Kadehditko koskaan yksinhuoltajia?

  • Viestiketjun aloittaja "Siiri"
  • Ensimmäinen viesti
"Rizzoli"
Ihanko tosissaan teillä ensimmäistä kertaa nyt kumpikaan vanhemmista menee minnekään yksin lasten kanssa toisen vanhemman jäädessä kotiin/töihin/omiin menoihin?! Huh. Kyllä meillä on omat elämät olleet edelleen vaikka alettiin pariksi ja saimme lapsia, ihan normaalia meillä että reissaamme välillä erilläänkin tai vain toinen vanhemmista kyläilee lasten kanssa kun toisella on menoja tai ei huvita lähteä.

Hyvä että sais suusi auki vihdoinkin niin ei tarvitse kadehtia ketään!
 
"Siiri"
No tottahan toki lyhyitä vierailuja kavereiden luokse, ulkoiluja, kaupunkireissuja jne on tehty vaikka kuinka paljon niin että vain toinen meistä on lasten kanssa. Tai niin että minulla on isommat mukana jossain ja nuorin on miehen kanssa.

Mutta jotenkin nuo pidemmät reissut (esim mummolaan aika pitkä matka) on meidän mielestä ollut luontevaa tehdä koko perheen voimin.

Ja toki aika monta vuotta minun oli pakkokin kulkea mukana kun olen kaikkia kolmea imettänyt pitkään.
 
vierass
Mutta yleensä jos on yksinhuolto, niin ei ole tällaista mahdollisuutta. Yleensä jos on ok äiti ja ok isä, molemmat hyviä vanhempia, ratkaisuna erotilanteessa on yhteishuolto.
Vaikka olisi ok äiti ja ok isä, silti voi olla yksinhuolto esim välimatkan takia.
Tapaamisiin se ei vaikuta. Paitsi ehkä johonkin vuoroviikkojuttuun jos on paljon välimatkaa.
 
Olen itse yksinhuoltaja, joten en kadehdi, mutta kieltämättä joidenkin tuttujen yksinhuoltajien elämä houkuttaa - joiltain osin. :D
Juurikin nuo säännölliset "vapaat" olisi ihan kiva juttu ja sitten taloudellinen vakaus/varallisuus.
Yksi tuttu yksinhuoltaja reissailee tyttärensä kanssa aika paljon, se kelpaisi kyllä.

Mutta noin muuten, en ole kokenut yksinhuoltajuutta niin rankkana juttuna, kuin osa tämän ketjun yksinhuoltaja-vastaajista.
Voi tosin johtua siitäkin, että minulla on vain yksi lapsi ja olen ollut hänen kanssaan aina kahdestaan, eli ollaan ihan hyvä tiimi ja totuttu tähän.
Mulla on aika suuri oman ajan tarve, eli en yleensä kärsi yksinäisyydestä tai kaipaile tähän ketään toista aikuista (paitsi ovulaation aikana, heh).

Tykkään siitä, kun saan itse ja yksin päättää asioista, illat ovat vain ja ainoastaan minun aikaani jne.
Olen vähän sellainen, että kavereilla kylästellessäkin on pakko päästä välillä ulos "tuulettumaan" ja olemaan hetki rauhassa.
Yökylässä jos ollaan, niin valvon yleensä pidempään kuin muut, sillä en jotenkin "kestä", jollen saa sitä ihan omaa aikaa.
 
tosi yh
Totaali yksinhuoltajana voin kertoa, että ei kannata kadehtia. Jos yhden vapaa illan/yön saa kuukaudessa, niin on kyl mietittävä tarkkaan, miten se käytetään. Omat harrastukset on saanut jättää, nyt kun lapsi jo pärjää hetken yksin, voi lenkillä käydä. Rahaa ei oo koskaan ylimääräistä. Orastava seurustelu suhdekin kaatuu jo alkuun, kun ei tapailemaan pysty. Ihmettelen usein puheita, kuinka yksin huoltajat saa kaikenlaisia tukia. Mistähän niitä saisi? Elatustuki minimi, ei asumistukea, kun omaa asuntoa maksan omalla palkallani. Muita tuloja ei lapsilisän lisäksi ole. En kuitenkaan kadehdi muita. Mut omaa aikaa kyl kaipailen.:-D
 
yh
Ap:lla taitaa olla pikkasen toi todellisuuden taju hukassa.... Olisitko siis ap valmis olemaan 364 päivää vuodessa 7päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa ihan yksin, hoitamaan kaiken yksin kuljettamaan järjestämään kaiken YKSIN!!! Kun lapsi sairastuu se olet automaattisesti SINÄ joka olet poissa töistä!! SInä järjestät kaiken!! Katsos kaikilla ei ole tuota ruhtinaallista joka toinen viikonloppua ja jos onkin siinä välissä olet aina kaksi viikkoa yksin pyörittämässä rumbaa!!! Jos tuota kadehditt niin mene hoitoon!!!
 
-vieras-
Jee hienoa että saat nyt sitä vapaata!!! Vaikka juuri kerroit että käyt säännöllisesti tapaamassa kavereita ja syömässä yms yms.
Laitoit niin nätisti tänne ma-pe aikataulusi ja kehtaat viel valittaa et tarviit omaa-aikaa
itselläni Ma-Su
06.00 herään syöttämää vauvaa
08.00 Esikoinen herää ja sit aamu toimet
09.00 vauva nousee
10.00 ulkoilemaan
12.00 lounas
13.00 esikko päiväunille siinä rukoilee että vauvaki nukkuis
14.00 esikko nousee toivotaa että vauva nukkuis ja esikolle välipala
15.30 kokkailua jos vauva nukkuu tai sit samalla nukutan vauvaa, leikin esikoisen kans ja teen ruokaa
17.00 päivällinen
19.30 iltapala
21.00 esikko nukkuu taas rukoillaa et vauvaki nukkuis
00.00 vauva syömää
03.00 vauva syö
ja tähän pitää mahtuu siivoukset, pyykit, tiskit, suihkut ja kylvyt.
Ja isä ei ole ollenkaa kuviois. Että mulla sitää aikaa ei ole yhtää ylimäärästä minuuttia joten oleppa hiljaa koska en usko että pärjäisit minuuttiakaan yh mammana kun oli noin haasteellista järkätä viikonloppu vp. Nautihan siitä
 
Jee hienoa että saat nyt sitä vapaata!!! Vaikka juuri kerroit että käyt säännöllisesti tapaamassa kavereita ja syömässä yms yms.
Laitoit niin nätisti tänne ma-pe aikataulusi ja kehtaat viel valittaa et tarviit omaa-aikaa
itselläni Ma-Su
06.00 herään syöttämää vauvaa
08.00 Esikoinen herää ja sit aamu toimet
09.00 vauva nousee
10.00 ulkoilemaan
12.00 lounas
13.00 esikko päiväunille siinä rukoilee että vauvaki nukkuis
14.00 esikko nousee toivotaa että vauva nukkuis ja esikolle välipala
15.30 kokkailua jos vauva nukkuu tai sit samalla nukutan vauvaa, leikin esikoisen kans ja teen ruokaa
17.00 päivällinen
19.30 iltapala
21.00 esikko nukkuu taas rukoillaa et vauvaki nukkuis
00.00 vauva syömää
03.00 vauva syö
ja tähän pitää mahtuu siivoukset, pyykit, tiskit, suihkut ja kylvyt.
Ja isä ei ole ollenkaa kuviois. Että mulla sitää aikaa ei ole yhtää ylimäärästä minuuttia joten oleppa hiljaa koska en usko että pärjäisit minuuttiakaan yh mammana kun oli noin haasteellista järkätä viikonloppu vp. Nautihan siitä
Miksi olet tehnyt elämästänne noin aikataulutettua, kun siihen ei ilmeisesti ole syytä? Tai ainakin oletan, että olet äitiyslomalla eikä kumpikaan lapsista ole millään tapaa erityistarpeinen (sellaisilla lapsilla tosi säännölliset rutiinit voi olla tärkeitä).

Vauvakin herää vain pari kertaa yössä syömään, joten ei edes valvomista.
Mikset ota illalla omaa aikaa ja völly rauhassa?
Päivistäkin voi tehdä enempi rentoa hengailua, kuin tuollaista aikataulutettua pakkopullaa.

Ei siis siinä, en ihmettele jos ahdistaa. Minua alkoi ahdistamaan jo lukea kuvaus päivistänne.
 
-vieras-
Noi on noin aikoja. Ei sitä pysty ihan minuutillee noudattaa. Ä-lomalla ollaa. Ja esikon kanssa on pakko olla jonkun sortin aikataulu tai muuten tääl ei kukaa pystyis asumaan. Jep se onkin mun omaa-aikaa kun nukun ja siitä olen kiitollinen että saa yöllä nukkua. Enkä silti kadehdi niitä ihmisiä jolla on joka toinen viikonloppu vp. Koska yksin ei ole ikinä helppoo pyörittää arkea.
 
-vieras-
Noi on noin aikoja. Ei sitä pysty ihan minuutillee noudattaa. Ä-lomalla ollaa. Ja esikon kanssa on pakko olla jonkun sortin aikataulu tai muuten tääl ei kukaa pystyis asumaan. Jep se onkin mun omaa-aikaa kun nukun ja siitä olen kiitollinen että saa yöllä nukkua. Enkä silti kadehdi niitä ihmisiä jolla on joka toinen viikonloppu vp. Koska yksin ei ole ikinä helppoo pyörittää arkea.
 
"Anu"
Siiri, hienoa et saat haaveilemasi oma-aikaisen viikonlopun, nauti siitä.
Mulla lasten ollessa pieniä oli omaa aikaa mm. työmatkat, jotka kestivät 25 min suuuntaansa ja lauantaiaamuiset pidempään nukkumiset. Nyt lapset jo maailmalla ja miehen kanssa vaan "möllötellään" kaksistaan, matkustellaan paljon nyt kuin myös lasten kanssa heidän ollessa luonamme. Lapsuus kestää vain niin pienen hetken ja ovat aina rakkaita. Minusta ei kenenkään kannata kadehtia ketään tai mitään, sillä elämä on valintoja. Kaikkea hyvää sulle!
 
zuppiduu
Niin. Mä kyllä ymmärrän tässä tavallaan aapeetä, mutta ymmärrän myös yksinhuoltajien tiukemmat kommentit. Muistan kuinka ydinperheenä kaipasin kovasti sitä,että saisin olla edes hetken,yksin,tyhjässä kodissani. Mies ei mulle suonut vapaata. Sain taistelemalla taisteltua itselleni 2h/vko vapaata harrastuksiin. Jätin miehen,oli myös muita syitä.
Olen nyt yksin lasten kanssa ollut jo pidemmän aikaa. Ero ei kaduta pätkääkään vaikka mulla ei ole miestä jakamassa sitä arkea ja lastenhoitoa. Ei sen iloja tai suruja. Hemmetin rankkaa välistä yksin pitää paletti kasassa. Kun saan kuukaudessa olla sen neljä yötä kolmestakymmenestä yksin, saat olla vapaasti siitä kade. Onnellinen olet,kun miehesi ymmärtää.
 
"Jeps"
Älkäähän ydinperheiden äidit laskeko vain kuinka vähän teillä on kokonaan vapaita iltoja ja viikonloppuja. Laittakaa vaikka ajanottokello pyörimään joka kerta kun sanotte miehellenne "katotko Nico-Petteriä sen aikaa kun käyn suihkussa", " mä käyn nyt kaupassa ja pankissa, ootko lasten kanssa", "mä katon hetken uutisia sillä aikaa kun luet iltasatua Lissulle", ja ne hetket kun jostain kuuluu kolahdus ja itkua, mutta sinä voit jatkaa ruuanlaittoa koska lastesi isä on jo paikalla puhaltamassa pipiin.... Taitaisi viikossa tulla sen yhden illan verran aikaa kelloon?

Monesti vapaa-aikaa kadehtivat unohtavat (eivät tiedä), että ne pienet puoliminuuttiset keventävät arjen taakkaa niin paljon, että he eivät voi puhua oman arjen hektisyydestä ja rankkuudesta samana päivänä Yh:n kanssa!

T. Ex-yh
 
vie-ras
Jäädessäni yksinhuoltajaksi, mulla oli 4 lasta, 2 koiraa, kissa, papukaija ja undulaatti, ja pihassa viiden hevosen talli ja oma firma hoidettavana. Joka toinen viikonloppu ne neljä lasta oli pois kuvioista, mutta ne kaikki muut oli hoidettava silti.

Selvisin hyvin, pärjäsin hyvin, olin jopa äärimmäisen tyytyväinen elämääni, ja syytäkin, itse olen polkuni valinnut tarvottavaksi.

Mutta jos joku olis tullut kertomaan olevansa kateellinen mun joka toisesta lapsivapaasta viikonlopusta, niin olisin saattanut vähän hihittää...

Kannattaa muistaa, että kaikilla yksinhuoltajilla ei ole edes niitä joka toisia viikonloppuja.
Ja nekin joilla on, yleensä hoitaa sitten muun aikaa ihan kaiken ihan yksin (jos ei ole mummoja ja kummeja jeesaamassa).

Siinä kun aina pari viikkoa hoitaa lasten kuskaamiset päiväkotiin/kouluun/harrastuksiin, omat duuninsa, kaikki kotihommat siivouksesta pyykkämiseen ja kokkaamiseen, lääkärikäynnit, laskujen maksun, nukuttamiset ja herättämiset, kauppareissut, läksyissä auttamiset jne yms. mitä näitä nyt on, niin se joka toinen viikonloppu "omaa aikaa" ei välttämättä ole niin kadehtimisen arvoista.

Paitsi ehkä sellaiselle, jonka mies ei tee yhtään mitään yhteiseksi hyväksi, vaan on lähinnä yksi lapsi lisää. Sitten saatan jollain tasolla ymmärtää kateellisuuden...
Niinpä :flower:
 
"jepa jee"
Alustukseksi riittänee se että olen ollut huoltajana parisuhteessa sekä yksinhuoltajana. Molemmissa on puolensa. Kyllä joo. Että se siiitä.
Pointti nyt vaan on se, että ite oot lapsia tehnyt, työn valinnut, miehen valinnut ja asuinpaikan valinnut.
Tai ihan sama vaikka ajautunut, jotain tekemistä sulla on itelläskin sun tilanteeseen.
MUTTA KUN MIKÄÄN EI OLE IKUISTA.
Tää on nyt tää elämän vaihe. Lapsista tulee aikuisia, jos niitä ei tee kokoajan lisää.
 
vie ras
[QUOTE="Miia";30601406]En. Muksu kohta iso, on viä enemmän aikaa, on sitä nytkin liiakskin. Yh elämä ei oo kadehdittavaa. Monet yh on jakorasioita, halpoja miesten silmis.[/QUOTE]

Ja monet isät on luusereita, yh:n silmissä.
 
........
[QUOTE="Siiri";30600785]Ero on siinä että yh voi jättää ne lapset etävanhemmalle tuntematta huonoa omaatuntoa siitä että kaataa kaiken toisen niskaan.[/QUOTE]


Mikä ero? Ekanakin, yh ei todellakaan kaada "kaikkea" etävanhemman niskaan jos lapset ovat hällä viikonlopun. Ja mistä päättelet ettei yh:lla olisi huono omatunto? Erehdyt pahemman kerran. Molimma erovanhemmilla on huono omatunto 24/7 lasten vuoksi.

Nyt puhutaan sentäs lasten vanhemmista. Jos joku potee huonoa omaatuntoa siitä että antaa myös toisen vanhemman kantaa vastuuta niistä lapsista, niin kyse on ongelmista omassa asenteessa.
 
vie ras
[QUOTE="Miia";30601793]Katkeran yh tilitys :D Mitä helkuttia jaatte sitä persettä joka jampalle. Se nyt on kylmä fakta, että monet miehet ei huoli yh, etenkin jos muksut alle 15 v.[/QUOTE]

En mä ole yh :)
 
yh
[QUOTE="Miia";30601406] Monet yh on jakorasioita, halpoja miesten silmis.[/QUOTE]

[QUOTE="Miia";30601793] Mitä helkuttia jaatte sitä persettä joka jampalle. [/QUOTE]

Ja näin voi päätellä mistä?
 
AV-mamma
Siiri, mukavaa kuulla, että pääset viikonlopuksi omaan rauhaan! Mulla se on vielä edessä, vauva on sen verran pieni, etten voi vielä jättää yksin miehen kontolle. Mutta esim. kesällä jo onnistunee!
 
"hmmmmmm"
Hahaha. Miia mistä revit nuo sun "fakta" jutut yh äideistä. Kun olen yh mulla on enemmän vientiä kun olin yksin ja sinkku. Sillo baarissa näki vaa kännisii varattui miehii. Nykyään kun liikkuu tuol lasten kans nii miehet tulee selvinpäin juttelee ja pyytelemää kahville. Ja enpä oo viel kenenkää pyyntöö vastannu myöntyvästi kun nyt haluun vaa keskittyy lapsii kun ne on niin pienii. Mut joo unohin että mä olenkin sen verran upea pakkaus että ei ihme että ne miehet mut haluu. Ei oo ylimäärästä läskiä eikä ryppyjä. Vaan tyylikäs yh just sellanen mitä sä kadehtit ja miehes himoitsee. Ei ihme et oot noin katkera yh mammoille
 

Yhteistyössä