"Kai sä nyt leikkaat nuo pitkät hiukset pois kun lapsiakin on???"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ATAH
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

ATAH

Jäsen
15.07.2011
103
0
16
Pari ihmistä on tuota multa kysyneet. Siis anteeksi, mutta en tiennyt että hiusten pituudella on jotain tekemistä lasten saamisen tai olemassa olon kanssa? Onko niin, että heti kun saadaan lapsia, pitää mummoontua ja leikata lyhyet hiukset, värjätä ne vähintään oranssiksi ja lopettaa tyyliin meikkaaminenkin samalla?
Kieltämättä erittäin moni tuttu on tehnyt tämän muuntautumisen lasten myötä, mutta en todellakaan aio itse leikkauttaa hiuksiani vain koska muiden mielestä niin kuuluu tehdä. Onko muille tullu samaa vastaan vai onko mulla ihan höpsöjä tuttuja??? :D
 
No ei oo kukaan mulle noin sanonut :) Itse leikkasin 26v lyhyemmän tukan kun ajattelin etti lähemmäs 30v naisella voi olla pitkät hiukset :laugh: No nyt on hiukset kasvaneet takas ja enkä leikkaa, kaveritkin sanoneet et ei kannata leikata:) Pitkät hiukset on parhaat ja helpot...
 
Minä aloin kasvattamaan hiuksiani kun esikoista odotin. Sittemmin kasvatin ihan lyhyestä hiukset alaselkään asti.

Kynsistä olen saanut enemmän kommenttia, kun ne ovat pitkät ja laitetut (omat mutta aina lakatut).

Mitäpä noista kommentoijista. Minusta pitkät hiukset ovat huolettomammat kun ne voi laittaa vaikka letillle yöksi ja aamulla on kiharat. Lyhyitä saa olla väkertämässä ihan erikseen, jotta niihin saisi kampausta. Aamulla ylösnoustessa on kuin tuulenpesä päässä. (siis minulla, joillakin hiuslaatu varmasti on sopivampi lyhyeen malliin).
 
Mä leikkasin sekä esikoista että kuopusta odottaessa lyhyeks hiukset, en tiedä miks! Nyt on taas ärsyttävä kasvatusvaihe menossa. Jospa oisin nyt oppinut että EI kannata.
 
Mä luovutin kun poika oli 6kk ja leikkasin 20cm pois. Silti on hiukset yli olkapään, eli ei nyt lyhyetkään. Multakin kyseltiin aiheesta.
Sitten en jaksanut enää pitää selvänä niitä hiuksia. Lienee joku hormonijuttu, kun ennen ei tarvinnut juuri harjaa näyttää ja hiulset olivat selvät. Synnytyksen jälkeen sai repiä ja raastaa, hiuksia lähti jne. Nyt on taas helpompaa.
 
Ja kai se liittyy siihenkin, että aika monelta imettävältä alkaa tukka lähteä siinä vaiheessa, kun vauva on puolivuotias. Omissa tutuissa suhteellisen moni on tässä vaiheessa käynyt siellä parturissa ja tukka on lyhentynyt. Osa on kasvattanut sen sitten takaisin, osa ei.
 
Itse leikkasin kolmannen lapsen ollessa 5kk hiusten pituudesta n. 50 cm pois. Tuli sellanen kiva polkkamalli. Siihen mennessä olin ollut äiti jo 5 vuotta, joten ei liittynyt mitenkään äitiyteen tuo hiusten leikkuu. Tarkoitus oli saada oma väri takaisin ja hiukset monen vuoden vaalennuksen ja käsittelyjen jälkeen hyvään kuntoon.

Nyt on tehtävä suoritetu ja hiukset saavat taas kasvaa. Vaikkakin - hui kauheeta - neljäs lapsi syntyy kohta.

Äiti-ihminen, miten minä oikein kehtaankaan...?
 
Mulla on nyt lyhyehkö tukka, ja riippuen kuin paljon hiukset nyt ohenee imetyksen aikana, aion hemmotella itteäni ja ottaa kunnon pidennykset :)

Monihan ne hiuksensa leikkaa kun tukka menee niin ohkaiseksi ja huonoon kuntoon synnytyksen jälkeen, mutta ei kai se nyt mikään itsestäänselvyys ole että synnyttäneillä naisilla on oltava lyhkänen tukka :D
 
Itselläni oli puolipitkät hiukset esikoisen saadessani ja kyllä siinä niin kävi,että tukka lyheni lapsen ollessa vajaan vuoden.
Itselläni on hyvin hento hius,joten kun sitä rupesi imetyksen lopetettua lähtemään,niin ainut tapa millä sai hiukset näyttämään paksummilta oli todellakin se,että lyhyeksi joutui leikkaamaan,kuitenkin hiukset sai just ja just kiinni tarvittaessa!Ja muutenkin oli karun näköistä,kun uutta hiusta/katkenneita hiuksia törrötti miten sattuu...
 
Ei tartte leikata lasten tai iän vuoksi. tse en kyllä hiuksistani luovu. Nuorempana mullakin oli vaikka minkälaista poikatukkaa, mutta ei enää ikinä. Tunnen itseni omanlaisekseni pitkissä hiuksissa.

Mutta monellehan käy raskaus ja imetysrumbassa niin, että hiukset ohenevat ja haurastuvat ja näyttävät lyhyinä paremmalta. Saattaa käydä myös niin, että hiukset eivät enää kasva yhtä pitkiksi kuin aikaisemmin. Samaa vaivaa aiheuttaa myös ikä.
 
Mulla on pitkät hiukset ja 2 pientä lasta.
Hiusten kunnossa ei sinänsä ole mitään valittamista ja pidän hiuksistani, mutta silti olen harkinnut lyhyeksi leikkaamista ihan vain siksi että MENEE HERMOTkun LAPSET ROIKKUU NIISSÄ!! :O
 
Mulla on ollut koko ikäni pitkät hiukset ja tulee varmasti aina olemaankin. Haaveilen olevani kuin isomummoni, jolla oli kuolemaansa asti pitkä harmaa letti selässä:) Joku on joskus kysellyt, aionko leikata lyhyemmän tukan, mutta kun olen vastannut 'en todellakaan', asia on jäänyt siihen. Olen kyllä huomannut, että monen ystävän kohdalla lasten saaminen ja ikääntyminen on johtanut hiusten leikkaamiseen :)
 
Kun sain lapsia, alkoivat jotkut tutut ja sukulaiset (nimenomaan naiset) kommentoida jotain juurikin pitkistä hiuksista ja (lyhyistä, mutta laitetuista) kynsistäni. Olin ikään kuin huonompi äiti, kun käytin aikaa pitkien hiusten pesuun ja föönaukseen aamuisin! Aivan kamalan äidin minusta teki kuitenkin se, että kävin ennen kastajaisia laittamassa punaiset geelikynnet, ottamassa jalkahoidon ja vahauttamassa sääret. Kävin kosmetologilla, koska halusin rentoutua ja tuntea oloni hyväksi! Kommentointia olen saanut myös siitä, että katsoin syömisiäni raskausaikana. Nämä ovat satuttaneet, mutta mieluummin pidän painon kurissa raskausaikana kuin taistelen kilojen kanssa synnytyksen jälkeen. Uskon, että hyvä kunto on auttanut synnytyksissa ja niistä toipumisessa. Onneksi oma mies on tukenut!

Omasta mielestäni lyhyet ja pitkät hiukset ovat yhtä kauniit, toisille sopii toisenlaiset paremmin. Itselläni pitkät/puoli pitkät aina. En tajua tätä (suomalaista?) kulttuuria, että äiti ei saisi olla seksikäs/kaunis ja huolehtia ulkonäöstään. Monenlaista kommenttia ja syyllistämistä on tullut. Itse kuitenkin uskon, että kun pidän huolta itsestäni ja ulkonäöstäni, voin paremmin, mikä heijastuu myös lasten hyvinvointiin. Samoin omasta ulkonäöstä huolehtiminen heijastuu parisuhteeseen (myös seksin kautta!) ja siten koko perheen hyvinvointiin.

Antakaa siis jokaisen olla sellainen äiti kuin on! Ei se hiusten pituudesta ole kiinni :)
 
mä leikkasin lyhyemmäks siinä vaiheessa kun esikko nappsa karvoista kiinni ja käytti niitä liaanina.(irtos kutakuinki kaks lapsen kourallista tukkaa)
nyt kun kolmonen lähentelee kahta vuotta niin on kasvatus pitkiksi taas menossa..
 
Huh, aattelin jo et oon joku kummajainen pitkine hiuksineni... ;) Ihan rehellisyyden nimissä, olen 34-v, siinä 25 vuotiaana mulla oli lyhyet hiukset, tyyliin 7cm "sänki" josta lähdin kasvattamaan takaisin pitkiä. EI ENÄÄ IKINÄ lyhyitä hiuksia! Pitkät on niin paljon helpommat, jos on huono tukkapäivä niin ponnari tai letti pelastaa. Pidän pitkät kutrini ja sillä selevä. :)
Eikä se hiusten pituus saisi olla iästäkään kiinni, haluan kanssa sitten mummona olla pitkälettinen harmaahapsi! :D
 
Hupsuja tuttuja sulla on. Minkälaisia itse ovat? Minusta ovat vain kateellisia, jos sinä jaksat ja haluat pitää ulkonäöstäsi huolta, vaikka on lapsia. Näin sen pitäisi ollakin!
 
Kun esikoinen oli 6kk mä annoin miehen leikata KAIKKI hiukset mun päästä =) Olin aina halunnut kokeilla pulipäätä ja äippälomallahan sitä oli aikaa kasvatella tukkaa takaisin...
Nyt kuopus on 6kk ja hiukset roikkuu olkapäillä ja tekis vähän kyllä mieli leikkauttaa lyhyemmäksi, mutta en koe sitä mitenkään lapsensaannista johtuvaksi, vaan ihan oikeasti tää siimatukka on kauhea...
 

Similar threads

Yhteistyössä