KESÄ 2010 hoidot

Mun hcg jatkaa nousuaan. Mikä tietty olis pitäny arvata, ihan turha toivoa että mikään enää järjestyisi. Mä en jaksa enää, oon aivan loppu. En ole syöny tai tehny mitään kahteen viikkoon, kaikki on niin sekaisin eikä ulospääsyä ole. Koko ajan vaan menee kaikki mahdollinen pieleen. Elämä on sietämätöntä. En enää mene kontrolliin, mä en jaksa yhtään huonoa uutista enää. Mä en halua leikkausta mistään hinnasta. Ihan sama luovuttaa, ei tää räpiköinti mitään auta. Mikään ei järjesty kuitenkaan. Viimisillä voimillaan jotain yrittää niin aina vaan paskaa riittää. Ilmeisesti Jumala haluaa että kuolen niin olkoon sitten niin, mä en enää jaksa taistella kun häviän kuitenkin. Ei näin voi elää.
Lisäksi tänään kuulin että ystävän veljellä oli todettu syöpä. Hän on vähän yli 30v, vaimo ja kaksi pientä lasta. Syöpä on levinny ja ei ole enää mitään tehtävissä, elinaikaa annettu n.vuosi.
Onhan se vuosi toisaalta ihan pitkään kun mä en varmaan nää edes joulua.
Ei riitä usko enää mihinkään hyvään.
Maailma on musta paikka.

 

Shayna, älä luovuta! Pidä kynsin hampain elämästä kiinni, sulla on rakkaita, joilla ei oo varaa jäädä ilman sua. Sä saatat hävitä tän taistelun, mut sut kannetaan sen yli, pääset lopulta eteenpäin. Kuten Miimii kirjotti leikkaus voi lopulta olla ihan hyvä asia, alkuun se ajatus sattuu, mutta sä selviät siitä.
Sä oot oikeesti hyvissä käsissä, vaikka oma usko siihen ei riitäkään!
Oot kulta!!

Ja Miimii, just noin, hammasta purren vaan eteenpäin, älä anna periksi!!

 

Tää ei oikeesti saa enää olla totta,Shayna kulta ,olet kyl joutunut nyt hirvittävän raskaaseen elämäntilanteeseen:'( Toivottavasti kuitenkin saat jostain niitä voimia ja pääset pahimman tuskan yli,me ainakin tehdään kaikkemme.VOIMIA TUHOTTOMASTI:hug:

Miimii,elä anna periksi,voimia sinullekkin ja peukut pystyyn huomiseen siirtoon:heart:

Kiva et Susunkin hommat etenee

Ja Lakan ultrakuulumisia täällä jännätään

Despe,joo tääl on nimimerkkinä barbapörrö,siks mulla noita ihme kirjaimmia perässä,en siis ole raskaana
Mä taidan olla joku ihme poikkeus,kun mulle sopii älyttömän hyvin nää piiiitkät jonotusajat.Mun on niin paljon helpompi olla ja hengittää,kun ei ole mikään hoito menossa.Mä pelkään ja panikoin jokaista hoidon vaihetta niin hurjasti ja sit huonon lopputulokset jälkeen oon ihan rikki Näinä hoitotaukoina mä voin joka kuukausi haaveilla ja menkkojen alettua alkaa taas uusi kierto ja odottaminen,mut pettymyksiä ei enää luomuilussa tarvitse kestää.
Sekavaa tekstiä,mut tulipahan kirjotettua

Työt kutsuu,mukavaa Joulukuuta kaikille:xmas:

 

Eipä ollu mitään jännättävää ultrassa Ei ollu yhtään rakkulaa kasvanu. Hillitön määrä 4-5 mm eli sen kokosia ettei niitä lasketa. Hitto mä oon niin kypsä tätä touhua taas jo tässä vaiheessa, vaikka vasta viikko sitten toitotin, et tauko teki hyvää. En jaksa näitä kylmiä suihkuja jatkuvasti ja jotenkin se toivonkipinä taas häviää tuhkana tuuleen. Voi v****! Nyt sit viikko pistellään taas isonevin annoksin - ei jaksais!

 

Shayna, älä ole hullu menet sinne lääkäriin tai sä oikeesti kuolet!! Ite kävin tuossa tilassa kuoleman rajalla, kun EN TIENNYT!! Mä en tiennyt mikä mulla on ja että siihen kuolee jos ei hakeudu hoitoon! Sä tiedät, sun täytyy tehdä jotain ja mennä päivystykseen tai johonkin! Etkö sä haluakaan sitä vauvaa??? Kun sä käyt siellä leikkauksessa ensin niin SÄ SAAT SEN VAUVAN!!! Usko! Sen jälkeen sulla on kaikki mahdollisuudet saada se vauva. Taistele tyttö! Nyt et saa vajota! Mä tuen sua täällä, kun olen ite käynyt JUST samat läpi, kahteen kertaan!! Siitä selviää, usko mua :heart:

 

Shayna, ei Jumala sulle kuolemaa tällä lailla halua. Mene vaan leikkaukseen, kaikki kääntyy varmasti parhain päin. Gynekologit osaavat kuule asiansa niin hyvin, että kun käyt leikkauksessa, sun raskautumismahdollisuudet vain paranevat edelliseltä kerralta! Siellä saattaa selvitä moni muukin ongelma. Ei lapsettomuus ole niin suuri asia, että sen takia kannattaa kuolla. Meidän jokaisen oma elämä on tärkeä. Voimmehan myös itse synnyttää lapsia, jotka kärsivät lapsettomuudesta. Sun elämä on sinänsä jo äärettömän tärkeä, miehellesi ja perheellesi.

 

Lakka :hug:

 

Shayna: Voimiavoimiavoimia!! :heart: :heart: Ja nyt marssit sinne lääkäriin vähän äkkiä!! Niinku Miimiikin sanoi, sen jälkeen sulla on ihan yhtälailla mahdollisuudet saada se vauva, kuin nytkin!! Sun on pakko nyt jaksaa vielä vaan, vaikka miten pahalta tuntuu, ei oo vaihtoehtoja! Nyt hoidat itses kuntoon, sulla on läheisiä ja mies, joka tarvii sua! Oot tärkee :heart:

Miimii: Ihanaa, että oot taas täysillä tossa sun hoidossa mukana :heart: Paljon parempi nyt

Lakka: :hug: Miksei ne kasva? :O Epäreilua!!

Barba: Joo, mulle ei sovi ollenkaa tää odottelu sit taas! Mulla on hyvä olla vaan sillon, kun kokoajan tapahtuu jotain, mikä SAATTAA edistää tätä asiaa jotenkin... toisaalta, mulla nyt ei oo tää iiiso hoito vielä loppuun asti vietykään, et en sit tiedä, jos siitä pettymys tulee, että miten paljon sitä alkaa sen jälkeen pelätä seuraavaa hoitoa...

Elli: Mitäs kuuluu?

 

Miimii tietenkin mä haluan vauvan. Mutta ei se auta vaikka kuinka haluaisin. Kukaan ei kysy mitä mä haluan.
Mä en usko meidän alkioihin yhtään, mies haluaa elää jossain satumaailmassa missä niillä voidaan onnistua. Mä oon jo sanonu sille etten halua uutta IVFää ikinä, koska se on aivan turhaa kidutusta mulle. Se ei onnistu kuitenkaan. Ainut mikä vois toimia on IUIt luovuttajasiittiöillä. Se on mun ainut toivo. Ja jos multa menee munanjohdin niin sekin toivo menee. Eikä mua sitten kiinnosta olla täällä. Musta ei tuu koskaan äitiä ja sen ajatuksen kanssa mä en voi elää. Ja mä syytän mun miestä. Jos multa viedään munanjohdin niin kaikki on sen syytä. Mä en pysty olla sen kanssa jos tunnen niin. Eli sitten mun pitää lähteä ja sitten mulla ei ole enää mitään.
Mä en enää löydä yhtään syytä miksi taistella. Mulla ei ole yhtään voimia taistella. Ja vaikka olisi niin kaikki on ihan turhaa kun lopputulos on kuitenkin sama.

 

Shayna: nyt hemmetti soikoon likka otat itteäs kiinni ja uskot miimii.tä (ja muitakin) joka tietää tasan tarkalleen miten vaarallista on tolla asialla leikkiä..tottakai tiedän että sulla paha olla mutta et saa missään nimessä luovuttaa ja antaa vaan asian olla.maailma on niin hemmetin epäreilu välillä ja sun osalle on nyt kasattu ihan liikaa sontaa mutta sun on vaan yritttävä taistella, jos et halua tehdä sitä ittes niin ainakin muiden sun läheisten puolesta.Mun oma mies on ihan samanlainen eli aina haavemaailmassa mikä ärsytti mua ihan sikana ,kun tuntui että olen yksineni kaiken ikävän keskellä.Se on kuitenkin miesten tapa selvitä ja varmaan miehesikin ajattelee että auttaa sua sillä enemmän kuin että vaipuisi samaan masennukseen sun kanssas.Miksi et luota teidän alkioihin? tulit kuitenkin raskaaksi vaikka tulos ei ollutkaan toivotunlainen, pointtina kuitenkin se että et tarvitse mitään luovutettuja koska omannekin toimivat.Ei ollut alkioiden syy jos ne kiinnittyvät väärään paikkaan.(korjatkaa viisaammat jos olen väärässä) sun on nyt pakko vaan OIKEESTI KOITTAA JAKSAA.Se mitä nyt tapahtui ei ollut kenenkään syy ja luultavasti et halua pohjimmiltasi syyttää miestäsi.Anteeksi jos kirjoitan hieman tiukkaan sävyyn, me ei vaan olla täällä annettu sulle lupaa luovuttaa ja heittää hanskoja tiskiin!!!!!!!Voimia Shayna kulta, selviit ihan sata varmasti tästä kaikesta!!!:hug:
Miimii:hienoa sulla zemppi taas päällä ja huomenna sitten koitokseen!!! kaikki peukut pystyssä täällä.=)
Susu[: saitteko ajan psykolta?toivottavasti pääsette pian toimiin, ja ehkä onkin sitten helpompaa tosiaan hoitaa asia täällä Suomessa vaikka maksaakin enemmän, kuitenkin menishän niihin matkoihinkin rahaa jos useemman kerran joutus ramppaan virossa ja tietty aikaa jne.
lakka:voi hemmetti miten tylsää, vetää ihan varmaan mielen matalax! toivotaan ny et isommat annokset saa eloa soluihin!!!!
Mitäs Eina puuhailee?

 

Mulle kokeiltiin nyt ekaa kertaa yhdistelmää Clomit + menopur. Lääkäri totesi et clomit on mulle ihan yhtä tyhän kanssa, kun ei mitään tapahu. Viime viikon keskiviikkona otin ekat clomit ja 4 päivää oon pistäny 225IU Menopuria. Nyt jatkan samalla annoksella ja nostan maanantaina 300:aan IU. Tasan viikon päästä taas ultra. Saa nähä meneekö tää taas ihan käsille, ettei ehitä edes punktioon. Muniksien pitäs olla kuulemma mulla ainakin 22-23 mm minimissään, et aletaan punktoimaan.

 

Shayna, mä toistan sekä itteeni että muita, mutta nyt tiiätkö sun pitää vaan kulkea askel kerrallaan eteenpäin mitään ajattelematta. Et säikähdä vihan ja syyllistämisen tunteita miestä kohtaan, et pelkää sitä, jos et ikinä tavoita sun unelmaa, meet vaan. Sitten kun on voimia (ja niitä sulla tulee vielä olemaan, se on aivan satavarma asia) pysähdyt miettimään, mitä ite haluat, pysähdyt kuuntelemaan mitä mies haluaa ja mietitte, mitä yhdessä haluatte. Valitettavasti on paljon naisia, jotka toivoo sydämestään tulevansa äidiksi, ja syystä tai toisesta sitä toivetta ei näytetä kuulevan. On myös useampia väyliä tulla äidiksi. Olen täysin varma, että jos se on sitä, mikä on sulle ensiarvoisen tärkeä asia, tavalla tai toisella sä tuut äitiyden kokemaan. Kukaan ei voi taata, että alkiot ekasta tai tokasta IVF:stä on niitä, joiden on tarkoitus kasvaa lapseksi teidän perheeseen, mutta tavalla tai toisella tuut huomaamaan, että sun elämä kulkeutuu just siten kuin on sulle kaikista paras. Kriisin keskellä on mahdoton uskoa ja mahdoton tietää edes, että mikä olisi kaikista parasta. Eikä sun tarviikaan tietää. Ja niinkuin despekin sanoi, ei ole alkioiden vika eikä miehen vika, että kiinnittyminen tapahtui väärään paikkaan. Eikä oo mitään loogista perustetta ajatella, että teidän alkioilla ei voisi onnistua. Paremminkin just toisin päin! Mutta on myös lupa luovuttaa hoitojen suhteen, mutta luovuttamisen teet vasta sitten, kun sulla on oikeasti voimia tehdä niin suuria päätöksiä, ja ne päätökset tehdään yhdessä miehen kanssa. Vaikka nyt tuntuu, että se on mies joka elää satumaailmassa ja ite elät todellisessa maailmassa, voi olla, että se on oikeesti enemmän niin päin, että sä elät painajaisessa ja mies elää (ajatuksissaan) todellisessa maailmassa. Oikeasti ootte tällä hetkellä molemmat yhdessä keskellä yhtä elämänne raskainta painajaista, mutta painajaiset loppuu!!

Lakka, ei voi olla totta.. aivan valtavasti sullekin voimia! Tuolla toisessa ketjussa mitä oon välillä käyny lukemassa, on muutamat just kirjottanu, että munikset on ottanu viime hetken spurtteja ja on päästy punktioon ja siirtoon vaikka välillä on näyttäny epätoivoselta. Joten nyt kirivaihde päälle sunkin muniksille!!

Susu, peukut teille, että nyt kaikki etenis oikein mallikkaasti!!

 

Desperate, saimme kuin saimmekin ajan psykolle, ensi torstaille!! :O Se oli ainoa vapaa aika ennen tammikuun puoliväliä. Jee! Nyt kun mulla alkaisi vielä menkat niin voisikohan jo tämän kierron kp 23 päästä pistämään jarrua?? mä sanoin miehellekin että mä en jaksa nyt odottaa enää yhtään ylimäärästä..

Kielovanamo, kiitos!

Shayna, en löydä sanoja miten tukea sinua suuressa surussa! En osaa kuvitella miten järkyttävää tuo on! Mutta olen samaa mieltä kuin muutkin, sinun pitää koittaa jaksaa, ja uskoa elämään! Itselleni on tapahtunut paljon elämässä, ystävän kuolema, exä petti ja sai lapsen toisen kanssa muutama nyt mainitakseni. Mutta jotenkin ajan kanssa noistakin on selvinnyt, ja kipu laantuu. Vaikka se on niin tolkuttoman huono klisee, niin aika parantaa! Halaus!

 

Yritän puhelimella saada viestiä äkkiä aikaiseksi.. olen Tre:lla odottelemassa.. Shayna, sun ajatukset ja tunteet on hyvin tuttuja mulle. Sanoisin vaan että vaikka tähystystä (joka sinänsä on aika iisi juttu) EI tarvittaisi,niin kyllä se munatorvi melko varmasti on tästä vioittunut ja riski uuteen samanlaiseen on vahvasti olemassa. Eli Ivf paras mahdollinen keino joka tapauksessa! Näin se vaan on. Jos mulle ois kerrottu silloin että torvet hyvinkin mahdollisesti on vaurioituneet siinä ekassa rytäkässä niin en todellakaan olis uskaltanut ryhtyä uuteen yritykseen. Mut ku en tienny ku kukaan ei edes varoittanut ni rupesin. Kyllä sä shayna jaksat uuden hoidon kunhan ensin vähän lataat akkuja. Sen hoidon tuloksena on hyvinkin todennäköisesti oma lapsi <3 Mietis mitä ihmiset käy läpi,kun tilastojen mukaan joka KOLMAS hoito (passeineen) tuottaa sen tuloksen. Vasta! Toivottavasti me ei jouduta niin moneen sentään. Mehän ollaan kuitenkin todistetusti hedelmällisiä. Koita nyt vaan jaksaa! <3 Lakallekin halit ja tsempit! Mua tääl vähä jännittää,kun nuo siirrot olleet aina aika kivuliaita mulla..

 

Muutaman päivän olen ollut hiljaisempana kuin yleensä. Yritän vähentää täällä käyntiä, ihan sen vuoksi että tämä minun "asenne yritys"-"pysy positiivisena" olisi helpompaa toteuttaa. (ei oo muuten helppo homma)

Tähän saakka on sujunut ihan hyvin. Kyllä mää tietenkin ihan suruissani olen kun sitä plussaa ei tullut, mutta melko hyvin olen saanut ajatukseni kiinnitettyä seuraavaan yritykseen! Myönnettäköön että muutaman(-n.ehkä 5 kertaa) on tullut kyyneleet silmiin saakka..mutta olen saanut pidettyä itkun onneksi kuitenkin poissa. Kyllä mulla on yleensä tapana antaa tunteiden tulla ja se itkeminen yleensä helpottaa (tuntuu kuiten ettei siitä olis nyt suurempaa apua).

Nyt tuntuu että olen tämän kanssa jo itkenyt ihan tarpeeksi! En vaan oikeasti jaksa enää yksiäkään suuria itkuja tän takia. Surullinen aion olla, mutta en aio enää kaatua kertaakaan täysin rähmälleni tän lapsettomuuden kanssa! On tämä tarpeeksi vaikeaa muutenkin.

Miimiille OIKEIN PALJON TSEMPPIÄ SIIRTOON!!!!! Ja ihana että sulla on siskostasi huolimatta nyt taistelu-henki päällä! Tämä PAS onnistuu ja sillä selvä! Mutta jos sattuu että ei, niin sitte halataan lujasti ja mennään eteenpäin! Eikös vaan!

Sera: Olit kirjotellut että "et ymmärrä miksi näin kävi mulle, ja että et jaksa uskoa että sunkaan hoito onnistuisi, ko ei mullakaan"... Voi Sera, usko vaan sun hoitoosi että se onnistuu!! Ja kaikenlisäksi sun hoidolla on varmasti paljon paremmat mahdollisuudet onnistua!! Niillä mun rupu-alkioilla tää tulos oli täysin odotettavissa!

Voi että mä niin toivon että me saataisiin seuraavaan hoitoon parempia alkioita! Pelkään että seuraava IVF menee samaa paskaa rataa ko tää ekaki :'( Hukkaan vaan menee aikaa ja rahaa jos tulokset ei yhtään parane

Ja Shayna rakas! :heart: Sun on nyt pakko jaksaa! Kaikkien sun läheistesi vuoksi.. Oon aivan samaa mieltä muiden kanssa siitä, että lääkäriin sun on vaan mentävä. Et sä voi jäädä kotiin vaan odottamaan mitä tapahtuu! Paljon jaksamista sulle tähän tilanteeseen!

lakka :hug: Ei voi olla enää totta! Pakko niiden on alkaa sieltä kasvaa.. ei tää voi taas mennä näin! Voihan vit**

despe: Eina puuhailee ihan omiaan Yritän pitää ajatukset kaikealla muualla kuin hoidoissa! (Eli täällä kämpässä on leivottu ja siivottu oikein urakalla)!

Voi ihanaa SUSU! Niin pian! JES JES JES!!!

Niin ja omaa napaa vielä sen verran että mä meen 2.IVF:n suunnitteluun 13.12! Meillä oli jo silloin siirrossa puhe lääkärin kanssa että jos tää menee perseelleen niin mä saan reseptit seuraavaan hoitoon vielä tänä vuonna! Mä olisin saanut ihan pelkät reseptit suoraan kotiin/pelkän puh.ajan lääkärille tai sitten oli vaihtoehto että menen ihan paikanpäälle. Päätin että menen ihan käynnille sinne! Ihan sen vuoksi että tämä 1.IVF ei oikein mennyt toiveiden/suunnitelmien mukaisesti. Niin haluun keskustella ihan rauhassa lääkärin kanssa siitä mitä me voitaisiin tehdä toisin seuraavaan hoitoon!

Jokohan mä pääsen alottamaan jouluna sumuttelut?! Onko kellään tietoa millasia taukoja pitää IVF-hoitojen välissä pitää?

 

Nimimerkki..........Hoito............... ..........Aikataulu


Miimii-75----------1.IVF - 2.PAS------------3.12.

Elli82--------------1.IVF-------------------vko 48

Susu75----------lahjasolut-----neuvonta 12/2010-hoito 01/2011

lakka83----------2.IVF---------------------12/2010

Eina------------2.IVF suunnit.käynti--------13.12.2010

Sera2010--------1.IVF - 1.PAS ------------ 01/2011

evita--------------3.ICSI------------------01 tai 02/2011

barbapörrö13----3.IVF/ICSI

wilma32



*** PIINAILIJAT ***



:heart::heart::heart: PLUSSANNEET :heart::heart::heart:


kielovanamo-------2.IUI--------------- + testattu 3.9.2010
Pieni tiikeri----------IVF--------------- + testattu 14.9.2010
Eintel--------------1.IVF-------------- + testattu 6.10.2010
desperate------1.IVF/ICSIn 4.PAS----- + testattu 19.10.2010

 

Eina Miten sulla sen 1.IVF:n kanssa sitten kävi? Pääsittekö kuitenki siirtoon asti? Sori utelut, olen niin pitkän tauon täältä pitäny niin en ole ihan kärryillä. Ja tämä toinen hoitohan voi olla ihan erilainen ku eka, ja lääkäritki on varmasti viisaampia lääkitysten yms kanssa sun kohdalla ku ekalla kerralla. Ei se auta ku uskoa vaan

Miimii Onnea siirtoon! Näytä sille alkiolle kuka on äiti

Susu Muutkin näköjään on saanu ihan samanlaisia typeriä kommentteja, tuo on kyllä niin vakio että "ette nyt vaan ajattele sitä, niin kyllä tärppää". jep joo, se ajattelemattomuushan ne fyysiset viat poistaa . Kaikkein pahin kommentti oli ehkä eräältä läheiseltä, jolle kerroin lapsettomuudestamme tokaisi "olisitte iloisia kun ette voi lapsia saada, onhan tässä maailmassa niin paljon jo lapsia joilla ei ole vanhempia, voitte adoptoida sellaisen, todella itsekästä haluta oma biologinen lapsi" jep ja tämä sanoja on tällä hetkellä raskaana. Luulen oman äitini kohdalla että häntä pelottaa, kuinka rikki olen tästä ja sen takia ikäänkuin vähättelee asiaa jotten painuis pohjamutiin asti säälittelyn johdosta. Paljon olemme nyt asioista keskustelleet ja hänkin osaa asioihin jo paremmin suhtautua, viimeinkin kolmen vuoden jälkeen. Toivottavasti niin käy myös sun äidille

Shayna Puske vaan eteenpäin! Ei mitään voi saada jos ei yritäkään. Tiedän kuinka paskamaista tää kaikki on ja aina vaan saa pettyä. Ja susta tuntuu nyt varmasti vielä tuhat kertaa pahemmalta. Ite oon ajatellu kanssa ettei mulla mitään elämää oo jos musta ei tuu äitiä, toisaalta se antaa mielenrauhan siiihen että pusken loppuun asti niin kauan ku pienikään toivo tai mahollisuus on enää jälellä, jos se sitte epäonnistuu niin oonpahan ainaki kaikkeni antanu!

NYT ON sitte punktio ohi, saalis 17 munasolua =) Hurjimmissa haaveissa elättelin toiveita vieläki isommasta määrästä ku rakkuloita oli sentään 50, mutta osa liian pieniä tyhjennettäväksi. Mutta ei voi muuta ku olla tyytyväinen! Ite toimitus oli melkeen kivuton ja olin onnellisessa lääketokkurassa koko ajan ja mies sano jälkikäteen että pälätin koko ajan jotain ihan ihme juttuja Kivuttomuus loppu sitte siihen ku heräämössä makailin sängyssä ja mies jotain sähläs siinä sängyn vierässä ja horjahti suoraan päin sänkyä käsi suoraan mun mahaa, siitä se kipu helvetti sitte repes. Nyt alkaa jo vähän helpottaa, vaikkakin maha kipiä ja hartiapistosta. Lääkäri soittelee sunnuntai iltana että mikä vointi, jos hyvä niin tiistaina tehään siirto. Aika monta päivää vaan tulee tähän väliin ku kolme... no enemmän aikaa toipua ku hyperin riski edelleen kuulemma iso. Toivottavasti nyt ees hedelmöittyis munasoluja yhtään. Siellä ne meijän solut nyt ettii toisiaan ja toivottavasti kohtaavatki ekaa kertaa, vihdoinki :heart:

 

Mahtavaa Eina että saatte jo tänä vuonna uuden hoidon aluille! Kovasti helpottaa kun saa nuo sikatörkykalliit lääkkeet edes sitten 'ilmaiseksi'. Jes. Ja tottahan tuo on mitä Ellikin sanoi että eka hoito on vähän pakostikin harjoittelua kun kaikilla niin yksilöllistä ettei millään voi tietää etukäteen mitkä annostukset jne sopii kullekin parhaiten.

Ja Elli, uskoakseni on parempikin jos munasoluja tulee vähän vähemmän kuin heti joku viissataa. Laatu on kuulemma parempi. Ja ihanasti sanottu, mä yritän näyttää NIILLE!

Kiitti muillekin tsempeistä :heart: tänään tosiaan sitten siirrettiin kaksi huippuyksilöä kohdun suojiin! 7-soluisiksi olivat ehtineet jo ulkomaailmassa jakautuakin. En vielä sisään mennessäni tiennyt montako siirretään, mutta siinä sitten lääkäri kertoi että kaksi. En ollut osannut odottaa yhtään, kun täällä kotikaupungissahan lääkäri sanoi että ei todellakaan suosittele.. Täytyy sanoa että todella on itsellänikin pelko persiissä, kun se tämänpäiväinenkin lääkäri sanoi siirron jälkeen että eivät ehkä olisi kahta siirtäneet jos heillä olisi ollut mun esitiedot! Kysyi vaan mun mahan arvista siinä kun makasin pöydällä niin kerroin että 2v sisällä 3 avoleikkausta ja yksi tähystys ja sektiossa hankaluuksia kun ei kohtu alkanut ollenkaan supistua ja jouduttiin lopulta monien käänteiden jälkeen kuromaan ompeleilla kiinni.. Että voin kertoa että pelottaa! Mutta toisaalta, miksi sinne nyt yhtäkkiä kaksi kiinnittyisi kun aiemmin ei yksikään ole kiinnittynyt. Toivotaan ja uskotaan nyt kuitenkin kädet kyynärpäitä myöten ristissä että tämä lisäisi meidän mahdollisuuksia saada se raskaus alulle ylipäätään!

 

Nimimerkki..........Hoito.........................Aikataulu



Elli82--------------1.IVF-------------------vko 48

Susu75----------lahjasolut-----neuvonta 12/2010-hoito 01/2011

lakka83----------2.IVF---------------------12/2010

Eina------------2.IVF suunnit.käynti--------13.12.2010

Sera2010--------1.IVF - 1.PAS ------------ 01/2011

evita--------------3.ICSI------------------01 tai 02/2011

barbapörrö13----3.IVF/ICSI

wilma32



*** PIINAILIJAT ***


Miimii-75-------1.IVF-2.PAS-------testipv 17.12. (2 alkiota)


:heart::heart::heart: PLUSSANNEET :heart::heart::heart:


kielovanamo-------2.IUI--------------- + testattu 3.9.2010
Pieni tiikeri----------IVF--------------- + testattu 14.9.2010
Eintel--------------1.IVF-------------- + testattu 6.10.2010
desperate------1.IVF/ICSIn 4.PAS----- + testattu 19.10.2010

 

Miimii, aivan mahtavaa!! Tässä ketjussa on tapahtunu syksyn mittaan niin ikäviä, että melkein en uskaltanu ees tulla avaamaan, kun näin että sä olit viimiseks kirjottanu. Mut huh ihana helpotus, olikin hyviä uutisia!! Aivan mahtavaa. Tiiätkö, mä uskon, että tällä oli nyt kuitenkin tarkoitus, että siirrettiin ne kaks. Huihuihui, nyt alko hyvällä tavalla jännittää sun ja niitten pikkusissien puolesta.
Tsemppiä!!

Elli, onneks olkoon, tuohan oli mahtava saldo, oikein sopiva! Ja toivottavasti toivut siirtokuntoon, että pääsisit Miimiin kaveriks piinailemaan.

..ja Lakka myös teiän kaveriks piinailemaan sitten viikon kuluttua, eiks joo!!

Eina, hienoa, että sulla tsemppiä riittää ja pääsette pian jatkamaan!!

Shaynalle edelleen ihan superlämmin halaus!! Voi kun oot niin paljon ajatuksissa, ja välillä ihan pelottaa sun puolesta..

Muuten yhtäkkiä tuli mieleen sellanen tapaus (en tiiä, onks tästä kellekään apua, mut jos vaikka olis, niin kerron), että yksille ystäville oli tarkotus tehä IVF, mut olikin sit päätetty, että jos muniksia saadaan riittävästi, osalle tehään ICSI, jotta olis parempi mahis hedelmöittyä. Ja siis ICSIin ei ollu alun alkaen minkäänlaista lääketieteellistä perustetta, vaan se tehtiin vaan siks, että heillä elämäntilanteen takia hoitoihin pääseminen oli tosi hankalaa ja haluttiin varmistaa, että saatais tässä hoidossa mahollisimman hyvä tulos aikaan. Kävi niin, että ykskään solu ei hedelmöittyny IVF:llä, mutta useampi ICSI:llä eli todennäköisesti yks lapsettomuuden syy heillä liittyi sitten tuohon.. Simpat tartteskin enempi avitusta, kun oltiin analyysien perusteella päätelty.

 

Kiitos kielo, onnea (ja esirukouksia) nyt tarvitaankin! :heart: Mutta me ollaan päätetty että nyt se onnistuu ja me saadaan se vauva! Mä kieltäydyn järjestelmällisesti ajattelemasta mitään muuta vaihtoehtoa. Meillä on toiveissa vain ja ainoastaan yksi joululahja, mitään muuta me ei haluta eikä tarvita. YKSI vauva olisi tilauksessa, koska tuplaraskaus voisi olla mun perussairauksien ja raskaushistorian takia hengenvaarallinen mulle ja pahin kauhuskenaario ja pelko ja painajainen mulle on, että mun rakas tyttö jäisi ilman äitiä. Mutta jos kaksi, niin olemme silti onnellisia ja luotamme ja tukeudumme lääkäreihin ja köytän itteni vaikka kettingeillä sairaalaan tarkkailuun ja vuodelepoon puoleksi vuodeksi jos niikseen tulee. Mutta hyvin meille käy! Ja teille!

(tämmönen megapositiivisuus on ihan vierasta mulle mut mä pakotan itteni tähän, en salli nyt itteni masennella tai stressailla, se ei tee hyvää. Oikeestaan ihan kiva olla nyt 'luvan kanssa' ja pakolla iloinen, edes tämän pienen hetken)

Mä kaipaan piinailukavereita tänne!

 

olen matkalla siskon luokse ouluun ja tässä autosta puhelimella kirjoittelen, eli yritän pitää jutun lyhyenä koska tää tällanen kirjottelu on ihan uus juttu mulle! Saa nähä saanko tätä edes perille saakka!

Elli taisi kysellä mikä siinä mun hoidossa meni pieleen. Me saatiin 9 solua, 4 vain hedelmöitty, jotka sitte kaikki olivat huonoja. Kaksi huonoa siirrettiin ja kaksi meni roskiin. Että tällanen tapaus.

Miimiille onnittelut kahdesta kyytiläisestä! Toivotaan että yksi ottaa lujasti kiinni! Nyt siihen olisi kuitenkin hyvät mahdollisuudet!

 

Miimii:Mahtavaa, upeeta kertakaikkiaan hienoa että sait topluokan kamut matkaan:heart:nyt on selkeesti teidän hetkenne koittanut ja ihan mielettömän ihanaa että oot ottanu tollasen asenteen,se pukee sua ja jos käy niin että kumpikin tarraa niin sun täytyy vaan luottaa Suomen lääketieteeseen ja tasoon ja siihe että hoitavat sut ja vauvat terveinä loppuun asti.Mutta onnex todennäkösyys kahden kiinnittymiseen on kuitenkin pieni verrattunu siihen että vain toinen jatkaa matkaa!!!
Elli: hieno saalis, onnea ja toivotaan että pääset tunnelmoimaan Miimiinseuraksi piinispinoon!!!!
Eina:asenne ratkaisee jes , kohta taas toimissa mukana!!!
shayna. miten voit?? tuu laittaan ees et oot kunnossa,,oot ollu mielessä paljon!!
Susu:aika haipakkaa menee siellä teilläkin , kivaa et saitte ajan jo näin pian, kohta huomaatkin olevas jo siirtopöydällä jeeeee!!!!

on:mulla tavallaan myös piinaviikko alko eilen, ens pe on np-ultra ja tietty pelottaa et onko kaikki ok.kauhee väsy ja pahat olot jatkuu vaan eli aika lailla menee sohvannurkassa tää touhu heh.tuutte tytöt pian huomaamaan

Kivaa lumista lauantaita kaikille:hug:

 

Miimii:huomasin tosta toisesta ketjusta et asut Hämeessä? saako udella et kenties Hämeenlinnassako tms? ollaan meinaa muuttamassa Hämeenlinnaan joulun tienoilla ni tuli vaa mielee et samoille kulmilleko ollaan tulossa

Shayna:mis oot kun ei oo mitään kuulunu? nimim.huolestunut!!!

 

Olette mun rukouksissa Miimii ja kaikki muutkin

Despe, varmasti on kaikki hyvin, oireet ainakin siihen viittaa Ja älä säikähdä sit ku ne häviää. Mulla hävis oireet heti tuon viikon 13 ultran jälkeen ja hiukan meinas olla pelko persuuksissa, että onkohan kaikki hyvin, mutta on ne.

Shayna, mulla myös iso huoli susta..