kauneus

  • Viestiketjun aloittaja kypsä
  • Ensimmäinen viesti
kypsä
empä tiedä miten aloittaisin...kaikki alkoi n.4vuotta sitten.kysymys on siskostani.ollan aina molemmat tykätty laulamisesta,pienestä pitäen hoilattu koulussa,juhlissa,häissäym.siskoni on 6vuotta nuorempi ja äitini lellikki.siis tarkoitan todella sitä!!!kun vielä asuin kotona minä olin se joka auttoi äitiä tiskeissä,imuroimisessa ja kaikessa mahdollisessa,siskoni ainoa velvollisuus oli käydä koulua.nyt tilanne on niin paha että \|O sisko yrittää nyt tosissaan laulu-uraa ja on siinä pikkuhiljaa jo menestynytkin.sen lisäksi hän on voittanut mallikilpailun ja tehnyt jo mallin keikkaakin laulujuttujen lisäksi.mutta äitini on aivan "seonnut"tästä kaikesta menestyksestä että hän ei mistään muusta puhu kun siskostani.hänen kotinsa seinät pursuaa siskoni mallikuvia ja hän kuuntelee päivät pitkät siskoni demoja ja kuunnelluttaa niitä myös joka ikiselle ihmiselle jonka tuntee.nuorempi siskoni on aivan murtunut äidin käytöksestä koska vain tämän yhden siskon asiat ovat tärkeimpiä :/ no empä vielä ole edes päässyt asiaan.eli,mulla oli ihan hyvä itsetunto vielä muutama vuosi sitten,mutta nyt kaikki on muuttunut.yksinkertaisesti en voi enää mennä mihinkään siskoni kanssa kun aiiiiiina meitä varrataan joko ääneen tai mielessä \|O on niin vi.....maista kulkea vaikkapa kaupungilla kun katseet kääntyvät siskoni suuntaan ja minä olen kuin ilmaa vaan.tai sitten jos olemme laulamassa niin tullaan oikeen sanomaan päin naamaan että voi luoja kun toi sun siskos on niin kaunis ja hyvä laulamaa..ja siis näitä juttuja on paljon!kerran sanottiin että miten sulla voi olla noin hyvännäkönen sisko...itkuha siinä tuli,vessassa parkusin ja kirosin ihmisiä.mulle on tultu monet kerrat sanomaan että toi sun siskos on kyllä paljon paremman näkönen kuin sä :( siis en ymmärrä miten jotkut ihmiset voi sanoa tolleen kun se loukkaa ihan sairaasti :'( nyt siis tuntuu niin pahalta että tämä vie jo multa järjen!kerrottakoon nyt sellanen asia että olen (tai ainakin joskus luulin niin)ihan nätti tyttö,mulla on hyvä lauluääni ja olen muutenkin ihan mukava tyyppi,mut kun olen siskoni seurassa jota rakasta tosi paljon,niin taas se tapahtuu.oli paikka mikä hyvänsä niin aina mulle tullaan kertomaan kuinka kaunis ja täydellinen siskoni on ja tietenkin suoraan siskolleni...tämä on ihan hirveää koska hän on mun rakas sisko mut kuitenkin rupee tuntumaan siltä ettei pää enää kestä tätä vertailua...auttakaa ken voi :/
 
Crisse
Höh :\| Ei voi muuta sanoa kuin että yritä olla välittämättä ihmisten sanomisista ja keskity omaan elämääsi ja sen kohentamiseen! Ei sinun tarvitse olla siskosi "varjo". Voisit tehdä omia juttujasi ja ottaa hieman etäisyyttä "täydelliseen" siskoosi. Olet varmaan tosi hyvä tyyppi ihan omana itsenäsi, koita pitää siitä kiinni! Niin minä tekisin jos olisin vastaavassa tilanteessa. Tsemppiä! =)
 
On muakin kehuttu miljoona kertaa hyvännäköiseksi ja olen mutkien kautta kuullut myös,valokuvamalli koekuvauksiin pyydettiin ja ihan uteliaisuuttani menin kun kerran käskettiin. Ja juu kun katson omaa kuvaani, mielestäni olen rumannäköinen ihan oikeesti. En edes halunnut katsoa töllöstä omaa pärstääni, kun isäni oli videoinut yhdet juhlat :ashamed: .Ihmettelen mitä muut näkee minussa, minulla on ihan eri käsitys kauneudesta. Joo ja sitten mulle on myös tultu sanomaan kuinka joku on todella kaunis ja edellinen poikaystäväni tokas mulle et "oot sä ihan kaunis, mut on niitä paremmanki näköisiä" . Siskoni sanoi yhtä nuorta naista todella kauniiksi ja minusta se ei ollut minkään näköinen. Joten ystäväiseni...kauneus on katsojan silmässä ja ihmisen ihanteet voi muuttua. Ainahan voit vähän laittautua ja pistää hiuset hulmuamaan ja minimekkoa päälle niin eiköhän miehet kattele ;) . asioihin voi itse vaikuttaa
 
Eräs vain
Ymmärrän sua oikein hyvin. Mulla oli vähän sama tilanne noin 4-5 vuotta sitten. Mun sisko urheilee tosi paljon ja on menestynyt SM-tasolla - käynyt jopa joissan EM-kisoissakin. Mun vanhemmat ovat todella ylpeitä ja otettuja tästä. Mikä onkin luonnollista! Mutta valitettavasti meilläkin tilanne alkoi pikkuhiljaa muuttua samaansuuntaan kuin teillä. Vaikka minäkin olen urheilullinen (no en sentään kilpaile, vann ihan vaan harrastusmielessä), niin mun urheilusuorituksille saatettiin naureskalla suoraan mulle päin naamaa. Ja suoraan sanoa, etten ole kuin siskoni. Siskoni, joka on useita vuosia mua nuorempi, on aina ollut lellikki, koska on ollut pienin ja söpöin. Jotenkin mun ja muiden sisarusten murrosiän aikaan vanhemmat vielä enempi takertua meidän pikkusiskoon. Tätä jatkui aika kauan. Musta kaiken huippu oli, kun mun kihlajaisissa mun vanhemmat kilvan ylisti mun kihlatun vanhemmille mun SISKOA!!! :( Tunsin itseni aika tyhmäksi ja niin varmaan kihlattuni vanhemmatkin, jotka kiltisti yritti välillä johdattaa puheen muhun.. mutta eipä mun vanhemmat sitä tajunneet. Onneksi mun siskon murrosikäaika palautti mun vanhemmat osittain maan pinnalle, kun siskokin alkoi käydä baareissa jne. eikä enää ollut pieni, kiltti ja suloinen.

Täydet sympatiat siis multa sulle!! :) Ymmärrän täysin miltä tuntuu, kun tahtomattaan jää siskonsa varjoon. Toivottavasti teilläkin tilanne ratkeaa ajan kanssa! Ja ainakin minä opin tästä sen, että meillä kaikki lapset ovat arvokkaita, eikä pienintä - eikä ketään muutakaan - ruveta lellimään tai nostetaan mihinkään erityisasemaan. Jokainen lapsista on meille yhtä tärkeä heidän erityisosaamisistaan huolimatta!
 
kuusela
Kerro sinun tunteistasi vanhemmillesi.
Älä veikkosten ota tyttörukka itheesti, kulje sie vain pää pystössä.
älä tehe sääskestä kärpästä---ole sieki ylpeä siskostasi, ei se tuo siskosi "menestys" ole herkkua...se on kovvaa työtä
Sinä olet menestyksekäs kans, se on sinusta ittestä kiinni..
 
2 lapsen äiti
Äitisi on todellinen typerys! Vaikka lapset ovatkin erilaisia, niin jokainen heitä pitäisi yrittää kohdella tasa-arvoisesti. Pitäisi antaa arvostusta myös niille vähemmän menestyville lapsille ja kannustaa heitä. Siskosi ja äitisi ovat todella sokeita, elleivät näe tilannetta, mutta ehkä he ovat täysin sokeita asian suhteen, kun ovat niin lähellä. Jo leikki-ikäiset lapset huomaavat herkästi, että toinen saa kannustusta enemmän kuin toinen. Kuvaamasi tilanne on vain valitettavan tosi monessa perheessä ja suvussa, toiset nostetaan jalustalle ja toiset poljetaan lokaan, vaikka molemmat ansaitsisivat saman kohtelun.
 
kypsä
kiitoksia kaikille vastauksista :) tiedän kyllä että menestys on itsestä kiinni,ja kaikki onkin yleensä hyvin,kunnes täydellinen siskoni "vie potin",olenkin nyt tässä ajatellut tosissaan ottaa etäisyyttä siskooni ja keskittyä elämässä tärkeämpään asiaan eli omaan perheeseeni...joskus vaan ottaa niiiiin paljon päähän kun itse jää aina varjoon,mutta tämä tapahtuukin vain siskoni kanssa :/ muiden ystävieni kanssa olen ihan yhtä arvokas ja pidetty ihminen eli ongelma onkin vain ja ainoastaan jos olen samassa paikassa siskon kanssa niin jo heti alkaa vertailu :( mutta ehkäpä tämä kaikki opettaa mua ja tekee vahvemmaksi ,kun taas siskolle tuodaan kaikki "tarjottimella"...siis en tarkoita hänen menestystään vaan yleensäkin elämää.
 

Yhteistyössä