Kerron teille tarinan. Ja tämä tarina on tosi.

hyytikyppynen

Aktiivinen jäsen
30.10.2006
26 410
8
38
puurajan takana
Taustaa. Harrastan unissakävelyä, paljonki mut tämä nyt on häätyny olla jotaki muuta...

Tapahtui viime yönä.

Nukahin puolen yön jälkeen miehen kainaloon. Sen sijaan heräsin aamulla jostaki ihan muualta. Muutaman kilometrin päässä sijaitsevalta juopponarkkien tönöltä (joka nykyään on minun omistuksessa), siellä ei kylläkään ollu kettään muita paitti mie. En ole ollu juovuksissa, en aineissa, kipulääkkeet on kyllä hyvät mutta ei ne oo aiemminkaan tämmösiä vaelluksia aiheuttanu.

Faktat: Olen pukenu päivävaatteet päälle. Ottanu kännykän. Menny ulko-ovesta ulos ja sammuttanu jopa hälyttimen. Koira ei ole tiettävästi reagoinu minun haahuiluun koska mies ois heränny varmasti samantien. Kengät jalassa, päällystakkiki päällä olen lähteny kävelemään (?), ainaki autot on pihassa ja pyöräki koskematon. Puhelimessa ei ole saapuneita puheluita tai soitettuja puheluita yöltä, ei viestejä. Ainoat on miehen aamu kuuen aikaan pommittamat puhelut ja viestit mihin oon häipyny :D
Tuolla tönöllä olen löytäny avaimen ja saanu oven auki, vaikka se on ihan helvetin vaikea saaha HEREILLÄKI avattua, ainaki tämmöseltä pikkuakalta. Edellinen joka tuolta talosta on lähteny sano puhelimessa lukinneensa oven.

Minkäänlaisia muistikuvia mulla ei ole, paitti uni josta heräsin, olin kaverin kans "luokkaretkellä" :D Ja se oli ihan normaali uni.

Eli, tekkeekö unissakävelijä tämmöstä? EI? :laugh:

Juu. Mulla on sairaus joka luultavasti voi aiheuttaa tämmöstä mut näin laajassa mittakaavassa, öh.... :xmas:

Ja turha tulla huuteleen että satuilen, valitettavasti joka sana on totta :ashamed:
 
No, huh... mitenkähän nuo vois jatkossa estää, ettei kävis hullummin.
Muutama vuosi sitten Kuopiossahan yks nainen heräs korkean, vanhan kerrostalon katonreunalta, jonne oli unissaan kavunnut (siis ullakon kautta).
 
Kyllä vaan unissakävelijä voi tuollaista tehdä. Itselläni ei ole (ainakaan todettuja) sen kummempia sairauksia. Olen kävellyt unissani pitkiäkin matkoja, jopa talvipakkasella hangessa paljain jaloin...
 
Ulko-oven hälyttimeen on vaihettu koodi enkä tiä sitä, joten jos yritän jatkossa yöllä ulos se alkaa mölyämään ja mies herrää. :D

Lääkärille toki aion asiasta olla yhteyksissä, ei tämä minustakkaan kivvaa ole.
Mulla on paljon muistikatkoksia joten ihan hyvin voi olla että olen täysin järjissäni ja hereillä lähteny menemään, ei nuita juttuja muuten pysty selittämään, että olen pukenu ja ottanu kännykän ja kaikkea :O Mut tähän saakka ne muistikatkoksetki on ollu sellasia viien minuutin juttuja...
 
Voi hyytis noita siun kommelluksia...:O Olen jo kauan toivonut, että näkisin täällä kuvasi, olen nimittäin päässäni muodostanut sinusta mielikuvan. Joka saattaisi mennä metsään kun oikeasti näkisin.
 
Hemmetin pelottavaa et huolehdit teidän lapsesta ihan yksinäs.

Toivottavasti et näe kovin aggressiivisia unia, mistä sustakaan tietää mitä sä tekisit..

Enhän mie siitä yksinään huolehi. En näe aggressiivisia unia. Enkä muutenkaan ole nykyään aggressiivinen ihminen, paitti jos joku pistää näppinsä minun perheenjäseniin.... Hyvinki rauhallinen ja säyseä ihminen minusta on kehittyny.
 
mun isä ole kerran lähtenyt linja-autolle pysäkille, johon meiltä kotoo oli matkaa noin viisikilometriä. siellä keskellä korpea, jossa ei edes asunut lähimain ketään, oli istunut pieni tyttö, jotain kolme vuoden vanha maassa ja itkenyt. paljain varpain vain yömekko päällä. no isäni oli tunnistanut sitten lapsen, ja ottanut syliin ja mennyt lapsen kotiin, johon paikalta oli ainakin kolme kilsaa. muuta selitystä tapaukselle ei löytynyt kuin että lapsi on sinne kävellyt unissaa, kova uneksia kun kuulema oli.
itsekin olin pienenä kova käveleen unissa ja karkasin uloskin jos mahdollista, luutusin lattioita ja pissasin velipojan kenkään yms. jote meilläkin oli lukon lisäksi haka oven ylä osassa, jonne en ylettänyt
 
[QUOTE="geri";23851146]Voi hyytis noita siun kommelluksia...:O Olen jo kauan toivonut, että näkisin täällä kuvasi, olen nimittäin päässäni muodostanut sinusta mielikuvan. Joka saattaisi mennä metsään kun oikeasti näkisin.[/QUOTE]

Noh, TÄÄLLÄ et tule minun kuvvaa näkemään. Valitettavasti. Tietäis lissää vainoajia....
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;23851170:
mun isä ole kerran lähtenyt linja-autolle pysäkille, johon meiltä kotoo oli matkaa noin viisikilometriä. siellä keskellä korpea, jossa ei edes asunut lähimain ketään, oli istunut pieni tyttö, jotain kolme vuoden vanha maassa ja itkenyt. paljain varpain vain yömekko päällä. no isäni oli tunnistanut sitten lapsen, ja ottanut syliin ja mennyt lapsen kotiin, johon paikalta oli ainakin kolme kilsaa. muuta selitystä tapaukselle ei löytynyt kuin että lapsi on sinne kävellyt unissaa, kova uneksia kun kuulema oli.
itsekin olin pienenä kova käveleen unissa ja karkasin uloskin jos mahdollista, luutusin lattioita ja pissasin velipojan kenkään yms. jote meilläkin oli lukon lisäksi haka oven ylä osassa, jonne en ylettänyt

Mie olen kans unissani touhottanu kaikenlaista, keitelly kahvia ym ja höpötelly miehelle kummallisia, menny vessaan nukkumaan jne... Mut jotenki ihan järjettömän suuret mittakaavat saanu tämä viimeöinen seikkailu joten en tiä olettaisinko että oon ollu unissaan vaiko että muisti pätkii :D
 
Mun miehen kotona kanssa on ollut haka oven yläosassa kun lapsena ovat ulos kamistaneet unissaan. Vieläki puhuu ja kävelee unissaan näin aikuisiällä, eikä kyllä muista jos on unissaan käynyt keittiössä tai lastenhuoneessa.
 

Yhteistyössä