Meillä kans saa luonto hoitaa tehtäviään eli pierrään kyllä kaikki melkolailla vapautuneesti kotona: mies, minä ja noin vuoden ikäinen tytär.
Miehellä on tuo suoliston toiminta sellainen, että pierua tulee, vaikka olisi minkälainen ruokavalio. Hän aina välillä yrittääkin selitellä kun oikein paljon tulee, että johtuu siitä ja siitä ruoasta, enkä tosiaan puhu nyt mistään hernekeitosta. Tytöltä kun pääsee prupsutusta, niin mies onkin ylpeenä, että 'isin tyttö'.
Sen verran huomioidaan toisiamme, että jos oikein pahanhajuista pukkaa, niin sit mennään vähän kauemmaksi päästelemään eikä kaasutella toistemme neniin. Miedompia saa kyllä aika vapaasti päästellä.
Ruokapöytä, sauna ja saman peiton alle ovat semmoista aluetta missä rupsuttelua yritetään välttää. Eikä tietty niin vapautuneesti jos on muita paikalla kuin ihan oma perhe.
Voi olla, että ollaan jonkun mielestä moukkia, mutta eipä voisi nuo tiukkapipoiset mielipiteet vähempää kiinnostaa.
Meidän perheessä on mun mielestäni lämmin ja suvaitsevainen ilmapiirii, jossa kenekään ei tarvitse mennä nurkkaan häpeämään tai piiloon pieremään jos kaasua kerran muodostuu - eihän se oma vika ole. Aikalailla huumorilla meilläkin mennään. Toisaalta ei ne aina jaksa kyllä naurattaakaan kun siihen alkaa olla jo niin tottunut. Miestä tosin itseään ilahdutta melkein aina.
Olen joskus miettinyt tuota piremis-verbiä ja sen taivutusta. Mikä on sen perusmuoto? Onko se pierrä? Entä tosiaan sen passiivi? Täällä pierrään...täällä vessassa on pierty...eräs mies oli pierryt...
En tiedä, jotenkin tuon sanan pyörittely naurattaa. :kieh:
Onpas hauska ketju! Vapauttakaa pierut! B)