Kesäkuiset 2022

Mulla ollu ekan mittauksen jälkeen yläkäyrällä ja nyt 34+x lähetään puuttumaan asiaan. Pääsen painoarvioo eli ultraa toukokuun aikana. Onhan tää vähän Mälsä, että maha on suurempi mitä pitäis olla.

Mut tähän vaikuttaa kyllä ihmisen oma ruumiinrakenne (pituus ja vyötärön ympärys) myös paljon, samoin kuin se onko kohtu kallellaan eteen- vai taaksepäin. Eikä tosiaan se mahan koko kerro kovinkaan paljoa mistään. Mut hyvä että pääset ultraan nii sittehän sen näkee että millä käyrillä noin suunnilleen siellä masussa kasvetaan.

 

Mulla oli 33 viikolla sf-mitta 30,5. Mut tosiaan ei varmaan merkkaa mitään sen kummempaa.

Mä oon ollut nyt jo pari viikkoa kesälomalla. Luojan kiitos jäin kun nyt jouduin pakkolepoon pariksi päiväksi. Tänään uskaltauduin kauppaan ja pikkasen supistelee taas... Tosin äitiyslomakin alkaa jo ensi viikolla. Nyt vaan toivoisin että vointi paranisi ja saisin tehtyä kaikki rästiin jääneet jutut.

 

Vieläkö @Pandi on koronassa? Oliko raju tauti? Itse olen toistaiseksi siltä välttynyt ja toivon todella, ettei tässä loppumetreilläkään sitä tulisi.

Mulla ei oo mitään tietoa tehdäänkö täällä meillä rutiinisti synnytystapa-arviointia. Itselleni varmaan tehdäön, koska olen äitipolin asiakas. Tällä viikolla onkin taas kontrolliultra.

Tulipas mieleeni, että tiheneekö neuvolakäynnit loppuraskaudessa? Muistelen, että esikoisen aikaan sai rampata neuvolassa vähän väliä. Nyt kuitenkin ollu 4-5vk välein käynnit ja seuraava tulossa kuukautta ennen LA.

Kiitos kysymästä - nyt voidaan jo paremmin, mutta edelleen oon tosi räkänen. Viime viikolla olin monta päivää huonossa kunnossa, onneksi sairaalalta vältyttiin Kaikki rokotukset alla, joten en tahdo ajatella, mikä olisi kunto ollut ilman… Nyt meillä onkin lapset sairaana, heillä onneksi tosin hyvin lievät oireet

Ensisynnyttäjillä on muistaakseni enemmän käyntejä kuin uudelleen synnyttäjillä, mutten yhtään muista, lisääntyykö loppua kohden - ehkä lähemmäs LA? Meillä molemmat lapset tullu ennen LA niin osa vikoista käynneistä on toki jääny väliinkin

 

Sf-mittaan vaikuttaa paljon myös mittaaja, jokaisella on oma ”käsiala”. Siksi seuranta on ylipäänsä järkevämpi/luotettavampi vain, jos mittaaja on aina sama… Ja kuten @hanba sanoi, tärkeintä ei oo mitta vaan sen kehitys

Mullei tokassa raskaudessa edes mitattu sf kuin ehkä kerran Siksi jäi sellainen olo, että onko toi edes niin tärkeä… Nyt on otettu joka kerta näin raskauden puolen välin jälkeen, mutten muista yhtään lukuja, kun en oo pitäny niin tärkeenä.

 

@Charrypie - 86 Täällä päin tehdään synnytystapa-arvio äitipolilla kaikille ensisynnyttäjille. Sisätutkimus ja ultra kokoarvioineen. Uudelleensynnyttäjille ei automaattisesti.

Saatiin edellisessä ultrassa vähän helpotusta omaan stressiin, pieni oli kuin olikin kirinyt vähän takaisin ylöspäin käyrillä, toivottavasti tällä tiellä pysytään. Seuraava ultra parin viikon päästä, ja siitä eteenpäin sitten loppuraskauden ajan parin viikon - viikon välein ultra ja sykekäyrät.

Mulla on viime aikoina ihan jatkuvasti ollut harjoitussupistuksia. Eivät enää liity pelkästään fyysiseen rasitukseen (joskin toki siihenkin, kun ei sitä 2-vuotiaan kanssa voi välttääkään). Lääkäri ei kuitenkaan ollut tästä huolissaan, joten olen vaan yrittänyt sitten aina pysähtyä hetkeksi ja odottaa että ne menee ohi.

Kätilön pelkopoliaikakin oli ja meni, ja oli vähän ikävä kokemus. Oltiin ihan eri aaltopituuksilla, ja käynnistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä.. Sain mukaani vain pahan mielen ja vielä pahemman mielen kun luin hänen kirjoittamansa tekstin, jossa oli ymmärretty monta kertomaani asiaa väärin...

Onpa kurjaa kuulla, että sun kokemus pelkopolista oli huono Sen olis kuitenkin tarkoitus auttaa eikä pahentaa pelkoa Toivotaan, ettei ole sama kätilö synnytyksessä, olisi tärkeää olla edes vähän samalla aaltopituudella

 

Meillä edellinen kontrolliultra äitipolilla oli 33+0 ja nyt näyttää kovasti siltä, että meidän kesäkuisesta tulee toukokuinen. Vauva oli isokokoinen viikkoihin nähden ja seuraavassa ultrassa parin viikon kuluttua sitten aletaan miettiä tarkempia tutkimuksia (lapsivesipunktio) ja oletettavasti myös synnytystapa-arviota.

Nyt on alkanut sitten mietityttää, että mitkä ne omat toiveet näillä spekseillä sitten olisi synnytystä koskien. Oma toive olisi ollut alun perin luonnollisesti käynnistynyt alatiesynnytys, mutta nyt kun aletaan miettiä lasta koskevia huolia ja jopa käynnistystä varhaisilla viikoilla, niin ne tuntuvat olevan niin kaukana siitä alkuperäisestä toiveesta, että melkein kallistuisin toivomaan sektiota. Itse en siis alun perin ole sektiota toivonut ensisijaisena vaihtoehtona, joskaan en sulkenut mahdollisuutta myöskään kokonaan pois. Varmasti parasta vain itsekin odottaa se pari viikkoa ja uudet tutkimukset, niin saan itsekin enemmän jäsenneltyä omia toiveita ja ajatuksia suhteessa siihen, mikä on lapsen kannalta turvallisin vaihtoehto.

Pelkään siis, että käynnistetty synnytys olisi riskitekijät huomioiden enemmänkin potilaskokemus kuin synnytys, kun köytetään piuhoihin, tungetaan lääkkeitä, eikä juuri mitään saa tehdä, kun liikkuminen on niin rajoitettua.

Onneksi sulla on vielä hetki aikaa miettiä asiaa. Vaikka sektio ei ollut alkuperäinen toive niin ei se oo yhtään alatiesynnytystä huonompi vaihtoehto Oman fiiliksen mukaan teidän paras edellä!

 

Ei se sf-mitta tosiaan kaikkea kerro. Mulla on ollu koko tämän raskauden ajan sf-mitta tarkasti keskikäyrillä, mutta ultrissa pienenpieni vauva. Vaikka tosiaan niinkuin monet jo sanoi, käsialasta kiinni molemmat, sekä sf-mitta että ultran arviot. Arvioita yhtä kaikki.

 

Mulla alkoi tänään äitiysloma! Ihan hullua, että on jo näin pitkällä!

 

Mulla oli myös eilen viimeinen työpäivä ja tänään alkoi myös loma virallisesti äippäloma alkaa kyllä vasta toukokuun puolella mutta vähän vuosilomapäiviä tässä pidän ensin, kuitenkin olin tyytyväinen et pääsin viime viikon sairasteluiden jälkeen vielä vikaksi viikoksi töihin ja työkaverit oli järjestäneet pienet läksiäiset Nyt tosiaan vähän outo olo kun ajattelee että ei tässä nyt ainakaan varmasti reiluun vuoteen tule mentyä töihin, jos ei jotain yllättävää tule. Taas se epätodellisen onnellinen olo et oikeastiko meillä on kohta vauva

Mulla toi sf-mitta oli muutama viikko sitten ihan mitä sattuu joten se jätettiin kokonaan merkkaamatta. Silloisten hengitysvaikeuksien vuoksi se otettiin puoli-istuvassa asennossa ja mittaaja oli eri kuin aiemmilla kerroilla. Tätä ennen oli mennyt tasaista omaa keskikäyrän ja yläkäyrän väliä, mut tässä viimeisimmässä oli tippunut sinne reilusti alakäyrän alle, joten todettiin ettei merkitä ylös kun ei ole luotettava mitta ja ensi viikolla onkin neuvola niin varmaan uusi yritys. Kuitenkin vajaa kk sitten oli ultra jossa kaikki oli hyvin ja vielä viimeinen ultra tyksissä toukokuun puolivälissä, joten oon luottavaisin mielin vauvan kasvun suhteen ja vatsan kasvun huomaa kyllä ihan viikottain peilistä ja vaatteistakin. Joten tosiaan samaa mieltä muiden kanssa, että tuo mitta ei aina kerro kaikkea ja olosuhteet pitäisi aina olla täysin samat joka mittauskerralla, että siitä mitasta voi vetää johtopäätöksiä.

Kaikille tsemppiä ja jaksamista loppuraskauteen Ei enää kauaa että saadaan pikkuiset syliin. Ens viikolla on jo toukokuu joten alan valmistelee kotia hiljalleen vauvan tuloon, vielä ei ole
oikein mitään tehty, mutta nyt alkaa olla sellainen olo et vois kasata ainakin pinnasängyn ja pestä liinavaatteet ja loput vauvanvaatteet. Esikoisen kohdalla oli kaikki valmiina varmaan jo 2 kk ennen (toisen kohdalta en muista) Nyt osaa jotenkin ottaa rennommin näiden kanssa. Myöskään mitään hoitotarvikkeita, vaippoja, tutteja jne. en oo vielä ostanut. Mutta nyt kun loma alkoi, pitäisi olla hyvin aikaa valmistella. Jos ei tule muutoksia niin sektio pitäisi olla reilun 5 viikon päästä, mutta saadaan tosiaan tarkempi päivä tietää ultrassa toukokuun puolivälissä. Vähiin käy jo odotusaika meillä kaikilla

 

Mitäs kaikille kuuluu?
Mulla alkaa äitiysloma tällä viikolla. Hurjaa miten aika juoksee.
Närästys on alkanut vaivata, mutta muuten ihan ok olo ollut.

 

Tänne ainakin kuuluu ihan hyvää, virallinen äitiysloma alkaa tämän viikon lopulla, mutta nyt olen jo saikulla. Vähän pitää toppuutella omaa siivous- ja kodinlaittointoa, että tulisi vähän myös levättyä ennen pienen saapumista.

Meillä tosiaan vauva saapuu näillä näkymin seuraavan 4:n viikon sisään, oma toive tietysti olisi, että sen 37 viikkoa saataisiin täyteen. Nyt menossa 34+2. Ensi viikolla tilannetta tarkastellaan seuraavan kerran äitipolilla.

Vauva kuitenkin liikkuu tosi aktiivisesti ja minullakin vointi on ollut tosi hyvä, niin yritän olla luottavaisin mielin, että kaikki menee hyvin. Välillä selkää on kyllä särkenyt, kun tullut vähän liikaa touhuiltua. Nukun edelleen yöt todella sikeästi, mikä on ihanaa luksusta täss vaiheessa raskautta.

Mites muilla sujuu odotus? Taitaa monella äitiysloman alku lähestyä!

 

Kiva kuulla miten teillä muilla raskausaika mennyt !
Itellä alkaa virallisesti äitiysloma 10.5 mutta nyt kans jo saikulla alko hoitotyö olemaan jo raskasta .
Muuten oon kans voinu hyvin mutta järkyttävä närästys vaivannut ja pahenee jotenkin aina iltaa kohti ..
neuvolalääkäri perjantaina vika ennen synnytystä laskettuun aikaan n.6 viikkoa

 

Täällä kans äitiysloman alku vajaan viikon päästä. Vaikka eipä se arkea mitenkään muuta, kun on hoitovapaalla jo muutenkin.

Täällä vointi ok. Liitoskipuja ja kolotuksia aikalailla, mutta kuulunee tässä vaiheessa asiaan. Pitäisi malttaa levätä enemmän, mutta on se kyllä hankalaa löytää levolle aikaa toisesta pienestä huolehtiessa.

Pikkuinen kasvaa edelleen ultran arvioiden mukaan pikkuruisena, ollaan palattu alakäyrille. Tilannetta siis seuraillaan tiiviisti. Toistaiseksi lääkäri sitä mieltä, ettei tarvitse käynnistää etukäteen, jos virtaukset ym. pysyy hyvinä. Laskettuun aikaan asti saa silloin aikaa käynnistyä itsekseen. Silloin aletaan käynnistellä, jos ei ole itse päättänyt syntyä.

 

Täällä äitiyslomaa kohta viikko takana. Tänään tasan 1kk laskettuun aikaan! Hurjaa! Sairaalakassi odottaa vielä pakkaamista tuolla nurkassa. Tens- laitteen ostin itselleni ja sen saisikin hakea postista. Hommattiin myös jumppapallo. Tarkoituksena on pyrkiä pärjäämään mahd pitkään kotona näiden apuvälineiden avulla. Toki tilanne voi olla ihan eri, kun tositoimiin päästään Vikoja pieniä hankintoja myös tehnyt vapun aikana torin kautta ja alkaisi olemaan kaikki kasassa. Nyt alkaa selvästi tulemaan malttamattomuus, kun haluaisi jo tavata pienen paljon miettii, että miltä näyttää ja onko perinyt vanhemmiltaan mitä piirteitä.

Meillä on kolme koiraa ja yksi karvakuonoista on alkanut vahtimaan mua silmä tarkkana. Seuraa ihan joka paikkaan, jopa vessan oven taakse tulee vahtimaan. Aamulla kun avaa silmät, niin ekana näkee koiran tuijottamassa harmi kun ei osaa kertoa, että mikä homman nimi on.

Ma on neuvola th+lääkäri. Pääsen kuulemaan painoarvion vauvasta ja käydään synnytystapa arvio läpi.

Supistuksia on selkeästi enemmän ja tuntuvat enemmän, kuin aiemmin. Äitiysfyssarilla kävin viime viikolla ja auttoi liitoskipuihin hetkellisesti. Vauva työntää kovasti jalkoja kylkiluihin ja pää tuntuu olevan tosi alhaalla ja painaa ikävästi virtsarakkoa. Yöt haastavia, mutta päivisin saa nukuttua 2h päikkärit heittämällä.

Tänään rv 35+4

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen! Kohta varmaan saadaankin ryhmän ekat vauvat

 

Tänne kuuluu myös hyvää ja aika samaa kuin muille. Loman alkuun viikko aikaa ja saisikin alkaa jo, oon taas alkanut nukkumaan huonosti, herään keskellä yötä pariksi tunniksi ja tämä kyllä verottaa sitten jaksamista päivän mittaan.

En oikein tiedä, miten päin vauva on, toivon kovasti, että olisi jo kääntynyt, ainakin oikealla ylhäällä tuntuu aina muljahteluja ja muuta jännää. Taitaa alkaa tila häneltä loppumaan! Nyt on vihdoin tainnut alkaa se ns. pesänrakennusvietti, koko ajan mielessä pyörii valmistelut ja hankinnat ja omat oikeat työt kiinnostaa jos mahdollista vielä vähemmän kun haluaisi puuhailla kotona

 

Olipa tänne tullu paljon viestejä! Niin kiva lueskella kaikkien kuulumisista. Vaikuttais, että kaikilla menee hyvin eikä oo ainakaan mitään isoja murheita nyt kellään. Hyvä niin.

Tänne kuuluu pitkälti hyvää myös. Meillä myös vauva tykkää potkia minua kylkiluihin ja painaa päällään rakkoa niin että välillä joutuu tosi usein käymään vessassa. Yöt on menny suht hyvin, pohjekramppeja tosin on usein. Vatsa alkaa myös tuntua painavalta ja eikä tunnu hyvältä esim. kävellä reippaasti pitkiä matkoja. Töissä on menny vielä ihan hyvin, mutta oon kyllä iloinen että ens viikolla alkaa äitiysloma ja pääsee laittamaan rauhassa kaikki loput jutut valmiiksi.

Tänään 33+2, ajatella että reilun kolmen viikon päästä vauva on jo täysiaikainen. En tosin silti usko, että täällä tullaan synnyttämään juurikaan ennen juhannusta. Luulen että mennään heittämällä laskettuun aikaan ellei tule jotain syytä käynnistää sitä ennen. Toivottavasti ei tule.

 

Täällä ollaan kesälomalla. 1.5 alkoi kesäloma, ja 10.5 alkaa sit äitiysloma (la 15.6). Puolitoista viikkoa flunssaa potenut, kovasti jo toipumaan päin. Vointi muuten ollut hyvä. Närästys mulla ollut helpompana pari viikkoa. Oon syöny pienempiä annoksia tiheästi, niin ehkä se kanssa auttanut.
On ollu mukavampi olla lomalla, kun sairaslomalla. Olin koko huhtikuun saikulla ennakoivien hyvin herkästi tulevien supistusten vuoksi. Edelleenkin herkästi supistelee pienessäkin rasituksessa, mutta sairasloman lepo on selvästi auttanut
Vieläkään en oo saavuttanu alkuraskaudessa olevaa painoa. N. 1 kg vieläkin miinuksella, ja tänään
rv 34+0.

 

Kiva lukea kaikkien kuulumisia!
Pesänrakennusvietti täälläkin vahvasti päällä ja joka nurkka tekis mieli siivota. Täytynee kuitenkin myös muistaa levätä välillä.
Sairaalakassin sain tänään pakattua. Nyt alkaakin kaikki olla valmiina vauvan syntymiseen. Jännittääkö muita synnytys? Huomaan, että mua alkanut jännittämään, kun sen aika lähenee.

 

@KK86 Jännittää, mutta vaan sillai kutkuttavalla, hyvällä tavalla. Nyt kun on kerran nähny, kokenu ja tuntenu sen miten huikeaa se voi ollakaan, niin toivoo että sais kokea vielä toisen kerran semmosen hienon, voimaannuttavan synnytyksen. Koen myös, että on se semmonen luotto omaan kehoon ja siihen että se tietää mitä tehdä kun synnytyksen hetki tulee.

 

@KK86 jännittäminen on ihan luonnollista tässä vaiheessa raskautta, varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen lapsi

Mua ei sillä tavalla jännitä, suhtaudun synnytykseen positiivisen odottavasti (kaikesta huolimatta). Olen valmistautunut synnytykseen tällä kierroksella kuuntelemalla ja katselemalla paljon positiivisia synnytyskokemuksia ja jättänyt kaikki kauhukertomukset väliin. Ekassa raskaudessa luin avoimesti kaikenlaisia kertomuksia, mutta tässä raskaudessa olen enemmän halunnut visioida hyvää synnytystä kuin ruokkia turhia pelkoja. Vaikka aionkin synnyttää sairaalassa, niin moni kotisynnytyskertomus on ollut minusta tosi voimaannuttava ja luonut uskoa, että pystyn synnyttämään.

Olen myös päättänyt, että vaikka synnytystapa olisi mitä vaan (minulla iso riski käynnistykseen/sektioon), niin otan ennen synnytystä oman hemmotteluhetken saunassa kynttilän valossa jotain ihanaa musiikkia kuunnellen ja teen jotain ihania hemmotteluhoitoja. Tämä siis siinä tapauksessa, että synnytys ei ehdi käynnistyä ollenkaan ennen puuttumista. Parasta olisi, jos synnytys käynnistyisi luonnollisesti kotona ja saisin olla mahdollisimman pitkään täällä.

 

@KK86 jännittäminen on ihan luonnollista tässä vaiheessa raskautta, varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen lapsi

Mua ei sillä tavalla jännitä, suhtaudun synnytykseen positiivisen odottavasti (kaikesta huolimatta). Olen valmistautunut synnytykseen tällä kierroksella kuuntelemalla ja katselemalla paljon positiivisia synnytyskokemuksia ja jättänyt kaikki kauhukertomukset väliin. Ekassa raskaudessa luin avoimesti kaikenlaisia kertomuksia, mutta tässä raskaudessa olen enemmän halunnut visioida hyvää synnytystä kuin ruokkia turhia pelkoja. Vaikka aionkin synnyttää sairaalassa, niin moni kotisynnytyskertomus on ollut minusta tosi voimaannuttava ja luonut uskoa, että pystyn synnyttämään.

Olen myös päättänyt, että vaikka synnytystapa olisi mitä vaan (minulla iso riski käynnistykseen/sektioon), niin otan ennen synnytystä oman hemmotteluhetken saunassa kynttilän valossa jotain ihanaa musiikkia kuunnellen ja teen jotain ihania hemmotteluhoitoja. Tämä siis siinä tapauksessa, että synnytys ei ehdi käynnistyä ollenkaan ennen puuttumista. Parasta olisi, jos synnytys käynnistyisi luonnollisesti kotona ja saisin olla mahdollisimman pitkään täällä.

Ihana suunnitelma tuo sauna! Jospa pääset sen toteuttamaan. Voisipa itsekin miettiä jotain tuollaista.
Mulla edellisestä synnytyksestä reilu 10v aikaa. Ihan hyvä kokemus se oli silloin. Nyt kuitenkin mun käyttämä lääke aiheuttaa omat juttunsa siitä mitä puudutusainetta voi laittaa ja milloin. Oon jutellut asiasta lääkärin kanssa, mutta silti mietityttää miten kaikki menee. Täytyy vaan luottaa, että kaikki menee hyvin.

 

@KK86 mua jännittää myös synnytys. Enemmän odottavaisin mielin oon, mutta kyllä kaikki mahdolliset kauhuskenaariotkin olen läpi käynyt Mutta uskon, että olen tehnyt nyt kaiken sen mitä ennen synnytystä voi tehdä (lukenut tietoa, haastatellut jo synnyttäneitä ystäviä, katsonut synnytysvideoita ja perehtynyt vähän kaikkeen mitä voi tapahtua jne). Kirjoitin ipanaan myös omat toiveeni synnytyksen osalta. Toiveita ei ole paljon, mutta koen ne itselleni tärkeiksi. Laitoin esimerkiksi, etten halua kätilön silittävän minua. Itselleni ei ole mieluisaa vieraan ihmisen kosketus. Miestäni taas olen ohjeistanut, että saa ja täytyy silittää ja rauhoitella.
Ostin tosiaan myös tuon Tens-laitteen, jotta mahdollisesti pystyisin olemaan kotona kauemmin kipujen kanssa. Toki olen myös avoin muutoksille ja virran vietänä.

Sain myös viimein pakattua sairaalakassin ja eilen ystävät yllättivät babyshowerilla! Enää pitää sänkyyn pedata tuollainen suoja lakanan alle, jos sattuukin vedet menämään yöllä. Sitten olen niin valmis, kuin vain voi olla

 

Ihana suunnitelma tuo sauna! Jospa pääset sen toteuttamaan. Voisipa itsekin miettiä jotain tuollaista.
Mulla edellisestä synnytyksestä reilu 10v aikaa. Ihan hyvä kokemus se oli silloin. Nyt kuitenkin mun käyttämä lääke aiheuttaa omat juttunsa siitä mitä puudutusainetta voi laittaa ja milloin. Oon jutellut asiasta lääkärin kanssa, mutta silti mietityttää miten kaikki menee. Täytyy vaan luottaa, että kaikki menee hyvin.

Oliko sulla myös ne piikit käytössä? Mulla just nostetaan annosta loppuajaksi ja käynnistysaikakin on jo sovittu piikkien vuoksi että ei tarvii jännittää onnistuuko tauotus kunnolla. Plus toki matkaakin sairaalaan jonkin verran.

 

Oliko sulla myös ne piikit käytössä? Mulla just nostetaan annosta loppuajaksi ja käynnistysaikakin on jo sovittu piikkien vuoksi että ei tarvii jännittää onnistuuko tauotus kunnolla. Plus toki matkaakin sairaalaan jonkin verran.

On joo. 24h vaikutusaika mulla noissa. Mulle viimeksi sanoivat, ettei aleta käynnistämään, kun luonnollinen käynnistyminen olisi parempi. Täytyy seuraavassa kontrollissa vielä keskustella aiheesta. Sitä mietin millä lääkkeellä ne keisarinleikkauksen tekee, jos sellaiseen joutuiskin. Onko teillä ollu siitä puhetta?
Kiva että sulla käynnistyspäivä jo tiedossa! Ei tartte stressata. Saitko sen ennen la:ta vai miten ne sen ajankohdan laittaa?

 

On joo. 24h vaikutusaika mulla noissa. Mulle viimeksi sanoivat, ettei aleta käynnistämään, kun luonnollinen käynnistyminen olisi parempi. Täytyy seuraavassa kontrollissa vielä keskustella aiheesta. Sitä mietin millä lääkkeellä ne keisarinleikkauksen tekee, jos sellaiseen joutuiskin. Onko teillä ollu siitä puhetta?
Kiva että sulla käynnistyspäivä jo tiedossa! Ei tartte stressata. Saitko sen ennen la:ta vai miten ne sen ajankohdan laittaa?

Ei ole ollut puhetta millä tekisivät leikkauksen jos semmonen eteen tulis. Oon käsittänyt että sitä jos jotain vältettäs viimeiseen asti kun sen jälkeen taas tukosriskit on moninkertaiset.

Käynnistysaika on noin 38 viikon kieppeillä. Näillä näkymin vähän yli sen ellei jotain loppuajan muutosta vielä yhtäkkiä ilmaannu. Vähän omien toiveiden ja olojen mukaan myös mennään. Olo kyllä on jo ku möhköfantilla mutta onhan mulla raskauksiakin takana jo monta