Kaikille äideille joilla on VELI

  • Viestiketjun aloittaja Poikapohdiskelija
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
1. Onko tämä totta omassa perheessäsi, kun olit lapsi
Kyllä, veljeni oli ja on edelleenkin äidilleni kaikki kaikessa. Isäni taas kohteli meitä tasapuolisesti. Lisäksi isä oli paljon pois kotoa... Äiti aina löysi minusta jotain moitittavaa (edelleen) ja veljeä on aina ylistänyt hurjasti...

2. Onko tämä sinusta asiana ihan ok vai koetko jääneesi jostain paitsi

Ei ole asiana ok, vaan olen ollut kateellisen katkera veljeni saamasta hellyydestä ja positiivisesta huomiosta.

3. Onko sinuakin rakastettu, koetko saaneesi hyvän lapsuuden?
On toki minuakin rakastettu ja minustakin huolehdittu, mutta kyllä eron huomasi selvästi. Veli itsekin on myöntänyt. Vaikutti itsetuntooni, se jatkuva kriittisyys minua kohtaan ja etäisyyden pitäminen äidin taholta. Ihan ok oli lapsuus. Löydän siitä paljon hyvääkin.
 
Hei,

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla sanotaan että äidit ovat hellempiä pojilleen kuin tyttärilleen, isät tytöilleen. Minulla vain sisko, joten olen pohtinut pitääkö paikkansa, että äidit hellivät ja pitävät pojistaan enemmän.

Vastaisitteko näihin:

1. Onko tämä totta omassa perheessäsi, kun olit lapsi
2. Onko tämä sinusta asiana ihan ok vai koetko jääneesi jostain paitsi
3. Onko sinuakin rakastettu, koetko saaneesi hyvän lapsuuden?

Työpaikalla tiedän monta naista joilla on veli ja he ovat silti ihan onnellisen oloisia, pitävät äidistään. Toivoisin tietenkin kuulevani ettei asia ole niin vakava kuin miltä tuo mll:n teksti sai sen kuulostamaan.

Kiitän paljon vastauksista.

1. Kyllä on.
2. Jäin ainakin uusista tavaroista paitsi. Olin toisiksi nuorin, ainut tyttö ja kuljin veljien vanhoissa vaatteissa, luistimet, sukset, pyörät olivat kaikki veljien vanhoja.
Koska veljet tulivat toimeen keskenään paremmin, olin minä aina syypää kaikkeen, jos jotain oli mennyt rikki tai sotkettu. Kun oli 2-3 veljeä puhumassa minua vastaan, toki heitä uskottiin. Pojat ovat oikeastaan aina saaneet kaiken mitä ovat toivoneet, he ovat saneet myös enemmän huomiota ja hellimistä.
Minä en kyllä toisaalta ole mitään kehdannut pyytääkkään. Helliminen näkyy tänäpäivänäkin, pojat pyytävät äidiltä edelleen varsinkin jos tarvitsevat jotain kallista ja minä olen tänäpäivänäkin se, joka pärjää omillaan.
3. On kai minuakin rakastettu, osotettu vain erilailla se rakkaus. Mahtuu sinne niitä hyviäkin hetkiä lapsuuteen, mutta toki, itse en haluaisi pitää omia lapsia eriarvoisina.
 
aloittajalta taas
1. Kyllä on.
2. Jäin ainakin uusista tavaroista paitsi. Olin toisiksi nuorin, ainut tyttö ja kuljin veljien vanhoissa vaatteissa, luistimet, sukset, pyörät olivat kaikki veljien vanhoja.
Koska veljet tulivat toimeen keskenään paremmin, olin minä aina syypää kaikkeen, jos jotain oli mennyt rikki tai sotkettu. Kun oli 2-3 veljeä puhumassa minua vastaan, toki heitä uskottiin. Pojat ovat oikeastaan aina saaneet kaiken mitä ovat toivoneet, he ovat saneet myös enemmän huomiota ja hellimistä.
Minä en kyllä toisaalta ole mitään kehdannut pyytääkkään. Helliminen näkyy tänäpäivänäkin, pojat pyytävät äidiltä edelleen varsinkin jos tarvitsevat jotain kallista ja minä olen tänäpäivänäkin se, joka pärjää omillaan.
3. On kai minuakin rakastettu, osotettu vain erilailla se rakkaus. Mahtuu sinne niitä hyviäkin hetkiä lapsuuteen, mutta toki, itse en haluaisi pitää omia lapsia eriarvoisina.
Kuinkahan yleistä tämä on ja millä vuosikymmenellä? Tosi harmi juttu.
 
"vieras"
no joo, nyt kun kysyit ja asiaa aloin ajattelemaan, nii kyllä....mulla on yksi sisko ja yksi veli (joka on myös perheen kuopus) ja kyllä se veli vaan taitaa olla eniten hyysätty ja taloudellisesti autettu vielä tänäkin päivänä (ollaan kaikki jo yli 30-kymppisiä)
Vanhemmat ei esim. koskaan ole olleet mun luona yötä (tässä mun perjheessä), veljen perheen luona vierailevat ja yöpyvät useita kertoja vuodessa.

Sisko taitaa olla vähän katkerakin, mulla on veljeen lämpimät väli. Vanhemmista äidin kanssa välit on "ok", olen aina ollu isän tyttö!

Itsellä ei ole poikaa, niin omalta kohdalta en osaa sanoa...
 

Yhteistyössä