs kerkee ajatteleen omasta kropasta jo kaikki kauheudet! :ashamed: Mulla ku tuota painoo on tällä hetkellä tullu n.20-22kg. :ashamed:

( . ) Tänään oli hyvä aamu mielialan kans, mutta kas kummaa! Ei menny kauaa ku koko päivä oli aiva pilalla, ihan vaa muuten vaa, ilman mitää syytä.. Kyllä mä alan oleen aika kypsä! Vaikka tien, että kohta on masua ikävä ja ton pienen rakkauspakkauksen liikkeitä siä, Mutta Silti! ..nyt on alannu mielialat niiiiin heitteleen, että on miehelläki aika paljo kestämistä..! :headwall:

 

Kauheeta mä oon kyllä antanu relatippoja suoraan 5 tippaa maitoon, alotettiin jo sairaalassa mun antibiootin takia. En kyllä edes muista olisko pitäny antaa aluksi muutamaa tippaa. En sitten tiedä onko mahavaivat siitä vai mistä, kovasti välillä kurisee toisen maha vaikkei erityisen itkuinen olekaan.
Särkylääkkeitä kuluu edelleen vähemmän sentään, onko muilla pukamia, miten hoidatte niitä? inhottavan kipeitä muistan jo esikon ajalta mut sillon parani äkkiä.
Meillä on käyny vaan pari vierasta ja sekin tuntui raskaalta, vein esikoista isälleen ja autolla ajo tuntui kyllä tosi kamalalta väsyneena, päivälläkin olo on kuin krapulassa vaikka nukkuu päikkäreitä.
Ensi viikolla eka neuvola, jännä nähdä miten painoa on tullut.

teris ja poju 8pv

 

Onko noilla relatipoilla ja cuplatonilla jotain eroa? ..kannattaako ne hankkia valmiiksi? Niin ja koska se D-vitamiini lisä tulee aloittaa/saa aloittaa?

Pikkumyy
Mulla on normaalisti jalka kokoa 39 ja normaalit kengät (balleriinat, korkokengät, lenkkarit, työcrocsit) ei ole mennyt jalkaan enään 1,5kk.. Oon koon 41 varvasläpsillä mennyt säällä kun säällä... Mulla kanssa tullut 22kg lisää. Mielialanvaihtelut Mulla myös nyt viime päivinä ollut yleisiä.. Tämän vuoksi (ja monen muun..) mää oonkin linnottautunut kotiin. Enkä poistu muualle kun synnärille enää

Löysin äitini äitiyskortin mun odotuksen ajalta. Oon koko ajan luullut että oon syntyny 42+0.. Mutta kortista paljastui että oonkin syntynyt "jo" 41+2 tämä olisi siis mulla nyt tiistai ....oon kyllä koko ajan ajatellut että tää syntyy keskiviikkona saapa nähdä!

 

Tsempitykset teille isomahaisille vielä. Tosin nauttikaa siitä vauvamahasta, mua näet tänään onniteltiin raskaudesta kun kävin kävelyllä kun tuo maha on vielä tooosi iso

Itse olen ajatellut pari ensimmäistä viikkoa rauhoittaa pelkästään vauvalle. Varsinkin 3. ja 4. päivä kotosalla kannattaa pitää vieraat loitolla. Mulla ainakin maito nousi noina päivinä kohinalla ja rinnat oli pakahtua ja vähän lämpökin nousi, ei mikään vieraiden kestitsemisolo.

 

Te joillla vauvat nukkuu omassa sängyssä syötättekö istuen vai maaten?

Kohtua supistelee ja buranaa tai panadolia otan tarpeen mukaan. Jälkivuoto isoja hyytymiä kerran päivässä ja vähempi muuta joten sen tulo kipristää kyllä... Eppari ei vaivaa, laitan bebanthenia siihen jotta arpi pehmenis. On kyllä täysin näkymätön koko haava. Todella hyvin ommeltu.

Mä olen unohtanu pyllyn ilmastoinnin ja saanu pussit hautumaan. Kestovaippoja täyttt vaihtaa tiuhempaa ja ilmakylvettää enempi. Mulla ei oo vielä villahousuja käytössä kun en haluisi ton kakan kanssa tuhraa niitä..
mut noi villikset vois olla paremmat kyllä ton vaihtovälin ymmärtämisen hahmoittamiseksi tai sitten en anna mennä niin märäksi vaippojen yksinkertaisesti

Voi pikkumyy ja hemutus oliko joku muu (?) niiiiin kovin odottelen teitin pieniä.