KESÄ 2010 hoidot

Voi katkeruus! Mitenhän sitä taas tsemppais itsensä luottavaiseksi, toiveikkaaksi, empaattiseksi, hyväntuuliseksi... Mä olen katkera ja kateellinen about kaikille ja kaikesta! Jopa sekundaarilapsettomat ja ne, jotka "pääsevät helpolla" näissä hoidoissa (ts. raskautuvat ekoista hoidoista) ahdistavat mun mieltä. Miksei meille suoda edes sitä yhtä? Älkääkä ottako tätä kukaan henkilökohtaisesti!!! Kunhan vaahtoan ja puran ikävää oloani!!!

Miksi juuri meidän kohdalle on sattunut näitä suuria suruja ja murheita ja sairauksia enemmänkin? Eikö yksi olisi riittänyt? Miksi juuri meidän on täytynyt odottaa sitä suurta ihmettä jo pian 8 vuotta? Eikö toisille ihmisille itsestäänselvyys ole meille mahdollinen edes kaiken sen nöyrtymisen, yrityksen, kärsivällisyyden ja toivon jälkeen? Se sama vanha "mä luulin, etten vaatinut elämältä paljon" -ajatus pyörii taas päässä. Ja pelottaa! Mä tiedän, että tämä tunnetila on tosi hyvä siihen verrattuna mitä oli esim. vuosi sitten. Ja mua pelottaa sekin, että se sama tulee vielä joskus takaisin.

Ulkona paistaa aurinko, mulla on vapaapäivä! Kaiken pitäisi olla hyvin...
 
Gabi :hug:
..noitten halinaamojen ei pitäis nyt kyllä tuollai naureskella.. mutta halata sulle tahtoisin paljon rohkeutta, luottamusta, rauhaa ja sanoa samalla, että itke ja raivoa ja vaahtoa, sulla on siihen oikeus, ehdottomasti
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä sitä niin aidosti toivoisi onnistumista kaikille, jotka tähän hommaan ryhtyy. Kaikki on aina niin pienestä kiinni... Jaksamista varsinkin kaikille, jotka ovat jo monta hoitoa läpikäyneet.

itsellä nyt menossa pp2 ja voi luoja että tää aika matelee...tuntuu ku ainakin viikko ois jo kulunut siirtopäivästä. Ja tällä kertaa on maha jotenkin oudon kipeä ja selkää vihloo ja nyt sit minäkin jo mietin, että ihan oikeestiko ne kuukautiset on jo alkamassa, vaikka ei kai niiden nyt vielä edes pitäisi. Edellisellä kerralla kun ei mitään tämmöstä kipuilua ollut...
 
Miimii- "halaus", sitä vaan miettii et miks elämä kohtelee niin epätasapuolisesti ihmisiä. Me ollaan onnekkaita että ollaan saatu olla terveitä (ja siitä jaksaa sit olla kiitollinen huonoina päivinä). Meille tuntuu tulevan kaikesta muusta suunnasta jatkuvasti paskaa niskaan; "epäoikeudenmukaisia" perinnönjakoja, yli kahteen vuoteen en saanut ex-mieheltäni minkäänlaisia elatusmaksuja yhteisistä lapsistamme, oikeudessa taistelua lasten huoltajuudesta, raakaa petollisuutta edellisissä suhteissamme, henkistä väkivaltaa exien puolelta... ja kaikkeen tähän paskaan oikeudessa jauhamiseen ja asianajajien palkkiohin menee rahaa ihan tuhottomasti, johon ei kyllä tavallisen ihmisen palkkapussi riitä! Tuntuu, että eikö meidän elämä koskaan tasoitu. Ja sit tietenki ajattelee ja toivoo et jos se sit ois meidän kohdalla tää vauvajuttu mikä onnistuisi ja joka meille suotaisiin.

pp 3 alkamassa...
 
Miimii-eiköhän meillä kaikilla ole elämässä ollut niitä vaikeuksia (ja on edelleen), mutta olen itse huomannut menneiden asioiden hautomisen olevan turhaa. Joudun itsekin päivittäin tappelemaan itseni kanssa etten ajattelisi mennyttä elämää ja muuttuisi katkeraksi akaksi. Pitäis vaan keskittyä siihen mitä on.

Sinun miehesi on valinnut sinut siksi, koska rakastaa koko pakettia, myös sinun puutteitasi ja vajaavaisuuttasi. (niitä on kyllä ihan kaikilla).

Täällä vuodetaan verta jo toista päivää, mutta en heitä hanskoja tiskiin ennenkuin käyn ekassa ultrassa.(ensi viikon tiistaina) Tässä vaiheessa mahdolliseen keskenmenoon ei kuitenkaan pysty itse vaikuttamaan. Kaikki asiat kun eivät ole pienen ihmisen käsissä.

Pitäkäähän lippua korkealla, voimia piinailijoille ja kärsivällisyyttä hoitojen aloitusta odottaville! :heart:
 
terppa tytöt jälleen!!!
Evita:paljon kärsivällisyyttä ja hermoja piinapäiviin, toi venaaminen on niin syvältä, ois henkisesti helpompaa kun viikossa selviäis aina tulos koska ois jotenkin helpompaa olla ehkä elättelemättä toiveita ja keksimättä oireita ja pähkimättä kun tulos oli se sitten mikä hyvänsä selviäis nopeemmin!! no täällä siis peukut pystyssä=)Olet kaikkien meidän muiden tavoin todella ansainnut sen plussan testiin:hug:

Miimii ja Gabi:tuhannesti halauksia teille kummallekkin,mä olen täällä nettihiljaisuudessa käynyt samoja fiiliksiä ja tunteita lävitte jo useana päivänä.Luettuani Miimiin kirjotuksen äsken ymmärrän sua enemmän ehkä kuin ennen siitä, miten sen toisen lapsen saamattomuus voi olla myös ihan yhtä kamalaa vaikka yksi olisikin jo.Sun kirjotuksesta sain kuvan ettet oikeesti oo varmaan ees pystynyt nauttimaan lapsesi syntymästä täysin rinnoin koettuasi kaiken sen mistä kirjoitit, ja KYLLÄ, en ihmettele yhtään , että olet katkera niille , joilla kaikki mennyt niin säälittävän helposti oli kyse synnytyksestä saati muista asioista.En vaan jaksa myöskään ymmärtää miten joidenkin kohdalle kasautuu kaikki paska.Itse olen elänyt myöskin epäonnistujille tyypillisen elämän ja voin vakuuttaa että olemme mieheni kanssa kummatkin eläneet lähes helvetillistä elämää viimeiset 3 vuotta.Paljon on tapahtunut ja sattunut asioita jotka muokkaavat luonnetta ja aiheuttavat katkeruutta.Silti haluan sua Miimii lohduttaa, että olemme kaiken sonnan keskellä edelleen yhdessä ja selvinneet vaikeuksista vaikkakin tällä hetkellä tämä lapsettomuus asia tietenkin ahdistaa kumpaakin.Naurattaa kyllä myös nuo fraasit joissa muka kukin jaksaa kantaa sitä tätä ja tota ja ettei enempää p...kaa anneta kenellekkään.Mulla ainakin pääkoppa ei kestä enään yhtään enempää pettymyksiä ja negatiivisia uutisia, hyvä että aamulla jaksaa raahautua töihin >( josta kuitenkin pidän ja nautin).
Gabi:laittaisitkos mun kohdalle viimeisen Passin ens maanantaille.Päätettiin lekurin kanssa juteltuamme siirtää sen vihoviimeisen alkion jahka se vaan sulatuksesta selvinnee.Nyt kortisonit ja klexanet taas kehissä ja naama turvoksissa eteenpäin heh.no se on sivuseikka se.perjantaina multa otettiin verikoe kromosomitutkimusta varten, jossa selvii onko mun puolelta jotain vikaa kun ei hyvätkään alkiot tuppaa kiinnittyä!!parin viikon päästä tulokset.
sorry aika lailla omaa napaa taas!!!!

,
 
Shaynalle :unohin onnitella hauvavauvan suunnittelun johdosta, mulla myös haukku jota ilman oisin ollut entistä masentuneempi ja onneton.On ainakin tyyppi joka jaksaa pahoinakin päivinä kuunnella ja olla iloinen häntä heiluen, ei ole huijausta kun puhutaan lemmikin terapeuttisesta vaikutuksesta=)Mitä haukkua aattelitte?
 
Mietin, että kirjottaisinko ollenkaan, hävettää tavallaan, oon liian etuoikeutettu, miksi toiset joutuu läpikäymään helvetin ja toiset selviää niin vähällä. Ei meilläkään tosin ole helpot viime vuodet ollu, mutta en edes kehtaa täällä alkaa meidän vaikeuksista puhumaan, koska silti koen, että olen kyllä lopulta niin helpolla päässyt (vaikka ei se siltä oo tuntunutkaan ollenkaan aina). Ite oon aika hanakasti hakenu apua, ja oon tällä hetkellä terapiassa. Mikähän siinä on, että meistä niin monelle tuntuu kasautuneen monenlaista.. kun jo lapsettomuus yksistään on rankkaa ja sitä pitää jaksaa kaiken muun ohella. Joka tapauksessa täytyy sanoa, että tällä hetkellä mä oon henkilökohtaisesti elämälle kiitollinen ja niin klisee kuin se onkin, koen, että me on tarvittu nää vaikeudet. Toki sanon tämän toivoen, että ne alkaisivat nyt olla takanapäin. En oikeen tiiä ees, onko täällä nyt näin oikein sanoa, mutta toisaalta koen, että täällä saa jokainen olla sellaisena ja niine ajatuksineen ja tunteineen mitä on. Ei niitä kuulu kenenkään mennä arvostelemaan vääriksi tai oikeiksi. En usko, että silloin kun on keskellä synkintä pimeyttä, on millään mahdollista nähdä valoa tai yhtään mitään hyvää siinä pimeydessä, eikä silloin oo todellakaan oikein mennä väittämään, että kaikki kääntyy parhain päin. Mä ite oon saanu voimaa uskosta, silloin kun ei ite jaksa, Jumala saa luvan kantaa ja on kantanu vaikka ei oo siltä aina tuntunu.

Meillä oli tänään eka ultra. Siellä köllöteltiin ihan oikessa paikassa ja kaikki vaikuttaisi olevan hyvin. Olin niin jännittynyt, että monitorinkin kuva tärisi, eikä kumpikaan miehen kanssa jännitykseltämme havaittu sitä sydämen sykkimistä, mutta niin lääkäri väitti, että se sykki. On se varmaan uskominen. Oon kyllä niin nöyrän kiitollinen..

Voimia teille kaikille! Nyt juuri erityisesti teille, joista tuntuu, että elämä kaataa aivan liikaa paskaa niskaan. En edelleenkään teitä aio unohtaa, vaan seuraan teiän kuulumisia ja ajattelen teitä muutenkin. Olisitte jokainen ansainnut onnea ja uskon teidän sitä löytävän/saavan :heart:
 
Heippa kaikille!
Ja heti ekaks haluun sanoo kielovanamolle, että nauti nyt onnestasi ihan hyvällä omallatunnolla vaan, nii me ihan varmasti tehään kaikki, jos joskus ollaan samassa tilanteessa ku sä! Vaikka tietty me ollaan kaikki (tai ainaki minä :wave: ) hirmusen kateellisia sulle, mut myös tosi onnellisii sun puolesta! Oot ihana, kun jaksat käydä meitä täällä tsemppaamassa ja kertomassa kuulumisia :heart: Ja ihanaa, kun ootte päässy ekaan ultraan ja kaikki on hyvin! :heart:

Voi Pieni tiikeri, toivottavasti teilläkin on vuodosta huolimatta kaikki kuitenki hyvin! :hug:

Gabi: Niiiiin tuttuja tunteita nuo!! Välillä itsekkin nii kateellinen kaikille ja kaikesta!! : / Joskus tuntuu, että kaikilla on edes jotain, ja itsellä ei MITÄÄN... vaikka eihän se niin tietty oo, kun taas pystyy ajattelemaan järkevästi, mut välillä on niin totaalisia hajoamisia, että ei vaan pysty löytämään mistään mitään hyvää! Esimerkiks joku koulutus... tuntuu välillä siltä, että jos tuntee jonkun lapsettoman pariskunnan, ni vähintään ne on opiskellu ties miks juristeiks tai jotain muuta hienoa, ja itte on vaan "ihan tavis" ... vaikka onhan mulla oikeesti ihan hyvä ammatti ja työ, josta tykkään, vaikkei se mitää suurta ja ihmeellistä ookkaan :D Ja kyllä, hurjan kateellinen niille, joilla raskautuminen onnistuu niin helposti, jopa vahingossa!! Ja myös sekundääreille, koska heillä kuitenkin ON jo lapsi, ja mä en tiedä, saanko koskaan...

MUTTA...

Luin Miimiin kirjotuksen, ja oikein alkoi hävettää, et miten kateellinen sitä voikaan ihminen olla, vaikka ei toisen taustoista mitään tiedä!! :headwall: Ei oo helppoa teilläkään ollu, vastoinkäymisiä tosiaan enemmän, kuin yhdelle perheelle vois kuvitellakkaan :( Ja eikä oo yhtään lapsellista, tännehän voi just purkaa kaiken, mitä mielessä liikkuu, ja tietää, että joku ymmärtää!! Tsemppihaleja, jaksetaan nyt vielä vaan yrittää, jookosta? :hug: Ja pakko sanoa tosta ennustajasta... mä en oo ikinä koskaan uskaltanu ees käydä ennustajalla, (en siis ees sillon, ku en oo ees lasta yrittäny! :) ) koska oon pelänny, että se sanois mulle, että en koskaa saa lasta...että sellasta "diudiuta" täälläkin :LOL:

desperatelle hurjasti onnea viimeisen alkion siirtoon, me pidetään peukut pystyssä! :heart:

Shaynalle onnea koiranpennusta! Ja muista käydä meitäki moikkaamassa välillä! :heart:

Jaksuja kaikille vielä tasapuolisesti! :heart:
 
Heippa rakkaat ihmiset ja terveisiä tännekin aurinkoisesta Alanyasta:whistle:
Olen tässä nyt muutaman päivän taustaillut ja kovin synkissä tunnelmissa täällä nyt tunnutaan olevan,eikä ole oma mieli yhtään sen parempi.En tiiä mikä tökkii,mut KAIKKI vaan tuntuu tökkivän:(

Mut Evita ja Eintel,onnea kyytiläisistä,mites piinailut sujuu? Plussapuhureita sinnepäin:heart:

Pikku tikru,toivottavasti kaikki kuitenki vuodosta huolimatta on ok,jakselemisia pitkiin päiviin,ennen varmistuksen saantia!!!

Despe tsemppiä tulevaan PAS:iin,sitähän tässä odottelen itsekkin|O

Shayna; Ihanaaa jos saatte pienen koiravauvan:flower:

Kaikille muillekin tasapuolisesti jaksamista ja kaikkea hyvää muutenkin!
 
Pieni tiikeri: Mikä on tilanne? Onko vuoto rauhottunut?

Desperatella pas lähenee, kovasti onnea siihen jo nyt!!

barbapörrö ja Miimii :hug: Oishan se aika outoa, jos tunteet ei ailahtelisi tän kaiken hoitorumban keskellä. On se vaan niin iso juttu käydä läpi lukematon määrä lääkkeitä, lääkärikäyntejä ja erilaisia hoitoja, et ei ihme jos välillä olotila on ihan nollassa itsekullakin.

PP7 ja olotila aika normaali. Sunnuntaina ootan menkkojen alkavan, kun ovat tähänkin mennessä ottaneet aina varaslähdön : /
 
lakka83 pidetään nyt vaan lippu korkealla eikä vielä toivoa menetetä!

Täällä pp5 alkamassa ja kyllä vaan tuntuu ku siirrosta ois jo ainakin kaks viikkoa ja aika vaan matelee... Maha on edelleen aika kipeä, vihloo öisinkin ikävästä. Kai tää sit edelleen normaalia vai onko kellään muulla ollut punktion jälkeen vielä viikonkin päästä tälläisia kipuja?

Jas sit oon varmaan nyt minäkin menossa siihen lankaan, et mikähän päivä sitä kotona jo uskaltais testailla. Eikös se ollut niin että Pregnyl voi antaa väärän positiivisen vastauksen 10 vrk pistämisen jälkeen? Eli viikonloppuna se ei enää testissä näkyisi...?
 
Heippa!

Täällä edelleen niukkaa vuotoa, ei näytä verelle enää. Kipuja ei ole ollut. Vois melkeinpä sanoa että jos jotain oiretta oli aikaisemmin, nyt ei ole todellakaan yhtään mitään! Ei rintojen aristusta, vatsan nipistelyä..ainoa oikeastaan on se, että tykkäsin napsia aika lailla karkkia aikaisemmin, mut nyt ei ole tehnyt juurikaan mieli-enemmän kaikkea suolaista. Se ei liene huono asia että jättää namujen napostelun vähemmälle-siis oikeassakin elämässä!

Lakka ja evita, tsemppiä piinailuun! Se testipäivä tulee kuitenkin yllättävän nopeasti. Minulla oli siirron jälkeen ja testipäivänkin jälkeen painontunnetta vatsassa varsinkin öisin, ja turvotusta..kaipa ne oireet ovat yksilöllisiä.

Vajaa viikko ultraan. Taidanpa lähteä ulos puuhailemaan jotain, menee aika nopeammin. :hug: kaikille!
 
Viimeksi muokattu:
Pieni tiikeri, lääkäri just maanantaina sanoi mulle, että viidesosalla on alkuraskaudesta vuotoa eli ei tarvii huolestua jos sellaista on ja mun mielestä kuulostaa hyvältä tuo ettei oo kipuja ja sitten tuo että suolainen maistuu makeaa enemmän, mulla on ihan sama juttu :) Uskotaan vaan että kaikki on hyvin! Onneksi pian pääset ultraan!

Piinailijoille ja hoitojen odottajille isosti tsemppiä!! :hug:
 
Sellanen muuten tuli mieleen teille kaikille tiedoks, että kuulemma foolihappolisää suositellaan nykyään käytettäväks jo kun yrittää raskautta. Ehkä oottekin tästä ollu tietoisia, mutta ite en oo valitettavasti ollu niin valveutunut. Raskaana oleville ja imettäville tarkoitetussa multivitassa on muiden vitamiinien ohella myös tuo riittävä foolihappo ja ite asiassa paketissa mainitaankin myös raskautta toivovat. Että kantsii alkaa popsimaan :)
 
Kielovanamo,tänään juuri kolahti postilaatikkoon foolihappopaketit:p Kaikki se pitää kokeilla=)
Ja tänään alko myös zumenonin popsiminen,PAS olis viikolla 41,josjosjos...Ja pakkohan se on vaan uskoo et kaverit sieltä pakkasesta selviää!!!

Ja unohtu viime viestissä,et Lakkakin piinailee,joten plussatuulia ja pitkiä piinailuhermoja sinnekkin:heart:

Nyt pakko kiitää kauppaan,jääkaapissa ei tosiaankaan ole muuta kun valo,jos enää sitäkään:LOL:
 
Täällä piinapäivä 7 menossa eli tasan viikko on siirrosta. Olen ollut nettipimennossa ja siksi näin hiljaa, mutta kyllä tämä piinailu silti taas on niin piinaa...

Sama tietysti mietityttää kuin evitaakin, että jokohan sitä kuitenkin viikonloppuna testais, vaikka parempi olis pinnistellä ens viikkoon. Keskiviikolle 6.10. on varattu aika veritestiin, ja lääkäri itse asiassa väitti, että Pregnyl voi aiheuttaa plussan alkuviikkon saakka.

Voi Miimii ja Gabi - ei ole lohdutuksen sanoja antaa, kun elämä on noin kaltoin kohdellut; mutta älkääpä ainakaan sitä huoliko, ettei tänne saisi surujaan purkaa, sitä vartenhan nämä keskustelut on. Ja katkeruus on tietyissä oloissa ihmisessä ihan tervekin piirre, uskon minä. Parasta lääkettä siihen varmaan olis, jos onni kääntyisi ja se ihana, mitä tässä kaikki odotellaan, vihdoin tapahtuisi... Myötätunnon ja toivon säteitä sinne päin!
 
Heippa. Meillä on huomenna se suunnittelukäynti julkisella puolella, jännittää vähän. Saap nähdä onko mitään toiveita tämän vuoden puolella päästä uuteen IVF:ään. Testasin vanhalla ovistestillä tänään huvikseen ja siihen tuli haalea viiva, huomenna varmaan näkee ultrassa tarkemmin sit tilanteen. Kai. Menkkojen pitäis siis alkaa parin viikon sisään ja sitten laastarit kehiin! Siis ellei siellä taas ole jotain kystia. Maha ja suoli on nyt jo paljon parempi, sen voin ilokseni todeta! :) Lääkkeitä on vielä 10 pvälle ja sit saan lopettaa osan eli sisäisesti otettavat jos olo tuntuu hyvältä. Ja sitten toivoakseni lääkärikin suostuu sen passin tekemään.

Ei ollut kyllä tarkoitus mitään pojoja keräillä tuolla taannoisella purskahduksella.. :ashamed: kyllä mä itekin olen kateellinen ihmisille joita en tunne ja vielä vähemmän heidän taustojaan. Kai se ihminen vaan on sit semmonen, tai ainakin useat. Tuo pikkutikrun neuvo on hyvä mutta hirveän vaikea toteuttaa. Itselleni tuo menneissä vellominen, unohtamisen vaikeus ja kaiken murehtiminen, itseni syyllistäminen jne.. on tyypillistä ja tuntuu todella haasteelliselta kasvaa siitä eroon, mutta teen töitä! Kirjoja on nyt muutamakin kesken yhtäaikaa ja keräilen rohkeutta soittaa neuvolapsykologille.

Tekis vaan mieli halata ihan kaikkia ja jokaikistä täällä :heart: ja Despe joo, pitää uskoa ja luottaa että tää nyt vaan vahvistaa meidän liittoa, kiitos toivosta. Tää on vaan niin nurinkurista toisaalta että heti alkutaipaleella lykätään kaikki tää, ollaan oltu vasta reilu 3v yhdessä! Mut ehkä se nyt todellakin tässä punnitaan se suhteen kestävyys ja laatu. Luinkin joskus jostain kun joku lapseton puhui aiheesta, niin sanoi että jos suhde kestää tällaisen niin se kestää sitten ihan mitä vaan!

Tikrulle tsemppiä sinne! KV:lla hienosti asiat, nauti! Barba montako alkiota teillä on pakastimessa? Montako siirretään, sori en oo taaskaan ihan kartalla.. Meillä on 5kpl (2 pareittain ja yks yksinäinen top) ja seuraavaksi siirretään (ehkä n. kuukauden päästä) 2kpl mikäli hengissä selviävät.

Monia jäi nyt kommentoimatta, mutta mielessä olette! Piinailjoiden testauksia ja tuntemuksia jännätään. Tuosta foolihaposta sen verran, että paljonko on esim raskaus Multivitassa sitä?? Mä oon syönyt kuukausia Omega3ja6-foolihappokapseleita ja niissä näyttäis olevan yhdessä kapselissa 150 mikrogrammaa. Kiinnostaa että onkohan tuo alkuunkaan riittävästi.
 
Viimeksi muokattu:
Heissan foolihappojengiläiset;)
Kiva kuulla, että Miimii oot paremmilla fiiliksillä, ainakin paistoi tosta sun kirjotuksesta hieman positiivisemmat tuulet:heart:Tarkistin juuri oman vitamiinivarastoni ja siinä raskaus vitamiinissa (multivita) näyttäs olevan 400mg foolihappoa.Toivotaan , että sulla ny onnais viel tän vuoden puolel ensinnäkin se PAS ja sitte jos ei tärppää ni ivf.Nää kuukaudet kyl tuntuu menevän vauhilla ja ikää senkun tulee samperi.
jännittää jo piinailijoiden puolesta hui!!! Tulkaa sitte heti kertoon kun testit on kuorittu paketeistaan ja h hetki koittanut:)
Missäs meijän Shayna???
Barba sulla sittekö samaan aikaan siirto kun mulla? mulla siirto venähti kiitos menopurin joka ei tuottanu tarvittavaa vastetta niin ens keskiviikolle huomisen sijaan!!! Aina tätä samaa venaamista höh.Ny vaan pelottaa ihan sikana ettei se viimenen ainokainen alkio selviä sulatuksesta!!!
Kielo:kivaa kun jaksat zempata meitä ja toki oon myöskin minä onnellinen sun puolestas, vaikka tuntuu että sitä tuppaa vaan kieriskelemään omien ongelmien parissa vaikka tekis hyvää ottaa välillä osaa myös toisten iloon!!! nauti siis täysillä raskaudesta ja elä pode yhtään huonoo omaatuntoo vaikka me muut täällä ruikutetaankin maailman julmuutta;)
Gabiiii..missäs oot?? tuuppa päivittään listaa!! eli mulle sitte 4.pas ja keskiviikkona 6.10:whistle:
vähän hoppu ni aika monenkin kommentoinnit jäi multakin ny sitte väliin mutta ISO RUTISTUS KOKO POPPOOLLE!!! Ihanaa, että huomenna taas perjantai ja viikonloppu tulossa!!!
 
^ siis varmasti milligrammaa ettei mikrogrammaa?? Ounou. Mä siis joutuisin vetämään noita omiani kaksin käsin että tarvittava foolihappomäärä täyttyisi! Voi paska, ehkä täytyy hipsiä apteekkiin ostamaan jotain kunnon ainetta! Turhaan vedelly sit tollasia pitkän aikaa. Tai no, tietty niitä kalaöljyjäkin tarvii, mut.. muoks: Piti nyt ihan tarkistamalla tarkistaa: siis 100g noita mun kapseleita sisältää 10,6 mg foolihappoa, 1 kapseli 150 mikrogrammaa, eli vuorokausiannos 2 kpl niin 300 mikrogrammaa tuosta sitten sitä tulee. Lisäksi tuossa on B6 ja B12-vitamiinit.

Aattele, sul on enää 5 täyttä päivää h-hetkeen despe :) Oliko sulla siis Zumenon vai mikä limiksen kasvattajana? Ja onko sulla kasvanut hyvin? Mulla on seuraavaks tosiaan Estradot-laastarit + lisäksi Zumenon tarvittaessa.
 
Viimeksi muokattu:
Eintel, kai se on paras yrittää pitää pää kylmänä ja odottaa niitä virallisia testipäiviä, kun ainakin mä olen tullut siihen tulokseen, et jos aiemmin testaa, niin ei kuitenkaan voi olla varma et onko todellinen vai johtuuko pregnylistä, jos siis positiivista näyttäis.

Taitaa flunssa iskeä :( toivottavasti ei nyt siihen koko homma kaadu. eikä minkäänlaisia oireita tai tuntemuksia mihinkään suuntaan täällä päin.
 
miimii, mikrogrammoja eli nou hätä. Tuota 400 mikrogrammaa kuitenkin suositellaan.
Mä en tavallisesti oo mikään pillerinpopsija, vaan oon luottanu siihen, että saan pääasiassa kaiken tarpeellisen ruuan mukana, mutta elokuussa jostain syystä päädyin kuitenkin apteekissa ostamaan ton raskaus-multivitan, jota aloin syömään. Typerä minä vaan sit sillon heti raskauden havaittua luin jostain, että monivitamiinia ei tarvii syödä, jos syö monipuolisesti muuten ja lopetin muutamaks viikoks sen syömisen, kunnes tajusin, että oh shit, foolihappoa ja D-vitamiinia pitäis kuitenkin saada. Noh, tää on tällasta taapertamista, ei mitään voi tehdä ihan varman päälle.

Piinistelijät tsemppiä!!
 

Yhteistyössä