katkera

Kuka muu on katkera siitä, että miehen exä on halunnut joskus lapsen? Meidän elämä olisi paljon helpompaa jos miehen exä ei olisi ikinä halunnut lasta. Nyt meidän elämä menee pilalle sen takia, että exän lapsi on meillä joka toinen viikonloppu.
Koskaan ei ole omaa aikaa ja minnekään emme pääse. Mies joutuu maksamaan exälle sen lapsesta elatusmaksuja ja se kaikki on meidän elämästä pois.
Ja kaiken lisäksi vihaan exää kun se ei osaa pitää näppejään miehestäni irti. Muka lapsen varjolla soittelee. Aivan kuin miehelle kuuluisi, mitä lapselle tapahtuu päiväkodissa tms. Omapahan on kakaransa, olis aikoinaan miettinyt kun jätti ehkäisyn pois.
Miten voinkaan vihata miehen exää ja hänen kakaraansa. Ilman niitä elämämme olisi kuin taivasta,

 

Maailma on täynnä miehiä joilla ei ole lapsia ennestään.Valinnanvapaus on.

 

Jos ihan oikeasti vihaat myös miehesi lasta etkä vain ex:ää niin kannattaa vaihtaa lapsettomaan mieheen. Ei lapsi ole syypää mihinkään. Lapsi on miehesi elämässä aina ei sitä voi pyyhkiä pois ja miehesi varmasti rakstaa omaa lastaan, tuhoat jokatapauksessa suhteesi jos kantasi on tuo. Ymmärrän kyllä että ihminen ei tunteilleen voi mitään jos vihaa niin vihaa. Yritä kuitenkin hyväksyä lapsi ja kohdella häntä hyvin vaikka ex:ää et voisi sietää_ minkä taakseen jätää sen edestään löytää, lapsi kyllä vaistoaa jos et pidä hänestä.

Voittehan te kuitenkin joka toinen viikonloppu mennä ja tulla niin kuin haluatte. Sinua varmaan ahdistaa koko tilanne niin että tuntuu hallitsevan koko elämää ja tuntuu ettei voi koskaan tehdä mitään. Yritä päästä vihasta niin jospa sitten asiat kirkastuisi :flower:

 

Samaa mieltä kuin edelliset.

Mutta monesi olen miettinyt, että mitä jos miehen ex ei olisi aikanaan halunnut lasta - mies nimittäin ei halunnut. Ainahan sitä toki tarvitaan kaksi lapsen tekemiseen, mutta minkäs teet, jos luotat toiseen ja hän pettää luottamuksen.

Ex väittää lasta vahingoksi, mutta vahvasti epäilen, että on "unohtanut pillerin" tahallaan. Ainakin itse olisin toiminut samoin hänen tilanteessaan: nainen reilusti päälle 30, mies jonkin verran nuorempi, seurustelu kestänyt alle vuoden ja näyttää siltä, että kohta suhde päättyy. Viimeinen tilaisuus saada lapsi ja/tai yrittää pelastaa kariutuva suhde, joten käytti miestä hyväkseen ja nyt syyllistää isää siitä, että hän ei ole osallistunut lapsen hoitamiseen.

Olen koko ajan tiedostanut sen, että ei olisi ollut pakko ryhtyä suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsi. Olisinhan voinut jatkaa elämää yksin... Mutta enpä olisi saanut lasta itsekään!

Toisaalta, ilman exän lasta emme varmaankaan olisi koskaan tavanneet mieheni kanssa. Hän olisi töissä toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Tai vaikka olisimme tavanneet, niin yhteisen lapsemme hankkiminen olisi todennäköisesti venynyt tooooosi pitkälle.

Joten on siinä siis hyviäkin puolia, että ex halusi ja sai lapsensa!

 

Kokemuksesta tiedän, ettei tilanne ole helppo. Meillä oli exäni kanssa juuri tuollainen tilanne. Väsyin lopulta, en jaksanut, kuvio meni liian mutkikkaaksi. Minulla on kaksi omaa lasta, joita minun eksäni ei tapaa kuin kerran vuodessa, ja nyt uusperhekuvioon tuotiin joka toinen viikonloppu kolmas pikkulapsi. Koska ex-kaverini teki vuoro- ja yötöitä, kolmas lapsi jäi paljolti minun hoidettavaksi. Vastuuta oli, mutta ei oikeuksia - lasta ei saanut ojentaa samoin kuin omia lapsia, tai mies tuli silmille. Jos käskin lopettaa hyppisimisen olohuoneen sohvalla, sain niskaani syytökset, etten rakasta hänen lastaan...Oudointa oli, että lapsen äiti ei halunnut olla kanssani tekemisissä, mutta soitteli myös usein miehelle, niin pienistä asioista, että joskus se todella huvitti.
Näitä juttuja on tosi vaikea ymmärtää jos ei ole itse kokenut. Minä hyppäsin lapsineni pois koko kuviosta, koska tilanne ei kokonaisuutena toiminut. Tunteet mieheenkin kuolivat, kun huomasin joutuneeni ilmaispiiaksi siksi aikaa, että miehen eksä pääsee viettämään railakasta vapaa-aikaa, jota minulla ei ollut... :\|
Voimia sinulle alkuperäinen! Tee ratkaisu, suuntaan tai toiseen, mutta älä jää paikoilleen katkeroitumaan. Jos rakastat miestä ja hän ymmärtää sinua ja tajuaa kohdella hyvin noissa painetilanteissa, niin yritä sinäkin olla kärsivällinen. Jos tunteet hiipuvat ja tilanne käy sietämättömäksi, lähde. Ei se ainakaan sillä parane, että "hankitte" (anteeksi sanamuoto) yhteisen lapsen! :hug:

 

Tiedän tilanteen,koska olen samanlaisessa itse.Ollaan oltu kolme vuotta yhdessä.Olen monta kertaa sanonut miehelle,että lasta kuuluu myös kasvattaa,eikä antaa elää niinkun pellossa.Vaikeeta on useimmiten.Enimmäkseen yritän pysyä poissa ja järjestää itselleni menoja ja tekemistä silloin kun lapsi on täällä.Se ainakin joskus helpottaa.Sekin helpottaa että sanon miehelle aina mitä asioista ajattelen,vaikka se ei siitä niin pidäkkään..
Ja myös komennan jos tarve vaatii!!Sanokoon lapsen äiti mitä hyvänsä.Meillä eletään meidän säännöillä!!Ainakin useimmiten..

 

Niin, kyllä minäkin yritin alkuun "kasvattaa" miehen lasta ja komentaa kuten omiani, mutta ei se onnistunut. Mies tuli silmille, kun en ymmärtänyt osallistua "vierailevan tähden" hemmotteluun. No, totuuden nimissä on mainittava, että tämä exäni ei tainnut olla aivan normaali. Tilanne riistäytyi henkisen väkivallan puolelle. Minä jouduin lopuksi pelkäämään niitä viikonloppuja kun miehen lapsi tuli kylään, koska lapsi tyrannisoi koko ilmapiirin ja oppi pian käyttämään erikoisasemaansa hyväksi. Minua mies otti kerran tukasta kiinni ja osoitti pojalleen, että "näin huoria kohdellaan." Repikää tästä. :ashamed:

 

Onko sinulla,hyvä äitipuoli,lasta miehesi kanssa?Jos on(mitä epäilen kyllä)niin kuinka voit puhua noin julmasti viattomasta lapsesta?Ja NAINEN hankki lapsen?Eiköhän miehelläsi ollut osuutta asiaa..En itedä mitä hän on sinulle selittänyt,mutta muista aina että hänen puheensa on vain osa totuudesta!Jollei hän lastaan kiellä,niin tottakai päiväkodin tapahtumat vastuulliselle miehelle kuuluvat!Lapsia syntyy,eroja tapahtuu,mutta toivottavaa olisi että jokainen mies kantaisi jälkeläisestään vastuun muutenkin kuin vain elatusmaksujen merkeissä.Mitäs jos teille joskus tulee lapsi?Tai sellainen on jo ja satutte eroamaan?Koska tosiasia on että hyvin harva liitto pysyy kasassa.Mitä jos miehesi,lapsesi isän, tuleva vaimo suhtautuisi noin nurjasti TEIDÄN lapseenne ja sinun ilmoituksiisi mitä merkittävää on kulloinkin lapsen elämässä tapahtunut?Kyllä pitäisi niin sinun kuin muidenkin "uusien"vaimojen ja äitien mennä itseensä ja muistaa että elämä on täynnä yllätyksiä...Voi olla jo seuraavan nurkan takana.Eli:KOHTELE MUITA NIINKUIN TOIVOISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN.Etenkin tässä lapsi asiassa.

 

\

Onko sinulla,hyvä äitipuoli,lasta miehesi kanssa?Jos on(mitä epäilen kyllä)niin kuinka voit puhua noin julmasti viattomasta lapsesta?Ja NAINEN hankki lapsen?Eiköhän miehelläsi ollut osuutta asiaa..En itedä mitä hän on sinulle selittänyt,mutta muista aina että hänen puheensa on vain osa totuudesta!Jollei hän lastaan kiellä,niin tottakai päiväkodin tapahtumat vastuulliselle miehelle kuuluvat!Lapsia syntyy,eroja tapahtuu,mutta toivottavaa olisi että jokainen mies kantaisi jälkeläisestään vastuun muutenkin kuin vain elatusmaksujen merkeissä.Mitäs jos teille joskus tulee lapsi?Tai sellainen on jo ja satutte eroamaan?Koska tosiasia on että hyvin harva liitto pysyy kasassa.Mitä jos miehesi,lapsesi isän, tuleva vaimo suhtautuisi noin nurjasti TEIDÄN lapseenne ja sinun ilmoituksiisi mitä merkittävää on kulloinkin lapsen elämässä tapahtunut?Kyllä pitäisi niin sinun kuin muidenkin "uusien"vaimojen ja äitien mennä itseensä ja muistaa että elämä on täynnä yllätyksiä...Voi olla jo seuraavan nurkan takana.Eli:KOHTELE MUITA NIINKUIN TOIVOISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN.Etenkin tässä lapsi asiassa.

ÖH KÖH. Minä olen myös uusi vaimo joten eipäs yleistetä, lueppa minun mielipide tuolta vähän ylempää :hug:

 

\

Meidän elämä olisi paljon helpompaa jos miehen exä ei olisi ikinä halunnut lasta. Nyt meidän elämä menee pilalle sen takia, että exän lapsi on meillä joka toinen viikonloppu.
Koskaan ei ole omaa aikaa ja minnekään emme pääse. Mies joutuu maksamaan exälle sen lapsesta elatusmaksuja ja se kaikki on meidän elämästä pois.

Tällaisia ajatuksia on varmasti päässä monella lapsettomalla uusperheen osapuolella joskus. Ja niin kauan hyvä kun ne pysyvät siellä päässä tai sitten juuri täällä netissä missä ne eivät vahingoita ketään.
Itsekin ajattelin tällaisia jossain vaiheessa, silloin kun punnitsin mielessäni vaihtoehtoja lähteä tai jäädä.
Minä jäin. Tällä hetkellä elän uusperheessä jossa miehen lapset edellisestä suhteesta asuvat luonamme vuoroviikoin. Ja sitten on yksi yhteinen lapsi. Hänen vuoksensa jaksan näitä muitakin.
Jos en olisi saanut omaa, voisi tilanne ollakin toinen.
Sitä en kyllä ymmärrä että miten muka koskaan ei ole aikaa ja mihinkään ei pääse jos lapsi on luonanne niinkin harvoin kuin jokatoinen viikonloppu???
Jos tunne lasta kohtaan todellakin on vihaa, suosittelen etsimään lapsettoman kumppanin mahdollisimman nopeasti!

 

hyvä "vierailija",tokihan mä tarkoitin uusilla vaimoilla niitä jotka EIVÄT hyväksy miehensä lapsia..Oletin ilman muuta että kaikki ymmärtävät tekstistäni tarkoitusperäni.Selvähän on että uusissa vaimoissa on niitäkin joilla ei ole pahaa sanottavaa näistä lapsista,ja varmasti vielä suurin osa on sellaisia.ONNEKSI!Muutenkaan mielipiteissäni en koskaan arvostele muutakuin nimenomaan kyseessä olevaa,rajattua ryhmää,en siis yleistä.

 

Mulla vähän samoja ajatuksia.Mieheni ex on tosi tosi ärsyttävä....soittelee ja hakee riidan aiheita koko ajan.Välillä taas on mieheni kimpussa ja haluis sen takas vaikka elää jo uudessa suhteessa.Ja kun se akka kuuli että minä olen raskaana ja me saamme yhteisen vauvan hankkiutui exäkin raskaaksi...ja lasketut ajat tosi lähekkäin hienoa!!!

Sitten se laittaa pienen lapsen hoitokassiin omia pitsialushousujaan...en tiedä miksi????

Mä tykkäsin tuosta mieheni lapsesta ja leikin sen kanssa ja touhusin ja ostelin vaikka mitä mutta jostain syystä tuo lapsi aina vaan läpsi minua isänsä nähden ja käyttäytyi tosi ihmeellisesti.Nyt en enää välitä kun se tulee meille.En jaksa eikä huvita.Jos se ei kerta välitä musta ni olkoon.

 

Hyvä äitipuoli!!!
Kirjoitit tekstissäsi että elämänne olisi helpompaa ilman ex:ää ja lasta...Onko miehesi samaa mieltä?Kuulostit todella katkeroituneelta ja kehottaisinkin sinua todella miettimään rakastatko miestäsi niin paljon että hyväksyt tilanteen???!!!
Itse olen myös ollut vastaavassa tilanteesssa...tosin lapset ovat ok ollut koko ajan mutta ex yritti tehdä kaikkensa ärsyttääkseen...Mutta minä jäin ja ex ei onnistunut päämäärissään!!!
Ja Annelle taas...Ärsyttää kun jokaisessa kirjotuksessasi hyökkäät tätä Vierailijaa "vastaan"....Onko muut huomannu??

 

Se on vähän semmoinen juttu, että jos löytää kumppanin, jolla on entuudestaan lapsi, tilanne täytyy vain sietää. Ei sitä puolisoa voi ilman sitä lasta saada, yhdessä ne tulevat.

"Kerralla koko paketti", niinkuin minun kohdalla sanottiin.

 

\

Se on vähän semmoinen juttu, että jos löytää kumppanin, jolla on entuudestaan lapsi, tilanne täytyy vain sietää

Näinhän se on, mutta toisaalta taas on helpotus nähdä jo samantien miten kumppani suhtautuu lapsiin.

 

\

Samaa mieltä kuin edelliset.

Mutta monesi olen miettinyt, että mitä jos miehen ex ei olisi aikanaan halunnut lasta - mies nimittäin ei halunnut. Ainahan sitä toki tarvitaan kaksi lapsen tekemiseen, mutta minkäs teet, jos luotat toiseen ja hän pettää luottamuksen.

Ex väittää lasta vahingoksi, mutta vahvasti epäilen, että on "unohtanut pillerin" tahallaan. Ainakin itse olisin toiminut samoin hänen tilanteessaan: nainen reilusti päälle 30, mies jonkin verran nuorempi, seurustelu kestänyt alle vuoden ja näyttää siltä, että kohta suhde päättyy. Viimeinen tilaisuus saada lapsi ja/tai yrittää pelastaa kariutuva suhde, joten käytti miestä hyväkseen ja nyt syyllistää isää siitä, että hän ei ole osallistunut lapsen hoitamiseen.

Olen koko ajan tiedostanut sen, että ei olisi ollut pakko ryhtyä suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsi. Olisinhan voinut jatkaa elämää yksin... Mutta enpä olisi saanut lasta itsekään!

Toisaalta, ilman exän lasta emme varmaankaan olisi koskaan tavanneet mieheni kanssa. Hän olisi töissä toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Tai vaikka olisimme tavanneet, niin yhteisen lapsemme hankkiminen olisi todennäköisesti venynyt tooooosi pitkälle.

Joten on siinä siis hyviäkin puolia, että ex halusi ja sai lapsensa!

Joo tossa tilanteessa kun haluaa niitä lapsia väkisin maailmaan, ilman toisen suostumusta NIIN pitäisi myös kantaa vastuu ja elatus itse. Tossa tilanteessa se on jo PETOS. Itsellä myös sama tilanne. Sivusta katselen kun mies kärvistelee ja maksaa elareita ei toivotusta lapsesta mitä tuskin on koskaan nähnyt!
Ei todellakaan reilu peli naisen puolelta!!!!

 

\

\

Samaa mieltä kuin edelliset.

Mutta monesi olen miettinyt, että mitä jos miehen ex ei olisi aikanaan halunnut lasta - mies nimittäin ei halunnut. Ainahan sitä toki tarvitaan kaksi lapsen tekemiseen, mutta minkäs teet, jos luotat toiseen ja hän pettää luottamuksen.

Ex väittää lasta vahingoksi, mutta vahvasti epäilen, että on "unohtanut pillerin" tahallaan. Ainakin itse olisin toiminut samoin hänen tilanteessaan: nainen reilusti päälle 30, mies jonkin verran nuorempi, seurustelu kestänyt alle vuoden ja näyttää siltä, että kohta suhde päättyy. Viimeinen tilaisuus saada lapsi ja/tai yrittää pelastaa kariutuva suhde, joten käytti miestä hyväkseen ja nyt syyllistää isää siitä, että hän ei ole osallistunut lapsen hoitamiseen.

Olen koko ajan tiedostanut sen, että ei olisi ollut pakko ryhtyä suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsi. Olisinhan voinut jatkaa elämää yksin... Mutta enpä olisi saanut lasta itsekään!

Toisaalta, ilman exän lasta emme varmaankaan olisi koskaan tavanneet mieheni kanssa. Hän olisi töissä toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Tai vaikka olisimme tavanneet, niin yhteisen lapsemme hankkiminen olisi todennäköisesti venynyt tooooosi pitkälle.

Joten on siinä siis hyviäkin puolia, että ex halusi ja sai lapsensa!

Joo tossa tilanteessa kun haluaa niitä lapsia väkisin maailmaan, ilman toisen suostumusta NIIN pitäisi myös kantaa vastuu ja elatus itse. Tossa tilanteessa se on jo PETOS. Itsellä myös sama tilanne. Sivusta katselen kun mies kärvistelee ja maksaa elareita ei toivotusta lapsesta mitä tuskin on koskaan nähnyt!
Ei todellakaan reilu peli naisen puolelta!!!!

Totta. Lapsen pitäisi kyllä aina olla molempien haluama. Miehen on tietysti huomattavasti vaikeampaa "teeskennellä orgasmi" kun naisella "unohtaa" pilleri..
Tosin ulkopuolisena ja vain yhtä osapuolta kuullen ei ikinä voi tietää miten ne asiat alunperin on ollut..

 

Kuulehan LILLUKKA:mä en hyökkäile ensinnäkään ketään vastaan,ei kuulu tyyliini.Voin kyllä kertoa mielipiteeni hyvinkin kärkkäästi jos kulloinenkin tilanne sitä vaatii.Mulle on aivan se ja sama kuka on ap kirjoittaja,en tajua mistä olet saanut päähäs et hyökkäilen juuri tätä vierailijaa vastaan???Jos tyypillä on mielipiteet erityisesti lapsi jutuissa aivan p:stä,on aivan varma et en ala mitenkään hienostelemaan mielipiteeni esittämisessä.Et kovin paljon näyttänyt saavan toivomaasi osanottoa tuossa "ovatko muut huomanneet"jutussasi,se kyllä kertoo tän sun HUOMIOSI painoarvon.Yritä vaikka uudelleen sit kun olet kehittänyt itsellesi OIKEITA mielipiteitä.

 

\

Kuulehan LILLUKKA:mä en hyökkäile ensinnäkään ketään vastaan,ei kuulu tyyliini.Voin kyllä kertoa mielipiteeni hyvinkin kärkkäästi jos kulloinenkin tilanne sitä vaatii.Mulle on aivan se ja sama kuka on ap kirjoittaja,en tajua mistä olet saanut päähäs et hyökkäilen juuri tätä vierailijaa vastaan???Jos tyypillä on mielipiteet erityisesti lapsi jutuissa aivan p:stä,on aivan varma et en ala mitenkään hienostelemaan mielipiteeni esittämisessä.Et kovin paljon näyttänyt saavan toivomaasi osanottoa tuossa "ovatko muut huomanneet"jutussasi,se kyllä kertoo tän sun HUOMIOSI painoarvon.Yritä vaikka uudelleen sit kun olet kehittänyt itsellesi OIKEITA mielipiteitä.

Minkälaisia mielipiteitä sillä vierailijalla on sit niistä lapsi jutuissa kun ovat niin peestä? En ole vielä kauaa täällä pyörinny niin olen vähän pihalla näistä teidän jutskuista. Ihan mielenkiintoiseltahan tää palsta kuiteskin vaikuttaa.

 

Mun äiti ainakin on opettanut sen, miten niitä lapsia tehdään ilman toisen osapuolen tahtoja tai haluja asiasta kuulematta. En yhtään ihmettele sitä, ettette hyväksy ei-toivottuja lapsia. Enkä ihmettele niitä miehiä, jotka eivät koskaan halua kuullakaan lapsesta, joka on ollut alun alkujaan vain naisen yksin suunnittelema kiristyskeino. Itse kuulun sellaiseen kastiin kahden muun siskoni kanssa (kaikilla eri isät), joka on ollut vain ja ainoastaan kiistakapulana koko elämänsä.
Aikaisemmin uskoin äitini jutut siitä kuinka hän on ollut uhri...
Myöhemmin tajusin sen, että äitini ainut elinkeino on ollut me - kolme tytärtään. Itse yritän olla nyt nuorena äitinä kaikkea muuta kuin onneton äitini.

 

\

Joo tossa tilanteessa kun haluaa niitä lapsia väkisin maailmaan, ilman toisen suostumusta NIIN pitäisi myös kantaa vastuu ja elatus itse. Tossa tilanteessa se on jo PETOS. Itsellä myös sama tilanne. Sivusta katselen kun mies kärvistelee ja maksaa elareita ei toivotusta lapsesta mitä tuskin on koskaan nähnyt!
Ei todellakaan reilu peli naisen puolelta!!!!

Mutta kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapsethan ovat aluksi vain äidin "nimissä", ja miehen täytyy tunnustaa lapsi omakseen lastenvalvojan luona. Eli miten voi olla mahdollista, että mies maksaa elareita lapsesta jonka huoltaja ei ole? Jota tuskin koskaan nähnyt?

 

\

\

Joo tossa tilanteessa kun haluaa niitä lapsia väkisin maailmaan, ilman toisen suostumusta NIIN pitäisi myös kantaa vastuu ja elatus itse. Tossa tilanteessa se on jo PETOS. Itsellä myös sama tilanne. Sivusta katselen kun mies kärvistelee ja maksaa elareita ei toivotusta lapsesta mitä tuskin on koskaan nähnyt!
Ei todellakaan reilu peli naisen puolelta!!!!

Mutta kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapsethan ovat aluksi vain äidin "nimissä", ja miehen täytyy tunnustaa lapsi omakseen lastenvalvojan luona. Eli miten voi olla mahdollista, että mies maksaa elareita lapsesta jonka huoltaja ei ole? Jota tuskin koskaan nähnyt?

Käräjöimällä Tantu, käräjöimällä. Eli väkisin pentu maailmaan keinoja kaihtamatta, miehen mielipiteistä piittaamatta. Oletusarvona se,että kyllä se lapsi tekee sen, että mies välittää äidistäkin... Ja kun näin ei käy, kun PETOS on tehty, niin sitten miehen päätä vadille vaatimaan.
Eli lopputuloksena se, että mies maksaa eikä koskaan ei-toivotusta halua mitään kuullakaan. PETOS ja VARKAUS (noin yhden kesämäkin hinta). Ihme kun tällaisen kohtelun saaneet miehet ei välitä???

 

Tuo "katkeran" kirjoitushan on provo!! Sai taas pumpun kiihtymään muutamilta...

Yhtä tekokas provo ois lähiäidin kirjoitus "aion viedä exältäni tuhkatkin pesästä rangaistukseksi jättämisestäni" tai "lapseni eivät saa tavata eksäni uutta" jne.

 

Tämähän oli älyttömän mielenkiintonen palsta. Uusioperheeni koostuu aivan älyttömän ihanasta miehestä, jonka kanssa avioiduimme ja pienestä pojasta miehen exän kanssa, joka on parivuotias. Reilu vuosi sitten, kun mieheni totesi, että hänellä on jotain kerotavaa, olin kauhun vallassa. Mietein että hänellä on vaimo tai tyttöystävä ja olin tukahtua kiukkuuni... mutta mies sanoikin, että hänellä on pieni lapsi. Suuri kivi vierähti sydämeltäni ja kysyin entäs sitten??? Ehkä pari kertaa olen ollut katkera... siitä, että olin mustis että miehelläni on toisen naisen kanssa jotakin, mitä minulla ei vielä ole mieheni kanssa. Siis lapsi... ainoastaan se harmittaa, että ei voida pitää isoja synttärejä pojalle, kun vanhempien suvut ei ole väleissä... Olen myös vihannut miehen eksää, sen takia, että miten se on voinut jättää ihanan mieheni ja lähteä pois pienen vauvan kanssa isän luota.... sitä en tajua vieläkään... mutta sainpahan itse mailman ihanimman aviomiehen :heart: miehen eksällä on uusi ja nyt heille on tulossa vauva... meillä on yritys päällä... poikapuolelleni siis on tulossa sisaruksia=) Katkeruus rumentaa oikeasti. Rakkaudesta mieheeni ja tämän poikaan kestän lähes mitä tahansa. Mikä onkaan ihanampaa kun poika kiipeää syliin lukemaan kirjaa tai pukeman ulkovaatteita... en todellakaan mieti, että kumman se lapsi nyt oikeasti on vaan nautin lapsen pyyteettömästä rakkaudesta. Lapsi suhtautuu sinuun niinkuin sinä siihen... kyllä se vaistoaa tykkäätkö siittä ja sen isistä vai et.... Onnea ja jaksamista kaikille äideille uusioperheissä... arki kasvattaa ja se mikä ei tapa vahvistaa=)
Itse olen tyytyväinen valintaani ja elämääni=) :heart:

 

\

Tämähän oli älyttömän mielenkiintonen palsta. Uusioperheeni koostuu aivan älyttömän ihanasta miehestä, jonka kanssa avioiduimme ja pienestä pojasta miehen exän kanssa, joka on parivuotias. Reilu vuosi sitten, kun mieheni totesi, että hänellä on jotain kerotavaa, olin kauhun vallassa. Mietein että hänellä on vaimo tai tyttöystävä ja olin tukahtua kiukkuuni... mutta mies sanoikin, että hänellä on pieni lapsi. Suuri kivi vierähti sydämeltäni ja kysyin entäs sitten??? Ehkä pari kertaa olen ollut katkera... siitä, että olin mustis että miehelläni on toisen naisen kanssa jotakin, mitä minulla ei vielä ole mieheni kanssa. Siis lapsi... ainoastaan se harmittaa, että ei voida pitää isoja synttärejä pojalle, kun vanhempien suvut ei ole väleissä... Olen myös vihannut miehen eksää, sen takia, että miten se on voinut jättää ihanan mieheni ja lähteä pois pienen vauvan kanssa isän luota.... sitä en tajua vieläkään... mutta sainpahan itse mailman ihanimman aviomiehen :heart: miehen eksällä on uusi ja nyt heille on tulossa vauva... meillä on yritys päällä... poikapuolelleni siis on tulossa sisaruksia=) Katkeruus rumentaa oikeasti. Rakkaudesta mieheeni ja tämän poikaan kestän lähes mitä tahansa. Mikä onkaan ihanampaa kun poika kiipeää syliin lukemaan kirjaa tai pukeman ulkovaatteita... en todellakaan mieti, että kumman se lapsi nyt oikeasti on vaan nautin lapsen pyyteettömästä rakkaudesta. Lapsi suhtautuu sinuun niinkuin sinä siihen... kyllä se vaistoaa tykkäätkö siittä ja sen isistä vai et.... Onnea ja jaksamista kaikille äideille uusioperheissä... arki kasvattaa ja se mikä ei tapa vahvistaa=)
Itse olen tyytyväinen valintaani ja elämääni=) :heart:

Kerrankin tosi nätisti kirjoitettu :flower: