Kaunis runo koiransa menettäneelle hakusassa

  • Viestiketjun aloittaja nappi
  • Ensimmäinen viesti
Eilen oli kamala päivä jouduin luopumaan koirasta joka oli ollut meillä jo melkein 14 vuotta :/ kyllä kun sitä tarkemmin ajattelee nii silloin kun olin viellä lapsi niin tuo samainen koira oli minun ainut kaveri, sen kanssa monet reissut tuli heitettyä, eikä se ikinä selkäänsä kääntänyt ja sanonut että mene pois.

***

Monet reissut ja retket sinun kanssasi tein,
olit koira, parhain ystäväni,
joka selkäänsä ikinä minulle kääntänyt ei.
Nyt katosi vanhuuden kivut ja vaivat,
sua odottaa nyt se koirientaivas.
Kiitos kun luonamme olit pitkän hetken, tein sun kanssas ikimuistoisen retken.
Vaikka pahalta tuntuu ja surettaa, sinä minulle annoit paljon muisteltavaa. :flower:
 
äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Gekkolisko:
Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.
Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.
Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.
Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun asti.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina."
"Saanko lähteä nyt?
Luuletko, että hetki on oikea?
Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt.
Saanko siis astua toiselle puolen
ja vapaaksi päästä?
Aluksi en tahtonut lähteä,
taistelin kaikin voimin.
Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua
Kohti lämmintä ja elävää valoa
Tahdon lähteä
Tahdon todella. On vaikeaa jäädä. Parhaani yritän ja koitan hetken tässä olla,
Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia
ja minä kokea suuren suurta rakkautta.
Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,
sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana.
Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.
Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua, Siksi on niin vaikea sanoa hyvästi
ja päättää tämä elämä luonasi.
Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran,
ja sano sanat, jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran,
annat minun nukkua pois."
 
doglover
Koira on ihmisen paras ystävä.
Se ei välitä oletko köyhä vai rikas,
Tyhmä tai viisas, ruma taikka kaunis.
Sille olet aina ainutlaatuinen.
Se rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet.

Se ilahtuu aina nähdessään sinut,
oli sitten huono päivä tai ei.
Koira on uskollinen ystävä,
joka ei hylkää koskaan.
Kun sen aika viimein koittaa,
sinut se ikuisesti muistaa.

Anna sille sydämesi, niin se antaa omansa.
 
"Vacca Foeda"
Minä saatan sinut pehmeään lehtoon,
koirille varattuun ikuiseen kehtoon.
Tuuditan uneen, kuin pehmoiseen lumeen
Silitän kerran, itken kesäsateen verran
Ihan kaikesta kiitän,
muistot lohdukseni elämäni kirjaan liitän.
 
Vihaa koiranvihaajia!
Anteeksi jo valmiiksi, mutta ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma, että sen kunniaksi tarvitaan oikein muistovärssyjä...?





Jos se sinusta noin on niin otapa koira itse. Juuri minullakin kuoli rakas koira joka on ollut minulla jo yli puolet elämästäni. Totta kai se ottaa koville!!!

Jos joku on tuollainen tollo joka sanoo että ''ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma että pitää muistovärssyjä tehdä?'' Silloin minä suutun!!!
 
Koiransa menettänyt
Aivan ihania runoja teillä < 3 Menetin rakkaan koirani, joka on syntynyt -96. Koirani kuoli vanhuuteen, mutta ikävä on kova, ja muistot ikuisia. Luin näitä runoja, ja nämä helpottivat mieltä.
 
"Riimi"
Viemme huomenna lopetettavaksi 10-viikkoisen siperianhuskypojan, Haikun. Haikulle todettiin torstaina viherkaihi, eli silmänpainetauti. Ainoa tapa olla armollinen on antaa tämän mennä. Pentu sairastui päivää ennen syntymäpäivääni.
Painatin juuri paidan, jossa on rakkaan pentumme tassunjälkiä. Nyt etsisin runoa tai muuta kaunista tekstinpätkää, jonka kehystäisin seinälle Haikun tassunjäljen ja kuvan viereen.

Ihminen joka pitää koiria ja muitakin eläimiä "pelkkinä" lemmikkeinä, eikä tunne surua kun sellainen kuolee, niin... en edes tiedä mitä sanoa. Tietämättömyyttä, ja turhaa kovan luonteen esittämistä se on. Ihmiset, joilla on sydän paikallaan, eivät häpeä itkeä rakkaan lemmikkinsä vuoksi.

Tuo Eino Leinon runo on erittäin kaunis. Myös tämä kosketti:
Taas valo viiltää taivaanrantaa,

se päivän yöstä erottaa.

On tullut aika pois se antaa,

jota niin paljon rakastaa.

Sen järjellä me ymmärrämme,

kun toinen lähtee, toinen jää.

Vain pieni lapsi sisällämme

ei tahdo sitä käsittää.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa

kulje kanssa enkelin,

hyvää matkaa, hyvää matkaa

sinua paljon rakastin.
Kiitos siis näistä kauniista teksteistä. Osanottoni kaikille, jotka ovat menettäneet ihmisen parhaan ystävän. Tällä hetkellä ymmärrän teitä enemmän kuin koskaan.
 
NJOADS
anteeksi jo valmiiksi, mutta ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma, että sen kunniaksi tarvitaan oikein muistovärssyjä...?
mä en ymmärrä tälläisiä ihmisiä. Mä menetin edellispävänä mun rakkaimman parhaimman ja ihanimman ystävän eli koiran joka oli perheenjäsen minulle ja mun perheelle ! Jos susta ei se ole kamalaa että menettää perheenjäsenen niin siinäpä ei ole mutta tänne sun on turha tulla selittään mitään mikä sun mielest ei oo surullist ja mikä ei. Sulla vissiin ei ole mitään tunteita !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Pisti oikeen kyyneleet valuu kui joku voi sanoa noin ! Ja muistovärssyt sitä varten että joillain ihmisillä on tunteet ja haluaa muistella omaa rakastaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
 
"If it should be that I grow frail and weak
and pain should keep me from my sleep.
Then you must do what must be done
for this, the last battle can't be won.
You will be sad, I understand
don't let your grief then stay your hand.
For this day, more than the rest,
your love and friendship stand the test.
We've had so many happy years,
what is to come can hold no fears.
You'd not want me to suffer so,
when the time comes, please let me go.
Take me where my needs they'll tend
only, stay with me to the end.
And hold me firm and speak to me
until my eyes no longer see.
I know in time that you will see
it is a kindness you do to me.
Altough my tail it's last has waved,
from pain and suffering, I've been saved.
Don't grieve that it should be you
who has to decide this thing to do.
We've been so close, we two these years
Don't let your heart hold any tears."

Rakasta karvakorvaa kaivaten :'(
(aikaa on kulunut jo 3kk, suru ja ikävä on yhä)
 
"sanna"
Anteeksi jo valmiiksi, mutta ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma, että sen kunniaksi tarvitaan oikein muistovärssyjä...?
tollaset ihmiset ku sä ei koskaan voi käsittää miten oman rakkaan lemmikin eli perheenjäsenen menetys sattuu. itse en ole yhdenkään ihmisen menettämistä surrut niin paljon kun rakkaan koirani. ja ihmiset jotka olen menettänyt tavalla tai toisella ovat olleet rakkaita läheisiä!!! revi siitä huumoria!
 
"sanna"
mä en ymmärrä tälläisiä ihmisiä. Mä menetin edellispävänä mun rakkaimman parhaimman ja ihanimman ystävän eli koiran joka oli perheenjäsen minulle ja mun perheelle ! Jos susta ei se ole kamalaa että menettää perheenjäsenen niin siinäpä ei ole mutta tänne sun on turha tulla selittään mitään mikä sun mielest ei oo surullist ja mikä ei. Sulla vissiin ei ole mitään tunteita !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Pisti oikeen kyyneleet valuu kui joku voi sanoa noin ! Ja muistovärssyt sitä varten että joillain ihmisillä on tunteet ja haluaa muistella omaa rakastaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ihanasti vastasit munkin puolesta tuolle ihmiselle jolla tuntuu olevan kivi sydämen tilalla!!! veit sanat suustani. en olisi itse osannut paremmin sanoa. tiedän miltä rakkaan perheenjäsenen menetys tuntuu kun menetin sellasen muutama päivä sitten.
 
"..."
Koiran menettäminen on surullinen asia. Mutta jos koiraa suree enemmän kuin läheistä ihmistä, ei se ihminen oikeasti ole ollut läheinen.

Koiran ottaessaan tiedostaa sen elämän olevan lyhyempi kuin oma elämänsä, eli periaatteessa koiran kuolemaan valmistautuu jollain tavoin ja siitä pääsee yli helpommin kuin jos kyseessä olisi oma pikkusisarus tai lapsi.

Oli kyseessä kissa, koira, undulaatti, mikä vain, jokaisella on oikeus surra sen kuolemaa. Ja toisia ihmisiä lohduttaa kauniit sanat ystäviltä jne.
 
"LIS"
Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua,
etkä enää löydä ja tunnet surun
hiipivän sydämeesi,ole hiljaa.
Sulje silmäsi.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa,kuljen mukanasi,aina sinussa.
Hulivili 3.6.2004-24.5.2011
 
toiset jää asemalle
Anteeksi jo valmiiksi, mutta ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma, että sen kunniaksi tarvitaan oikein muistovärssyjä...?
Osoittaa käsittämätöntä mielen köyhyyttä ja epäempaattisuutta tulla kirjoittamaan jotain tällaista tähän ketjuun. Toivottavasti osaat edes hävetä!

Minä myös, kuten moni muukin täällä, olen menettänyt isäni, ystäviäni sekä isovanhempiani, mutta ketään heistä en ole surrut niin paljon kun kuolleita koiriani, erityisesti sitä yhtä joka kuoli nuorena, ennen aikojaan. Se oli minulle kuin oma lapsi koska ihmislapsia minulla ei vielä silloin ollut.

Kaunis ketju ja kauniita runoja.
 
avantasia harmaana
Nyt olen vapaa
ja mukana tuulen
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa
vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

Eino Leino
voi tää oli ihana..tuli ihan itku.Meidän koiran tuhkat haettiin just tänään..Melkein 18 vuotta se jaksoi meitä viihdyttää ja rakastaa:heart:
 
"vieras"
Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.
Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.
Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.
Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun asti.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.


Tämä kirjoitettiin koiran omaan albumiin 1v3kk sitten :(
 
koirakas
Mulla kaksi koiraa. En pysty kuvittelemaan, että sitten ku niist aika jättää, tarvisin keltään mitään lohdutusrunoja. Tuntuis aika kornilta, jos joku mulle sellaisen laittais.
koira on koira ja ihminen on ihminen. Vaikka koiristani tykkäänkin.
 

Yhteistyössä