Viime kevään lapset saivat viedä kirjoja päiväkotiin vaikka joka päivä ja niitä hoitajat sitten lukivat lapsille.
Meilläkin poika tykkäsi viedä kirjoja. Kerran eivät olleet ehtineet lukea ja sovitiin että voi jäädä lokeroon ja lukevat sen sit seuraavana päivänä.
Seuraavana päivänä ei kirja ollutkaan lokerossa eikä kukaan hoitajista ollut sit sieltä ottanut. Olivat etsineet yhdessä koko päiväkodin läpi, mutta kirja ei löytynyt mistään.
Harmitus oli suuri pojan lempikirja ja nuo Mauri Kunnakset (autokirja) ei ole mitenkään kauhean halpoja.
Nyt ovat kuulemma sopineet että vain yksi lapsi saa viedä sinne kirjan kerrallaan tällä varmistavat ettei "ylimääräisiä" kirjoja pyöri sielä ja ehtivät sen lukea sinä päivänä.
Eilen oli ollut jonkun pojan vuoro ja oli tuonut kirjan ja sitä olivat sitten ruvenneet sitä lukemaan oli pikkusisko huomannut että etukannessa on tuttu nimi ja sanonut hoitajalle että tämä on meidän kirja. Hoitaja oli sitten laittanut kirjan kansiliaan ja kun tätä poikaa oli haettu oli sanonut äidille, että heillä oli nyt mukana päiväkodista viime keväänä hävinnyt kirja ja palauttavat sen oikealle omistajalle. Tämä äiti oli ensin väittänyt että kirja on ostettu kirpparilta ja siksi siinä on eri nimi. Hoitaja sanoi että varmistaa minulta olenko sen myynyt.
Kotiin päästyä tämä äiti oli soittanut ja sanonut että heidän poika on varmaan vahingossa ottanut sen päiväkodista ja laittanut reppuunsa ja hän oli kotona luullut että on mummon tuoma kirja kun mummo oli ostanut kirpparilta paljon kirjoja eikä voinut kaikkia kirjoja tunnistaa.
Silloin keväällä oli vaan pitkään lappu ovessa tästä kirjasta ja tuo poitsu oli sen verran lyhyt, että itse ei ole sitä sieltä lokerosta ottamaan. Voihan tietty olla että joku isoimmista lapsista on sen ottanut lukeakseen ja jättänyt lattialle.
Pääasia että tuo lemppari tuli pikkusiskon repussa onnellisesti ja vahingoittumana takaisin kotiin.
Meilläkin poika tykkäsi viedä kirjoja. Kerran eivät olleet ehtineet lukea ja sovitiin että voi jäädä lokeroon ja lukevat sen sit seuraavana päivänä.
Seuraavana päivänä ei kirja ollutkaan lokerossa eikä kukaan hoitajista ollut sit sieltä ottanut. Olivat etsineet yhdessä koko päiväkodin läpi, mutta kirja ei löytynyt mistään.
Harmitus oli suuri pojan lempikirja ja nuo Mauri Kunnakset (autokirja) ei ole mitenkään kauhean halpoja.
Nyt ovat kuulemma sopineet että vain yksi lapsi saa viedä sinne kirjan kerrallaan tällä varmistavat ettei "ylimääräisiä" kirjoja pyöri sielä ja ehtivät sen lukea sinä päivänä.
Eilen oli ollut jonkun pojan vuoro ja oli tuonut kirjan ja sitä olivat sitten ruvenneet sitä lukemaan oli pikkusisko huomannut että etukannessa on tuttu nimi ja sanonut hoitajalle että tämä on meidän kirja. Hoitaja oli sitten laittanut kirjan kansiliaan ja kun tätä poikaa oli haettu oli sanonut äidille, että heillä oli nyt mukana päiväkodista viime keväänä hävinnyt kirja ja palauttavat sen oikealle omistajalle. Tämä äiti oli ensin väittänyt että kirja on ostettu kirpparilta ja siksi siinä on eri nimi. Hoitaja sanoi että varmistaa minulta olenko sen myynyt.
Kotiin päästyä tämä äiti oli soittanut ja sanonut että heidän poika on varmaan vahingossa ottanut sen päiväkodista ja laittanut reppuunsa ja hän oli kotona luullut että on mummon tuoma kirja kun mummo oli ostanut kirpparilta paljon kirjoja eikä voinut kaikkia kirjoja tunnistaa.
Silloin keväällä oli vaan pitkään lappu ovessa tästä kirjasta ja tuo poitsu oli sen verran lyhyt, että itse ei ole sitä sieltä lokerosta ottamaan. Voihan tietty olla että joku isoimmista lapsista on sen ottanut lukeakseen ja jättänyt lattialle.
Pääasia että tuo lemppari tuli pikkusiskon repussa onnellisesti ja vahingoittumana takaisin kotiin.