K
kettu
Vieras
Kadutko uskollisuutta?
Kadun, että olen ollut uskollinen suhteissani. Kun ei niistä suhteista kuitenkaan ole mitään tullut, niin olisi kannattanut vain tarttua aina eteen tulleisiin tilaisuuksiin. Ehkä olen kävellyt onneni ohi - jonkun ihmisen, josta olisi voinut tulla minulle todella merkityksellinen. Elämänkumppani.
Nyt viimeksi tänä keväänä tapasin aivan ihanan ihmisen baarissa. Juteltiin, tanssittiin ja ei sitten muuta (pyysi jatkoille mutta kieltäydyin). Olin ""vähän"" niinkuin kuulolla toiseen ihmiseen, ja tyhmyyttäni jälleen kerran olin uskollinen sitoumukseeni. Meillä on ollut useat treffit sovittuna ja kaikkea, mutta hän peruu koko ajan. (Oli tuollekin illallle, mutta hänelle tuli flunssa ja perui. Olin yksin liikenteessä. On pitänyt minua ½ vuotta ""varalla"" ja kerran suostunut tapaamaan. Puheen tasolla ""on"" mutta käytännössä ei tapahdu mitään = ei tapailla ym. ) Olen lähinnä puhelin- ja nettiseksikumppani? Olen liian uskollinen. Se ei kannata. Oon mä sitten typerä.
Miten saisi itsen oppimaan, että ottaisi vain kaikki tilaisuudet vaariin ja lähtisi mukaan? Ei välittäis mistään hemmetin uskollisuuksista kenellekään, jotka on vähän niin kuin muka sinne päin, että olisi kiinnostuneita minusta. Kun ei ne kuitenkaan oikeasti ole. Turhaa panostusta.
Kadun, että olen ollut uskollinen suhteissani. Kun ei niistä suhteista kuitenkaan ole mitään tullut, niin olisi kannattanut vain tarttua aina eteen tulleisiin tilaisuuksiin. Ehkä olen kävellyt onneni ohi - jonkun ihmisen, josta olisi voinut tulla minulle todella merkityksellinen. Elämänkumppani.
Nyt viimeksi tänä keväänä tapasin aivan ihanan ihmisen baarissa. Juteltiin, tanssittiin ja ei sitten muuta (pyysi jatkoille mutta kieltäydyin). Olin ""vähän"" niinkuin kuulolla toiseen ihmiseen, ja tyhmyyttäni jälleen kerran olin uskollinen sitoumukseeni. Meillä on ollut useat treffit sovittuna ja kaikkea, mutta hän peruu koko ajan. (Oli tuollekin illallle, mutta hänelle tuli flunssa ja perui. Olin yksin liikenteessä. On pitänyt minua ½ vuotta ""varalla"" ja kerran suostunut tapaamaan. Puheen tasolla ""on"" mutta käytännössä ei tapahdu mitään = ei tapailla ym. ) Olen lähinnä puhelin- ja nettiseksikumppani? Olen liian uskollinen. Se ei kannata. Oon mä sitten typerä.
Miten saisi itsen oppimaan, että ottaisi vain kaikki tilaisuudet vaariin ja lähtisi mukaan? Ei välittäis mistään hemmetin uskollisuuksista kenellekään, jotka on vähän niin kuin muka sinne päin, että olisi kiinnostuneita minusta. Kun ei ne kuitenkaan oikeasti ole. Turhaa panostusta.