Hei kaikille!
Tuplaonnittelut tuoreille äideille ja hyviä vointeja koko perheille! :flower:
Olen harvakseltaan seuraillut ketjuanne ja nyt vihdoin päätin kirjoittaa itsekin. Tähän asti olen kirjoitellut aktiivisesti tuolla yhden suljetun kerhon puolella, mutta nyt tuntuu siltä, että kaipaisin lisäksi juuri muiden kaksosodottajien vertaistukea. Odotan siis myös kaksosia, rv nyt 18+0. Mun tilanteeni on hiukan erilainen sikäli, että odotan vauvoja yksin, eli olen 34v. sinkku Pirkanmaalta ja raskaus on alkanut keinohedelmöityksellä missä kävin yksin hoidoissa. Kyllästyin lopulta odottelemaan enää sitä täydellistä parisuhdetta (olen myös ollut naimisissa ja eronnut), vauvakuume oli jo niin valtaisa ja kello tikitti niin kovaa etten enää ajatuksiani kuullut, joten päätin sitten tehdä sen lapsen yksin. Vaan enpä tietenkään suunnitellut heti tekeväni kahta vauvaa, mutta niin vaan kävi! En kuitenkaan ole paniikissa, tiedän kyllä että rankkaa se tulee olemaan alkuun mutta mulla on hyvin verkostoa ja uskon kyllä pärjääväni. Nämä vauvat ovat todella toivottuja ja odotettuja olleet jo monen, monen vuoden ajan. Vertaistuki kyllä olisi silti kovin tervetullutta ja olisi mahtavaa tutustua varsinkin muihin kaksosperheisiin Pirkanmaalla, jos sellaisia täällä sattuu olemaan!
Mulla on tässä ollut hieman ongelmia tän raskauden kanssa ja olen nytkin sairauslomalla. Rv 10+2 oli kirkasta veristä vuotoa ja olin jo varma että km tulee, mutta ihme kyllä molemmat pikkuiset olivat kunnossa, eikä silloin syytä vuotoon löytynyt. Senkin jälkeen ruskehtavaa vuotoa on ollut aina välillä edelleen. Pari viikkoa sitten ultrassa todettiin kohdussa pieni verihyytymä, jonka vuoksi olen nyt ollut saikulla ja tänään sitä jatkettiin aina rakenneultraan saakka eli toiset 2 viikkoa. Tänään hyytymiä olikin jo kaksi erillistä, joten aika rauhallisesti joudun tässä nyt olemaan. Mitään liikuntaa tai rankempaa tekemistä muutenkaan en ole enää harrastanut 10.-11. viikon verenvuodon jälkeen ja nyt näyttää siltä, että seuraavat kuntoilut saa odottaa aina synnytyksen jälkeen. Tänään mulle aloitettiin myös Lugesteron-lääkitys (eli keltarauhashormoni) supistuksia estämään ja tulehdusriskiä vähentämään. Supistuksia en ole tuntenut mutta aloitettiin lääke sen vuoksi, että jos sellaisia pieniäkään olisi niin ne voisi aiheuttaa/pahentaa noita verihyytymiä, jotka taas voi tulehtua ja siten aiheuttaa keskenmenon/ennenaikaisen synnytyksen. Pakollisessa vuodelevossa en sentään ole, mutta mahdollisimman hissukseen on oltava kuitenkin, ei lantionpohjalihasten jumppaakaan saa tehdä ennen kuin vasta synnytyksen jälkeen. Hiukan alkaa kyllä huolestuttamaan miten tässä käy ja voiko tästä oikeasti tulla jotain vaarallista. Onko teillä kenelläkään ollut tuollaisia hyytymiä???
Jotain pieniä hipaisuja/kutittelua olen ollut tuntevinani, mutta aika vähän niitä vielä tuntuu ja melko heikkoja potkuja ovat edelleen. Toisen istukka onkin etuseinässä ja toinen potkii selkärankaan päin, joten sillä selittynee "hiljaisuus" ja eihän noita viikkojakaan nyt vielä niin kauheasti ole. Nämä ovat mitä todennäköisimmin erimunaiset kaksoset, istukat ja kaikki muutkin on erilliset, joten sikäli riskit on edes hiukan pienemmät.
Mutta tällainen tapaus täällä toivoisi liittyvänsä joukkoonne! Oikein hyvää loppuviikkoa kaikille!