V
"vieras"
Vieras
Nimittäin en ole vielä uskaltanut edes kertomaan raskaudesta. Raskaus ei todellakaan ollut suunniteltu, mutta alkujärkytyksen jälkeen olen tosi iloinen. Kävi vähän sama juttu kuin aiemman raskauden kanssa. Ensin mietin aborttia, mutta aika äkkiä tajusin että haluan pitää lapsen. Nyt olen suorastaan leijunut pilvissä, ostellut jo vauvalle vaatteitakin. Ensimmäinen neuvolakäynti oli eilen ja nyt alan uskomaan tämän todeksi.
Mutta sitten tullaan siihen isyysasiaan. Olen itse 30+ ja lapsen isä on hieman päälle 20v. Emme ole yhdessä, en ole kertonut raskaudesta hänellekään. Mua pelottaa tai ainakin jännittää tämän kertominen kelle tahansa. Lapselle kyllä kerroin jo, koska on odottanut sisarusta koko ikänsä. Ei se uskonut mua, ennen eilistä
Hauska reaktio, mutta on kyllä innoissaan.
Valeria
Mutta sitten tullaan siihen isyysasiaan. Olen itse 30+ ja lapsen isä on hieman päälle 20v. Emme ole yhdessä, en ole kertonut raskaudesta hänellekään. Mua pelottaa tai ainakin jännittää tämän kertominen kelle tahansa. Lapselle kyllä kerroin jo, koska on odottanut sisarusta koko ikänsä. Ei se uskonut mua, ennen eilistä
Valeria