1. Kyllä on.
2. Jäin ainakin uusista tavaroista paitsi. Olin toisiksi nuorin, ainut tyttö ja kuljin veljien vanhoissa vaatteissa, luistimet, sukset, pyörät olivat kaikki veljien vanhoja.
Koska veljet tulivat toimeen keskenään paremmin, olin minä aina syypää kaikkeen, jos jotain oli mennyt rikki tai sotkettu. Kun oli 2-3 veljeä puhumassa minua vastaan, toki heitä uskottiin. Pojat ovat oikeastaan aina saaneet kaiken mitä ovat toivoneet, he ovat saneet myös enemmän huomiota ja hellimistä.
Minä en kyllä toisaalta ole mitään kehdannut pyytääkkään. Helliminen näkyy tänäpäivänäkin, pojat pyytävät äidiltä edelleen varsinkin jos tarvitsevat jotain kallista ja minä olen tänäpäivänäkin se, joka pärjää omillaan.
3. On kai minuakin rakastettu, osotettu vain erilailla se rakkaus. Mahtuu sinne niitä hyviäkin hetkiä lapsuuteen, mutta toki, itse en haluaisi pitää omia lapsia eriarvoisina.