Kenenkään ei ole PAKKO viedä alle 3 v hoitoon!

[vieras]

jaa. kaikkien elämäntilanne ei ole niin stabiili kuin ap:n. esim. taiteilijaperheessä, kuten meillä. mieheni tulot vaihtelevat nollasta useisiin tuhansiin kuussa ja ikinä ei voi tietää etukäteen. freelancerina ei työttömyyskorvaustakaan noin vain saa. jos olisin kotiäiti, meillä voisi olla tilanne, etä kotihoidontuella pitäsi elää koko perheen ja sitä riskiä en ota. nyt on eletty vanhempainrahallani ja säästöillä 4 kk. tiukkaa on tehnyt kyllä...palaan töihin pian, joten sitten helpottaa.

että pitäkään ne mölyt mahassanne ja eläkää omaa elämäänne. olkaa onnellisia, että turvallinen taloudellinen tilanne on teille taattu ja voitte jäädä kotiin halutessanne.

 

[vieras]

Miksi tästä pitää aina aloittaa?

Jos omassa elämässä asiat ovat hienosti järjestyneet, niin kivahan se on. Mutta kun kaikilla ei voi olla asiat niin. Joskus voi olla vaikka ihan taloudellisista syistä pakko viedä lapsi hoitoon. Ei välttämättä vain siksi, että pysyy ylipäänsä hengissä, vaan vaikka esimerkiksi siksi, että pystyy vastaamaan perheen muiden lasten tarpeisiin. Oikeus hyvään lapsuuteen on muillakin kuin alle kolmevuotiailla. Eikä päivähoito tosiaankaan tarkoita huonoa lapsuutta.

Kukaan ei voi toisen perheen tilanteesta tietää kaikkea. Usein sitä luulee tietävänsä, mutta totuus voi silti olla ihan toinen. [/quote

Niin juuri. Siksi kai tämä aloitus,että joku "parempi äiti" voi taas kiillottaa sädekehäänsä. Tuntuu,että äiti joka menee töihin aiemmin ja vie lapsen hoitoon,on automaattisesti huono äiti.

 

[thewaxa]

Niin no, noinhan se on + että jos on esim vaikeavammanen lapsi niin kela yleensä maksaa kustannukset jos hoidot tehdään kunnallisessa päivähoidossa.
Meillä esim 4v poika joutu meneen 2vuotiaana päiväkotiin sen takia että kela suostu maksamaan kuntoutuksen jos järjestetty kunnallisessa tilalla.
Muuten ois ollu 32 euroa kerta. Fysioterapiaa kuitenkin 3x viikossa. Ois ollu melkonen summa näin 2 vuoden hoitojaksolle.

Muuten ihan jees homma. Eli pakko oli viedä hoitoon alle 3-vuotias.
Edelleen silti kotona 1vuotiaan ja 2 vuotiaan pojun kans.
32*3 = 96e. Kuukaudessa 96*4= 384. Vuodessa 384*12=4608. Ja meidän kahden vuoden sopimuksella 4608*2= 9216. Mun mielestä se on aika pakko.

tässä ehkä menee juuri ja juuri rimaa hipoen. olis voinu silti säästää 10 000euroa että ei tarvis laittaa hoitoon.

joo äkkiäkös mää sen olisin säästänyt. Takataskusta sellanen summa löytyy kaikilla
Tiesitkö että monilla ei mene synnytys ihan käsikirjan mukaan ja voi tulla pieni happivajaus johon ei ole ennemmin varautunut ja laittanu jemmaan sen takia 10 000 euroa. Ja äitiyspäivärahoista ei sellasta säästellä ihan tosta vaan. Voi luoja.

 

[ap]

jaa. kaikkien elämäntilanne ei ole niin stabiili kuin ap:n. esim. taiteilijaperheessä, kuten meillä. mieheni tulot vaihtelevat nollasta useisiin tuhansiin kuussa ja ikinä ei voi tietää etukäteen. freelancerina ei työttömyyskorvaustakaan noin vain saa. jos olisin kotiäiti, meillä voisi olla tilanne, etä kotihoidontuella pitäsi elää koko perheen ja sitä riskiä en ota. nyt on eletty vanhempainrahallani ja säästöillä 4 kk. tiukkaa on tehnyt kyllä...palaan töihin pian, joten sitten helpottaa.

että pitäkään ne mölyt mahassanne ja eläkää omaa elämäänne. olkaa onnellisia, että turvallinen taloudellinen tilanne on teille taattu ja voitte jäädä kotiin halutessanne.

Teilläkään ei ole PAKKO. Hankalaa ehkä.
Esim.
Miehesi voisi tehdä muitakin töitä jonkin aikaa. Tai hän voisi jäädä hoitovapaalle!!!

 

[sotku]

Juupa juu.N. 500? tuloilla opiskelijaperhe elää vallan mainiosti.Sinähän se tiedät toisten asiat parhaiten.

 

[vieras]

Miksi tästä pitää aina aloittaa?

Jos omassa elämässä asiat ovat hienosti järjestyneet, niin kivahan se on. Mutta kun kaikilla ei voi olla asiat niin. Joskus voi olla vaikka ihan taloudellisista syistä pakko viedä lapsi hoitoon. Ei välttämättä vain siksi, että pysyy ylipäänsä hengissä, vaan vaikka esimerkiksi siksi, että pystyy vastaamaan perheen muiden lasten tarpeisiin. Oikeus hyvään lapsuuteen on muillakin kuin alle kolmevuotiailla. Eikä päivähoito tosiaankaan tarkoita huonoa lapsuutta.

Kukaan ei voi toisen perheen tilanteesta tietää kaikkea. Usein sitä luulee tietävänsä, mutta totuus voi silti olla ihan toinen. [/quote

Niin juuri. Siksi kai tämä aloitus,että joku "parempi äiti" voi taas kiillottaa sädekehäänsä. Tuntuu,että äiti joka menee töihin aiemmin ja vie lapsen hoitoon,on automaattisesti huono äiti.

Ei ole huono äiti. En mä niin sanonut. Sanoin vaan, että harvalla on pakko mennä töihin. Kun ihmisiä kuuntelee, niin lähes jokaisella oli pakko mennä töihin, vaikka todellisuudessa ei ehkä ollutkaan. Tämä on siis valinta tämäkin.

 

[Tuleva yh]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

 

[ap]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Heh, uudet vaatteet ja maksulliset harrastukset vrt. vanhempi kotona. Just joo...

 

[vieras]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Äitiysloman jälkeen runsas 2 vuotta kotona ei ole kovin pitkä aika lykätä valmistumista, mutta teet sen, mitä haluat tietenkin.

 

[5 x äiti]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Heh, uudet vaatteet ja maksulliset harrastukset vrt. vanhempi kotona. Just joo...

Kaikki maksaa nykyään. Kyllä meillä ainakin jo 1-vuotiaat harrastanut muskaria ja satutunteja. Myös sinne pitää jollain mennäkkin.
Pidä sää kotona 24/7 lapsias ja katso kiitteleekö vielä sua kouluiässä.

 

[en jaksa kirjautua]

Joo, ei oo PAKKO, voishan sitä elää vedellä ja näkkileivällä, mutta me ei haluta ja siksi vajaa 2v. on hoidossa vanhemmillani ja me molemmat töissä.

eikö olis löytyny jotain erityispäiväkotia lapselle vaan pitää vanhuksilla hoidattaa? kai vajaillekin on omat hoitopaikkansa?

ootko noin kateellinen björnille että pistää oikein vituttamaan? et taida olla edes aikuinen.

 

[umbrella-]

Ja ap:n kaltaiset ihmiset on tyhmyyden huipentumia. Paitsi provohan tää oli :headwall:

 

[eroaisin tuollasesta jankkaajasta]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Äitiysloman jälkeen runsas 2 vuotta kotona ei ole kovin pitkä aika lykätä valmistumista, mutta teet sen, mitä haluat tietenkin.

2 vuotta todellakin on pitkä aika lykkäämiselle. Sitä ei katsota työelämässä hyväksi ja juurikaan mitään hyötyä tulevaisuudelle jos vuosia käynyt samaa koulua. Sulla ei taida olla ammattia tai sitten olet tehnyt lapset vanhuksena kun säästänyt ja käynyt koulut. Nyt ruikutat kurjaa tilannettas koneella istuen kun et jaksa tehdä omien lapsies kans mitään.

 

[vieras]

jaa. kaikkien elämäntilanne ei ole niin stabiili kuin ap:n. esim. taiteilijaperheessä, kuten meillä. mieheni tulot vaihtelevat nollasta useisiin tuhansiin kuussa ja ikinä ei voi tietää etukäteen. freelancerina ei työttömyyskorvaustakaan noin vain saa. jos olisin kotiäiti, meillä voisi olla tilanne, etä kotihoidontuella pitäsi elää koko perheen ja sitä riskiä en ota. nyt on eletty vanhempainrahallani ja säästöillä 4 kk. tiukkaa on tehnyt kyllä...palaan töihin pian, joten sitten helpottaa.

että pitäkään ne mölyt mahassanne ja eläkää omaa elämäänne. olkaa onnellisia, että turvallinen taloudellinen tilanne on teille taattu ja voitte jäädä kotiin halutessanne.

Teilläkään ei ole PAKKO. Hankalaa ehkä.
Esim.
Miehesi voisi tehdä muitakin töitä jonkin aikaa. Tai hän voisi jäädä hoitovapaalle!!!

olette kyllä huvittavia...et ilmeisesti ole koskaan ollut lähelläkään taiteellisen työn tekemisen realiteetteja...taiteilijat tekevät töitä yleensä KOKO AJAN: on eri asia, maksaako siitä kukaan palkkaa. "palkka" voi tulla työn tekemisestä vaikka useiden vuosien päästä tai se voi olla kuussa muutamia satasia.

ja juu, on mieheni ollutkin hoitovapaalla esikoisen kanssa.ja pystymme pitämään lapsia hoidossa lyhempää päivää ajoittain. mutta osan vuodesta olen käytännössä yksinhuoltaja, kun työ vie miehen muualle.

 

[Pakkopa hyvinkin]

juu.... pakko on mennä töihin Pätkätyöläisen äidin ja pienituloisen puolison arki sanelee aika monta ehtoa. Vaikka miten laskisi, talous ei pysy kuosissa jäipä kotiin isi tai äiti. Molemman tulot tarvitaan, eikä oma halu hoitaa lapset itse auta. Ja ihan normaalia lapsimyönteistä lapsiperheen arkea vietämme, eivätkä lainanhoitokulut ole vaihtoehtoista vuokraa suuremmat. On hyvä muistaa, että maamme on täynnä erilaisia perheitä ja arki koostuu monista eri tekijöistä, joiden seuraus voi olla esim. se, ettei oikein voi valita hoitaako lapset kotona kolmivuotiaaksi vai ei.

Jospa joskus joku aloittaisi nämä keskustelut enemmän toinen toistamme tukien: minä menen töihin, sinä jäät kotiin. Kummankin asetelman nollaaminen sahaa meiltä naisilta omaa oksaamme.

 

[En tuomitse vaan ihmettelen]

Miksi tästä pitää aina aloittaa?

Jos omassa elämässä asiat ovat hienosti järjestyneet, niin kivahan se on. Mutta kun kaikilla ei voi olla asiat niin. Joskus voi olla vaikka ihan taloudellisista syistä pakko viedä lapsi hoitoon. Ei välttämättä vain siksi, että pysyy ylipäänsä hengissä, vaan vaikka esimerkiksi siksi, että pystyy vastaamaan perheen muiden lasten tarpeisiin. Oikeus hyvään lapsuuteen on muillakin kuin alle kolmevuotiailla. Eikä päivähoito tosiaankaan tarkoita huonoa lapsuutta.

Kukaan ei voi toisen perheen tilanteesta tietää kaikkea. Usein sitä luulee tietävänsä, mutta totuus voi silti olla ihan toinen. [/quote

Niin juuri. Siksi kai tämä aloitus,että joku "parempi äiti" voi taas kiillottaa sädekehäänsä. Tuntuu,että äiti joka menee töihin aiemmin ja vie lapsen hoitoon,on automaattisesti huono äiti.

Ei ole huono äiti. En mä niin sanonut. Sanoin vaan, että harvalla on pakko mennä töihin. Kun ihmisiä kuuntelee, niin lähes jokaisella oli pakko mennä töihin, vaikka todellisuudessa ei ehkä ollutkaan. Tämä on siis valinta tämäkin.

Nimenomaan. Lähes jokainen äiti, joka palaa töihin ennen lapsen 3v ikää, sanoo että oli "pakko". On väärin käyttää sanaa "pakko" tuossa tilanteessa, kun kyse on valinnoista. Voisi reilusti sanoa että MINÄ haluan toisenlaista elämää ITSELLENI, joten vien lapsen hoitoon ja palaan työelämään. Kyse on siis vanhempien haluista ja valinnoista, jolloin he eivät ajattele lasta ja hänen tarpeitaan. On suorastaan musertavan murheellista nähdä hoitapaikan lattialla alle vuoden ikäinen istumassa. Paksu räkä suussa asti valuen, itkuisena. Kun ei sitä syliä siellä kunnallisessa hoidossa ole, johon turvautua, tädeillä on kiire ja muita velvollisuuksia. He vahtivat sitä isoa laumaa, ei siinä jää aikaa silittelyille tahi nenän niistolle. Nähty ja todistettu paikan päällä.

 

[ap]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Heh, uudet vaatteet ja maksulliset harrastukset vrt. vanhempi kotona. Just joo...

Kaikki maksaa nykyään. Kyllä meillä ainakin jo 1-vuotiaat harrastanut muskaria ja satutunteja. Myös sinne pitää jollain mennäkkin.
Pidä sää kotona 24/7 lapsias ja katso kiitteleekö vielä sua kouluiässä.

Täh? En mä pidä lapsiani kotona 24/7 enkä luultavasti kouluikään. Muskari maksaa täällä 3 euroa/kerta ja kirjaston satutunnit ilmaisia. Miksi heti kärjistät, että alle 3 v:n äiti on kotona 24/7 ja kouluikään? Mietin vain, että jos alle 3 v lapselta kysyttäisiin (ja hän ymmärtäisi kysymyksen), haluatko äidin/isän kotiin vai muskariin kerran viikossa, niin kotihoito voittaisi...

 

[vieras]

jaa. kaikkien elämäntilanne ei ole niin stabiili kuin ap:n. esim. taiteilijaperheessä, kuten meillä. mieheni tulot vaihtelevat nollasta useisiin tuhansiin kuussa ja ikinä ei voi tietää etukäteen. freelancerina ei työttömyyskorvaustakaan noin vain saa. jos olisin kotiäiti, meillä voisi olla tilanne, etä kotihoidontuella pitäsi elää koko perheen ja sitä riskiä en ota. nyt on eletty vanhempainrahallani ja säästöillä 4 kk. tiukkaa on tehnyt kyllä...palaan töihin pian, joten sitten helpottaa.

että pitäkään ne mölyt mahassanne ja eläkää omaa elämäänne. olkaa onnellisia, että turvallinen taloudellinen tilanne on teille taattu ja voitte jäädä kotiin halutessanne.

Teilläkään ei ole PAKKO. Hankalaa ehkä.
Esim.
Miehesi voisi tehdä muitakin töitä jonkin aikaa. Tai hän voisi jäädä hoitovapaalle!!!

olette kyllä huvittavia...et ilmeisesti ole koskaan ollut lähelläkään taiteellisen työn tekemisen realiteetteja...taiteilijat tekevät töitä yleensä KOKO AJAN: on eri asia, maksaako siitä kukaan palkkaa. "palkka" voi tulla työn tekemisestä vaikka useiden vuosien päästä tai se voi olla kuussa muutamia satasia.

ja juu, on mieheni ollutkin hoitovapaalla esikoisen kanssa.ja pystymme pitämään lapsia hoidossa lyhempää päivää ajoittain. mutta osan vuodesta olen käytännössä yksinhuoltaja, kun työ vie miehen muualle.

Ymmärrän taiteilijoita, mutta en ymmärrä sitä, ettet ymmärrä, että jos haluais hoitaa lapset kotona, se olisi teidänkin perheessä mahdollista. Siis mahdollista.

 

[mea culpa]

Täällä maalla ehkä pärjää kotiäitinä paremmin. Saa itse kasvattaa perunat, porkkanat sun muut. Ja harrastukset ilmaisia (hiihto, luistelu tuossa koululla, mopoilu, luontopäiväkirjan pito ym ym). Ei siis kalliita harrastuksia. Mies käy töissä että saadaan laskut maksettua. Vietetään todella rikasta elämää enkä puhu nyt rahassa.

 

[ap]

Ap:n lapsi kutsuu! Hei, hei!

 

[Tuleva yh]

Olen tuleva yh-opiskelija ja en voi jäädä kotiin jos meinaan joskus saada opinnot päätökseen ja saada myös töitä. Voihan minunkin tilanteesta sanoa ettei olisi PAKKO viedä lasta hoitoon, mutta kumpi lopulta lapselle pahempi, se että joutuu päivähoitoon vai se että eletään äärimmäisessä köyhyydessä; ei ole varaa kunnon ruokaan, ei koskaan uusia vaatteita/leluja, ei mitään maksullisia harrastuksia?

Heh, uudet vaatteet ja maksulliset harrastukset vrt. vanhempi kotona. Just joo...

No, minulla itsellä oli äiti kotona koko lapsuuden ajan, ja elämä oli niukkaa. Päiväkerhossa/koulussa kiusattiin kun ei ollut samanlaisia vaatteita kuin muilla. Joskus muistan kun farkut puristi niin paljon että maha oli aina kipeä koulupäivän jälkeen, kysyin eikö voitaisi ostaa minulle uudet farkut, vastaus "ei ole rahaa" (ja kotipaikkakunnallani ei ollut kirpputoreja). Asuttiin syrjäseudulla ja ei saanut koskaan soittaa kavereille ettei tule puhelinlaskua/ei päässyt kylään kaverin luo jos ei kaverin vanhemmat säälistä kuskanneet. Pidin hevosista ja olisin halunnut päästä joskus ratsastamaan niinkuin kaikki luokan muut tytöt, mutta ei ollut rahaa. Jouduin ottamaan jo lukiossa opintolainaa, muuten en olisi saanut kirjoja ostettua. Olin kielellisesti lahjakas ja haaveilin kielimatkoista ja vaihto-oppilasvuosista joita muut ikäiseni sai, mutta turhaan. Lukion päättyessä olin vakavasti masentunut.
Tässä joitain esimerkkejä miten hauskaa se köyhyys lapselle/nuorelle on. Tekisi mieli tintata päin näköä sitä joka tulee arvostelemaan sitä kun haluan lapselleni parempaa. Voisinhan tietysti jäädä pidemmäksi aikaa kotiin, mutta mitenköhän käy työnhakutilanteessa kun muut valmistuneet nuorempia/ehtii olla enemmän työkokemusta?

 

[vieras]

Miksi tästä pitää aina aloittaa?

Jos omassa elämässä asiat ovat hienosti järjestyneet, niin kivahan se on. Mutta kun kaikilla ei voi olla asiat niin. Joskus voi olla vaikka ihan taloudellisista syistä pakko viedä lapsi hoitoon. Ei välttämättä vain siksi, että pysyy ylipäänsä hengissä, vaan vaikka esimerkiksi siksi, että pystyy vastaamaan perheen muiden lasten tarpeisiin. Oikeus hyvään lapsuuteen on muillakin kuin alle kolmevuotiailla. Eikä päivähoito tosiaankaan tarkoita huonoa lapsuutta.

Kukaan ei voi toisen perheen tilanteesta tietää kaikkea. Usein sitä luulee tietävänsä, mutta totuus voi silti olla ihan toinen. [/quote

Niin juuri. Siksi kai tämä aloitus,että joku "parempi äiti" voi taas kiillottaa sädekehäänsä. Tuntuu,että äiti joka menee töihin aiemmin ja vie lapsen hoitoon,on automaattisesti huono äiti.

Ei ole huono äiti. En mä niin sanonut. Sanoin vaan, että harvalla on pakko mennä töihin. Kun ihmisiä kuuntelee, niin lähes jokaisella oli pakko mennä töihin, vaikka todellisuudessa ei ehkä ollutkaan. Tämä on siis valinta tämäkin.

Nimenomaan. Lähes jokainen äiti, joka palaa töihin ennen lapsen 3v ikää, sanoo että oli "pakko". On väärin käyttää sanaa "pakko" tuossa tilanteessa, kun kyse on valinnoista. Voisi reilusti sanoa että MINÄ haluan toisenlaista elämää ITSELLENI, joten vien lapsen hoitoon ja palaan työelämään. Kyse on siis vanhempien haluista ja valinnoista, jolloin he eivät ajattele lasta ja hänen tarpeitaan. On suorastaan musertavan murheellista nähdä hoitapaikan lattialla alle vuoden ikäinen istumassa. Paksu räkä suussa asti valuen, itkuisena. Kun ei sitä syliä siellä kunnallisessa hoidossa ole, johon turvautua, tädeillä on kiire ja muita velvollisuuksia. He vahtivat sitä isoa laumaa, ei siinä jää aikaa silittelyille tahi nenän niistolle. Nähty ja todistettu paikan päällä.

No voi jumalauta... Et oo tosissasi!
Ole nyt edes rehellinen!

Lähdetään sitte tälle linjalle:
Monen kotiäidin kotiinjäämistä eivät määritä lapsen tarpeetn työttömyyttä, kyllästymistä palkkatyöhön, pätkätyötä, sosiaalisia pelkoja ja ihan puhdasta laiskuutta. mikään ei le niin helppoa kuin kotiäidin arki.

 

[vieras]

jaa. kaikkien elämäntilanne ei ole niin stabiili kuin ap:n. esim. taiteilijaperheessä, kuten meillä. mieheni tulot vaihtelevat nollasta useisiin tuhansiin kuussa ja ikinä ei voi tietää etukäteen. freelancerina ei työttömyyskorvaustakaan noin vain saa. jos olisin kotiäiti, meillä voisi olla tilanne, etä kotihoidontuella pitäsi elää koko perheen ja sitä riskiä en ota. nyt on eletty vanhempainrahallani ja säästöillä 4 kk. tiukkaa on tehnyt kyllä...palaan töihin pian, joten sitten helpottaa.

että pitäkään ne mölyt mahassanne ja eläkää omaa elämäänne. olkaa onnellisia, että turvallinen taloudellinen tilanne on teille taattu ja voitte jäädä kotiin halutessanne.

Teilläkään ei ole PAKKO. Hankalaa ehkä.
Esim.
Miehesi voisi tehdä muitakin töitä jonkin aikaa. Tai hän voisi jäädä hoitovapaalle!!!

olette kyllä huvittavia...et ilmeisesti ole koskaan ollut lähelläkään taiteellisen työn tekemisen realiteetteja...taiteilijat tekevät töitä yleensä KOKO AJAN: on eri asia, maksaako siitä kukaan palkkaa. "palkka" voi tulla työn tekemisestä vaikka useiden vuosien päästä tai se voi olla kuussa muutamia satasia.

ja juu, on mieheni ollutkin hoitovapaalla esikoisen kanssa.ja pystymme pitämään lapsia hoidossa lyhempää päivää ajoittain. mutta osan vuodesta olen käytännössä yksinhuoltaja, kun työ vie miehen muualle.

Ymmärrän taiteilijoita, mutta en ymmärrä sitä, ettet ymmärrä, että jos haluais hoitaa lapset kotona, se olisi teidänkin perheessä mahdollista. Siis mahdollista.

olis joo mahdollista.pitäs vaan muuttaa mummolaan ja syödä kynsiä.

 

[vieras]

Ihan niinkuin niihin tuhanteen muuhunkin ketjuun tätä asiaa koskien vastaan,että ei oo pakko ei. Mutta: haluan tarjota lapsilleni turvallisen asuinympäristön,viihtyisän kodin (ja viihtyisä on eria asia kuin luksus), ravitsevaa,terveellistä ja vaihtelevaa ruokaa,mahdollisuuden mieleiseen harrastukseen ja hyvät ja vakaat lähtökohdat elämään. Jos olisin persaukisena kaupungin spurgualueen rupisessa kaksiossa,söisimme pääasiassa makaroonia ja tonnikalaa eikä koskaan olisi varaa käydä missään saati ostaa mitään ylimääräistä IKINÄ niin en usko että lapsetkaan siitä hirveästi nauttisivat vaikka saisivatkin katsella mua 24/7. En ole tottunut venyttämään senttejä tai kerjäämään lapsilleni joululahjoja hyväntekeväisyydestä,miksi mun täytyisi ehdoin tahdoin kituuttaa köyhyysrajan alapuolella kun toinenkin vaihtoehto on? Raha ei tuo onnea,mutta kyllä se sen saavuttamista helvetisti helpottaa.

 

[anika harmaana]

Niin no, noinhan se on + että jos on esim vaikeavammanen lapsi niin kela yleensä maksaa kustannukset jos hoidot tehdään kunnallisessa päivähoidossa.
Meillä esim 4v poika joutu meneen 2vuotiaana päiväkotiin sen takia että kela suostu maksamaan kuntoutuksen jos järjestetty kunnallisessa tilalla.
Muuten ois ollu 32 euroa kerta. Fysioterapiaa kuitenkin 3x viikossa. Ois ollu melkonen summa näin 2 vuoden hoitojaksolle.

Muuten ihan jees homma. Eli pakko oli viedä hoitoon alle 3-vuotias.
Edelleen silti kotona 1vuotiaan ja 2 vuotiaan pojun kans.
32*3 = 96e. Kuukaudessa 96*4= 384. Vuodessa 384*12=4608. Ja meidän kahden vuoden sopimuksella 4608*2= 9216. Mun mielestä se on aika pakko.

tässä ehkä menee juuri ja juuri rimaa hipoen. olis voinu silti säästää 10 000euroa että ei tarvis laittaa hoitoon.

Joskus tuntuu, että osa kirjoittajista on melkoisesti vieraantunut todellisuudesta.

Kaikkien perheiden tulot eivät ole sellaiset, että niistä voisi säästää 10 000 euroa. Jos perheen vuositulot ovat esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa, niin melkoinen suoritus on siitä säästää vielä 10 000 euroa.

Vaikka veroja tuosta tulosta maksaisi vain 10 % eikä tarvitsisi maksaa mitään muita maksuja, käteen jäisi n. 18 000. Toimeentulotuen perusosaan hyväksyttävät menot kolmihenkiseltä perheeltä ovat 11671,80/vuosi. Takaan, että tiukkaa tekee kellään pysyä noissa menoissa. Mutta olettaen, että joku pystyisi, jäisi perheelle käyttöön 6328,20 euroa vuodessa muuhun.

Toimeentulotuen perusosa ei kata vielä asumiskuluja, joten ne on vielä otettava erikseen huomioon. Jos perhe asuu vaikka yksiössä, josta maksaa vuokraa 300 euroa sisältäen sähkön ja veden, vuosittainen kulu siitä on 3600 euroa. Eli 2728,20 euroa vuodessa jäisi sitten muuhun (eli tähän kuntoutukseen)