Kesäkuun Kastehelmet 2012 **HUHTIKUUSSA**

Aanna täällä myös kärsitään mielettömästä väsymyksestä. Mitään ei jaksaisi tehdä. Kyllä tämä raskaus on ollut fyysisesti raskaampaa kuin kakskymppisenä. Vaikuttaa sitten myös omaltaosaltaan henkiseen puoleen. Välil olo jotenkin masentunut. Joka johtuu ehkä osittain siitäkin kun ei saa aikaiseksi mitään väsymykseltään. Ikää kohta 36 ja edellisestä odotusajasta jo 6 vuotta aikaa. Ikä Varmaan tekee tehtävänsä tässä kohtaan ja ehkä myös se että tämä neljäs odotus eikä siis kroppakaan enää ole samassa kunnossa kuin nuorempana. Olen viimeiset 5 vuotta kärsinyt selkävaivoista on pullistumaa ja kulumaa. Ihme kyllä nyt odotusaikana selkävaivat ovat helpottaneet eivätkä ole vaivanneet yhtään. Kaikkea muuta vaivaa sitten onkin sen edestä.

Muumimamma Älä tressaa kiloista ja syömisestä. Ei 13 kiloa ole paha ollenkaan noihin viikkoihin nähden. Mulla tuli aikoinaan ensimmäisestä 25 kiloo ja toisesta 35 kiloo painoo ja se on paljon. Eikä johtunu paino siitä et oisin syönyt liikaa tai epäterveellisesti. Keräs vaan nestettä niin pirusti. Ja kolmannesta tulikin sitten vaan 15 kiloo. Ja samoihin varmaan taas mennään. Nyt tullu 10 kiloo. Joten huoletta voit syödä mitä tekee mieli. Kyllä ne kilot sitten jossain vaiheessa karisee. Painon nousu on kans niin yksilöllistä raskauden aikana ja hormoonit vaikuttaa myös painon nousuun.

Tiistaina piti olla nvl lääkäri mutta terkka soitti mulle kahenaikaan päivällä et lääkäri ei ookkaan paikalla. Kiva kiva. Tiiättekö et otti päähän ku olis voinu sitte ihan aamusta soittaa.
Mun oli kuitenkin pakko saada jostain sairaslomalappu kun en pystyny töihinkään lähtee.Arvaatte vaan et tohon aikaan ku yrittää saada lääkäriaikaa samalle päivcälle ni on sulamahdottomuus. Työterveydes ei enää yhtään aikaa. Päivystykseen ei oteta kun ei oo akuuttiasia. Ei siinä sitten auttanu ku yrittää saada yksityiseltä puolelta aikaa. Yhden ajan sain vanhemmalle gynikselle. Joka lähetti mut synnäril käymään äippäpolin päivystykseen. Siel sit meni 2 tuntii aikaa, ensin tunti käyril ja sen jälkeen odoteltiin lääkärii. Pienellä kaikki hyvin. Oli raivotarjonnas ja jo alhaalla mutta ei kiinnittynyt. Sen verran supparit on asiaa tehny et kohdunkaula oli lyhentynyt 2,5 senttiin ja oli pehmee. Painoarvio 1900g. Laittoi mulle sitte saikkuu äitiysloman alkuun asti. Että näin siinä sitten kävi.

Nyt vaan tarttis pikkuhiljaa voinnin mukaan ruveta tätä huushollia laittamaan. Mutta kun ei jaksaisi. Mistä sitä sais virtaa.

Ulkona on niin kauniskeli et niin tekis mieli lähtee ulkoilee mut käveleminen ei tosiaan onnistu kipujen takia nyt.

Nona ja Rymyiita 31+2

 

Poikkka Hyvä, että sait 10 liikettä laskettua! :heart: Saat olla rauhallisin mielin sen asian osalta..

Muumimamma Täälä on kans iskeny päälle ihan hillitön VäsyJakso!?! Aiva masentaa ku ei mitää meinaa jaksaa.. :stick: Sitte ku oon vähä "tyhmä" ku en anna ittelleni lupaa nukkua päivällä.. :ashamed:
Ja, mulla on kans morkkis omasta kropasta! Oon itseasias yllättyny, että näin kävi. Koska ennen raskautta en osannu edes kuvitella, että se olis mulle näin iso juttu. Oman peilikuvan kattominen vaa ällöttää, varsinki jos sattuu vilkasee itteensä ennen saunaan menoo! Ah mitkä ihanat Selluliitti reidet!!! :x Juuriki noi reidet on sellanen mikä mua vaivaa, ei niinkää mahan koko.. Mutta välillä tulee tosi paha olo siitä ku ihmiset sanoo, että "Apua, ootpa sä jo iso"! Joo, kiitos tästä! Mielestäni mun maha ei oo edes iso, ku sf menee hieman alle keskikäyrän! Anteeks pieni purkautuminen..

Synnytystä en oo millää lailla suunnitellu. Esikoista ku odotetaan nii ei oo minkäälaista tietoo edes mitä tuleman pitää.. Ja, oon vaa ajatellu, että sitä asiaa ei voi millää lailla hallita, se menee just niinku se menee. Luotan vaa synnärin porukkaan!

Synnytysvalmennusta Meillä on neljä kertaa. Kaks on ollu, hyvin samoilla linjoilla ku Embyllä, ja seuraavalla kerralla mennää lapsen hoitoo ja neljänne kerran aihetta en muista. Nää neljä kertaa on ensisynnyttäjille. Sitte on kolme muuta kertaa joka on kaikille odottajille. Niis paneudutaan parisuhteeseen, raskauden aikaseen liikuntaan ja sitte oli sellanen missä esitellää meidän paikkakunnan palveluja ja etuuksia lapsiperheille. Synnärille ei oo tutustumiskäyntiä, virtuaalisesti voi netis käydä kattomas jos haluaa..

Emby Miks jäi synnytyksestä huono fiilis? Mulla ei muuten jääny, mutta synnytysvideoo kattelles mua häiritti hirveesti alastomuus.. :ashamed: Ehkä sitte siinä tilantees sitä ei kerkee ja huomaa edes ajatella, mutta, nyt ku ajattelen asiaa, niii-i..

Iiiiks, mulla on tänään hammaslääkäri! Ja mua kiinnostaa niinku kivet pihalla!! :kieh:

 

PikkuMyy, juu, se alastomuus muaki pisti oikee sapettaa Ja en mä tiedä mikä siinä.. jäi vaan sellanen olo, et synnytys ei ole millään tavalla kaunis tapahtuma. Ja toi perätila mulla varmaan kummittelee aikalailla..

Niinjuu, ja meilläkin on syntymän jälkeen vielä nelisen kertaa perhevalmennusta!

 

Meitä on siis muitakin väsymykseen hyytyneitä Mua vaan tosiaan alkoi jo vähän hirvittää, kun olen huomannut laskua mielialassa tämän kotiinjäämisen jälkeen. Sinänsä en kyllä jaksaisi olla töissäkään, mutta ehkä en vain ehtisi murehtia niin paljon. Kai ajattelin, että jaksaisin siivota kämppää kuntoon ja laittaa kaikkea valmiiksi vauvaa varten, mutta totuus on, että retkotan sohvalla raatona ja en meinaa jaksaa arkeakaan pyörittää. Kun lapset ovat paljon kotona, hommaa ja siivoamista riittää. Tänään menin kauppareissulle heti aamulla, ja joka askeleella jotain kipua, huimausta, heikotusta. Huono aamu! Eilen taisin juuri kehua, että aamupäivisin olen energisin? En muista.

Synnytystä en ole erityisesti suunnitellut. Muistan, kun odotin esikoista, perehdyin kyllä synnytyksen vaiheisiin ja kivunlievityksiin ja päätin, että otan lievityksiä vastaan Siinä se. Synnytys ei edennyt ihan kuin olin ajatellut, siis vedet menivät mutta suppareita ei tullutkaan. Ajattelin sitten, että tämä meni nyt näin. Eräs tuttavani odotti esikoistaan ja halusi lääkkeettömän synnytyksen ja olikin tosi pettynyt, kun oli niin kipeä, että ottikin sitten epiduraalin. Ehkä kannattaa ajatella, että ei tiedä, mitä edessä on ja toimii siinä tilanteen mukaan.

Toisessa synnytyksessä päädyin kuitenkin ottamaan spinaalin, vaikka supistukset siihen asti olivatkin olleet siedettäviä (7cm auki). Mulla nuo kivunlievitykset (epiduraali ja spinaali) ovat sitten nopeasti avanneet loputkin sentit, ja olen päässyt ponnistamaan n. tunnin kuluttua (vaikka esikoisen synnytyksessä epid. laitettiinkin vajaa 3cm auki tilanteessa!). Tämän vuoksi toivon tässäkin synnytyksessä puudutetta jossain vaiheessa, jos menisi vaikka saman kaavan mukaan sitten! Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Sen enempää en ole suunnitellut.

Muumimamma: mäkin söin eilen karkkia, ja varmaan syön joka toinen päivä Olen yleensäkin melkoinen karkkihiiri, mutta ehkä kilot nyt sitten kertyvät eri tavalla kuin normaalisti, kun en liiku niin paljon. Mulle on tullut painoa nyt jotain 12kg, ja lisää tulee vielä. Edellisissä raskauksissa tuli n. 15kg, josta 8kg jäi sairaalaan ja paria kiloa vaille kaikki karisivat n.parissa kuukaudessa. Pari viimeistä kiloa ovat lähteneet vasta imetyksen loputtua. Mutta nyt tosiaan mun lähtöpaino oli 5kg enemmän kuin aiemmissa raskauksissa, koska lihoin edellistalvena

 

..suurta väsymystä täälläkin! Mä jo ajattelin, et HB olis matalalla, mut että te muutkin ..mä tänään tajusin, et mä en käy enää öisin pissalla juonkohan liian vähän? :ashamed: Ja tähtiä näkyy välillä, ko nousee jostain.. hmph : /

 

Emby Nostahan vesikannu pöydälle ja JUO! Mäki meinaa oon ihan vallan taas unohtanu juomisen, mutta tällä viikolla oon skarpannu..! Vaikuttaa oloon tosi paljo!
Nii, ja oli meilläki viä synnytksen jälkeen valmennuksia, varmaa kans se neljä.. Voi taivas tätä muistia! :saint:

Hei kuinka te joita turvottaa?? Millä kotikonsteilla ootte saanu sitä hillittyä?? Mä oon ahkerasti koittanu juoda ananasmehua ja muutenki juoda.. Nostaa jalkoja joka välis ylös, mutta.. Ei sitä kerkeis koko päivää maata jalat ylähällä.!

Tuntuu toi väsy ilmeisesti kuulua tähän vaiheeseen, ku kaikki on ihan finaalis.. Jotenki lohduttaa, että en oo ainoo! ..mulla ainaki maanantaina hb oli 126, eli ei ainakaa siitä pitäis johtuu..

 

Mupelo saa nähdä saanko minäkin sitten ottaa nuo liivinsuojat kohta käyttöön, lauantaina tulee 34 viikkoa täyteen. Toivon että tämä on merkki siitä että maitoa riittää vauvalle hyvin sitten synnyttyään!

Nona76 kiitos lohduttavista sanoista! Yritän kyllä olla stressaamatta ja ennemminkin nyt vain nauttia, ei ole vauvalle hyväksi jos stressaan. Olen kuullut monta kertaa että mikäli raskauden loppuvaiheessa stressaa kovasti niin se voi vaikuttaa vauvaan, eli vauva on itkuisempi synnyttyyään. Niin eiköhän nyt vain yritetä nauttia ja ollaa stressaamatta! :saint:

Pikkumyy87: määkin olen yllättynyt siitä kuinka vaikeaa oma keho on nyt hyväksyä. Olen aina aikaisemmin ajatellut että raskaana olevat naiset on niin kauniita ja naisellisia. Mutta nyt kun itse on tässä tilassa, niin ärsyttää kaikki selluliitit reisisissä ja takapulessa, oma kankeus ison vatsan kanssa ja seksiäkään ei oikeen tee mieli kun ei koe itseään mitenkään viehättäväksi ja sulavaliikkeiseksi. Vatsasta tykkään kovasti ja sitä tuleekin siliteltyä joka päivä. Mies ei pistä vastaan näitä kehoni muutoksia, yhtä kuumana se käy muhun edelleen!

Muumimamma_ 33+5

 

Jaahas, se ois saikkua maanantaista alkaen. Siihen loppuu työmatkailu. Mitään suurta hätää ei ole, vielä, mutta viisaampaa lopettaa ennen sitä tilannetta.

Tämän viikon hommat sanoin, et teen vielä vaikka ois terkkari mut jo eilen laittanu lomille. Tänään 'vain' 160km, huomenna sit 242km vielä... ja siis juu, pakkohan tuossa on taukoa pitää matkalla, jo ihan pissatauko ja sit kun joutuu lähtemään liian lyhyiden yöunien päälle ennen seiskaa liikkeelle ni on hyvä, et molemmilla reiteillä on just puolessa välissä huoltoasema.

Kyllä putos stressitasot kuulkaa kun pääsee tästä reissaamisesta eroon! Työhommia on vielä, pakko on opiskelijoiden suoritukset sun muut laittaa kuntoon, mutta silti. Ihanaa. Ja saan ipanan pois hoidosta, eilen just meni kahdesti hermot esikoisen hoitajaan, prkl. Ei oikein mene meillä kasvatusfilosofiat yksiin...


Nii juu, ja tää mukelo mahassa, hän istuskelee siellä nassu eteenpäin! Eli vahvasti perätilassa tällä hetkellä, onneks tilaa on vielä ja aikaa kääntyä. Jokohan se ymmärtäis järkipuhetta jos sille selittäis, et kannattais kääntyä sit parin viikon päästä. Puukkoa en kyl haluis, joten sais luvan kääntyä vielä.

Lounastauko lähenee loppuaan, käsittämätöntä ajatella että tää on tokavika ihan virallinen työpäivä pariin vuoteen!!! Työpöytä pitää käydä siivoomassa vielä yms. mutta silti. Vau. Muutenkin vajaa 8 vkoa jäljellä LA:aan, alle 2kk!

ventti ja mukelo 32+3

 

ventti: hyvä, että pääset saikulle! Kyllä nuo matkat ovat aika kurjia vatsan kanssa

Aika monella tuntuu vauva olevan vielä perätilassa / jalkatarjonnassa ja mulla poikkitilassa. Ehkä näistä vielä suurin osa kääntyy itsekseen! Toivotaan niin! Ainakin terkkari sanoi, että tällä mun vauvalla vaikuttaisi olevan vielä tilaa kääntyä.

Olen unohtanut kertoa, että ekaa kertaa bongasin vauvalla hikan eilen! Koska vauva on selällään tai jotenkin selkä mun selkää vasten/alaspäin, hikka tuntui aika vaimeana. Ehkä sitä on ollut aikaisemminkin, mutta on ollut niin vaimeaa, etten oo huomannut.

Ostin tänään kauppareissulla muuten imetysliivit. Jotain siis saatu aikaiseksi vauvaa varten Ehkä tämä tästä, pikku hiljaa.

 

Täälläkin ilmottautuu yksi väsynyt odottaja On kyllä niin rähmässä silmät ollu joka aamu ku herää ettei millään viittis nousta ylös. Tosin ei tässä kiirekään mihinkään oo ku on saikulla, mutta ei viittis koko päivää makaa sängyssä..

Liivinsuojukset mäkin oon joutunu ottaa käyttöön jo ajat sitte. Siis tää esimaidon tulo on ihan hillitöntä. Jos mä vähänkin istun lysyssä ja rinnat vähän painuu nii paita on iha märkä tosta eestä. Onhan se kiva et sitä tulee, mut ku riittäs vielä pikkuselleki ku aika koittaa.

Turvotus sen kun vaan jatkuu.. Ehkä tää on ihan normaalia jos rupee äkkiturpoomaan jossai välissä loppuraskautta? Tarkistutin kyllä kaikki nii ei pitäis raskausmyrkytyksestäkään olla kyse, mutta pitääpi tarkkailla vielä. En tiiä millä saisin sen laskemaan, oon vettä juonut kyllä ihan älyttömästi ja lääkäri käski juoda kanssa, mutta sitte se piinaava vessassa ravaaminen sen takia... :|

Synnytyksestä.. Mua pelottaa, siis ihan rehellisesti.. Oon ensiodottaja ja suhteellisen nuorikin vielä. :/ Mä en tiiä asiasta yhtikäs mitään ja kauhulla ootan sitä päivää et joudun lähtee synnyttää. Onhan mulla kyllä 10.5 perhevalmennusta missä kerrotaan synnyttämisestä, ehkä se sitte voisi helpottaa tätä asiaan suhtautumista. Ehkä se et se sattuu pelottaa eniten. :S

Ootteko päässy tutustumaan omaan synnäriinne?

Tässä oon ollu sairaslomallaki 26.3 lähtien ja äitiysloma vasta 9.5. Tosin sairaslomaa on vain 23.4 asti, mutta lääkäri povaili lomaa kyllä ihan äitiyslomaan asti. Mulla ei oo ku aikaa miettii tota synnytystä kamalaa..

Näin ne viikot vieriii

-Tea ja Pikku Prinsessa 32+0

 

Esikoisen aikaa näillä viikoilla kärsin jo aika moisesta turvotuksesta. Nyt turvotus on pysynyt suht hyvin aisoissa. Juon reilusti vettä (2-3 litraa/pv) tasaisesti päivän aikana, koitan välttää suolaisia ruokia sekä yritän liikkua ja lepäillä sopivassa suhteessa. Tein tuossa jokunen aika mielenkiintoisen havainnon eli jos liikun kauheasti päivän aikana eli olen jalkojen päällä, niin silloin jalkoja turvottaa huomattavasti enemmän.

 

Ventti ja muut joidenka vauvelit ovat vielä perätilassa. Että ehtivät kyllä kääntyä. Mulla aikoinaan tyttö oli poikkitilassa vielä 34+ ja 37+ vasta kääntyi raivotarjontaan. Joten toivotaan että teidän pikkuiset vielä omin nokkineen kääntyvät oikeinpäin.

Synnytyksestä on viimeaikoina täälläkin mietityttäny. Lähinnä pelko siitä et tulee nopsakkaan sitten ku tulee. Kuopus oli 2 viikkoo yliaikanen. Ja kun sitte lähti tulee ni tuli vauhdilla. Just kerittiin synnytyshuoneeseen ja poika oli 3 ponnistuksella maailmassa. ja tämä kaikki supistuksineen kesti vaivaset 1.5 tuntii. Et pelkään myös tän kohal et tulee vauhdilla. Mitään kivun lievitystä en aio tälläkään kertaa käyttää. Esikosta aikoinaan otin epiduaalin joka teki mul halvausoireen. En päässyt sängyst omin avuin ylös enkä pystynyt menee mihinkään ite ennenku reilu vuorokaus synnytyksen jälkeen. Jalat vaan ei toiminu. Kakkosesta mun piti saada kohdun kaulan puudutus mut en kerinny sitä saamaan. Ja hyvin meni. Ilokaasun voimin vaan koetan nytkin pystyy oleen. En oo koskaan näin paljon synnytystä jännittäny ku nytten.

Pikkumyy turvotukseen ei taida olla poppaskonsteja tuon enempää. Mulla tosiaan kahest ekast raskaudest oli mielettömöt turvotukset johon mikään ei auttanut. Vaikka kuinka join ja join ja ananas mehukin tuli tutuks. Mun turvotukseen ei vaan mikään silloin auttanut. Toivoittavasti sä saat turvotuksen vähenemään. Koitappa lorauttaa ananasmehun joukkoon loraus greippimehuu ja vettä. Tällaista juomaa join kesähelteillä kuopusta odottaessa. ja välil nyttenki.

Tänään olen siivoillut pikkusen, mut edelleen kämppä hujanhajan. Mitenkä sitä sais oltuu ressaamatta. Olen yrittäny hokee itelleni et vähäsen kerrallaan ni kyl se siitä pikkuhiljaa. Muttakun tarttis pyyhkii pölyi ja pestä lattiatkin jne..
Ja vissiin tarttis tota ruokapuolta ruveta miettiin ja hakee poika päiväkodista ihan pian.

 

Jalkojen turvotusta helpottaa tukisukat tai sukkikset. Mulla jalkoja turvottaa ilman raskauttakin toisinaan, joten pidän tukisukkiksia joka päivä. Kauhistuttaa, että kuuma kesäkin ehtii koittaa ennen vauvan syntymää, mulla mustat paksut tukisukkikset sit aina vaan jalassa, huh!

Muu turvotus voi sitten lisääntyä paikallaan olemisestakin. Mulla oli joskus puolivälissä raskautta turvotuksia enemmän, en tiedä miksi. Nyt on mennyt paremmin, mutta sinä päivänä, kun jouduin istumaan autossa pitemmät matkat, iski turvotus ihan joka paikkaan, onneksi vain lievästi ja ohimenevästi. Hyvä, että sain sormukset sormesta pois.

Mä juon myös tosi paljon, varmaan kolmisen litraa päivässä. Ihan jo siksikin, että janottaa! Toisaalta, kun vauva on poikkitilassa, ei yöllä tarvitse käydä vessassa kuin pari kertaa. Muistelen, että kun edelliset ovat olleet raivotarjonnassa, olen ravannut kolme kertaa vessassa per yö jo tässä vaiheessa...

 

Turvotuksesta mulla kanssa ollut nilkat jo noin 1,5 viikkoo turvoksissa. Turvotusta on jo heti aamusta, mutta vähemmän. Toissa iltana oikea nilkka oli aivan järkyttävän kokoinen. Eilen aamulla oli hieman pienentynyt, mutta jo parissa tunnissa taas valtavan kokoinen. Illalla sitten mies huomasi, että mun oikea pohjekin on aivan turvonnut. Tänään oli taas tuossa pari tuntia sitten kun heräsin (miten niin tulee nukuttua myöhään) niin hieman vähemmän turvotusta, mutta nyt taas tuntuu kuinka turpoaa kauheaa vauhtia.. oikein särkee.. Onkohan tällainen toispuoleinen turvotus kovin normaalia? Vasen jalkakin siis hieman turvoksissa, mutta ei mitään oikeaan verrattuna.

Tuntuu vaan hölmöltä soittaa taas neuvolaan, just viime viikolla kävin siellä epäiltyäni raskausmyrkytystä ja kaikki oli ok. Tietysti eilen taas erehdyin diagnosoimaan itseäni netin avulla ja sitten iski jo paniikki, että olisiko jotakin laskimotukosta tai jotain, mutta en sitten tiedä..

ainiin.. ja toinen kummallinen oire, mikä on ilmaantunut kahtena edellisenä päivänä.. kun olen kävellyt suhteellisen normaaliin (hitaasti) vauhtiin, niin yhtäkkiä on alkanut vähän niinkuin pistämään oikealle alavatsaan. Voisin kuvitella, että supistus tuntuisi sellaiselta, mutta vatsa ei tunnu silloin yhtään kovemmalta kuin muulloinkaan.. mistähän siis voi olla kyse? Kipua on kestänyt muutaman minuutin kerrallaan ja oikeastaan loppunut vasta kun olen pysähtynyt kunnolla. Kivun aikana pystyy matelemaan hyvin hitaasti eteenpäin, mutta ei todellakaan liikkumaan normaalisti.

PikkuistaOdottava + pikkuinen prinsessa 31+4

 

PikkuistaOdottava: Oisko jotain kohdun kannattimien venymiskipua?

 

Voi saakeli kirjotin kauheen pitkän litanian ja kaikki katos ku pieru saharaan :kieh::stick:

Mutta lyhennetty versio. Täällä kans väsymystä, suonen vetoa jaloissa, liitoskiipuja yskiessä, aivastaessa ja sängyllä kääntyessä

Ja ODOTAN KYLLÄ äitiysloman alkua tämän väsyn takia + se että tällä toimistoistumisella takapuoli puutuu ihan hervottomasti kun eturepussa on tälläänen paino : / No tasan kaksi viikkoa, vika työpäivä 3.5. Sit alkaa mammis :heart:

PikkuMyy ja kikko 32+5

 

neuvolas käyty ja 2vko päästä uudelleen..
kaikki ihan ok.
alkaa olee jo sellanen fiilis et en ees odota enää et vauva kääntyis..
viihtyy perätilas vähän liianki hyvin..
synnytystä en sen ihmeellisemmin mieti.. ku ei oo tietoa mitä tulee käymään selvinee sit rv.36-37 tai viimeistään ku o H hetki

väsy on iso nyt vaan toivoo et aika menis nopee ja se siitä
kaikki valmiina, joten 5vko päästä tervetuloa maailmaan..syliin tuhisemaan :heart:

eilen tuli kipeitä supistuksia mut onneks meni sit ohi..

aikas kovaa ronkkivat masuu tänää neuvolas ihan kipeetä teki...ny on vähän koskenu sit masuu mut kaipa se kohta ohi menee...

valmennukseen oisin päässy mut enpä halunnu koin sen viimeeks ihan turhaksi..

Taistis ja pikkuneiti 32+4 :heart:

 

Tänään verenpaine ollu ihan normaali onneksi, huomenna sokerirasitus ei taida olla kovin miellyttävä ja vielä illaksi töihin sen jälkeen. Eilen sain lisää huonoja uutisia kun sairauteeni liittyvät verikoearvot oli huonontunu ja kortisonia jouduttiin lisäämään, ei hyvä juttu.
Joku puhui että olisi väsyneempi iän myötä, mulla ainakin tuntuu että on paljon väsyneempi ja huonommassa kunnossa kun ekassa odotuksessa josta onkin 6 vuotta kulunut, mut eipä ollut sairauttakaan sillon
teris 30+1

 

Täällä ajankuluksi tylsyyteeni |O teen listaa niistä pienemmistä jutuista mitä pitää vielä ostaa ennen vauvan syntymää. Teillä joilla on jo lapsia, niin oletteko kokenu että suppoja on ollut hyvä olla kotona varalta jo vauvan kanssa kotiin tullessa? Olen pyrkinyt olemaan ostamatta kaikkea mitä ei ole ihan välttämätöntä olla ja sitten kun vauva on syntynyt niin käydään ostamassa sitä mitä tuntuu että tarvitsee. Mutta ensisynnyttäjänä sitä ei ehkä osaa ihan kaikkea arvioida etukäteen.

 

Supoista: periaatteessa supoissa taitaa olla 4kg kiloraja? Osa vastasyntyneistä tuon toki painaakin, mutta itse en ehkä ihan alkupäivinä uskaltaisi alkaa lääkitä vauvaa vaan kiikuttaisin lääkäriin, jos sitä oikeasti jokin näyttää vaivaavan. Toisaalta osa vauvoista on itkuisia, kuten omani ovat olleet, mutta se on melko yleistä. Ei sitä uskaltaisi supolla kyllä itse kokeilla, että helpottaako. Toisesta lapsestani sanoivat kätilöt osastolla, että taitaa olla kanniskeltavaa tyyppiä. Ja olikin. Molemmat ovat jo sairaalasta alkaen itkeneet melko paljon hereillä ollessaan. Tähän varaudun nytkin, ei muu auta

 

Eilen käyty neuvolassa, selvis et vauva on perätilassa. Katotaan kahen viikon päästä tilannetta uudestaan ja jos ei oo kääntyny niin saadaan kuulemma lähete sairaalaan et koittavat kääntää. En oo yhtään huolissani, onhan tässä aikaa kääntyä. Ihanaa oli kun näki taas pienen ojentelemassa koipiaan, vaikkakin vaan hetken <3

Täällä kans ollu eilen ja tänään vihlontaa oikealla alamahassa, alko töitten jälkeen ja tuntuu vaan kävellessä/seisoessa. Liekö sit kohdun kasvukipuja..?

Hieman alkaa jo olla raskas olo tän massun kans, onneks ens viikko enää normi työviikko sit vähän erilaisia työpäiviä ja mammaloma sen kun vaan lähestyy.

Rubiini 31+6

 

Muumimamma, ja muut, Eiks noissa lääkkeissä (supoilla varmaan tarkoitat kipulääkkeitä vai todistanko tyhmyyttäni?) oo joku ikärajakin? Siis että saa antaa ilman lääkärin lupaa? Muistelen että meille ohjeistettiin ettei alle 3kk ikäiselle vauvalle saa antaa mitään lääkkeitä kysymättä neuvolasta/lääkäriltä. Meillä kipulääkkeenä on ollut panadolin nestemäinen, maistuu hyvälle ja helppo antaa pienellä ruutalla suoraan suuhun. Tietysti jos kyseessä on joku oksutauti niin hankalahan se on saada annettua tai pidettyä sisuksissa, sitten suppo parempi vaihtoehto.
Jos jotain apteekkitavaraa suosittelen hommaamaan niin tottakai d-vitamiini tipat (3viikon ikäisenäkö ne aloitettiin?) ja maitohappobakteeri tipat, hyvät jos masu vaivaa. Meillä tais noi rela dropsit olla ekoina kuukausina tytöllä käytössä kun kakka irtos vaan kerran viikossa ja masu pipi.
:attn: Maitohappobakteereista on kahdenlaista mielipidettä: Jonkun koulukunnan mielestä maitohappobakteereja EI pitäis antaa vauvoille koska se voi estää vauvan "oman tuotannon".

Synnytyksestä ja alastomuudesta, kyllä se tavallaan häiritsi siinä reva levällään olla pällisteltävänä mutta uskokaa tai älkää, ne hoitajat ja lääkärit ovat nähneet kyllä "semmoisia" ennenkin. ja tuskin miehellekkään se on ihan outo paikka Mies jopa uskals vilkaista kun tytön pää oli puoliks pihalla, ei ollut kuulemma kaunis näky
Itseä pikkasen piinas se, että paskathan siinä tuli alle :ashamed: Ei nyt ollut kiva kun ukko siinä vieressä, tikistäppä sitten vauvaa ulos ja samalla tuntuu kun muutakin tulee.. Mutta mieskin totesi että ei hän odottanutkaan että se mikään siisti, kaunis ja suloinen tapahtuma olisi.
En tiedä oisko sitten jostain pienois peräruiskeesta mitään apua? Ja kuin sitä osaa tyhjentää, jos kerkee edes moista miettiä, oikeeseen aikaan ettei synnyttäessä tavarat tule alle.

Lihomisen kanssa olen ollut suht sujut.. Esikoisesta tuli n.20kg ja nyt siihen lisäks tullut 10kg. 30kg laardia alle kahdessa vuodessa :/ Ei kiva mutta kyllä noista vielä eroon pääsee
Enemmän oon huolissani kunnostani, en nimittäin pärjäis yhtäkään työpäivää tässä kunnossa mitä nyt olen.. (työpäivääni saattaa sisältyä pahimmillaan 10-20km polkupyöräilyä oli keli kuin keli ym.) Viimeksi olen töissä ollut päälle vuosi sitten kun jäin sairaslomalle ennen esikoisen äippäloman alkua.. huih. Kuntoilua tiedossa syksyllä :/

Voikaahan hyvin :kiss:

Peikko ja Otus 31+0 (tai ihan just 31+1 )

 

Muumimamma: Mä muistelisin kanssa, että noissa lääkkeissä on tuo 3 kk ikäraja eli ei saa antaa mitään ilman lääkärin lupaa. Jäin miettimään tuota jo eilen illalla, mutta tuo ikä oli hieman hakusessa. Nestemäistä panadolia täälläkin on käytetty, tosin alkuun tais olla suppoja, mutta en oikein tykännyt niitä käyttää. D-vitamiinit aloitetaan muistaakseni 2 vko iässä ja ainakin me saatiin eka puteli neuvolasta.

(.) Eilen tuli piipahdettua neuvolassa. Kaikki on kunnossa. Sf-mittakin oli palannut takaisin omalle käyrälleen ala- ja keskikäyrän välimaastoon, joten ei huolta senkään suhteen. Vauva on edelleen pää alaspäin ja terkka meinas, että on sen verra hyvin asettunut ettei sieltä enää nouse heittämään kuperkeikkaa. Neuvolalääkäriin sitten vajaa 2 vko päästä ottamaan selvää onko alakerrassa tapahtunut muutoksia noiden ihanien suonikohjujen lisäks.

Mupelo ja sintti rv 34+4

 

perjantai perjantai wohoooooo!!! 6päivää töitä ja sitten ah saa kotkottaa ja kotkottaa mitä haluaa.

panadol on täällä perheessä heti nestemäisenä. Se annostellaan painokilojen mukaan ja pienellä annokset niin pieniä että ne saa helposti annettua pienissä erissä. Suppojen imeytymisestä ei ole takeita ja esimerkiksi aikuisia ei meidän sairaalassa hoideta millään supoilla enään. Tuubilapsille me kyllä tuikitaan suppoj toimenpiteen jälkeen ja ihan siitä syystä, että panadolia ei ole niin pieniä annoksia suonensisäisenä lääkkeenä meidän osastolla.. Nukutusten jälkeen ei heti suun kautta saa antaa siis mitään. Tosiaan ihan pikkaisen kiikutan kyllä ekaks lääkärille ennenkuin ite troppaan yhtään mitään. d-vitamiini ja levolac pullot ostan kanssa valmiiksi

alastomuus on tosiaan äidin henkilökohtainen piina synnytyksessä. Useita erilaisia alapäitä nähneenä leikkaustasolla erikoisissa asennoissa ei herätä yhtään mitään ajatuksia. Kuten joku mainitsi niin se on todella sitä työtä ja ajatus on täysin siinä vauvassa kätilöllä/gynekologilla eikä ne ehdi miettiä miltä kenenkin karvoitus nyt näyttää. Intimeettisuoja siinä häviää äidiltä täysin ja on toimenpiteen kohteena ja siitä kannattaa puhua neuvolassa/synnytyksen jälkeen jos jäi kalvamaan.

Voimia teille uupuneille, kolottaville, suoniavihloville kumppneille.Antakaa itsellenne lupa levähtää, istahtaa, nukkua ja kokea kaikki tunteet mitä tulee vastaan. Mä odotan, koska täällä mun hymyni vielä hyytyy. Voin osallistua valittamiseen ja todeta, että 1tbl obsidania sai peräpukamat heti vuotamaan ja perseen niin kipeeksi, että mä en niitä hitto voi syödä. Laitoin eilen persilijat kasvamaan ja niitä sitten kourallinen päivässä lärviin. Nestemäistä rautaa vetelen, mutta se ei tee yhtään mitään hb arvolle.

Sandrastiina ja Mini 30+4

 

Väsymys ja voimattomuus vaivaa tosiaan täälläkin. Onneksi olen saikkarilla niin saa levätä silloin kun tarvitsee. Täällä kotonakin hommaa tosiaan riittäisi, kun pitää hoitaa pyykit, siivoukset, ruoanlaitot, lasten harrastukset ym. ym. Teen sitä mukaa kun jaksan ja aina välillä lepäilen sohvalla ja nostan jalat ylös.

Turvotusta on mullakin aina raskauksissa tosi paljon ja se vain pahenee loppua kohti. Verenpaineet ym. on aina olleet hyviä eli mulla tuo ei liity mitenkään raskausmyrkytyksen vaaraan. Itselläni auttaa tukisukat/lentosukat (jalkaan heti aamusta ennen ylösnousua ja pois vasta nukkumaan mennessä) ja pari isoa tuopillista "ananascocktailia" (1/3 ananasmehua + 2/3 kivennäisvettä) päivässä poistaa nestettä mutta tuosta kivennäisvedestä saa tarvittavia aineita ettei tule nestehukkaa. Muutenkin kannattaa juoda vettä vähintään pari litraa päivässä. Mitkään mehut, kahvit tai limut eivät vastaa samaa asiaa. Vesi vanhin voitehista Aina tilaisuuden tullen kannattaa mennä makuulle ja nostaa jalat ylös (päätä ylemmäs). Se keventää heti oloa.

Itse en meinaa hankkia mitään lääkkeitä vauvaa varten etukäteen. Jos vauva vaikuttaa sairaalta, käydään ensin lääkärissä ja sieltä sitten apteekkiin hakemaan tarvittavia lääkkeitä. Mitä niitä turhaan varastoida???? Eihän ne loputtomiin säilykään eli jos vauva on perusterve, lääkkeet menee ihan hukkaan. D-tipat ym. hankitaan vasta siinä vaiheessa, kun niitä tarvitaan.

Synnytyksestä kirjoittelinkin jo jokunen kuukausi sitten. Minulla on vain hyviä kokemuksia takana ja toivon tietysti, että tälläkin kertaa kaikki sujuu hyvin ja luomusti. Tavoitteena on siis normaali alatie synnytys ilman mitään lääketieteellistä kivunlievitystä (ei epiduraalia, särkylääkkeitä, ilokaasua tms.). Sen sijaan toivon pääseväni ammeeseen avautumisvaiheessa tai suihkuun, jos amme on varattu. Hyväksi todettuja apuja ovat myös lämpimät kauratyynyt ja jumppapallo. Kakkosen olisin halunnut synnyttää jakkaralla, mutta se ei onnistunut vauvan koon vuoksi (kätilö kieltäytyi). Tällä kertaa haluaisin ehkä yrittää uudestaan. Painovoima tosiaan auttaa synnytyksessä huomattavasti. Mitä pidempään pysyy pystyasennossa, sitä nopeammin ja helpommin vauva laskeutuu. Selällään makuulta ponnistaminen on kuin työntäisi autoa käsipelin ylämäkeen... Toki olen avoin kaikelle mitä vastaan tulee. Olen varautunut myös siihen, etten näin 10 vuotta edellisten jälkeen enää jaksakaan fyysisesti yhtä hyvin. Toisaalta rauhoittuminen ja kivulle "antautuminen" oli se juttu viimeksikin eikä niinkään suuret fyysiset ponnistukset. Suurin pelkoni on, että jotain menee pieleen ja joudun sektioon. Luonnollisen ja ihanan tapahtuman vaihtuminen isoon leikkaukseen olisi suuri pettymys kaikin tavoin. Sillekään ei tietenkään mitään voi jos niin käy. Jos synnytys sujuu hyvin ja vauva voi hyvin sen jälkeen, toivon meidän pääsevän välittömästi kotiin. Sairaalassa makoilu ei houkuttele pätkääkään. Mieluummin lepäisin kotona omassa sängyssäni. Tiedän sen olevan Tyksissä mahdollista uudelleensynnyttäjälle, jos kaikki menee hyvin. Ensimmäisen kohdalla jouduin olemaan sairaalassa monta päivää. Toisen kohdalla lähdin synnytystä seuraavana päivänä kotiin. Nyt siis en haluaisi osastolle ollenkaan vaan suoraan synnytyssalista kotiin. Vauvan hoito, imetys ym. ovat jo tuttua puuhaa, joten en tarvitse niihin apuja. Lepoakin saan varmasti paremmin kotona. Oman ja vauvan voinnin mukaan siis mennään tämän toiveen suhteen.

Alastomuus synnytyksessä ei häiritse minua yhtään. Ensimmäisen lapsen kohdalla tietysti mietti sitäkin etukäteen. Tähän ikään mennessä on joutunut aika monta kertaa makaamaan alapää toisten nähtävillä (esim. synnytykset, neuvolalääkärit, gynekologit, bikinivahaukset). Se on tosiaan näille ammattilaisille työtä eikä siinä synnytyksen keskellä sitä ehdi miettiä itsekään. Ainakaan itselleni ei tullut mieleenkään missään vaiheessa itse tilanteessa. Eikä siellä nyt ihan nakuna olla vaan paita päällä. Periaatteessa tilanne on siis samankaltainen kuin gynekäynneillä. Tietysti synnytyksessä tulee useimmilla suolestakin tavaraa, mutta se kuuluu asiaan. Ei sitä oikeasti itse edes huomaa ja ammattilaiset siivoavat jäljet huomaamatta.

Barbbis 30+6