Heissan =)
Kiitos synnytyskertomuksesta,
Nepsus! Ja jaksamista vielä pikkuruiselle!
Ja
Kamomillalle kiitokset toki uudesta pinosta.
Kylläpäs täällä nyt ollaan levossa ja perätilassa! Meillä neuvolantäti sanoi juuri viime viikolla että jopas vauvat nyt perätilailee. Että jos sitä on laajemminkin liikkeellä? Johtuisko sitten vaikka auringonpilkuista? Jaksamista vaan kaikille petiin laitetuille :hug:
Kauheeta vauhtia se joulukuu kuulkaas tytöt vaan lähenee.. Mä otin eilen itseäni niskasta kiinni ja kävin jouluostoksilla lokakuun sateessa :xmas: Tuntui kyllä hölmöltä! Mutta Sokkarilla on 3+1 päivää -päivät ja paikallisessa kauppakeskuksessakin oli jotkut alehulinat, oli siitä nyt joku pieni ilo sentään. Ja "jouduin" ostaan eskarilaiselle ihanan talvitakin Benettonilta.. "Hippatakiksi", niin kuin tyttö itse sanoi. Kiva tummanruskea pitkä takki. Siihen kun sit jotkut kivat pipon, kaulaliinan ja lapaset keksii, niin kelpaa kyläillä ja kaupungissa kulkea =) No joo, eiköhän me oikeesti hautauduta tänne kinosten keskelle (no ei niitä onneks VIELÄ oo!!!) sit koko talveks vauvan kanssa.
(.) nakottaa edelleen perätilassa. Eilen miehen kättä ohjailin, että "tässä on sen pää", ja tää totes että "no onpas sillä pieni pää"
Hah. No kai nyt, jos pikkarainen painaa vasta pari kiloa. Saanähdämiten käy, viikkoja on jo tuon verran eikä se vieläkään osoita minkäänlaista halukkuutta kääntymiseen. Jotenkin mulla on sellainen "sisäinen varmuus" ettei se käännykään ja taas tulee puukosta. No, sopii mulle. Oon jo nauhoittanut ohjelmia joita katon sitten "sohvalla kun oon kotiutunu kun ei mitään vielä jaksa tehdä". Hah hah haa, sen kun näkis. Mielenkiintoista mitä mulle sit sanotaan kun parin viikon päästä on lääkäri.. Nimen omaan paikkojen kypsymisestäja levosta. Mä varasin 33. viikolle"ylimääräisen" gynen, kun vähän mietitytti se kohdunsuun tilanne (pehmeä, sormelle auki, 1,5cm) siellä jossain 28. viikolla. Silloin ei käsketty lepoon eikä mitään muutakaan välttämään. Edes yhdyntäkieltoa ei tullut vaikka erikseen kysyin. Oon sit ite sitä harvakseltaan seurannut (oon lääk.kand, ä-neuvolaakin joskus pitänyt) ja mun mielestä se tilanne on kyllä edennyt jonkun verran. Tiettyjo ihan se asento missä tutkitaan vaikuttaa tuntumaan, ja taatusti tuntuu erilaiselta (pehmeemmältä pössöltä
) kokeilla istuallaan kuin selällään makaavalta ihmiseltä. Että sikäli en välttämättä ihan siihen omaan arviooni luota, kun en tokikaan ylety selälläni itseäni niin luotettavasti tutkimaan. Mitään kipuja tai suppareita ei oo ollut, joten en nyt sinänsä niin kovin huolissani oo. Mutta vältän kyllä kantamasta poneille vesiämpäreitä tai muuten kummemmin ponnistelemasta.
Marttan voin vastata sulle NullPointsin puolesta. Osoitteesta http://www.cosgan.de/smilie.php?wahl=1&ziel=muede löytyy noita hymiöitä. Kun klikkaa haluamaansa, niin siihen "hymiökentän" alapuolelle tulee tekstilaatikko jossa sen hymiön osoite on. Ja sen kun kopioi tänne tekstin joukkoon niin kuva näkyy sit valmiissa tekstissä siinä kohdassa. Oliko tarpeeks hankalasti selitetty? =)
NullPoints Mietin tota sun synnytystapajuttua, sinuna kyselisin tarkkaan siitäkin että voitko yleensä synnyttää perätilaa alateitse jos oot aiemminkin tarvinnut tippaa vauhdituksena ja sulla on vanha sektioarpi. Tiettyjos sun synnytyssairaala sattuu oleen joku yliopistosairaala niin saattavat pitää sitä ihan käytäntönään, mutta mulle ainakin sanottiin että vanhan arven kanssa ei mielellään tippaa käytettäisi. Kohdun repeämisen riski on kuulemma silloin suurempi. Mulla vielä istukka on siinä etualhaalla, ja gyne arveli ettei vauvaa sitten mielellään edes yritetä kääntää. Enkä kyllä annakaan kääntää, se ei vaan mun hermorakenteelle jotenkin sovi. Tiedän että on tavallaan hölmö ajatus, onhan sektiossakin riskinsä. Mutta se kääntämisajatuskin ahdistaa mua niin paljon, että ei kiitos. Viimeksikin synnytystapa-arvioon (johon oli suunniteltu myös kääntöyritystä) mennessä söin aamulla kunnon aamupalan, joten ei voitu edes yrittää kääntää. Kun kääntöyrityshän pitää tehdä sektiovalmiudessa eli olla ravinnotta ennen sitä. Ei kovin ammattimainen asenne ehkä, mutta ei kai sitä voi omaan vartaloon ja elämään välttämättä niin ammattimaisesti suhtautuakaan. Tiedä sit jos olisin vaikka mallikouluttaja
Kammottava ajatuskin...
Marttan Meillä Siirillä on kans ihan selkee rytmi jo olemassa. Iltaisi tuo sama 22-24 ja aamupäivisin 9-11 on sellaista jumppa-aikaa. Muuten tuntuu aina silloin tällöin muistutustöytäisyjä tyyliin "hei täällä olen". Nyt neiti askartelee tuolla ylävatsan tuntumassa käsillään jotain, sellaista pientä ropellusta tuntuu :heart:
Kivaa päivää kaikille =)