Kaverin "täydelliset" synnytykset!

["xxx"]

Gynen mukaan paikat oli kyllä kovin ahtaat ennen ekan lapsen saamista, ja vielä tokankin synnytyksen jälkeen tiukat... . Eppari piti ekassa synnytyksessä tehdä, vauva (pienipäinen ja pieni muutenkin) ei olisi mahtunut muuten tulemaan ulos.

Ponnistusvaihe on kivuton, kun puudutukset on hyvät, ja/tai kun asettuu sen kivun ulkopuolelle. Mulla oli varmaan molemmista kyse.

Niinpä niin, arvasin että näin ahtaat paikat, mutta synnytys ei satu uskokoon kuka haluaa
Jokin tossa yhtälössä ei toimi, mutta täällähän tunnetusti saa kiillottaa omaa egooan

 

[Kolme synnyttänyt]

Mun ei ole tarkoitus kehuskella, mutta olen moneen otteeseen todennut ja vitsaillut, että synnytys oli hauskaa eikä pelottanut, että synnytys oli helpompaa kuin hammaslääkärikäynti jne.. Ja olen synnyttänyt kolme kertaa, enkä pelkäisi jatkossakaan synnyttämistä. Kyllähän ne supistukset helvetillisesti sattui, mutta jaksoin hymyillä niitten välissä. Ihan viimet hetket ponnistaessa eivät hymyilyttäneet, mutta kun vauvat olin pusannut ulos, pystyin naureskelemaan että siinäkö se sitten oli, ei tunnu enää missään jne. Minua naurattaa nuo synnytykseni oikeastaan juuri siksi, että olin varautunut kaikkeen kamalaan ja ne periaatteessa menivät helpolla, vaikka SILLÄ hetkellä sattuivat (itkin ja vannoin kuolevani jne) niin se kipu tosiaan unohtui, kun oli loppunut.

 

["vieras"]

Jos mä olisin saanut epiduraalin, niin olisin varmaan ollut ihan onnessani synnytyksestä, koska ilmankin se ei mitään ihan kamalaa ollut. Ja sairaalaan me mentiin kaupan kautta (miehelle evästä jota se ei kuitenkaan sitten edes syönyt), naureskeltiin miehen kans että ehditäänköhän sairaalaan ennenkuin vedet menee (ehdittiin, melkein tunti oltiin siel oltu, ja siitä vielä puoltoista niin laps syntyi). Olihan se sitten kipeetä kun avautumisvaihe läheni loppuaan, mutta mua kävi katsomassa ihana lääkäri joka katsoi tiukasti silmiin ja sanoi että kyllä sä pystyt siihen, siitä tuli turvallinen olo ja pelot hälveni. No, enpä ole tätä juttua kamalasti kellekään puhunut, jotenkin kai nolottaa kun ei se ollutkaan niin kamalaa

 

[Elli Karamelli]

Kolmannen pyrin kyllä synnyttämään ilman puudutuksia, ihan vaan siksi että haluan tietää miten helvetisti synnyttäminen voi sattua

 

[synnytyksetx2]

Ensimmäinen epiduraalilla - eipä tuntunut missään. Ainoa, mistä jäi ikävämmät muistot oli vauvan sydänäänten häviäminen.
Toisessa en ehtinyt saada mitään muuta kuin ilokaasua, sairaalassa oltiin puolituntia ja vauva oli ulkona. Kipu oli kova, mutta onneksi kaikki oli ohi nopeasti. Ponnistusvaihekin kesti vain 5min. Silti jäi hyvät muistot, mutta ei mua kyllä hymyilyttänyt ja puhekin oli tuskaa, kun supisteli niin tiheää...

 

[Anatolia]

[QUOTE="xxx";25889431]Niinpä niin, arvasin että näin ahtaat paikat, mutta synnytys ei satu uskokoon kuka haluaa
Jokin tossa yhtälössä ei toimi, mutta täällähän tunnetusti saa kiillottaa omaa egooan [/QUOTE]
Onko sulla minkäänlaista tietoa naisen anatomiasta?

Uskon, että ei juurikaan ole. Samaan tapaan jokaisella paikat aukenee synnytyksen edetessä, ja mahdollinen löysä emätin ei asiaan juurikaan liity

Ja puudutuksista et myöskään varmaan koskaan ole kuullut? Niiden tarkoituskin on viedä kipu pois. Toisilla ne toimii täydellisesti, toisilla ei. Ja toisilla on kipukynnys paljon korkeampi kuin toisilla. Ja synnytykset ylipäätään on kovin erilaisia & yksilöllisiä jokaisella.

 

["armi"]

Onpa vaikea ajatella, että kyse olisi vain omasta asenteesta, kun synnytykset ovat sattuneet toinen toistaan enemmän. Tosin en ole synnyttänytkään tuntitolkulla ja ehtinyt pohdiskella olotilaani ja rupatella kätilöiden kanssa vaan olen kirjaimellisesti mennyt sairaalaan synnyttämään. Kaikki voimani ovat menneet siihen, että olen yleensäkin jaksanut keskittyä tilanteeseen kivusta huolimatta. Mieleni ei ole tehnyt hymyillä, puhua tai huutaa - vain saada synnytys mahdollisimman pois asiajärjestyksestä. Ehkäpä nopeissa synnytyksissä kipu voi tuntua kovemmalta, kun ei ole supistusten välillä ei ole enää selkeitä taukoja. Lisäksi kaikissa synnytyksissä avautumisvaihe on edennyt neljästä sentistä kymmeneen korkeintaan muutamassa minuutissa, joten siinä on ollut sekä itselläni että kätilöillä muita kiireitä kuin rupattelut.

En näe, että kukaan synnyttäjä on toistaan parempi vaan minusta on hienoa, että naiset pystyvät siihen ja jotkut jopa suostuvat siihen uudelleenkin. Eniten hämmästelen niitä naisia, jotka jaksavat urheasti loppuun saakka, vaikka heillä on takanaan tuntien tai lähes vuorokauden supistelut. Itse en varmaan jaksaisi olla edes tajuissani sellaisen jälkeen.

 

[Lokki]

[QUOTE="xxx";25889431]Niinpä niin, arvasin että näin ahtaat paikat, mutta synnytys ei satu uskokoon kuka haluaa
Jokin tossa yhtälössä ei toimi, mutta täällähän tunnetusti saa kiillottaa omaa egooan [/QUOTE]

Niin sillä puudutuksellahan ei oo asiassa vaikutusta? veikkaisin että on,vaikka en oo ite koskaan saanut puudutusta niin et tehois ponnistusvaiheessa.

 

["voi"]

Synnyttäminen on minusta ihanaa! Sattuu hirveesti, mutta siitä tulee sellainen adrenaliini ja voittajafiilis, etten ole koskaan kokenut sellaista. Raskaus ja imetys on helvettiä, mutta synnyttää voisin vaikka joka vuosi

 

[Vierasta viedään]

Ei ollut yhtään kivaa! Ensimmäinen synnytys HIRVEÄ, vaikka lapsi syntyi 6 tunnissa. Toinen synnytys HIRVEÄ, ja kestikin vielä 13h. Yhtä kärsimystä alusta loppuun. En ole koskaan tajunnut miten kukaan voi nauttia synnyttämisestä.

 

[määää]

minä olen synnyttänyt kolmesti joista kaksi kertaa ilokaasun voimalla...
ja ei mua ole rehellisesti paljookaan sattunut, ilokaasu vei senkin vähän kivuista mitä oli, miehelle iskin silmää kesken synnytyksen ja se oli vaan vakavana...mä olin vaan hei et come on!!!
ja silleen...mielummin synnytän ilman puudutteita kun porautan hampaani ilman puudutteita!

 

[mun mielestä]

Niin, mun mielestä on täysin eri asia puhua synnyttämisestä täysin puudutettuna kuin että sattuisi vaikka vahingossa (nopean synnytyksen) tai tarkoituksella menemään luomuna.
Uskoisin, että olisin itsekin voinut hymyillä ja jutella jos olisin ehtinyt epiduraalin saada. Kaveri otti epiduraalin aikana jopa nokoset ja paikat sen kuin avautui samalla... Mikäs siinä ollessa!

Ja tämä ei siis tarkoita, että vastustaisin kivuttomuutta. Itse olen kahdella eri kerralla ottanut epiduraalin mutta ei ole kunnolla vaikuttanut ennen kuin vauva on jo maailmassa. Siinä ei paljon ehdi hymyillä saati saada orgasmeja.

 

[nino]

ihme lorttoja täällä.

 

[Kolme synnyttänyt]

Joku noista puudutteista puhui, niin minulla ihan sama juttu, että hammaslääkärissä haluan puudutteen, mutta synnytys on sen verran iso juttu että en halunnut puudutteita sitä sotkemaan. Koin, että asenteellani oli iso vaikutus, sillä että luotin kehoni toimintaan sillä selvästi omassa kehossa kehittyi kivunlievitystä synnytyksen aikana ja mikä parasta, olo oli ihan pirteä sen jälkeen, kun oli tuskissaan ja voipuneena vauvan saanut ponnistettua ulos. Se oli siis minusta jännä juttu, että vaikka olin ihan puhki ja poikki ponnistaessa, niin ikäänkuin suuri energiavirta olisi vallannut minut sen jälkeen, kun vauva syntyi. Uskoisin, että se johtui juuri oman kehon ja elimistön hormoneista ym.

 

[nellan]

Olen synnyttänyt kolme lasta ilman puudutuksia. Ilokaasu on ollut käytössä, samoin aquarakkulat ja amme. Lämpöpussi myös viimeisellä kerralla.

Mä koen että synnytys on normaali asia, sitä ei kuulu pelätä vaan antaa sen luonnon tehdä tehtävänsä. Kipu on kova mutta sillä kivulla on tarkoitus ja mulle ainakin se kipu kertoi vain että kohta tämä on ohi.
Olen kuulemma ideaalisynnyttäjä, mulla on jotenkin avoin lantio ja ei rasvaa lantion ympärillä estämässä sitä aukeamista. Näin sanoi kätilö ja lääkäri mutta toki voi olla että puhun puuta heinää.

Mä sain kerran täällä ihan hurjasti paskaa niskaani kun sanoin että synnytys ei ole kivuton mutta asenteella ja sillä että keskittyy siihen mitä on tekemässä saa paljon aikaan.
Eli mä voisin oikein mielelläni vaan synnyttää.

 

[as if]

Kolme ekaa synnytystä oli ihan kivoja, sattui kyllä mutta vähän niinkun extremeurheilua
Mut neljäs ihan hirvee (sattui niin että taju lähti monesti, puudutus ei toiminut yhtään ja kramppasin tuntemattomasta syystä yms.) Viidettä odotin panikissa ja kuudettakaan en mitenkään innolla, toivon että vauva ois vaikka perätilassa ja pääsisin sektioitavaksi.

 

[kielletty]

No se nyt on sama jos minä vaikka olisin naama norsun v-tulla ystävien/kavereiden häissä, tai puhuessaan ydinperheestään. Ei se minulta ole mitenkään pois, päinvastoin, jos kaveri onnistuu ja on onnellinen.

Ei se kyllä taida loppujen lopuksi olla kaveri ollenkaan...

 

[Millenia]

Kyllähän asennekin synnytykseen vaikuttaa. Yleensä vaan toisten tuskat, kivut, pelot ja repeämiset kuitataan täysin turhiksi tokaisemalla, että "olit vaan väärällä asenteella liikkeellä". Jos joku ihan tosissaan alkaa selittää minulle mistään kivuliaasta operaatiosta kuinka "se ei tunnu missään jos vaan on oikea asenne ja kuuntelee kehoaan" niin en pidä kyseistä ihmistä ihan täyspäisenä. Se on ihan sama vaikka tämä tyyppi itse meditoisi menemään hymy naamalla kun joku polttaa häntä elävältä, mutta muiden kokemuksista hänellä ei ole mitään tietoa.

Minun synnytykseni sattuivat niin saatanasti, että siinä oikeasti ei voi liikkua, ei voi olla paikallaan, ei voi puhua, hyvä jos voi hengittää. Tietysti joku suitsuke ja kukkakedon ajatteleminen olisi muuttanut koko prosessin täydellisesti. Ja jos vaikka olenkin sitten vain tunnevammainen kun en pysty meditoimaan itseäni ulos tuosta kivusta, niin mitä sitten? Maailma on täynnä kaltaisiani ihmisiä.

En koe kenenkään helppoa synnytystä itsessään mitenkään väheksyvänä, mutta turhan monilla tuntuu olevan juuri tuollainen alentuva asenne "tämä oli helppoa minulle niin sen pitäisi olla helppoa kaikille muillekin". Minä itse en viitsisi tuollaista typeryyttä suoltaa suustani niissä asioissa, jotka taas ovat minulla sujuneet "kuin itsestään".

 

["vieras"]

Kolmannen pyrin kyllä synnyttämään ilman puudutuksia, ihan vaan siksi että haluan tietää miten helvetisti synnyttäminen voi sattua

En usko hetkeäkään että pystyt.
Kuinka hemmetin kauan sä olet ponnistanut jos olet vitsaillut jne kesken ponnistuksen? Itse olen aina hoitanut hommat muutamassa minuutissa (ilman kivunlievitystä ja repeämä )

 

[Blue]

Mua on sattunut, mutta mä en ole ikinä ollut niin kipeä ettenkö hallitsisi itseäni tai oloani. Mun synnytykset ovat olleet huippunopeita, ja tosiaan melko kivuttomia. Mitään ikäviä sivuoireita (pahoinvointia tms.) mulla ei ole ollut. Ponnistusvaiheet ovat olleet huippunopeita ja lapsi on tullut kuin itsestään ulos. Olen hymyillyt ja naureskellut jokaisessa synnytyksessä, toki myös ärissyt ja kiroillut. Jokaisen synnytyksen jälkeen olen saanut euforisen olon joka on kestänyt monta päivää ja osaltaan juuri senkin tunteen muisteleminen saa mut haluamaan synnyttämään uudelleen. Tällä hetkellä vain synnyttäminen on se asia lapsen saannissa minkä voisin vieläkin tehdä, mukaan lukien sen lapsen saaminen...

Joo, olen omituinen.

 

[pakko kommentoida]

Olen synnyttänyt MONTA lasta. Kaikki synnytykset nopeita, ei kipulääkkeitä eikä puudutuksia.
Mutta mikä siis oli tään aloituksen pontti, en muista enää. Mutta sen voin sanoa, että kipua olen kyllä tuntenut, mutta sen olen pystynyt hallitsemaan, ja tekemään työn joka synnykseen kuuluu.

Muistan kun eräässä synnytyksessä loppua kohden mennessä sanoin kätilölle supistusten välissä, että "jos ei tää tämän pahemmaksi mene. kyllä minä tämän hymyillen kestän". Hän tojkaisi, ettei sentään hymyillen tarvitse, kunhan sietäisin...

 

[jassåå]

Mulla oli kipuja- pahoja sellaisia, kirosin, sätin miestä jne. mutta kun sain epiduraalin musta tuli oikein aurinkoinen ihminen

 

[Vanillah]

En ole koskaan saanut niin kipeää kuin ponnistusvaiheessa joka kestikin melkein puoli tuntia. Sain epiduraalin (laitettiin vielä lisääkin) ja muita kipulääkkeitä mutta niistä ei ollut apua muuta kuin supistusten kipuihin, niitäkin vain lievensivät hieman..
Voin kertoa että en pitänyt synnytyksestä enkä halua toistaa sitä tapahtumaa ainakaan muutamaan vuoteen, jos koskaan.. (mieli voi toki muuttua, en mene vannomaan)
Toki vauvani olikin yli 4kg joten en yhtään ihmettele vaikka sattuikin..