Koskakohan oon viimeks jotain kirjoittanut... en edes muista. Kiirettä pitää, esikoinen täytti 3 ja töissä aivan tappotahti päällä, todellinen loppukiri. 2½ vkoa tarttis mukamas vielä jaksaa... eikä ne työpäivät ees, mutta kaikki työt on tavallista kauempana nyt, eli saa istua autossa 160-240km per päivä kun eestaas ajelee. Ei oikein enää masu tykkää moisesta touhusta.
Loppuis jo....
Pari päivää tehnyt aika pahaa mahasta, suppareita jatkuvasti. Tähän mennessä ei olekaan ollut ongelmia, et kaipa niitä piti jossain vaiheessa sit alkaa hankkia. Tämän päivän iltakävely oli ainakin vikatikki. No, huomenna neukkulaan, jos ois oma terkkari paikalla ni vois oikein urakalla valittaa. Mahtaisko saada vaik jonkun matkustuskiellon?
Sairaalakassista ootte jutelleet... viimeks pakkasin siinä 2h ennen synnärille lähtöä. Eihän siellä mitään viisasta sit ollutkaan mukana, ei tainnut oikein enää järki luistaa.
Eipä se mitään haitannut, mies kävi kumminkin joka päivä vierailulla ja toi sitten tarkkojen ohjeiden mukaan kaiken tarpeellisenkin. Imetysliivejä suosittelen mukaan, viimeks mulla ei ollut olemassakaan yksiäkään, ja ne ois kyllä helpottaneet elämää jo osastolla.
Niin, ja joku kertoi, että välillä miettii mitä oikein on tekemässä (sorry, en muista nimeä :ashamed: ) ja kyllä niitä samoja ajatuksia tulee kakkosenkin kanssa. Joskus jo viikolla yks ja kaks taisin mainitakin samaa, ja yhä varsinkin tuon esikon tahtokohtausten iskiessä saattaa iskeä ajatus, et oliko tässä nyt yhtään mitään järkeä, selviääkö tästä hengissä, ja saako tän mahan palauttaa vielä?! Ja sit hetken päästä haluis vaan pikkutyypin jo tänne ulkopuolelle tuolta mahasta änkeemästä.
Vauvan tavarat yms. ovat meillä yhä kellarissa, enkä aio ees yrittää alkaa sitä hommaa ennen töiden loppumista. Tai no, pinnis on makkarissa esikon tavaravarastona, ei olla jaksettu poiskaan hetkeks kantaa, ja äitiyspakkaus on tulonsa jälkeen viettänyt aikaansa siististi olkkarin nurkassa tavarat pesemättöminä sisuksissansa. Eli toivon vaan, ettei ole turhan hätäinen tämä uusi tulokas, jos vaikka ehtis sille vaatteita pesemään ees muutamat.
Tää meni nyt oma-napailuks, pahoittelut. Pitää välillä päästä purkamaan kun tuntuu ettei tässä kaikessa hässäkässä ehdi lainkaan keskittyä koko odotukseen.
ventti ja kamu 32+1