Käärijä ja Bojan + Joker Out Kirjasto & Arkisto

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
SMF
Kirjoitettu 30.9. Vauvalla NT:n jälkeisissä tunnelmissa:

Jan: What’s wrong with Bojan?
Nace: Nothing new. He saw a picture with Jere on it.
J: …he’s literally crying in the corner.
N: It was apparently a very cute picture. He has the Bulbasaur hat on.
J: Okay, fine. Whatever. Then why is Kris also in the corner, crying?!
N: He saw Häärijä tagging Bojan in some story and he doesn’t know what it means. Duolingo is no help.
J: So…I take it the practice for today is cancelled.
N: Probably. Like every day since Nordic Tour.
J: Wanna go make out with me, then?
N: What?
J: What?
N: …yes.
 
vierailija
SMF
Kirjoitettu 16.9. Vauvalla NT:tä odotellessa (keikkabussiuutisen jälkeen):

B: I’ve rented a bus. Unfortunately, there are only 8 places to sleep.
N: That’s okay, I found another one that has 10 plac–
B: I said, unfortunately, there are only 8 places to sleep, so Jere will have to share with me.
N: Uh, but Bojan, I already found anoth–
B: No no no, it’s very unfortunate that we couldn’t find another solution. Very inconvenient.
N: …
B: Lucky for you guys I’m willing to make this sacrifice. Jere and I will just have to cuddle to fit into that very narrow bed. What a tragedy.
N: I’m pre-emptively kicking you both out of the bus. Go to a hotel instead.
B: Yes.
 
vierailija
SMF

B: Hi, you dumbass. I heard you want to build house with me. Wow.
K: Who told you? It was just a silly joke when a fan asked about you.
B: What, don’t you want to build a house with me? I would love to.
K: Ok. If you like, that’s fine with me too. Byt I did not really think about it.
B. Jere, I would like to have at least three bedrooms. We also need space for children.
K: Bojan. What the hell are you planning? Bojan, calm down.
B: I will tell you more when I come to Finland. I can hardly wait.
K: Bojan. Love u but a house….
B: Yes, yes. As soon as possible.
 
vierailija
SMF

B: Morning, Jerč! How are you feeling?
J: Umazane misli.
B: What about that? Were you listening to our song?
J: No, that is how I feel now.
B: Oh, really? FaceTime. Now!
J: Yes.
 
vierailija
SMF

B: hey you!
K: hey cutie pie! I was waiting you to call me
B: yeah well here i am!
K: nice baby, i’ve missed you so much today
B: yeah same here, but listen, i have to ask you something
K: shoot
B: i got these wool socks today
K: okey?
B: so there was this card inside one of the socks and it says ‘we love you so, Bojan, with love Estro.. estrogeeni… nau… naudat’ and then… There’s also this question in the end: ‘how is Jan’s private person doing?’
K: what?
B: this is from Finland
K: i’m not suprised
B: but what is this?
K: what you mean?
B: these socks are awesome, they are purple and there’s my name … But who is these from? Who is ‘we’?
And what’s that Estro.. estrogeeninaudat? Is it a company?
K: no, i don’t think so
B: a sport team?
K: nooo… ?
B: okey but what does it mean? I kind of know the word ‘estrogeeni’, i think, but ‘naudat’? I don’t get it
K: no, it’s maybe better you don’t
B: why? You know something that i don’t?
K: no, no … no, i mean, some finnish people, they are crazy, and not like ‘its crazy, it’s party’ -crazy, you know, but … Really, i mean really, crazy. Like hullu-crazy! So it’s better that you don’t know anything else…
B: oh, hullu-crazy …
K: yeah sorry baby, keep the socks, but get rid of the card. And forget all about it. I promise you, that’s the best thing you can do now.
B: are they dangerous? These hullu-crazy people?
K: they can be
B: wow
K: don’t worry, i’ll protect you, they can’t hurt you
B: and are they after Jan too?
K: i think they are
B: is this some code language, this talk about his private person?
K: i think it is, yes
B: oh poor Jan!
K: yes poor Jan … But like i said, don’t worry, just forget it, okey.
B: the socks are nice, so soft and fit perfectly
K: that’s good!
B: yeah…
K: yeah
B: —
K: hello, you still there? What are you doing?
B: yes still here.. well… Jere?
K: yes?
B: i just googled the ‘Estrogeeninaudat’
K: no…
B: yes! Why didn’t you tell me! I can’t sleep now, i’ll never sleep again! I’m gonna have nightmares for the rest of my fucking life! It’s pure horror! My God! I’ll never forget this!
K: Bojan, oh no … Calm down! That’s why i didn’t tell you!
B: fuck … This is nightmare!
K: it’s not, they are in Finland, everyone of them!
B: no, there’s one in Slovenia!
K: oh no
B: but it’s not their leader i think, it’s some kind of agent, oh Jere, they are kind of a international league, Estrogeeninaudat or e-naudat
K: i’ll call the police, you call Jan
 
vierailija
SMF
Kukkakauppa-ficci

Näppärät sormet kietoivat koristenauhan vihreistä ja pinkeistä neilikoista koostuvan sievän kimpun ympärille. Sitten kimppu käärittiin tottuneen varovaisesti paperin suojiin.

”Valmis. Toivottavasti saaja on tyytyväinen”, kukkakauppias totesi hymyillen.

Asiakas, vanhempi rouva, vakuutti uskovansa näin ja maksoi kukat. Rouvan poistuessa kimppu kainalossaan kukkakauppias huokasi syvään ja venytteli tiskin takana. Päivä oli ollut pitkä ja asiakkaita oli riittänyt runsaasti. Heinäkuinen viikonloppu tiesi paljon juhlia ja kukkakimppuja. Ei kukkakauppias työntekoa valitellut. Hän piti kukkien käsittelystä ja siitä, että sai käyttää luovuuttaan niiden sommittelussa. Iltaisin ei viime aikoina vain ollut enää juurikaan aikaa tai energiaa jatkaa musiikin tekemistä, mikä oli hänen toinen intohimonsa.

Ulkona oli alkanut sataa. Hyvä, tuskin enää kukaan tänään tulisi. Kukkakauppias hyräili itsekseen ja alkoi lakaista lattialle pudonneita lehtiä ja leikattuja kukkaisvarsia. Tiuku ulko-oven yläpuolella helähti iloisesti.

Niinpä tietysti.

”Pieni hetki” kukkakauppias huikkasi, nieli pienoisen pettymyksensä ja lakaisi lehdet kaupan perälle. Sitten hän palasi tiskille.

Tulija erottui kaupan vihreyden ja kukkaloiston keskeltä kuin märkä koira. Hän oli pukeutunut kauttaaltaan mustaan, vetänyt hupun päänsä yli ja kuikuili ympäristöään uteliaana.

Mikähän mörökölli tuo lienee, kauppias tuumi, mutta tervehti ystävällisesti.

”Moi. Voit sä myydä mulle kukkakimpun, kun kävi pieni moka ja unohdin yhden merkkipäivän”, märkä koir- siis asiakas kysyi ja veti kasvoilleen säteilevän hymyn.

Kukkakauppias lämpeni veijarimaiselle virnistykselle. Ehkei tuo ollut mörökölli laisinkaan. ”Olet tullut oikeaan paikkaan. Onko jotain mistä tykkäisit tai tiedätkö mistä se toinen pitää?”

Tulija rapsutteli mustaa parransänkeä poskessaan ja katseli nolona kauppiaan kukkakuosista puseroa. Miten pitikin tänään juuri pukea nämä mummonverhot päälle, kauppias tuumi. Kauppiaasta tuntui kuin tulija olisi hetkeksi jäänyt tuijottamaa puseron syvään uurrettua kaula-aukkoa. Hetken molemmat seisoivat kiusallisessa hiljaisuudessa, kunnes tulija yskähti,

”Ehkä voisit näyttää vähän vaihtoehtoja, kun en oo tainnut olla kasviopin tunneilla hereillä.”

”Tietysti”, kauppias nielaisi ja ohjasi tulijan ruusukaappien äärelle. Tulija oli riisunut huppunsa ja paljastanut kosteat otsalle liimautuneet mustat hiukset. Kauppias tarkasteli häntä samalla kuin esitteli ruusuja. Siniharmaat silmät ja huulilta toistuvasti karkaava nauru vetivät häntä puoleensa. Tulija vitsaili, kuinka olisi kauppiaan tekemän kimpun armoilla, nukkuisiko tulija tänä yönä ulkona vesisateessa.

”Joten”, tulija vilkaisi kukkakauppiaan nimikylttiä, ”Teepä nyt parhaasi, Bojan”.

Oman nimen kuuleminen toisen huulilta nosti punan kauppiaan kasvoille. Mikäs tässä nyt oli. Jokin tulijan kiinteässä katseessa sai niskavilloissa kutittelemaan.

Bojanin omasta ehdotuksesta hän kokosi tulijalle yksinkertaisen mutta kauniin kimpun vaaleanpunaisista ruusuista, nupullaan olevasta pionista ja vihertävästä mesiangervosta. Tulija katseli Bojanin käsien työskentelyä. Tuhat kertaa oli Bojan tämän tehnyt, ja siltikin nyt ne kädet tuntuivat tärisevän ja koristenauhan rusetista tuli vino. Tulija kuitenkin vilautti maksukorttiaan tyytyväisen oloisena. Bojan vilkaisi tahtomattaan korttiin painettua nimeä.

Oliko se Jere?

”Kiitos hei, pelastit meikäläisen,” Jere-oletettu hihkaisi ja oli jo matkalla kohti ulko-ovea.

”Ole hyvä. Toivottavasti ulkoruokinta on nyt vältetty”, Bojan vastasi.

Tiuku helähti. Äkkiä kaupassa tuntui hyvin hiljaiselta.

***
Ilmassa jo uuden vuodenajan tuntua. Bojan kasteli juuri myyntiin saapuneet syysperennat. Oli jälleen koiranilma, ja niin kuin aina päivän kääntyessä alkuiltaan harmaana sadepäivänä, Bojanin ajatukset laahustivat erääseen kohtaamiseen. Tiu’un helähtäessä hän nosti katseensa ovelle ja pettyi uudelleen. Iltaisin teemukin äärellä tuo mies, Jere, kävi ajatuksissa kylässä.
***

”Bojan!”

Vettä molskahti kastelukannusta kanerviin aivan liikaa Bojanin hätkähtäessä. Hän laski kannun käsistään ja kiiruhti tiskille. Siinä Jere seisoi ja piteli tipottelevaa sateenvarjoa käsissään. Silmät tuikkivat. Bojan ei pystynyt estämään omille kasvoilleen leviävää hymyä. Jere oli muistanut.

”Opit viime kerrasta”, Bojan totesi yrittäen pitää äänensävynsä normaalina ja nyökkäsi kohti sateenvarjoa. Sitten hän katui. Vaikka Jere oli muistanut hänen nimensä, hän tuskin kävi mielessään läpi ensi kohtaamisen yksityiskohtia Bojanin tavoin.

Jere naurahti. Miten toisen nauru saattoikin herättää sellaisen kuplivan tunteen myös omaan rintakehään.

”Tarviin taas sun kukkamestarin taitoja”, Jere sanoi.

”Unohditko jälleen merkkipäivän?” Bojan kysyi, vaikka se vähän sattui. Tietysti tuollaiset tähtisilmät katselivat iltaisin jotakuta toista.

”En”, Jere vastasi ja vakavoitui hieman. ”Mutsi tykkäsi kukista, kiitos siis vielä.”

Nyt kuplat vaihtuivat läikkeeksi. Tietysti, tietysti kimppu oli ollut äidille! Ja niin monena iltana Bojan oli ryvennyt ja kiusannut itseään ajattelemalla muuta.

”Teetkö mulle uuden?”

”Teen sulle mitä vaan tahdot,” Bojan sanoi hieman käheällä äänellä, punastui ja yskäisi. ”Siis teen minkälaisen kimpun vaan.”

Miehet siirtyivät valikoimaan kukkia uuteen kimppuun. Jeren katse seurasi tarkkaan Bojanin käsiä, jotka koskettivat kasveja hellästi. Bojan tunsi katseen välillä nousevan hauiksilleen ja myhäily tyytyväisenä valintaansa pukea hihaton paita sinä aamuna.

Bojan esitteli keräämiään kukkia, ilon keltaisia, ja kysyi oliko Jere tyytyväinen.

”Laita siihen vielä sun lempiväriä,” Jere pyysi.

”Se ehkä rikkoo vähän harmoniaa,” Bojan tuumi.

”Sopii mulle.”

Jere seisoi ihan lähellä ja vilkuili häntä silmäripsiensä lomasta. Kukkakimpun väriharmonian rikkominen oli vähäisin synneistä, joita Bojan nyt ajatteli.

Bojan valikoi kimppuun vaaleanpunaisen liljan ja miehet siirtyivät tiskille, jossa Bojan taiten kokosi asetelman kasaan. Kädet tärisivät vähemmän kuin viimeksi ja hän tekisi kauneimman kimpun mitä taisi. Nuottien ja kukkien asettelussa oli jotakin samaa. Valmiissa kimpussa rohkeana huomion vastaan ottava lilja oli kuin kappaleen kertosäe. Bojan ja Jere olivat suunnitelleet tämän kimpun yhdessä, se oli duetto.

Bojan ojensi valmiin kimpun tyytyväisen oloiselle Jerelle vastahakoisin ajatuksin. Hän ei halunnut ajatella kenelle kimppu tällä kertaa menisi. Huokaus karkasi huulilta. Olisi niin paljon sanottavaa, mutta hän osasi kertoa sen vain kukilla.

Jere piti hetken kimppua sylissä kuin lasta ja hymyili sitten Bojanille. Hän ojensi kimpun takaisin. Bojan katsoi häntä kysyvästi.

”Se on sulle, Bojan. Lähdetkö mun kanssa ulos?”
 
vierailija
SMF

K: Baby, why are you crying?
B: It’s the…
K: Are the guys teasing you again?
B: No no, it’s the…onion…I’m chopping onion…
K: But why?
B: I’m making dinner…a rehearsal dinner…a taste check…
K: What?
B: It’s a dish I want to cook for you, but I need to make sure it’s perfect.
K: Oh baby, I’m sure it’s perfect.
B: But I want it to be perfect for you.
K: You are perfect for me.
B: I am?
K: Yes!
 
vierailija
SMF
Julkaistu aiemmin Puutarhalla.

Käsikirjoitus seuraavaan Aki Kaurismäen elokuvaan (aka kävin katsomassa Kuolleet lehdet ja tietysti ajattelin näitä kahta):

Nuori komea mies laulaa karaokea nuhjuisessa baarissa. Balkanilainen melankolinen sävel täyttää kapakan, ihmiset syventyvät tuopit käsissä kaihoisasti kuuntelemaan. Nuorukaisen katse pysähtyy hämärässä nurkkapöydässä istuvaan mieheen.

Mies pottatukassa katsoo takaisin, laskee katseensa tuoppiin, nostaa jälleen laulajaan, toinen suupieli värähtää.

Laulu loppuu.

Pottatukka nostaa tupakan huulilleen, kaivaa taskuistaan sytkäriä, mutta ei löydä.

Käsi ja sytytin ilmestyvät hänen eteensä, Nuorukainen sytyttää liekin.

Katseet kohtaavat ja Pottatukka nojaa sytyttämään tupakkansa. Savu leijailee, ja pottatukka nyökkää vieressään olevaa tyhjää tuolia.

”Istu kiireemmäksesi.”

”En tiedä tohdinko. Näin kun virnistelit minulle laulaessani kotimaani sulosävelmää,” Nuorukainen sanoo mutta istuu kuitenkin.

”Mistä se kertoo?,” Pottatukka kysyy.

”Kerron jos tarjoat tupakan.”

Pottatukka antaa tupakan Nuorukaiselle, joka sytyttää sen ja hetken molemmat polttelevat hiljaa. Taustalla soi nyt chanson.

”Se kertoo kuolemasta tai rakkaudesta,” Nuorukainen sanoo.

”Etkö tiedä kummasta?”

”Koskaan ei voi olla ihan varma.”

”Ymmärrän,” Pottatukka sanoo. Sitten hän tumppaa tupakan, nousee hitaasti ylös ja katsoo Nuorukaista, ”Työt odottavat. Laulatko toisen laulun huomenna?”

”Tuletko kuuntelemaan?”

”Tulen.”

Pottatukka ja Nuorukainen tuijottavat toisiaan, sitten Pottatukka poistuu. Nuorukainen tumppaa ja sytyttää toisen tupakan, katselee kaihoisasti tyhjyyteen. Sitten hänen katseensa nousee.

Pottatukka tulee takaisin.

”Unohdin koirani,” Pottatukka toteaa. Hän ottaa lattialta talutushihnan ja kiskaisee sen päässä lattialla torkkunutta kelta-asuista, pottatukkaa lyhyempää miestä. Sitten Pottatukka katsoo Nuorukaista vielä kerran ja vinkkaa silmää ennen kuin poistuu. Nuorukainen hymyilee.

Vanha mies nousee karaokelavalle, Kuihtuu kesäinen maa alkaa soida.
 
vierailija
SMF

K: B… You know I love You.
B: Yes. I love You too.
K: And I love You walking around naked. And doing silly sexy gestures towards me.
B: Yes.
K: But now I was in that Aktia seminar.
B: Yes.
 
vierailija
SMF

B: I saw some videos from that hockey tournament you were in there in Lappland. You sure know how to use that stick.
J: Yeah? You wanna see more how I use my stick.
B: You bet! Both look AND feel, please.
J: Well, since you asked so nicely 😏
B: Maybe we can have our own hickey tournament soon?
J: You mean hockey tournament?
B: No I mean hickey tournament. Lots of hickeys, all over our bodies. And then the stick show you have been waiting for.
J: And you have not?
B: You know we love that together!
J: Yes!
 
vierailija
SMF

K: Could you bring your uniform next time you come and see me?
B: Yes.
K: And wear those sunglasses I gave you?
B: Yes.
K: Also, could you wear my clove you took from Tavastia?
B: Yes. Can I borrow the whip you got?
K: Oh yes!
 
vierailija
SMF
Leilan shippikonferenssin ohjelma Vauvalta.

“International Bojan and Käärijä shipping congress 2023″

Sali 303
Housun saumojen varjostusten tulkinnan työpaja: opi tuntemaan eri materiaalien vaikutukset kohoumien laatuun, tunnista lävistykset ja estimoi varustuksen koko

Sali 302
Historia tähän asti. Käydään läpi pikku-Bojanin bändikuviot ja Jeren kiekkovantaan luistelukouluajat, analysoidaan varhaislapsuuden kokemuksien heijastumat viisukuplaan saakka.

Sali 100
Eri tulevaisuusskenaariot: tulevat tapaamiset Slovenia? Israel? Keski-Eurooppa?, Parisuhdeskenaariot? Musiikillinen yhteistyö? Eri tulevaisuustutkijat perehtyvät mikro- ja makroilmiöiden vaikutuksia shippilaivaan.

Sali 101
Mitä tarotkortit ovat kertoneet B ja K menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevasta? Miten horoskoopit ja energiat kertovat yhteensopivuudesta ja ystävyyden jatkumisesta? Lähetämme yhdessä voimakasta lämmintä energiaa molemmille.

Sali 102
Käsityöpaja: haluatko opetella nypläämään hienoa perinteistä Slovenialaista pitsiä? Käärijänukkien ja korvakorujen työpaja.

Sali 222
Keikkastrategioiden läpikäynti. Eturivi vai takarivi? Shippilaivan salaisten agenttien puvustamissuunnitelmat, heinähattujen ja kukkapaitojen vaihtoviikot

Sali 321
Videokilppien syväanalyysi. Käyttäytymistieteen dosentti analysoi kanssamme videoiden syvämerkitystä; katseita huuliin, katseiden intensiteettiastetta ja pupillien kokoa. Kohoaako kulmakarvat? Onko yskiminen tulkittavissa sijaistoiminnoksi? Oliko boyfriend videolla viittaus Justin Bieberin kappaleeseen vai löydämmekö siitä syvemmän yhteyden? Mitä lipun alla todella tapahtui? Oliko kaulapusu vahinko?

Sali 765
Anatomia katsaus. Perehdytään Bojanin reisien tarkempaan anatomiaan ja arvioidaan pehmeys . Jeren käsien tarkat mittasuhteet, tehdään Jeren rintalihaksista kipsivalos koti-iltojen iloksi.

Sali 223
Awardsien jako kategorioittain:

1) parhaat videot
2) parhaat keikkalivet
3) parhaat ficit
4) parhaat meemit

Sali 200
Joker Outin henkilöiden ja yksityishenkilöiden syväanalyysi.

Suositukset ja toimenpideohjelma, puutarhureiden ryhmämatka Ljubljanaan

Sali 666
Täällä saa jokainen hajota ja itkeä ja nauraa rauhassa omaa elämäänsä, paikalla mukana vapaaehtoisia ammattiauttajia ja myös VPK:n miehet kovimpaan hätätilaan, helpottamassa kotirouvien paineistunutta tilannetta.

Sali 444
Shippilaivan uhkaskenaariot. Kaikki jankkaaja-alalajit. Tyttöystäväjankkaajat ja raportoijaröllit. Mystisesti poistuvat viestit. Kannattaako trollia ruokkia vai jättää huomioimatta?

Sali 800
Palveluntarjoajat esittäytyvät. Voit keskittyä shippaamiseen sataprosenttisesti kun kotiapu hoitaa puolestasi lapset, kodin ja puutarhan. Erikoistarjouksessa Jania etäisesti muistuttavan alastoman siivoajan viikkosiivous vain 400e/kk. Lupaa heiluttaa helikopteria imuroidessaan.

Ravintolassa vedetään estrogeeninautojen toimesta perseet olalle, varokaa kaikki alle nelikymppiset ettette jää jalkoihin! Cha Cha Cha!”
 
vierailija
SMF

N: Käärijä!
Jure: *syö karkkia ja virnuilee*
B: Formulalakanat!!!
N: What the hell is he wearing?
Jan: Kind of cool actually
B: Formulalakanat! Our sheets!
Jure: *syö karkkia ja virnuilee*
N: Ok, the beat is coming hard now.
B: *tuijottaa intensiivisesti ruutua omissa ajatuksissaan* Very hard. So hard now.
Jan: Could you please keep those details to yourself?
N and Jure: *repeävät nauruun*
B: Shh! I wanna hear this. *alkaa laulaa* tulee ruoskaa, tulee ruoskaa ja kipu kiihhottaa.
Jan: So you know the lyrics already? What a shock.
N: Okey, I guess we better start practising those chords. Looks like we have to be ready to play this in Helsinki.
Jure: Yeah, but not before Kris comes back from his so called photoshoot.
B: Did you say something about Helsinki?
Jan: Just wondering should we start practising the chords of that song before the gigs in Helsinki.
B: You have time to practise them when I am in Finland earlier that week. You know, practising those lyrics with Jere.
N: We know, Bojč, we know.
 
vierailija
SMF

J: Have you told the guys about our plans for your tour?
B: Yes and they have concerns…
J: What? Our talking? Singing? Other noises?
B: Other noises…laughing…singing.
J. Well let’s buy them some noise cancelling headphones.
B: Yes! Then I can make you do whatever I want.
J: Yes please!
 
vierailija
SMF

K: You wore my shirt.
B: Of course I did.
K: And you looked so cute in it.
B: Just cute?
K: Well…hot.
B: What about when I take it off?
K: Can’t wait.
B: Only a couple of weeks.
K: Yes!
 
vierailija
SMF

K: Hi babe!
B: Hi! Congrats Jerci! I can’t wait to congratulate you properly.
K: Oh yeah?
B: Yes. I also can’t wait to undress that robe from you.
K: I’ll be naked underneath it then.
B: Yes!
 
vierailija
SMF

Jan: Did you actually ask Jere to join our tour?
B: Yes because there’s room for him…
Kris: On your lap?
Nace: In your arms?
Jure: Under you?
Jan: On your bunk?
B: I was gonna say on the bus, but all of those work too.
 
vierailija
SMF

B: Are we there yet?
N: We just boarded the plane!
B: I know, I just can’t wait to…
Jure: See Jere?
Jan: Hug Jere?
Kris: Kiss Jere?
N: Do unspeakable things to Jere?
B: Yes!
 
vierailija
SMF

Jere antoi silmiensä painua kiinni. Lämmin vesi tuntui lempeältä kipeytyneillä lihaksilla. Selkä nojasi vasten Bojanin rintakehää, pää painui taakse.

”Are you falling asleep?” Bojan kuiskasi.

Vettä loiskahti ammeen reunan yli Bojanin kietoessa kätensä Jeren rinnalle.

”Maybe. But you keep me up.”

”I will. I wont let you drown.”

”And I keep you up. Or at least something is up, I can feel it. On my back.”

”Oh shut up” Bojan naurahti.

”If you shut me up” Jere vastasi ja kääntyi.

Vettä tulvi ammeen reunan yli. Nauravat huulet kohtasivat toiset.
 
vierailija
SMF

Ne on tänään Malmössä. Eli periaatteessa mä voisin matkustaa sinne ja nähdä sen taas. Mä oon miettinyt pääni puhki. Se soitti mulle eilen, mutta en pystynyt vastaamaan, koska se soitti niin myöhään. Ja mulla oli, no, hankala tilanne. Laitoin kyllä perään viestin, mihin se vastasi tosin vasta aamulla. Voi sitä pientä. Se kirjoitti “Jere. I want you here”. Haluaa mut sinne. (Vai haluaa mua siellä?) Mä vastasin sydämellä siihen.

Mä oon puun ja kuoren välissä. Mä rakastan sitä, siitä mä oon varma. Mä rakastan niin, että tekee kipeetä. Viimeisen vuoden aikana, se on tehnyt mun elämästä niin paljon parempaa. Kaiken tän hullunmyllyn keskellä. Se on mun oma rakas pikku slovakki. (Okei se vihaa tota slovakki-sanaa, mä vaan kiusaan sitä aina, koska se on niin söpö suuttuessaan, se alkaa lopulta puhua jotain serbiaa ja puhisee ja puree huultaan. Joka kerta se leppyy mulle kuitenkin, kun mä alan kutittaan sitä tai ilmeilen jotain typerää.)

Mä ostan lipun sinne Malmöön koneeseen nyt. Mun on pakko mennä sinne. Pakko nähdä se. Mun on niin ikävä sitä sen pientä hölmöä naamaa. Ja niitä sen juttuja. Vaikka vastahan me nähtiin. Mutta mä haluan ottaa sen syliin ja pitää sitä hyvänä. Silitellä sen pehmeää ihoa ja tuntea sen jumalainen tuoksu nenässä. Näyttää sille, mitä se merkitsee mulle.

Mä keksin kyllä jotain. Mä laitan sille nyt viestin, et mä oon tulossa.
 
vierailija
SMF

OSA 1

Bojan haluaa syödä lohikeittoa. Katoin sopivan ravintolan matkan varrelta. Rauhallinen paikka. Muut Jokerit syö pihviä. Mainostavat kotiruokaa, mutta täältä ei saa edes maksalaatikkoa, mun lempparia. Oliskohan ravintolalle OK jos hakisin Alepasta ja lämmittäisin vaan niiden mikrossa?

Bojan istuu vastapäätä ja pitää pöydän alla jalkaansa mun jalan päällä. Se liikuttelee sitä välillä mun säärtä pitkin. Sit se napauttaa hellästi jos puhun liian pitkään Krisin kanssa. Se haluaa mun kaiken huomion. Onkohan se vähän mustasukkanen? Mun mielestä on vähän epäkohteliasta jos en puhu muille mitään. Mieluiten mä tietenkin tuijotan Bojania. Se tykkää siitä. Se on niin kaunis ja sen katse saa mut lämpimäksi. Se ojentaa mulle leipää ja samalla koskee mun kättä, vähän liian pitkään. Sit se vilkuilee välillä oudosti mun huulia. Puhuu pehmeellä äänellä. Oon kyl salaa ihan ihastunut. Voisin vaan tuijottaa sitä koko päivän. Bojan haluu että mä maistan sen lohikeittoa, se syöttää mua lusikalla. Mua naurattaa. Se nuolaisee sormeaan ja pyyhkii silittäen sillä mun suupieliä ja huulia. Sen kosketuksessa on kyllä joku juttu joka saa mut ihan sekasin.

Se selittää suloisesti kuinka kaatoi keitot syliinsä syksyllä kun näki mun oddlygoods kuvat. Sehän oli salaa mun tarkotuskin, sillehän mä siinä poseerasin. Heitän läppää että olis saanut tulla nuolemaan ne oddlygoodsit pois mun päältä. Olis kuulema tullut, jos olis ollu Suomessa. Ei näytä edes vitsailevan. Hassu.

Kun noustaan pöydästä se vetää mut kainaloonsa kun kävellään bussiin. Se ujuttaa kätensä mun takin alle. Sillä on napakka ote ja se sivelee mun kylkeä. Hymyillään. Mä sovin siihen sen kainaloon just sopivasti. Ihan kun mut olis tehty siihen.
 
vierailija
SMF

OSA 2:

Ulkona alko satamaan lunta, semmosia tosi isoja hiutaleita. Pojat halus mennä puistoon lumisateeseen kävelemään. Kyllä Sloveniassakin voi sataa lunta, mutta kuulemma paljon harvemmin kun täällä.

Mä näytän niille miten lumiukon voi rakentaa ja pyöritän palloa, Jan ja Nacekin pyörittää. Näytän myös miten lentäviä lumihiutaleita voi pyydystää kielellä. Bojan yrittää myös ja näyttää hassulta rynnätessään hiutaleiden perässä. Se on vaan niin söpö. Kerran meinataan napata sama hiutale ja meidän naamat melkein törmää.

Heitän Bojania lumpparilla päähän, se pelästyy ja puistelee lunta hiuksistaan. Otan pehmeetä lunta ja annan sille kunnon lumipesun. Se eka vähän pelästyy uudestaan, mut sit nauraa. Se ryntää yhtäkkii mun luo ja koppaa mut syliin, pitää tiukasti lähellä ja sit kaataa maahan. Se on mun päällä ja antaa mulle lumipesun. Lumi tuntuu hirveen kylmältä. Tuntuu ihanalta tuntea sen paino mun päällä. Mut Bojan ei muistakaan, että mä oon nostanut sata kiloa penkistä ja vaikka mä tykkäänkin että se on mun päällä mä käännän sen äkkiä hankeen mun alle. Se nauraa. Pyöritään pian mäkeä alas puskaan väkkäränä. Meidän höyryävät naamat melkein koskee toisiaan kun se katsoo mua silmiin, hymyilee ja kuiskaa että nyt mä en enää pääse sitä karkuun. En mä kyllä mihinkään karkuun olis lähtemässäkään. Ei tulis mieleenkään, kun se vihdoinkin on ihan mun lähellä. Sit se tarttuu mua niskasta ja antaa mulle suukon. Kukaan ei oo näkemässä. Mä pussaan sitä takasin tosi hellästi. Sen huulet on paljon pehmeemmät kun kenelläkään muulla ikinä. Se sanoo et mun silmäripsissä on lunta ja et se näyttää tosi kauniilta. Mä pussaan sitä uudestaan. Vitsit se maistuu ihan sairaan hyvälle. En haluis ollenkaan irrottaa. Ei kyl sekään.

Jan huutaa meitä ja me mennään käsi kädessä ihailemaan niiden lumiukkoa. Kehun sitä, vaikka oikeesti se on aika vino ja kämänen ukko. Bojan pelkää nyt että se vilustuu lumesta kun sillä on pitkä keikkaputki edessä. Mä silitän se poskea ja sanon et mä kyllä lämmitän sitä bussissa niin ettei se vilustu. Tekis niin mieli taas pussata sitä, mutta en kehtaa kun muut on ihan vieressä. Sit mä näytän sille miten tehdään lumienkeli. Bojan katsoo mua niin sulosesti ja sanoo et mä oon sen enkeli. Oikeesti se on mun.
 
vierailija
SMF

OSA 3:

Olin päättänyt et vien pojat suomalaiseen saunaan. Viimeksi ei keretty kun semmoseen hotellin sähkösaunaan ja se oli kyllä aika surkea versio saunasta. Tää savusauna on rannalla ja avantokin löytyy, on omassa rauhassa ja kaukana kaupungin valoista.

Pojat haluu pitää pyyhkeet vyötäröllä ja se on mulle ihan ok. Löylyhuone on kyllä tosi hämärä. Kerroin niille että saunassa asuu saunatonttu lauteiden alla ja Jure meni heti etsimään, se ei heti tajunnut et sehän on tietty näkymätön se tonttu. Heitän löylyä ja pojat haluaisi jo pois. Mä sanon että alalauteelle voi kyllä siirtyä, mutta pois ei voi mennä ennen kun on kuunnellut kolme pihinää ja kun kiukaan reunaan heitetty vesiläntti on kuivunut. Niin meillä lapsenakin mummolassa oli aina sääntönä.

Pistetään tossut jalkaan ja mennään avantoon. Pojat menevät rohkeasti vaikka värisevät ja puhisevat mennessään. Sit istutaan vaan ihan hiljaa lauteella ananaslonginot kädessä.

Mä sanon Bojanille että haluuko se mun kanssa avaruuteen? Se on vähän ihmeissään, mutta laittaa sitte tossut jalkaan. Meren selkä on tosi avara, selkeellä kelillä voi nädä Tallinnaan asti ja yötaivas on pikimusta ja täynnä miljoonia tähtiä. Sanon Bojanille että kun juoksee alasti hankikanto jäällä tähtikirkkaan taivaan alla niin sitä lähemmäs avaruutta ei ihminen voi päästä. Juostaan ja hypitään, sit tulee niin kylmä että halataan hetki yhdessä.

Näytän sille orionin kolme kirkasta vierekkäistä tähteä. Se pussaa mua kolme kertaa naamaan, vähän niin kun orionin kuvion. Jäällä on sikakylmä ja silti mun sydämessä on lämmin.

Muut on jo menneet, kun me tullaan saunatupaan. Bojan kietoo mut tiukasti vilttiin kun kapalovauvan ja vetää takan eteen syliinsä. Nojaan siihen. Se sanoo mua babygirliksi. Meillä on posket vastakkain ja tosi lämmin olo. Hiillos hehkuu kuumana. Bojan pussaa mua kaulaan ja sit korvaan. Mä sanon sille et se on mun tuli joka saa mut syttymään ja pussaan sitä. Maistellaan kerrankin rauhassa toistemme huulia. Tosi kuumottavaa.

Bojan on myös mulle kuin rauhoittava vesi. Äiti sano aina että Jere on niin villi, että sillä on muurahaisia pöksyissä. Mut mun muurahaiset asettuu heti kun pääsen Bojanin syliin. Mä oon vaan niin turvassa siinä. Niin Onnellinen.
 
vierailija
SMF

OSA 4:

Pojat tuli porukoille syömään ja saunomaan. Äiti on ihan täpinöissään. Frendejäkin tuli paikalle aika paljon, tupa on ihan täynnä. Vedän B:n kädestä syrjään ja kailotan jengille että mä meen näyttämään B:lle mun muraalia kun se ei oo vielä sitä nähny. Saunan lämpiämisessä kestää kuitenkin oma aikansa.

On niin tärkeetä vaan päästä hetkeksi kahdestaan pois. Muut pojat jäi tyytyväisenä äidin lihapatojen ääreen. B hyppää pelkääjän paikalle ja mä starttaan auton. Oon niin tärinässä että meinaan unohtaa miten Tikkurilaan ajetaan vaikka oon ajanu reitin tuhannen tuhatta kertaa.

Näytän B:lle mestoja: alakoulun, teboilin jossa pelasin ekat kolikkopelit ja käärin ekat massit. Mun ja Miken parhaan kiipeilypuun, tolpan johon mälläsin iskän auton. Jäähallin, vanhan Valttiareenan jonka ovista oon roudannu lätkäkassia tuhansia kertoja. B vaan katsoo mua. On kumartunut mun puoleen ja vaan katsoo. Sen silmät näyttää liikutuksesta kosteilta, se hymyilee ja sanoo että sillä on ollut niin kova ikävä. Että se ei vaan voi uskoa että mä olen siinä sen vieressä. Vihdoin. Ihan kahdestaan. Ollaan kyl molemmat aika herkkiksiä vaikka sitä ei moni arvais. Radiossa alkaa soimaan Kuumaan tulipalo. Miten sattuikin sopivasti, mua naurattaa..Se sivelee sormellaan mun hiukset korvan taakse ja sanoo et mä näytän tosi kuumalta mun meikeissä. Se laittaa kätensä mun vaihdekeppiä pitävän käden päälle. Sen kosketus on kun joku sähköisku ja mä käännyn vahingossa väärästä risteyksestä. Mun tekee mieli vaan huutaa kun tuntuu että mä räjähdän tähän paikkaan. Ajan kohta oikeesti kolarin. Vedän vilkulla sivuun.

On jo pimeä. Noustaan autosta ja se vetää mut heti kainaloon. Muraalin edessä on aika liukasta. Hoiputaan yhdessä muraalin luo. Se haluu että mä poseeraan ihan samassa asennossa kun Muraalissa. Mua naurattaa kun koko poseeraus tuntuu just nyt niin typerältä. On aika riehakas olo, kumpikin käydään melkosilla kierroksilla. Se sanoo et oon livenä paljon ihanampi kun muraali ikinä, vaikka ottaisi mielellään mun muraalin kotitalonsa seinään. Jotkut tyypit taitaa tunnistaa meidät, ei millään jaksais tavata nyt ketään.

Hypätään autoon ja ajan yhen pikkukadun kääntöpaikalle hetkeksi. Irrotan turvavyön ja sukellan hajareisin Bojanin syliin. Se ottaa mua määrätietoisesti takapuolesta kiinni ja vaan katsotaan toisiamme. Pitkään. Sit se suutelee mua ihanasti. Jos joku tässä maailmassa on hyvä suutelija, niin se on kyllä B. Just kun tunnelma alkaa muuttua vähän liiankin kuumaksi, mutsi soittaa että sauna on kohta kylmä. B antaa pikasen suukon mun tatskalle, vedän B:n juuri riisuman pirkkahupparin takasin päälle ja lähen ajamaan porukoille. B:n toinen käsi on omistavasti mun reidellä. Vilkasen sivulle ja nään että B katselee pimeetä usvaista vantaalaista peltoa huurteisesta autonikkunasta ja hymyilee koko hammasrivillään tyhjyyteen.
 
vierailija
SMF

OSA 5:

Niinhän siinä eilen aamulla kävi, että Jere heräsi mun näykkäämiseen ja oli heti samalla levelillä. Meillä oli hyvin miellyttävä hetki yhdessä. Sit se tajusi, että eivittu, kello on 7.45 ja hänen pitäis kahdeksalta olla jääkiekkoharkoissa. Se kiireellä lähti ja heitti hätäisen suukon. Mä jäin raukeana petiin äskeisen hetken fiilis ja tuoksut mielessäni, meinasi taas pikkukaveri innostua, mutta rauhoittui sekin sitten. Mä siinä selailin somen ja uutiset ja Helsingin sään. Harmaata, pilvistä näytti, mut ei se mitään, mun sielussa paistoi aurinko ja oli lämmin. Tälläistäkö taivaassa on, mä mietin? Raukea, rento olo, onnellinen? Rakkaimman tuoksu ja kosketus iholla, vaikka se kiireesti joutuikin lähtemään.

Jere siis lähti kiireellä eikä ehtinyt syömään edes aamupalaa. Mä kaivelin sen kaappeja ja siitä se idea läksi. Keitin teetä, laitoin termariin, tein voileipiä ison kasan. Laitoin viestiä Mikelle, et missä se halli on mihin Jere meni? Mikke vastasi ja neuvoi reitin. Mä sit onnistuin löytämään sinne ja pääsin sisään. Kysyin yhdeltä tyypiltä, et mistä mä löydän Jeren. Se katsoi pitkään, mut sit se vissiin tunnisti kuka mä oon ja ohjas mut pukkariin. Treenit olikin just lopussa. Jere ilahtui kun näki mut ja esitteli mut kaikille. No Tominhan mä jo tunsinkin. Jere oli kuin pikkupoika, kun se englanniks (jotta mäkin ymmärtäisin) esitteli, että tässä on Bojan my man, my brother and my everything. Mä tarjosin sille teen ja voikkarit, olikin kuulemma nälkä. Ja se ei sanonut mitään muiden seurassa, mutta ne silmät viestitti, että nälkä on paljon muuhunkin, vaikka saanutkin on… Siitä hetkestä Helsingin taivaalle purskahti kirkas ja voimakas sateenkaari. Saattaa väki olla vähän ihmeissään, helmikuun viiminen päivä, pilvinen sää ja sateenkaaria Helsingin yllä.

Hallilta me lähdettiin porukassa muiden majoitukseen. Päivä oli älyttömän kiva. Jere esitteli meille paikkoja, käytiin syömässä hyvin. Helsinki on Heavensinki. Niin onnellinen mä täällä oon.

Sit illalla lähdettiin keilaamaan, Tomi, Mikke ja muutama muukin oli paikalla. Oli hauskaa. Mut täytyy myöntää, et odotin taas Jeren kotiin pääsyä malttamattomana. Tänne päästiin, Jerellä oli päällä jeremäinen hassutteludraivi ja sen suusta tuli hupsua juttua ja naurua taukoamatta. Kunnes mä suljin sen suun suutelemalla pitkään ja nälkäisesti. Se tajusi, ja taas mentiin…

Nyt uusi päivä. Maaliskuun eka. Kokonainen vapaa päivä Jeren kanssa. Mä rakastan.
 

Yhteistyössä