miksi ei uskalla olla onnellinen...? miksi haluaa ajatella ja varautua aina pahimpaan, eikä mennä täysillä ja olla onnellinen, ilman mustia ajatuksia? esimerkiksi lapsen suhteen... elämä täynnä komplikaatioita kaikin puolin minulla, ja lähes kymmenen vuoden yritys ennen kuin lapsi tuli maailmaan ja nyt en uskalla iloita ja olla onnellinen täysillä, koska mitäs jos "onnellisuus" pilaa jotain ja pahaa tapahtuu enkä osannut ennakoida?? ahdistavaa...