[QUOTE="Siiri";30600074]TOTTA! Voin myöntää että en pärjäisi yksinhuoltajana. Koska arki tällaisena kuin minä sitä pyöritän ei onnistuisi
Minä
- herään 5.40
- lähden töihin 6.10
- olen töissä 7.20
(mies vie kaksi nuorinta hoitoon klo 8.00 ja huolehtii esikoisen kouluun)
- lähden töistä kotiin 15.30
- haen lapset päiväkodista suoraan töistä tullessani eli n 16.45
- laitan ruokaa heti kotiin tultuani
- ja kuskaan vähintään yhden lapsen johonkin harrastukseen lähes joka ilta
(mies tulee kotiin n klo 18-19 välillä ja antaa yleensä lapsille iltapalan samalla kun syö itse iltaruoan n 19.30)
Pelkästään nykyisellä paikkakunnalla asuminen ja töissä käynti nykyisessä työssä ei olisi mahdollista ilman miestä sillä lasten hoitopäivät olisivat silloin n 10,5h ja se ei olisi inhimillistä.
Mutta silti tämä meidän arki on niin raskasta että kadehdin ystävääni jolla yksinhuoltajana on tosi paljon omaa aikaa[/QUOTE]
Mutta huomaathan, että sinunkin kiireinen elämäsi on täysin sinun oma valinta?
Samoin, kun on monen meidän yh:n valinta. Ei oman vapaa-ajan takia, vaan kuka mistäkin syystä. Itse erosin väkivaltaisesta ja lievää alko-ongelmaa potevasta narsistista, jolle lapsi ei eronkaan jälkeen merkkaa juurikaan mitään. Eli minullakaan EI ole joka toista viikonloppua vapaata (vaikka soppariin vaati niin), eikä arkipäivänäkään, ellen sitä järjestä muulla tavalla (mummula). Mutta en valita, koska katson kuitenkin elämäni helpommasi ja turvallisemmaksi mun ja lapsen kannalta näin. Ja kuten joku tuolla sanoikin, niin silloin kun sen vapaa-ajan saa, niin sitä ei välttämättä jaksa tehdä mitään ylimääräistä kivaa, saatikka lähteä mihinkään, kun itsekin nautin mielummin sen hetken hiljaisuudesta ja nukun vaikka univelkoja pois kotona. Tai sitten toinen ääripää on, että teen niitä "töitä" tai hoidan niitä asioita, joita ei halua, jaksa, viitsi tehdä lapsen kanssa. Siinä kohtaa kun hoidat useammankin lapsen, taloudellisen vastuun, kasvatuksen ja kaikki muutkin huolet ja murheet työnteon lomassa, niin 8(kin) vuorokautta kk OSISSA voi olla aika oikeutettu hengähdystauko sen kaiken keskellä. Mutta joo, kadehtikaa vaan, kun ette tiedä arjestamme mitään. Mutta se on niin helppo yeistää, jos on nähnyt vaan yhden esimerkin... Ja ap on hyvä ja järjestää itsensä "yh:ksi" vaikka yhdeksikin kuukaudeksi, niin katsotaan mihin suuntaan se ajatusmaailma kääntyy...