Kenet haluaisit ystäväksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lisää kysymyksiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä haluaisin Ntt:n ystäväksi. Hän on aivan mahtava tyyppi. Mieletön mielikuvitus ja verbaalinen anti. Empaattinen, paljon elämänkokemusta, hauska. Kirjoittaa siihen tyyliin, että olisi mahtavaa tavata ihminen livenä.
 
Kirjoittajan teksti ja tyyli eivät välttämättä kulje käsikädessä kirjoittajan oikean persoonallisuuden kanssa. Esimerkiksi Arto Paasilinna kirjoittaa sujuvasti ja humoristisesti. Kuitenkaan en haluaisi istua samassa kapakkapöydässä Arton kanssa.

Veikko Huovinen on kirjailijana lähes nero. Sympaattisen tuntuinen seuramies. Yksityselämässään kuitenkin sisäänpäin käpertynyt epäsosiaalinen introvertti.

Kukahan kirjoittaja olisi yksi-yhteen kirjoittamansa tekstin kanssa? Ei edes Tommy Tabermann, Kjell Wästö tai Jari Tervo - ei ainakaan kukaan ellien vakionikeistä.
 
"Taesto" ja "Tonko-Oeva" ovat varmasti yhtä tyhmiä peräkammarin poikia ja maalaisjuntteja, niin siviilissä kuin tällä palstallakin. Ystäväkseni en haluaisi heistä kumpaakaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja espootar*:
"Taesto" ja "Tonko-Oeva" ovat varmasti yhtä tyhmiä peräkammarin poikia ja maalaisjuntteja, niin siviilissä kuin tällä palstallakin. Ystäväkseni en haluaisi heistä kumpaakaan!

Kenet sitten haluaisit?
 
Alkuperäinen kirjoittaja en edes minä:
Kirjoittajan teksti ja tyyli eivät välttämättä kulje käsikädessä kirjoittajan oikean persoonallisuuden kanssa. Esimerkiksi Arto Paasilinna kirjoittaa sujuvasti ja humoristisesti. Kuitenkaan en haluaisi istua samassa kapakkapöydässä Arton kanssa.

Veikko Huovinen on kirjailijana lähes nero. Sympaattisen tuntuinen seuramies. Yksityselämässään kuitenkin sisäänpäin käpertynyt epäsosiaalinen introvertti.

Kukahan kirjoittaja olisi yksi-yhteen kirjoittamansa tekstin kanssa? Ei edes Tommy Tabermann, Kjell Wästö tai Jari Tervo - ei ainakaan kukaan ellien vakionikeistä.

Koska tänne ei kirjoiteta kirjaa (monologi), vaan vastataan toisille(dialogi), niin henkilöstä saa eritavalla vaikutelman siitä, miten hän suhtautuu muihin ihmisiin. Ntt osoittaa vastauksillaan lämpöä, elämänkokemusta ja toisten ymmärtämistä. Hän vastaa siten, että voisi kuvitella että hän on hyvä ystävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja salainen ihailija!:
Minä haluaisin Ntt:n ystäväksi. Hän on aivan mahtava tyyppi. Mieletön mielikuvitus ja verbaalinen anti. Empaattinen, paljon elämänkokemusta, hauska. Kirjoittaa siihen tyyliin, että olisi mahtavaa tavata ihminen livenä.

Tämähän on hyvä ketju! Jokainen, joka tarvii ja kaipaa ystäviä, voi kertoa täällä, että juuri hän on hyvä ystäväehdokas, jolloin jokainen tietää, että juuri tämä tyyppi kannattaa haluta ystäväksi.

Vanhaa Noitaa en muuten haluaisi ystäväksi. Hän on liian vetäytyvä ja passiivinen ystävänä. Hän ei jaksa pitää yhteyttä ystäviin riittävästi ja muutenkin on aika erakko.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Vanha Noita:
Alkuperäinen kirjoittaja salainen ihailija!:
Minä haluaisin Ntt:n ystäväksi. Hän on aivan mahtava tyyppi. Mieletön mielikuvitus ja verbaalinen anti. Empaattinen, paljon elämänkokemusta, hauska. Kirjoittaa siihen tyyliin, että olisi mahtavaa tavata ihminen livenä.

Tämähän on hyvä ketju! Jokainen, joka tarvii ja kaipaa ystäviä, voi kertoa täällä, että juuri hän on hyvä ystäväehdokas, jolloin jokainen tietää, että juuri tämä tyyppi kannattaa haluta ystäväksi.

Vanhaa Noitaa en muuten haluaisi ystäväksi. Hän on liian vetäytyvä ja passiivinen ystävänä. Hän ei jaksa pitää yhteyttä ystäviin riittävästi ja muutenkin on aika erakko.

Ähhhh, piti kirjoittaa nikillä "salainen ihailija".

 
Haluaisin tavata Witchin ja Sivupersoonan ja been there, done that koska siinä porukassa ei ainakaan tulisi olemaan tylsää. Ainakin saataisiin aikaan kunnon kiista ja se olisi hauskaa.
Siihen mukaan muutama kiltimpi nikki mutta niitä en nyt äkkiseltään muista.
 
Minusta olisi hauska tavata kaikki. Tosin olen samoilla linjoilla kuin Vanha Noita, että tosielämässä minäkin olen aivan liian laiska pitämään yhteyttä ystäviin.

Olen muuten samaa mieltä siinäkin, että kirjoitustaito ja todellinen kasvotusten tapahtuva tapaaminen eivät välttämättä anna ollenkaan samaa kuvaa ihmisestä, sillä jotkut ovat sujuvia kirjoittajia ja jotkut taas sujuvia puhumisessa. Itse ainakin olen paljon sujuvampi kirjoittajana kuin puhujana, vaikkakin olen tsempannut tuollaisessa asiakaspalvelutaidossa työn vuoksi paljonkin. Silti edelleen saatan olla aika syrjäänvetäytyvä, kotona (liian?) hyvin viihtyvä ihminen.

Ehkä mieluiten pistäisin kaikki vaikkapa samalle risteilylle laput kaulaan, jotta näkisi, että kuka kukin on. Sitten voisin olla ns. kärpäsenä katossa katsomassa ihmisiä, jonka jälkeen voisin rauhassa vetäytyä hyttiin lukemaan hyvää kirjaa ja syömään suklaata.
 
Kaikki kirjoittajat on ok.
Mutta murre kirjoittajat ja hauskat viäntäjät, kiäntäjät Taesto ja Tonko-Oeva parraimmasta päästä. Pirruuttaan kirjoittelevat, kokkeilevat, iliveilevät..saatan kuvitella ulkomuotonsa vieäräsäärisiä lyhyenläntiä, lökäpöksyt ja flanellinen ruutu paita piällä. Pyhäpukuna on verska-asu. Oma koira on rakas, nukutaan sohvalla päivänokosia (ettoneella) Turren kanssa. Koiran rotu on pystykorva, lapinkoira, ajokoira tai beakle. Kainuun maisemat kasvattavat elämän ilot ottavia kansalaisia.

Sivhoksen "valvova silmä ei väsy koskaan" (eräässä Pekka ja Pätkä elokuvassa "Salapoliiseina"..
 
Rusket vakosamettihousut ja henkselit, pyhinä pukkeuvun vähän siistimmin sinisiin atitaksen verkkariin.
Turrevaenaja on kyllä jo mullan alla, mutta sinnuo soattasin kyllä kyhnytteä kaenolassa ja natisuttoa hetekkoa....
 
Kiitosta vaan, mulla on jo oma kyhnyttäjä..pohjan poika, sellaanen pohojalaanen hevosmies.
Mummolassa aikoinaan saunakammarissa oli tälläinen heteka. Kakarana hypittiin salaa ja myöhemmin kostautu vieterien löystyminen. Jouduttiin nukkumaan venyneessä ja persus hipoi lattiaa. Eno oli tuonut ruottin puolelta uudet superlonpatjat, ne olivat vielä hikiset saunakammarin kehruulämmössä.
Kuuleppa, ei sitä nykyaikana naisia houkutella vanhalla hetekalla jne.. sen pitää olla Unikulman peti, sellanen moninkertanen bonnelpatja 10 000 e maksava. Ja auton pitää olla tilava retkeilyä varten, mieluummin uudehko asuntoauto, hirsitalo palvelijoineen. Kissa ja koira hyvin koulutettuja, samoin mies. Tässäpä nämä tärkeimmät..
 
Jus jösses sus siunaa ja herran pieksut!! Vai että vielä koirakouluunkin?! Eiköhän tämä elämä ja Ellit jo piisaa meille itse kullekin... :)

Vaan johan tänne on totisesti taas ketjuja pystyyn pykätty muutaman poissaolopäivän aikana. Eikö se nyt riitä, että eduskunta riitelee ja äänestää ja pääministeri pitää kyselytuntia tässä maassa, riitahan se tulee jo niistäkin…

Kiitos vaan jollekulle kommentista, mutta jos ko. kommentit tässä ja tuossa vielä järjettömämmässä (huh jestas, mikä sana tavattavaksi!) ketjussa tänne kasataan, minä alan kyllä vakaasti ihmetellä, kuka hitto täällä sitten oikein pesee aamuisin hampaitaan minun vessassani. Ei täsmää kuvaus vuoskymmenten tuttuun ja kenkieni kuluttajaan, kyllä on Musti muunakin, ja rähjättyäkin tulee riittämiin! Teillähän on huomiokyvyssä vakavansorttisia puutteita, eli siirretään se sädekehä ihan vaan sinne, minne se kuuluu; täällä se kuuluu korkeintaan enenevässä määrin vyötärölle… Jos sen pitää olla pään päällä, sitten saatte kyllä etsiä jonkun muun hiusmallin alle! :)

Pyöräni omistajaan pätee tuntemukseni mukaan ihan sama kuin pyöräänkin: keväällä sanoin nimittäin korjaamolle marssiessani, että tuossa on se ongelma, että paria osaa ei tarvitsisi vaihtaa tai korjata. Ja molempiin olisi hyvä ajoittain asentaa se pakkikin. No, pyörässä toimivat nykyään sentään edes ne jarrut…

Aiheesta muutoin tämän verran:

Olen tavannut miettiä tätä elämää ja kanssaeläjiä yleensä siitä vinkkelistä, että jokaisesta meistä löytää kaikki puolet, hyvät ja huonot. Hankalat ja vaikeat itse kustakin, jonakin päivänä helpommin kuin toisena. Mutta ihan yhtä lailla jokaisesta löytää myös ne hyvät puolet, taidot, ne persoonalliset jalokivet. Ihan itse siinä valitsee, millaisten ihmisten kanssa elää! Sen, millaista maisemaa katsoo, eli mitkä piirteet niistä ihan samoista ihmisistä ottaa, mihin keskittyy ja mihin huomion suuntaa.

Jos tällä pallolla ottaa asiakseen ärsyyntyä kaikesta ja näkee vain ne huonot (omasta mielestään) puolet ja tulkitsee kaiken pahimmin päin, sellaisessa maailmassa sitä sitten elää! Kohtuullisen, ellei jopa kohtuuttomankin kurjassa. Sitten on vaan kiitettävästi auttanut maan päättäviä tahoja, tuuria, ilmastonmuutosta ja kasautuvan katastrofin lakia pilaamaan tämän maailman, sen ympäröivän maailmansa, jonka kanssa ja seassa päivänsä taaplaa. Eivätkä ne ympäröivät ihmiset ole siitä vastuussa, jos joku ottaa asiakseen pilata päivänsä tuijottamalla vain sitä, mistä voi ärsyyntyä. Ihan kaikesta kun voi, jos haluaa, ja jos on niin vietävän ylen määrin energinen ja viitseliäs. Oikeastaan kai niin energiset ihmiset kannattaisikin valjastaa voimalateollisuuden tarpeisiin (Hei, Katainen, haloo! )

Mutta ihan yhtä hyvin voi elää niiden ihmisten kanssa, joissa on hauskoja piirteitä, omanlaistaan huumoria, joiden elämää voi ymmärtää siitä heidän vinkkelistään hyvinkin ja joilta voi oppia kaikennäköistä hauskaa ja hyötypuoleista. Ja perhana vieköön, ne ovat ne ihan saman ihmiset – valinta sen suhteen, mitä ottaa asiakseen katsoa, pohtia ja huomata on vain toinen. Ja oma…

Voi ottaa asiakseen jupista joka lehmuksen kohdalla, että siinä pitäisi olla neulaset ja äkistä joka joulukuusen kohdalla, että lehtiin tulisi sentään edes ruska syksyllä. Voi jupista siitä, että riesaksi on kasatta turhan monenlaisia versioita yhden sortin asemesta. Mutta onko siinä järkeä, ja kenen voimia siinä eniten tuhlaa, kysyy laiska. Kun voi tankata voimia ilahtumalla monimuotoisuudesta, väreistä, kaikesta uudesta ja yllätyksellisestä, miksi käyttää ylenmääräisesti virtaa vain maailman panemiseen ’järjestykseen’? Kunkin ihailemisessa itsenään kun taitaa kuitenkin säästää lähinnä omia hermojaan - ja paremman maailman keskellekin siinä on kuinka ollakaan joutunut…

Peruslaiskana ihmisenä en ihan hirveästi jaksa tulkita ihmisten erilaisia ’roolejakaan’ minkään sortin näyttelemisenä, minusta ne ovat monipuolisuutta! Eihän ihminen ole sitä TAI tätä, vaan sekä sitä että tätä, eri ympäristöissä ja eri asioiden kanssa toimiessaan aina hieman eri pinta esillä. Ei se ole näyttelemistä, se on elämän suurta rikkautta ja ihan normaali ilmiö! Ihminen on hiottu jalokivi, tuhannella erilaisella pinnalla valoa taittava. Taideteos. Toki joku voi jossain tilanteessa jotain aina esittääkin, mutta eiköhän silloin ole lähes aina kyse pelosta, arkuudesta, siitä ettei vielä ole täysin löytänyt itseään siinä ympäristössä itse. Se on armahtamisen asia, ei tuomitsemisen, kyllä täällä varmasti jokainen silti mieluiten olisi oma itsensä – joka on aina hyvin monimuotoinen! Siinähän se elämän suuri rikkaus ja taideteos on. Mitäpä sitä rajaamaan. Monipuolisen hauskaa päivää kaikille, toivottaa muuten taatusti kotioloissa myös änkyrä ja epäsosiaalinen, kaiken muun ohella! :)

Niin, ja kun ei sitä henkistä kädenojennusta naapurin suuntaan ole näin palstoilla kai kielletty edes sikainfluenssan takia, niin harrastetaan sitä, kun muu on jo kiellossa. (Nyt kai sitten vissiin loppuvat talouselämän puolella ne kultaiset kädenpuristukset, kun kerran on kättelykielto?! Näin minä asian ymmärtäisin! )

Ja YLEn juhlavuoden kunniaksi loppukevennys tähänkin saarnaan:

Toissapäivänä petti pokkani eläinlääkäriaseman aulassa, kun odotellessani seurasin kiireisen, montaa puhelua ristiin puhuvan vastaanottoapulaisen työtä. Se kun sieppasi aiemman linjan auki ja kysyi, että "Niin sinulleko piti tehdä se kastraatio? " Puhelun loputtua kysyin, keskusteliko se aiheesta Koiran Itsensä kanssa, vai joko kaupunki on säästöhurmoksessaan yhdistänyt eläinlääkäriaseman ja terveyskeskuksenkin palvelut yhdelle tiskille. Että eiköhän unohdeta kaiken sortin koirakoulut ja muut liialliset lajitoverin rotupuhtauden määritelmät ja käytöksen arvioinnit, kuullosti tuo hoidon yhdistelmä sen verran turhan hurjalta kuitenkin... :) Eläköön Ellien monimuotoisuus!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ntt:
Jus jösses sus siunaa ja herran pieksut!! Vai että vielä koirakouluunkin?! Eiköhän tämä elämä ja Ellit jo piisaa meille itse kullekin... :)

Vaan johan tänne on totisesti taas ketjuja pystyyn pykätty muutaman poissaolopäivän aikana. Eikö se nyt riitä, että eduskunta riitelee ja äänestää ja pääministeri pitää kyselytuntia tässä maassa, riitahan se tulee jo niistäkin…

Kiitos vaan jollekulle kommentista, mutta jos ko. kommentit tässä ja tuossa vielä järjettömämmässä (huh jestas, mikä sana tavattavaksi!) ketjussa tänne kasataan, minä alan kyllä vakaasti ihmetellä, kuka hitto täällä sitten oikein pesee aamuisin hampaitaan minun vessassani. Ei täsmää kuvaus vuoskymmenten tuttuun ja kenkieni kuluttajaan, kyllä on Musti muunakin, ja rähjättyäkin tulee riittämiin! Teillähän on huomiokyvyssä vakavansorttisia puutteita, eli siirretään se sädekehä ihan vaan sinne, minne se kuuluu; täällä se kuuluu korkeintaan enenevässä määrin vyötärölle… Jos sen pitää olla pään päällä, sitten saatte kyllä etsiä jonkun muun hiusmallin alle! :)

Pyöräni omistajaan pätee tuntemukseni mukaan ihan sama kuin pyöräänkin: keväällä sanoin nimittäin korjaamolle marssiessani, että tuossa on se ongelma, että paria osaa ei tarvitsisi vaihtaa tai korjata. Ja molempiin olisi hyvä ajoittain asentaa se pakkikin. No, pyörässä toimivat nykyään sentään edes ne jarrut…

Aiheesta muutoin tämän verran:

Olen tavannut miettiä tätä elämää ja kanssaeläjiä yleensä siitä vinkkelistä, että jokaisesta meistä löytää kaikki puolet, hyvät ja huonot. Hankalat ja vaikeat itse kustakin, jonakin päivänä helpommin kuin toisena. Mutta ihan yhtä lailla jokaisesta löytää myös ne hyvät puolet, taidot, ne persoonalliset jalokivet. Ihan itse siinä valitsee, millaisten ihmisten kanssa elää! Sen, millaista maisemaa katsoo, eli mitkä piirteet niistä ihan samoista ihmisistä ottaa, mihin keskittyy ja mihin huomion suuntaa.

Jos tällä pallolla ottaa asiakseen ärsyyntyä kaikesta ja näkee vain ne huonot (omasta mielestään) puolet ja tulkitsee kaiken pahimmin päin, sellaisessa maailmassa sitä sitten elää! Kohtuullisen, ellei jopa kohtuuttomankin kurjassa. Sitten on vaan kiitettävästi auttanut maan päättäviä tahoja, tuuria, ilmastonmuutosta ja kasautuvan katastrofin lakia pilaamaan tämän maailman, sen ympäröivän maailmansa, jonka kanssa ja seassa päivänsä taaplaa. Eivätkä ne ympäröivät ihmiset ole siitä vastuussa, jos joku ottaa asiakseen pilata päivänsä tuijottamalla vain sitä, mistä voi ärsyyntyä. Ihan kaikesta kun voi, jos haluaa, ja jos on niin vietävän ylen määrin energinen ja viitseliäs. Oikeastaan kai niin energiset ihmiset kannattaisikin valjastaa voimalateollisuuden tarpeisiin (Hei, Katainen, haloo! )

Mutta ihan yhtä hyvin voi elää niiden ihmisten kanssa, joissa on hauskoja piirteitä, omanlaistaan huumoria, joiden elämää voi ymmärtää siitä heidän vinkkelistään hyvinkin ja joilta voi oppia kaikennäköistä hauskaa ja hyötypuoleista. Ja perhana vieköön, ne ovat ne ihan saman ihmiset – valinta sen suhteen, mitä ottaa asiakseen katsoa, pohtia ja huomata on vain toinen. Ja oma…

Voi ottaa asiakseen jupista joka lehmuksen kohdalla, että siinä pitäisi olla neulaset ja äkistä joka joulukuusen kohdalla, että lehtiin tulisi sentään edes ruska syksyllä. Voi jupista siitä, että riesaksi on kasatta turhan monenlaisia versioita yhden sortin asemesta. Mutta onko siinä järkeä, ja kenen voimia siinä eniten tuhlaa, kysyy laiska. Kun voi tankata voimia ilahtumalla monimuotoisuudesta, väreistä, kaikesta uudesta ja yllätyksellisestä, miksi käyttää ylenmääräisesti virtaa vain maailman panemiseen ’järjestykseen’? Kunkin ihailemisessa itsenään kun taitaa kuitenkin säästää lähinnä omia hermojaan - ja paremman maailman keskellekin siinä on kuinka ollakaan joutunut…

Peruslaiskana ihmisenä en ihan hirveästi jaksa tulkita ihmisten erilaisia ’roolejakaan’ minkään sortin näyttelemisenä, minusta ne ovat monipuolisuutta! Eihän ihminen ole sitä TAI tätä, vaan sekä sitä että tätä, eri ympäristöissä ja eri asioiden kanssa toimiessaan aina hieman eri pinta esillä. Ei se ole näyttelemistä, se on elämän suurta rikkautta ja ihan normaali ilmiö! Ihminen on hiottu jalokivi, tuhannella erilaisella pinnalla valoa taittava. Taideteos. Toki joku voi jossain tilanteessa jotain aina esittääkin, mutta eiköhän silloin ole lähes aina kyse pelosta, arkuudesta, siitä ettei vielä ole täysin löytänyt itseään siinä ympäristössä itse. Se on armahtamisen asia, ei tuomitsemisen, kyllä täällä varmasti jokainen silti mieluiten olisi oma itsensä – joka on aina hyvin monimuotoinen! Siinähän se elämän suuri rikkaus ja taideteos on. Mitäpä sitä rajaamaan. Monipuolisen hauskaa päivää kaikille, toivottaa muuten taatusti kotioloissa myös änkyrä ja epäsosiaalinen, kaiken muun ohella! :)

Niin, ja kun ei sitä henkistä kädenojennusta naapurin suuntaan ole näin palstoilla kai kielletty edes sikainfluenssan takia, niin harrastetaan sitä, kun muu on jo kiellossa. (Nyt kai sitten vissiin loppuvat talouselämän puolella ne kultaiset kädenpuristukset, kun kerran on kättelykielto?! Näin minä asian ymmärtäisin! )

Ja YLEn juhlavuoden kunniaksi loppukevennys tähänkin saarnaan:

Toissapäivänä petti pokkani eläinlääkäriaseman aulassa, kun odotellessani seurasin kiireisen, montaa puhelua ristiin puhuvan vastaanottoapulaisen työtä. Se kun sieppasi aiemman linjan auki ja kysyi, että "Niin sinulleko piti tehdä se kastraatio? " Puhelun loputtua kysyin, keskusteliko se aiheesta Koiran Itsensä kanssa, vai joko kaupunki on säästöhurmoksessaan yhdistänyt eläinlääkäriaseman ja terveyskeskuksenkin palvelut yhdelle tiskille. Että eiköhän unohdeta kaiken sortin koirakoulut ja muut liialliset lajitoverin rotupuhtauden määritelmät ja käytöksen arvioinnit, kuullosti tuo hoidon yhdistelmä sen verran turhan hurjalta kuitenkin... :) Eläköön Ellien monimuotoisuus!

ja tätä Ntt.tä joku on kutsunut ihan niinku viksuksi?Hyvät pyhät sentään!
 
Huumori kantaa aina ja tuo iloa myös kanssaihmisille.
Silloin kun se on hyvää eikä loukkaa ketään...sinä et ole loukannut.

Ps minä olen mies en kiusaaja (raamatun mukaan kiusaaja onkin tietääkseni piru...:))
 
Kuten tuolla sinkkupalstan aamukahviketjussakin (taivaallisen rauhan aukio tässä Ellien taistelun tuoksinassa aina välillä) totesin, taitavat vähän harventua jo nämä Elleissä roikkumiseni jatkossa - tarttis teherä jottain muutakin joskus välissä. Mennä välissä jonnekin (muualle) tekemään jotakin tullaksensa joskus joksikin, ainakin vaikka edes vaihteluksi. Mutta pyörähdän ajoittain, älkääkä sentään pistäkö kolmatta maailmansotaa pystyyn täällä :) Noista muutamista ikitinkaajista en enää hätkähdä, niinkuin alkuaikoina nettiin tottumattomana tein - nyt on jo valjennut, että nehän peijakkaat nauttivat suorastaan tuosta rähinästään. Huviveron saisivat suorittaa, ja siinäpä tingatkoon. Mutta noin muuten, ei se erilainen tapa elää ja ajatella ole aina huonompi tapa. Eikä aina parempikaan. Vain erilainen. Sillä mentaliteetilla näistä mielipiteitten vaihdoista taitaa itse kukin saada eniten hyötyä, ja nauttiakin, ja yhä edelleen Elleistä huolimatta tuumaan, että jokainen tilanteensa monipuolisimmin tietänee. Vaikka nämä melkoisia selvännäkijäpalstoja joskus tuntuvat olevankin. :))
-Ntt-
 
"Vaikka nämä melkoisia selvännäkijäpalstoja joskus tuntuvat olevankin. :))
-Ntt-"

Tässä sitä taas ollaan ellit-palstoilla. Viihdyin takavuosina ellien kristallipallopalstalla.
Sitten palsta meni rähinäpalstaksi ja muuttui rekkautumispakolliseksi. Toivottavasti
näin ei käy parisuhdepalstalle. Ei ihan kaikkea tarvitse kirjoittaa mitä ajattelee.

Olet nimimerkki ntt ollut elleissä oloaikasi mukavaa seuraa.
Minulle soitti äsken lehtikauppias. Olen saanut nimeltä mainitsematonta lehteä lahjalehtenä. Juttelin puhelimessa ja selailin lehtiuutisia. Lehtialalla ei mene hyvin.
Konserniin kuuluva lehti on lopetettu.

Mutta nämä keskustelupalstat voivat hyvin. Samoin kuulema stand-up komiikka.
Siitä oli juttua aamun radiouutisissa. Kai näiden kahden asian parissa viihtyvillä
on jotain yhteistä. Tilannekomiikka piristää arjen keskellä.
Ei ellit halua lukea valmista tekstiä vaan toimittaa tekstinsä itse.

Vieläkin sydämen pohjalla lämmittää aamun avaus elleissä. Joku ihailijani
oli luullut minua vuonna 1987 Valettu vedestä kirjan kirjoittajaksi.
Kävin katsomassa www.helmet.fi sivulta onko kirja kirjastossa. Näköjään vain
Pasilan hyllyssä 1.4. Jos joku toinen elli ei ehdi käydä hakemassa kirjaa lainaan, niin
minä käyn tässä lähiaikoina.

Minäkin olen vedestä valettu. Jatkan sekoitusta nykyään murukahvilla.
Hyvää on alepan ale dallaspullan kanssa. Mutta nyt suljen koneen ja lähden
juna-asemalle ja sieltä lisätyöhön. Täällä päivätyössä juttelin äsken nuoren tutkijan
kanssa. Hänkin käy pari kertaa viikossa iltatyössä.

Mutta minäkin toivon elämääni muutosta. Ehkä vuoden päästä luen hakein mielin
tätä vanhaa ketjua ja elän jo täysin erilaista ja ehkä paljon järkevämpää elämää.

Syökää terveellisesti ja liikkukaa paljon. Iloitkaa siitä, että olette saaneet elleissä
ystäviä ympäri maailmaa. Netti on ihana asia oikein käytettynä.
 

Yhteistyössä