Kenelläkään kokemuksi narsisistisesta ystävästä?

[kysynpä täältäkin]

Miten asia valkeni sinulle ja pystyitkö jatkamaan ystävyyttä samalla tasolla kuin ennen?

 

[omantien kulkija]

oma puoliso.

 

[utelias]

oma puoliso.

 

[Ei ole]

Ja keskustelupalstoilla narsistin vapaa suomennos on "henkilö joka ei ole samaa mieltä kanssani", joka toisella nimittäin on puolisonakin sellainen...

 

[kokemusta on]

hyviä ja huonoja jaksoja kyseisen sairaan kanssa
Tärkeintä tälläisen ihmisen kanssa on pitää huoli selustastaan.
Narsisti on niin kauan ihanin ihminen maanpäällä kun hän hyötyy sinusta jotain.

Kun hyöty loppuu niin ystävyys monesti katkeaa.

On sinusta kiinni kuinka hyvin pidät huolta ystävästäsi. Hän kyllä pitää huolen silloin sinusta.

Narsistin ystävyys voi olla läheisempää kuin terveen ihmisen ystävyys.

Narsisti voi olla läheisempi kuin siskosi/veljesi tai vanhempasi

 

[pp]

hyviä ja huonoja jaksoja kyseisen sairaan kanssa
Tärkeintä tälläisen ihmisen kanssa on pitää huoli selustastaan.
Narsisti on niin kauan ihanin ihminen maanpäällä kun hän hyötyy sinusta jotain.

Kun hyöty loppuu niin ystävyys monesti katkeaa.

On sinusta kiinni kuinka hyvin pidät huolta ystävästäsi. Hän kyllä pitää huolen silloin sinusta.

Narsistin ystävyys voi olla läheisempää kuin terveen ihmisen ystävyys.

Narsisti voi olla läheisempi kuin siskosi/veljesi tai vanhempasi

 

[mutta]

pakene vielä kun voit.

 

[nosto]

up

 

[vieras]

Ja keskustelupalstoilla narsistin vapaa suomennos on "henkilö joka ei ole samaa mieltä kanssani", joka toisella nimittäin on puolisonakin sellainen...

Just näin. Halutaan tällaisella sanalla selittää sellaisen ihmisen käytös, jonka kanssa on itse ajautunut ristiriitoihin, eikä itse halua myöntää omaa osuuttaan asioihin.

 

[juu]

Ja keskustelupalstoilla narsistin vapaa suomennos on "henkilö joka ei ole samaa mieltä kanssani", joka toisella nimittäin on puolisonakin sellainen...

Just näin. Halutaan tällaisella sanalla selittää sellaisen ihmisen käytös, jonka kanssa on itse ajautunut ristiriitoihin, eikä itse halua myöntää omaa osuuttaan asioihin.

toisaalta yhteiskunta yllyttää narsismiin ja narsistisia piirteitä on lähes jokasella, narsistejakin on paljon.

 

[tiedän]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

 

[ahdistaa pojan puolesta]

Isäni oli ja yksi ystävä ja pakko oli lopulta lopettaa seurustelu. Harmi vaan kun pojalla keväällä ripijuhla eikä edes numeroa mistä kummin kutsuisi. Ei tule varmaankaan kumpaakaan kummia. Koskaan eivät ole lahjoja tuoneet mutta puhelinsoitolla täytynyt pirahtaa luokseen.

 

[juu]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

onko tuossa mitään narsistista? luulin heidän yrittävän aina hyötyä toisesta tai mustamaalaavan tai puhuvan selän takana pahaa niin, että se jolle puhutaan tuntee sen josta puhutaan ja näin pilaa toisten ystävyyden.

ei tuo ollut paha kertomus. j

 

[vieras]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

Sulla on kyllä käynyt huono tuuri, kun neljä tällaista ystävätärtä olet kohdannut. Kuinka sinua herkkää ja ihanaa ihmistä on voinut niin moni kohdella niin kaltoin? Mutta onneksi jaksat paas... siis kertoa epäonnistuneista ihmissuhteistasi avoimesti, ja sinulla riittää aikaa avautua näistä kamalista ihmissuhteistasi meille kaikille uusille ystäville.

 

[firequeen]

entinen kaveri. otti ja otti muttei antanut mitään. erittäin yksipuolista ystävyyttä. puhui pahaa selän takana, käytti kaikkia hyväksi. tällä ihmisellä muitakin entisiä ystäviä jotka pistäneet välit poikki, vaihtaneet puhelinnumeroa ja jopa muuttaneet...

 

[heh]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

Sulla on kyllä käynyt huono tuuri, kun neljä tällaista ystävätärtä olet kohdannut. Kuinka sinua herkkää ja ihanaa ihmistä on voinut niin moni kohdella niin kaltoin? Mutta onneksi jaksat paas... siis kertoa epäonnistuneista ihmissuhteistasi avoimesti, ja sinulla riittää aikaa avautua näistä kamalista ihmissuhteistasi meille kaikille uusille ystäville.

eipä ole vaikea arvata mikä on sinun ongelmasi =))

 

[kerro]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

Sulla on kyllä käynyt huono tuuri, kun neljä tällaista ystävätärtä olet kohdannut. Kuinka sinua herkkää ja ihanaa ihmistä on voinut niin moni kohdella niin kaltoin? Mutta onneksi jaksat paas... siis kertoa epäonnistuneista ihmissuhteistasi avoimesti, ja sinulla riittää aikaa avautua näistä kamalista ihmissuhteistasi meille kaikille uusille ystäville.

eipä ole vaikea arvata mikä on sinun ongelmasi =))

 

[Seipääntyöntäjä]

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

Mä en nyt tiedä että miten tämän sanoisin, mutta.. Mielestäni tästä kertomuksesta puuttuu lähes kokonaan narsisitinen persoonallisuushäiriö siinä muodossa, mitä sillä sairautena tarkoitetaan.

Narsistisia piirteitä löytyy isosta osasta ihmisiä, ja ehkä jollain tapaa yllä kuvailtu ihmistyyppikin niitä piirteitä omaa. Mutta että täysiverisiä narsisteja nämä? Nou vei Hosé!

 

[yksikaksikolme]

Olen törmännyt jo kolmeen tällaiseen. Ekan kanssa oli pitkään ystävät, hän vahingoitti minua suuresti ja jäi aaveeksi elämääni kun tiemme erosivat kun hänen epärehellisyytensä kohdistui yhteiseen ystäväämme ja hänen katumattomuutensa tuli esille..

Toinen johon törmäsin oli juuri niin hurmaava kuin olla ja voi, avautui kaikesta..sitten muuttuikin kovin kiireiseksi kun olisin tarvinnut häntä..Lopulta keksi tekosyyn (varmaan huomasi että hän haluaa vain hyväksikäyttää ja minulla oli poikaystävä läheisempi) jolla suuttui verisesti ja syynä oli puheluun vastaamattomuus kerran. Välimme menivät poikki ja minä oli kamala ihminen. Tuolloin sairastuin itsekin koska tunsin itseni niin huonoksi, en yhtään ymmärtänyt miten voin olla noin paha ihminen.

Kolmanteen tutustuin erään tapailemani miehen kautta. Hän päästi lähelleen, oli energinen, lähetteli viestejä..kaverustuimme (kävimme vain kahvilla) ja pian olin hänen YSTÄVÄNSÄ hänen sanojensa mukaan...Näimme todella harvoin, minusta tuli hänen kauppakassinsa ja varakaverinsa, mutta lähelleen ei päästänyt niin että olisin voinut luoda oikean luottamuksellisen suhteen ja saada hänestä oikeasti selvän. Kun sitten yritin nähdä ja joskus hän suostuikin, oli hän kovin jäykkä..Yritin miellyttää. Pian hän sitten keksikin tekosyyn jolla suuttui verisesti, viestit joita hän lähetti ovat aivan kammottavia ja sekavia. Niistä näkee kuinka hän yrittää kääntää pientä asiaa suureksi, tehdä minua hirveän pahaksi ihmiseksi jne. Nyt kun olen vahvempi, olen suhtautunut häneen hyvin ymmärtäväisesti ja asiallisesti, kuin mielenterveyskokeeseen..jännä nähdä lopettaako hän viestittelyä koskaan vai jääkö hän vainoamaan...ainakin varmasti halu tuhota minut on erittäin suuri!

Yleistän nyt tässä kuvauksessa paljon mutta teen sen koska tiedän tunteneeni monta naisnarsistia joiden uhriksi olen joutunut. Nimenomaan ystävänä.

Tunnistus on helppoa, tämä tyyppi hakeutuu seuraan yleensä ihan viattomasti, yhdistävänä tekijänä saattaa olla työpaikka, naapurusto, lasten koulu/päiväkoti jne. Mutta aina tilanne jossa joko uhri tai hän on "uusi" tässä yhteisössä.

Ensin hän avautuu itse, usein heti ensimmäisellä "yksityisellä" tapaamisella, kahvilakäynnillä tai kyläilyssä. Hän kertoo koko elämäntarinansa, pohjamutia myöden ja uhri ihastelee miten tämä ihminen on niin avoin ja herkkä ja vahva kun on selviytynyt tuosta kaikesta jota kertoo.
Tässä vaiheessa "normaali" hyvän itsetunnon omaava ihminen
joko vaihta puheenaihetta tai lähtee karkuun. Sillä kukaan ei kerro omia yksityisasioitaan lähes tuntemattomalle ihmiselle.

Toinen askel on että narsistiystävä aloittaa tiedonkeruun uhristaan. Tarttuu asioihin joista uskoo olevan hyötyä jälkeenpäin. Utelee lisää ja uhrihan kertoo koska niin teki narsistikin.

Tässä vaiheessa yhteydenpito on tiivistä. Aina löytyy aikaa. Ja uhrilta myös. Uhri tutustutetaan jopa omaan perheeseen ja samalla huomaamatta uhrin entiset ystävät mitätöidään "et sä sen kanssa tarvitse mennä, koska se tapaaminen loppuui... etkö voi perua menoasi kun mulla on nyt vaikeaa " jne.

Uhri nauttii. Vihdoin on löytynyt oikea ystävä. Sielunsisko. Hän joka kuuntelee aina ja tahtoo viettää aikaa yhdessä. Halaa ja itkee ja nauraa. Kovin tunteellinen ja herkkä. Ja samalla uhri ihmettelee miten tätä ihanuutta on joku VOINUT kohdella niin kaltoin. Sillä epäonnistuneista ihmissuhteistaan narsisti jaksaa paasata.

Sitten alkaa irtautuminen.
Pikkuhiljaa ei aikaa löydykään ja uhrista tulee "liian vaativa" ja narsistista kovin kiireinen.
JOs uhri ei tajua perääntyä tässä vaiheessa, narsisti etsiii etsimällä syyn josta loukkantua verisesti. Ja niin että hän on se viaton ja kyllä haluaisi sopia mutta tuo toinen ei.
Tässä vaiheessa on uusi uhri jo katsottuna...
Samalla narsisti kuitenkin vakuuttaa jopa uhrilleen että ei ikinä hylkää ketään, ei koskaan tekisi tai sanoisi mitään pahaa ja miten kovasti hän kärsii tilanteesta.

Se on "naisten välistä ystävyyttä" karmeimmillaan.

Sitten kun kulunut aikaa uhri huomaa, että heti alussa ensitapaamisella tässä ihmisessä oli jotain outoa, .. kannattaa luottaa vaistoonsa. Minä opin sen vasta neljännen "ystävättären" jälkeen.

 

[tällainen tyttö]

Narsistin ulkoinen piirre on usein sydämellisyys. Osaa vaikuttaa aivan ihanalta, ei sanoa töksäytä mitään väärin, vaan saa ihmisen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja ihanaksi. Avoin, puhelias, sanavalmis, herkästi kyyneleet silmissä, kertoo myös omista lapsista/itsestä usein juttuja, joilla saa sympatiaa, ollaan sairaita ja surkeita. On usein antelias ja dominoiva. tällainen on kaikille muille paitsi uhrilleen.

Kotona 4 seinän sisällä tai jollekin läheiselle tekee elämstä helvetin. heijastaa häneen omat tunteet, kateuden, mustasukkaisuuden. kaikki on aina muiden syy, hän itse on täydellinen. Ei tee koskaan mitään väärin.
Mustamaalaa ja haluaa erottaa jonkun kaikista muista ihmissuhteista. ei hyväksy kielteistä vastausta.

 

[hm]

Melkein kaiken muun ymmärrän, mutta kuuluuko aina kuvioon että juuri narsisti irrottautuu? Entä jos se olen minä joka haluaa moisesta "kaverista" irti? Narsistisesta puolisosta on tosi vaikeaa päästä eroon, saatikka sitten kaverista, joka tekee kaikkensa mm. pilatakseen toisen maineen ja parisuhten puhumalla perättömiä...

 

[Kokenut]

Joo, narsismista puhutaan nykyään paljon mutta se ei tarkoita että kyseessä olis muoti-ilmiö, keksitty juttu. Kun on oikeesti joutunut narsistin kanssa tekemisiin niin tietää että siitä on leikki kaukana. Kyse ei tosiaankaan ole vaan siitä ettei "tule toimeen" jonkun kanssa.

 

["Lilli"]

Narsistin ulkoinen piirre on usein sydämellisyys. Osaa vaikuttaa aivan ihanalta, ei sanoa töksäytä mitään väärin, vaan saa ihmisen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja ihanaksi. Avoin, puhelias, sanavalmis, herkästi kyyneleet silmissä, kertoo myös omista lapsista/itsestä usein juttuja, joilla saa sympatiaa, ollaan sairaita ja surkeita. On usein antelias ja dominoiva. tällainen on kaikille muille paitsi uhrilleen.

Kotona 4 seinän sisällä tai jollekin läheiselle tekee elämstä helvetin. heijastaa häneen omat tunteet, kateuden, mustasukkaisuuden. kaikki on aina muiden syy, hän itse on täydellinen. Ei tee koskaan mitään väärin.
Mustamaalaa ja haluaa erottaa jonkun kaikista muista ihmissuhteista. ei hyväksy kielteistä vastausta.

Kuulostipa surullisen tutulta.

 

["mie"]

en tiiä lasketaako kokemustani tähän, mutta koin itse olevani uhri. ex ystäväni käytös oli
- "minä, minä olen, minä tiedän"
- "anna rahaa, osta" (kerran maksoi takas. edelleen odotan veroja)
- testasi minua, ja muita
- oli "masentunut"
- käyttäytyi kuin teini
- piti huomiosta, mitä ei ulospäin näyttänyt
- kaikki pojat "ihailevat" häntä
- hän ei ole paha, mutta kaikki ovat hänelle
- oli kuin sisko...
en muist enempää, mutta voitteko kertoo kehen tutustuin narsuun vai ihmiseen joka ei tunne sääliä? olen kauan miettinyt ja sekaisin.