katkera?

Musta vain tuntuu niin pahalta lasteni puolesta,kun omat vanhempani eivät ole kiinnostunut heistä ja heidän kuulumisista kuin yleensä isovanhemmat ovat...tosin olen kasvattilapsi enkä ole koskaan täysin tuntenut kuuluvani tähän perheeseen.Mutta sääliksi käy lapsia kun eivät kai he ymmärrä miksi mummu ja pappa ovat niin etäisiä.
Tänä kesänä eivät ole kertaakaan käyneet ja matkaa ei ole kuin 60km.Meitä ovat pari kertaa pyytäny käymään mutta eivät kysele lasten kuulumisia tms. Pitihän meidän käydäkin mutta sitä vain katkeroituu...ovat menossa käymään siskoni(lue:tyttärensä)luokse jopa yli 200km päähän. Lasten takia yritän pitää jonkinlaista yhteyttä kuitenkin.Yleensä se oon minä joka soittaa.
Mitä mieltä ootte,antaako olla vaiko yrittää lasten vuoksi pitää välit?Onko muilla vastaavia kokemuksia? :ashamed: :kieh:
 
Ovat jo pari kertaa pyytäneet. Miksi et mene käymään?
En ymmärrä valitustasi!
Luettuani tekstisi, en ymmärrä mikä voi olla syynä valittamiseesi!
(ehkä voinet katsoa peiliin)
Usein nuoremmat äidit pitää kiinni omasta reviiristään..ei siinä vanhempi aina tiedä miten pitäisi toimia. :ashamed:
 
kyllä mä odotan että he itse pitäisivät yhteyttä,kyselisivät edes lasten kuulumisia.Mikä hiton velvollisuus mulla on aina soitella ja jollen käy niin lapset ei nää isovanhempiaan ollenkaan!
Se on vaan vuosien saatossa nähty,ettei tota kiinnostusta kauheesti ole että tuskinpa sä voit noin arvostella kun et tiedä koko totuutta!
Onpa näköjään parempi olla kirjottamatta kun sielä on heti joku mummeli joka tietää paremmin asiat...sori,mut pistää niin vihaksi..
Kyllä me käydäänkin,mutta tilanne on silti sama.
Kyllä se on mun mielestä kumma että jokapaikkaan muualle kyllä on aikaa mennä...ovat matkustelleet paljon..meille vain on vaikea tulla käymään.Että sellasta.Tänään menemme "mummolaan..". :\|
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.08.2006 klo 23:05 isoäiti kirjoitti:
Ovat jo pari kertaa pyytäneet. Miksi et mene käymään?
En ymmärrä valitustasi!
Luettuani tekstisi, en ymmärrä mikä voi olla syynä valittamiseesi!
(ehkä voinet katsoa peiliin)
Usein nuoremmat äidit pitää kiinni omasta reviiristään..ei siinä vanhempi aina tiedä miten pitäisi toimia. :ashamed:
Sun mielestä on oikein että ne käy 200 km päähän katsomassa toisia lapsenlapsia ja tytärtä mutta tätä tytärtä ja hänen lapsia ei ne ota huomioon. Miksi täytyy änkiä sinne jos ne ei halua tietätä heistä?

Ymmärrän ap:n valitusta. Olen ollut samanlaisessa tilanteessa. Meillä matka on 25km ja muut lapset asuu 500-600 km päässä. Alussa minäkin änkisin sinne, mutta lopujen lopuksi "ottoäiti" näyttii minulle todellisen paikkani. Viimeksi kun mentiin heille kylään, ei päästy edes asuntoon. Vaikka ne kutsuivat meitä kylään ja oli sovittu milloin tullaan. Sain vaan kuulla, että meillä ei ole mitään asiaa heille eikä heitä kiinnosta meidän lapsia. Se oli raskas päivä meille kaikille.

Ap:lle sanon vaan, älä änke sinne muuten käy samalla tavalla. Ottovanhemmat ei ole oikeat vanhemmat. En ole ainoa sitä mieltä. Vältä sinun ja sinun perheesi turheista murheista.

Jos ne todella haluavat niin kyllä ne kysyy lasten ja teidän kulumisia. Voimia sinulle.
 
Fabulous Patsy Stone
Olen samaa mieltä että jos isovanhempia ei kiinnosta niin antaa sitten olla, surullista vain lukea ettei ottotytärtä pidetä juur minään tai hänen lapsiaan. Kyllä ne lapset viimeistään tajuaa ettei mummo välitä oikeasti. Mulla on oma äiti kuollut joten ei ole lapsilla mummoa minun puolelta. Miten miehen vanhemmat? Pitääkö he yhteyttä lapsenlapsiin?
 
Ei meilläkään miehen vanhemmat koskaan soita ja kysy, mitä lapsille kuuluu. Ei koskaan. Jos miehen vanhemmat soittavat, ovat jotain apua vailla tai on jotain "tärkeämpää" asiaa. Kertaakaan ei ole ollut asia se, että mitä meidän lapsille eli heidän lapsenlapsille kuuluu. Mitä ovat tehneet. Ovatko terveitä? Ovatko olleet sairaita. Heillä kai on mielessä vaan omat vaivat ja omat asiat ja ne kiinnostaa enemmän ja ne aina kerrotaan heti tavattaessa.

Omat vanhemmat soittavat mutta eivät käy. Joten ei kaikilla lapsilla ole yksiäkään isovanhempia, jotka olisivat heistä kiinnostuneita tavalla , jota tarkoitat, ja kuten nykyään monet isovanhemmat ovat kiinnostuneita lapsenlapsistaan, eli ovat tärkeämpiä kuin mikään muu elämässä, ja heidän vuokseen ja heille tekee monenlaista...

Surullinen on usein lastensa puolesta, kun heillä ei rakastavia isovanhempia ole. Pitkät välimatkat tekevät sen, että näkevät pari kertaa vuodessa.

Itse vanhempana on jaksettava ja pystyttävä niin paljon enemmän kun ei isovanhempia ole lapsille tukena ja turvaverkkona.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.08.2006 klo 15:29 Fabulous Patsy Stone kirjoitti:
Olen samaa mieltä että jos isovanhempia ei kiinnosta niin antaa sitten olla, surullista vain lukea ettei ottotytärtä pidetä juur minään tai hänen lapsiaan. Kyllä ne lapset viimeistään tajuaa ettei mummo välitä oikeasti. Mulla on oma äiti kuollut joten ei ole lapsilla mummoa minun puolelta. Miten miehen vanhemmat? Pitääkö he yhteyttä lapsenlapsiin?
Miehen vanhemmat on eronnut ja hänen isänsä ei myöskään välitä,hyvä jos kerran vuoteen äkkiä käväsee...ei lapset pidä häntä minään vaik kehtaa kutsua itteään papaksi sillon harvoin kun käy.
Mieheni äiti eli anoppi on kultainen ja melkein kuin äiti minulle.Suurkiitos hänelle ja lapset kyllä rakastaa mummua kovasti! Jollei meistä kuulu viikkoon ,alkaa kyllä soitella ja muutenki soittelee tosi usein ja käy meillä ja kutsuu meitä syömään jne. Että onneksi lapsilla on edes yksi kunnon mummo joka välittää!!
Kiitos sulle vieras myös lohduttavista sanoistasi. Mun muilla siskoilla ei vielä ole lapsia mut mielenkiinnolla ootan kun/jos heitä siunaantuu...mä muutes en ole ottolapsi vaan kasvattilapsi,eli mun äiti kuoli kun olin pieni ja jonkun oli mut otettava. En siis ole ollut toivottu lapsi kuten ottolapset ovat.Kyllä mä jaksan olla katkera...mut en voi sille mitään..
Käytiin muutes tänään eli kutsuin ite itteni kylään lasten vuoksi." Pappa" vaihtoi pari sanaa lasten kans ja teki omia hommia...ja kyllä se oli aistittavissa että jokos te aiotte lähteä...sen vain vaistoaa ei ole mun omaa kuvitelmaa,mut tulipahan kerran käytyä tänä kesänä ns.mummolassa! :ashamed:
 
Saaran mummi
Eipä tule mummin mentyä kylään kun ei osaa siellä käyttäytyä. Kun lapsukaiset suukottelevat eikä se sovi lasten äidille. Eikä mummi osaa viedä oikeita tuliaisiakaan. Eikä osaa leikkiä oikeita leikkejä.
Mummilaan saavat tulla jos ovat tullakseen. Ei yökylään kuitenkaan kun mummi antaa vääränlaisia ruokia. Ja matkaahan on rapiat 30 km ja kaksi autoa kummassakin taloudessa.
Paha mieli on mummilla joka tapaamisen jälkeen. Mummi ei tässä iässä enää jaksa opetella uusia tapoja joten parempi pysyä omissa oloissa. puolin ja toisin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.08.2006 klo 12:19 Saaran mummi kirjoitti:
Eipä tule mummin mentyä kylään kun ei osaa siellä käyttäytyä. Kun lapsukaiset suukottelevat eikä se sovi lasten äidille. Eikä mummi osaa viedä oikeita tuliaisiakaan. Eikä osaa leikkiä oikeita leikkejä.
Mummilaan saavat tulla jos ovat tullakseen. Ei yökylään kuitenkaan kun mummi antaa vääränlaisia ruokia. Ja matkaahan on rapiat 30 km ja kaksi autoa kummassakin taloudessa.
Paha mieli on mummilla joka tapaamisen jälkeen. Mummi ei tässä iässä enää jaksa opetella uusia tapoja joten parempi pysyä omissa oloissa. puolin ja toisin.

Voi kuinka kurjaa.
Anoppi on todella paljon pojan kanssa ja saapi ollakkin.Siellä syövät ja tekevät sitä mitä haluavat.
Kun lasta ei loukkaa eikä satuta,saavat olla miten tahtovat.Ja valittamisen aihetta ei ole ollut.
Äitini ei poikaa yöksi ota,mutta siihen on syynsä(Isäni sairaus ja äitini ei ei enää vain jaksa öitä pienten lasten kanssa)
Muuten jaksaa pojan kanssa leikkiä ja olla.
Onneksi pojalla on hyvät ja mukavat isovanhemmat.
=)
 
Kertokaa te isoäidit mikä meissä miniöissä teitä ärsyttää? Oma anoppini ja appeni eivät ole missään tekemisissä kanssani, oman poikansa kanssa näkevät 2-3krt vuodessa, lapsiamme he eivät näe koskaan. Anoppi ei koskaan soitaessaan miehelleni kysy lapsistamme, appi ei ole kertaakaan käynyt auttamassa poikaansa rakennuksella (meillä talo rakenteilla). Anoppini yritti laittaa minun elämääni järjestykseen ennen lastemme syntymää ja kun sanoin, että osaan huolehtia itse asioistani ei anopista ole kuulunut mitään.

Kun aina vaan sanotaan, että miniät valittavat anopeistaan niin pitäisikö minun kehua omaa anoppiani? Toisaalta täytyy varmaan ajatella niin, että minulla on useimpien kaipaama unelma-anoppi; anoppi jota ei näy eikä kuulu.
 
anoppi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.08.2006 klo 00:15 vieras kirjoitti:
Kertokaa te isoäidit mikä meissä miniöissä teitä ärsyttää? Oma anoppini ja appeni eivät ole missään tekemisissä kanssani, oman poikansa kanssa näkevät 2-3krt vuodessa, lapsiamme he eivät näe koskaan. Anoppi ei koskaan soitaessaan miehelleni kysy lapsistamme, appi ei ole kertaakaan käynyt auttamassa poikaansa rakennuksella (meillä talo rakenteilla). Anoppini yritti laittaa minun elämääni järjestykseen ennen lastemme syntymää ja kun sanoin, että osaan huolehtia itse asioistani ei anopista ole kuulunut mitään.

Kun aina vaan sanotaan, että miniät valittavat anopeistaan niin pitäisikö minun kehua omaa anoppiani? Toisaalta täytyy varmaan ajatella niin, että minulla on useimpien kaipaama unelma-anoppi; anoppi jota ei näy eikä kuulu.
Hyvä miniä;
jos sinä olet osoittanut anopillesi kaapin paikan, niin hän fiksuna ihmisenä on ottanut vinkistä vaarin eikä puutu elämääsi.
Miksi sitten kaipaat häneltä mitään, jos olet sanot että osaat huolehtia itse omista asioistasi..???? Katsos kyllä meillä anopeillakin on jotain aivotoimintaa ja jos suoraan sanotaan niin perille menee.

Minä en ainakaan tuppaudu väkisin pojan perheen elämään jos sieltä tulee singnaali että ettei tarvita, en silloin hoida lapsiakaan saati tee muuta "suursiivousta".. mutta sitten kun reilusti kysytään että sopiiko tulla ja olla ja tehdä niin mikä ettei...
 
ärsyyntynyt miniä
Hyvä miniä;
jos sinä olet osoittanut anopillesi kaapin paikan, niin hän fiksuna ihmisenä on ottanut vinkistä vaarin eikä puutu elämääsi.
Miksi sitten kaipaat häneltä mitään, jos olet sanot että osaat huolehtia itse omista asioistasi..???? Katsos kyllä meillä anopeillakin on jotain aivotoimintaa ja jos suoraan sanotaan niin perille menee.

Minä en ainakaan tuppaudu väkisin pojan perheen elämään jos sieltä tulee singnaali että ettei tarvita, en silloin hoida lapsiakaan saati tee muuta "suursiivousta".. mutta sitten kun reilusti kysytään että sopiiko tulla ja olla ja tehdä niin mikä ettei...

Mä en kyllä' ymmärrä miksi sinusta on olemassa vain musta ja valkoinen? Ei mitään siltä väliltä? En minäkään halua että anoppi alkaa elämääni järjestellä ja fiksu ihminen ei sitä edes yritä, miksi yrittäisi kun aikuisista ihmisistä kyse. Kuitenkin fiksu ihminen tajuaa että yhteyttä voi pitää ja kenties jopa tavata lapsia ja olla heistä kiinnostunut vai mitä? Miksi anopit ovatkin niin päällepäsmäreitä ja sitten ottavat nokkiinsa kun asiasta huomautetaan, yhteyttä voi pitää muutoinkin kuin tuppautumalla mikä tarkoittaa sitä ettei puututa toisten asioihin.
 
anoppi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.08.2006 klo 09:20 ärsyyntynyt miniä kirjoitti:
Hyvä miniä;
jos sinä olet osoittanut anopillesi kaapin paikan, niin hän fiksuna ihmisenä on ottanut vinkistä vaarin eikä puutu elämääsi.
Miksi sitten kaipaat häneltä mitään, jos olet sanot että osaat huolehtia itse omista asioistasi..???? Katsos kyllä meillä anopeillakin on jotain aivotoimintaa ja jos suoraan sanotaan niin perille menee.

Minä en ainakaan tuppaudu väkisin pojan perheen elämään jos sieltä tulee singnaali että ettei tarvita, en silloin hoida lapsiakaan saati tee muuta "suursiivousta".. mutta sitten kun reilusti kysytään että sopiiko tulla ja olla ja tehdä niin mikä ettei...

Mä en kyllä' ymmärrä miksi sinusta on olemassa vain musta ja valkoinen? Ei mitään siltä väliltä? En minäkään halua että anoppi alkaa elämääni järjestellä ja fiksu ihminen ei sitä edes yritä, miksi yrittäisi kun aikuisista ihmisistä kyse. Kuitenkin fiksu ihminen tajuaa että yhteyttä voi pitää ja kenties jopa tavata lapsia ja olla heistä kiinnostunut vai mitä? Miksi anopit ovatkin niin päällepäsmäreitä ja sitten ottavat nokkiinsa kun asiasta huomautetaan, yhteyttä voi pitää muutoinkin kuin tuppautumalla mikä tarkoittaa sitä ettei puututa toisten asioihin.
kerro nyt miniä hyvä mikä on sellainen yhteydenpito mikä ei ärsytä?
soitanko puhelimella, puhunko poikani kanssa ( mitä kyllä tietenkin teen säännöllissti, vaikka et sinä sitä aina tiedäkään) vai puhutko sinä minun kanssani niitä näitä onpa säitä pidellyt.... miten Matilla menee koulussa

jos minä kysyn miten Matilla koulussa menee, minä vaadin ihan mahdottomia, ei niitä kertotauluja pojat niin helposti opi....

mä en jaksa tulla teidän sohvalle istumaan ja laskemaan tapetinraitoja ( sekin on paha kun lasken ne :LOL: ) ja puhumaan että ompa ollut kuiva kesä... mulla on ihan omiakin ystäviä joiden kanssa voin keskustella ihan mistä vaan tai voin olla vaarin kanssa mökillä linnunlaulua kuuntelemassa
 
Saat kuule ihan vapaasti soitella, visiteerata ja pitää yhteyttä, kysellä kuulumisia jne mutta et saa arvostella valintojamme, arvostella tapaani kasvataa lapsia ja toivoisin että minun tyyliäni arvostettaisiin. Katsos kun joku muukin osaa kuin sinä. Meillä anoppi on sitä mieltä että en osaa kastella kukkiani, en ruokkia lapsiani, en hoitaa kotiani enkä tehdä aikuismaisia fiksuja päätöksiä liittyen talon rakentamiseen yms. Aina on jotain nipotettavaa, aina on pakko kohdella yliolkaisesti jne. Koskaan ei ole tullut mieleenkään ettei saisi olla tekemisissä ja se on jopa ihan toivottavaa mutta joskus voi kyllä pysähtyä miettimään omaakin käyttäytymistä.
 
Hyvä anoppi
Onko sinulla tapana kertyoa kuinka miniä ei ole osaannut pukea lapsia ulos kun on liian vähän/liikaa vaatetta päällä? Oletko kertonuty miniällesi kuinka ruokaa pitää laitttaa että armas poikasi tykkää siitä? Onko sinulla tapana astella kengät jalassa sisälle tarkastamaan että miniä on varmasti muistanut kastella kukat? Onko tapanasi hiljaa tuhahdella että jaa taas on imuritkin keskellä lattiiaa. Mieleesi ei tule että olet tullut yllätysvisiitille kesken siivouksen. Onko sinlulla tapana säännöllisin välein tarkistaa miniän kettinö puhtaus ja kaappien sisältö ja kenties järjestää ne fiksummin uudelleen. Onko sinulla tapana salaa selän takana haukkua miniää kun kehtaa 4v lapselle antaa joskus limpparia, itse kyllä syötät kekejä ja mumminmehuja pitkin päivää ja sillä lämpimällä ruualla ei niin väliä, oletko kesken juhlien kaivanut laukustasi kamman ja hyökännyt miniäsi kimppuun kun ei ole tukkaansakaan ehtinyt kammata, onko tapanasi noin yleisesti ottaen vähätellä kaikkea mitä miniäsi tekee mutta itse olet täydellinen? Tässä muutama ihan pieni juttu vuosien takaa, paljon pahempaakin olisin voinut kertoa vaan en viitsi. !6v olen yrittänyt olla kärsivällinen vaan viime vuosina olen oppinut antamaan takaisin ja siitähän ei anoppi tykkää.
 
anoppi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.08.2006 klo 10:09 Hyvä anoppi kirjoitti:
Onko sinulla tapana kertyoa kuinka miniä ei ole osaannut pukea lapsia ulos kun on liian vähän/liikaa vaatetta päällä?

- kyllä miniä voi pukea lapset oman mielensä mukaan ja varmasti osaa arvioida vaatteiden määrään tunheehan hän parhaiten omat lapsensa
- mutta jos minä kysyn mitä lapselle voisi ostaa ja hankin toivomuksen mukaiset jutut, ovat ainakin väärän väriset, liian ohuet/paksut ja
todennäköisesti myös väärän kokoisetkin

Oletko kertonuty miniällesi kuinka ruokaa pitää laitttaa että armas poikasi tykkää siitä?

- olen kertonut sitä kysyttäessä ja olen antanut sen parhaan lihapullareseptinkin, mutta ne vehnäpullat leivon kyllä ihan itse ja omalla resptillä koska meidän poika niin tykkää äidin pullasta.... niin varmaan se teidän poika tykkää sinun leipomuksista


Onko sinulla tapana astella kengät jalassa sisälle tarkastamaan että miniä on varmasti muistanut kastella kukat?

- en koskaan käytä sisällä kenkiä vaan riisun aina ne eteiseen ja kukkasten hoidosta minulla ei ole hajuakaan... mutta mummolassa vaan tahtoo olla eteinen hiekoitettu kun lapsenlapset lähtevät, kun ne hiekat sieltä kengästä tuli kipattua "vahigossa" lattialle

Onko tapanasi hiljaa tuhahdella että jaa taas on imuritkin keskellä lattiiaa. Mieleesi ei tule että olet tullut yllätysvisiitille kesken siivouksen.

- en käy yllätysvisiiteillä, vielä jalka nousee jos on yllättäviä esteitä kulkureitillä... saatan kyllä tarttua imuriin imuroidakseni, mutta sekin tahtoo olla paha kun tulen siivoamaan toisen kotiin...

Onko sinlulla tapana säännöllisin välein tarkistaa miniän kettinö puhtaus ja kaappien sisältö ja kenties järjestää ne fiksummin uudelleen.

- kylässä en mene kaapille

Onko sinulla tapana salaa selän takana haukkua miniää kun kehtaa 4v lapselle antaa joskus limpparia, itse kyllä syötät kekejä ja mumminmehuja pitkin päivää ja sillä lämpimällä ruualla ei niin väliä

- en halua puhua ihmisistä pahaa, en seläntakana enkä edessäkään
meillä on mummolassa selkeät ruoka-ajat, mutta ei kuitenkaan olla tuikkapipoisia kelloontuijottajia, vaan elämässä pitää olla terveen elämän meininki

oletko kesken juhlien kaivanut laukustasi kamman ja hyökännyt miniäsi kimppuun kun ei ole tukkaansakaan ehtinyt kammata

- jokainen hoitaa ulkonäkönsä parhaansa mukaan, en minäkään mikään missi ole


onko tapanasi noin yleisesti ottaen vähätellä kaikkea mitä miniäsi tekee mutta itse olet täydellinen?

- yritän arvostaa jokaisen ihmisen tekemisiä tasapuolisesti, mutta kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse

Tässä muutama ihan pieni juttu vuosien takaa, paljon pahempaakin olisin voinut kertoa vaan en viitsi. !6v olen yrittänyt olla kärsivällinen vaan viime vuosina olen oppinut antamaan takaisin ja siitähän ei anoppi tykkää.
=)

kiva että sulla on riittänyt kärsivällysyyttä anappisi kanssa

:flower:

yritetään tulla toimeen toistemme kanssa ja katsotaan asioita pilke silmäkulmassa!
 
miniä minäkin
jep joskus vaan se pilke tahtoo sammua jatkuvasta mollaamisesta. Minä edelleen väitän että on se yleensä anopille jostain syystä helpompaa se puuttuminen, johtuneeko tapojen puutteesta, iän mukana karttuneesta itsetunnosta vai mistä. Joskus kun tuolla kadulla kulkee niin väkisinkin tulee mieleen ajatus että toiset vanhemmat ihmiset jostain syystä katkeroituvat tai sitten heille ei yksinkertaisesti ole opetettu tapoja. Ja tämä nyt ei varsinaisesti liity anoppeihin, heitäkin on erilaisia niinkuin miniöitäkin.
 
miniä minäkin
jep joskus vaan se pilke tahtoo sammua jatkuvasta mollaamisesta. Minä edelleen väitän että on se yleensä anopille jostain syystä helpompaa se puuttuminen, johtuneeko tapojen puutteesta, iän mukana karttuneesta itsetunnosta vai mistä. Joskus kun tuolla kadulla kulkee niin väkisinkin tulee mieleen ajatus että toiset vanhemmat ihmiset jostain syystä katkeroituvat tai sitten heille ei yksinkertaisesti ole opetettu tapoja. Ja tämä nyt ei varsinaisesti liity anoppeihin, heitäkin on erilaisia niinkuin miniöitäkin.
 

Yhteistyössä