***JOULUN ODOTTAJAT*** Lokakuu

mmiilia: täällä oolut jo nyt muutama päivä (pari vkoa vähemmän vkoja kuin sulla) enemmän tuota ahdasta oloa, muksintaakin tuntuu mutta enemmän sitä möyryämistä ja tosiaan ihan sattuu välillä. Viime yönä näin jopa unta että tyyppi punki todellakin mahan "läpi" ulos asti, mutta jotenkin muka ei kuitenkaan ollut vielä syntynyt ?? Hmm..

Öisin maha painaa tyynyvirityksistä huolimatta niin että selkä menee ihan jumiin eikä yli kuutta tuntia voi missään nimessä maata. Lisäksi öisin jokaisen asennon vaihdon yhteydessä supistaa. Ja jotain nipistelyä alkanut olee alamahalla, vähän kuin joskus menkkojen aikaan kun tamponi on huonosti tms. Uutena vaivana sitten vielä lonkkakivut, onneksi vain välillä...

Hikkaa tms rytmistä muutaman sekunnin välein tapahtuvaa hytkyntää esiintyy myös.
Semmoista napaa täällä!

Voimia kaikille jotka joutuvat uhraamaan tätä raskausaikaa rankoille elämänmuutospohdinnoille!

minimi 28+6

 

Iltaa!

Rentouttava viikonloppu vietetty vanhempien luona. Oli kiva tonkia vintiltä omia vanhoja vauvan vaatteita, niistä osan otan käyttöön.

Neuvola kuulumisia perjantailta:
- rv 31+1
- oma paino +41g/vk
- verenpaine 121/83
- pissa oli puhdas, eikä turvotusta
- hb 113
- kohdunouhjankorkeus 28,5cm käyrällämennään
- syke noin 150

Hiukka säikähdin, kun terkkari ei meinannut ekaks löytyy symämenääniä. Sillä meni ainakin 2min etsimiseen, no onneksi ne löytyi ja kuului tosi vahvana. Terkkari etsi vaan väärältä puolelta.

Me kans pidetään ristiäiset, mut kummeista ei oikein vielä tiedetä. Ne ketä haluais, niin niillä on niin paljon kummilapsia, että ei haluais rasittaa. Onko teistä kellään paljon kummilapsia? Onko se rasite vai onni? Mut onhan tässä vielä aikaa miettiä tota kummiasiaa.

Parisuhdeluento, jossa oltiin niin ei kuulunut mitenkään perhevalmennukseen, vaan oli ihan eri juttu.

Nyt mun mies tarvii tätä konetta johonkin penkkiurheilujuttuun...Onks ketään muuta jonka miehen täytyy nähdä kaikki urheilu tv:stä?Välillä se on aika rasittavaa, kun tekis mieli tehä jotain muuta. Mutta jos se tekee miehen onnelliseksi, niin kai se täytyy hänelle suoda.


Hula

 

Hei pitkästä aikaa!

Ei vissiin ole muillakaan ollut viime aikoina kovin tiivistä keskustelua täällä. Tai ainakin tuntui, ettei viestejä ollut tullut kauheasti, vaikka en ole moneen päivään ehtinyt käymään. Kamala työviikko. Ensin 6 päivää putkeen, tänään 1 vapaapäivä (ei todellakaan vapaa, niin paljon tekemistä) ja vielä ensi viikko pitäisi jaksaa ja sitten ansaitulle äitiysvapaalle. Toivottavasti puhtia riittäisi vielä vähän sittenkin, mulla on kaikki vauvan kamppeet vielä laittamatta kuntoon. Toki vaatetta ym. tavaraa on, mutta ei mitään pestynä vielä. Ihan ensi töiksi pitäisi siivota perusteellisesti tää meidän makkari, jossa vauvakin nukkuu. Tää pursuaa tällä hetkellä puolillaan kaikkia mun ja miehen työjuttuja. Plääh, no, kai se siitä..

Vointi tuntuu edelleen olevan ihan ok. Nyt kun jouduin kuopusta pari päivää kuskaamaan pyörän takana, tuli tosin sitten illalla muutamia ilkeitä vihlaisuja jonnekin tonne kohdunsuulle tms. ja supistelikin ihan kunnolla. Levolla onneksi meni. Mutta kyllä se h-hetkikin vaan jo lähestyy, tänään rv 32!

Kummeista ollut puhetta. Meillä tiedossa 1 kummitäti, mutta ei vielä muista/toisesta kummista mitään hajua. Tuntuu, että miehen puolella on kaikilla jo niin paljon kummilapsia, ettei tiedä kehtaako edes kysyä.

Onko teillä kuinka monella muuten jo lapsen nimi päätettynä? Meillä on tytölle ihan varma nimi, mutta pojalle ei vielä kunnon ideaa.

T. polka + pikku potkija rv 32

 

Enpä ole aikoihin kirjoitellut, on tainnut jäädä koko lokakuu väliin... On hiukan ollut ajatukset muualla kun mies joutui kovien vatsavaivojen johdosta viikko sitten sairaalaan: haimatulehdus. Se tauti ei sitten vaadikkaan alkoholistin juomatapoja, riittää kun juo kerran viikkoon kalsarikännin kotona. Ja kalsarikännikin hoituu pelkällä oluella/ lonkerolla. No, onneks vatsakipujen syy selvis, vaikka tulos hiukan yllätti. Se sairaus tietää täysin raitista loppu elämää tai noutaja saattaa tulla hyvinkin pian. Tai ainakin uusi (ja aina pahempi kuin edellinen) haimatulehdus! Mutta eiköhän sitä selvitä loppu elämä ilman alkoholiakin, ei tarvi ainakaan pelätä että tuleva pienokainen joutuisi kokemaan "lasisen lapsuuden" Ja minä olen hyvä esimerkki miehelle siitä kuinka ilman alkoholiakin tulee loistavasti toimeen, siihen tarvitaan vaan hyvä syy! Vauva on onneks hyvä syy, se saa varmasti ison miehen pitämään sormet erossa alkoholista. Että näin meillä alkoi lokakuu... Onneks ollaan jo voiton puolella ja miehen tulehdus arvot alkaneet onneks laskea (pahimmillaan yli 500, nyt enää reilu 200).

Ja luojan kiitos, Vilma on jaksanut pitää mahassa elämää, olisin varmaan seonnut jos hän olis päättänyt elellä hiljaiseloa! Ja jos hiukankin epäilyttää onko Vilmassa "eloa", ei tarvita kuin mehua tai muuta makeaa niin johan alkaa kaveri liikehtiä :heart:

Tupakoinnista oli puhetta. Sama "vika" kuin elmerillä, ennen raskautta tuli poltettua 1,5 askia/päivä, mutta tupakointi loppui kuin seinään plussauksen jälkeen! Nikotiinilaastaria käytin lopetuksen jälkeen 8 tuntia, mutta sekin tuntui väärältä. Että katin kontit jos joku väittää ettei tupakoinnista pääse eroon ilman korvaavia tuotteita (laastarit/purkat) tai että vieroitusoireet on niin pahat jos lopettaa kylmiltään! Ei pidä paikkansa: lopettamiseen tarvitaan vain vahva halu! Että tätä mieltä minä olen... Oho, tulikohan sanottua liian painokkaasti :ashamed:

Huomenna olis neuvola, saa nähdä mitä sanoo painon noususta. En ole edes viitsinyt käydä puntarissa, just nyt mun paino on murheista pienin... Mutta veikkaan kyllä painoa hiukan tulleen, mennyt viikko kun tuli syötyä mitä sattuu milloinkin. Ei ole juuri ruuan laitto innostanut

Anteeksi omanapaisuus mutta en ole jaksanut lukea kaikkia sivuja mitä viikon aikana olette kirjoittaneet, vielä olis urakkaa edessä! Sen verran oon kärryillä että lähetän elviirattarelle ja menninkäiselle ison :hug: Toivottavasti saisitte edes jossain vaiheessa nauttia loppuraskaudesta ettei aika kuluisi huolen ja murheen keskellä!

Jaa niin, kävin tänään katsomassa miehen tyttären (12v.) kanssa elokuvan "Paksuna". Se oli tosi hauska, pystyi hyvin samaistuun päähenkilöön Mun elokuvaseura oli vaan hiukka nuori kun ikärajakin oli 13v. Mutta "tytärpuolen" kaveritkin oli nähneet elokuvan niin ajattelin että menkööt, sainpahan seuralaisen kun sattuneesta syystä mies ei päässy mukaan! Ja mies oli tyytyväinen kun hänen tytöt viettivät yhdessä leppoisan sunnuntaipäivän

Mutta eiköhän tässä ollu taas tärkeimmät, palailen ensi viikolla taas astiaan! Nyt täytyy jatkaa pyykkien ripustelua ja BB:n seuraamista (mikä onnistuu kyllä hienosti sivukorvalla, ei niin koukuttava ohjelma että joutuisin sohvan vangiksi ).

-Nora ja Vilma kaksi tuntia vaille 30rv :wave:

 

oho, tulipa pitkä tarina :ashamed:

 

Huomenta!!

Pikana poikkeen lukemassa kuulumisenne.

Tupakkakyselyyn vastaan että täällä kärys ja loppui heti plussaan. Sopivasti ekan haaleen vaaleen haamun jälkeen oli yx tupakka askissa jonka silloin viel poltin mut uutta askia en hakenu. Mun polttaminen oli aika vaihtelevaa kun en sitä kovin kauaa ollu ehtiny ees harrastella, typeryyksissäni aloitin tytön imetyksen lopettamisen jälkeen pikku hiljaa. Mutta oma mielipiden on niin jyrkkä tupakoivia odottajia kohtaan etten todellakaan halua heihin kuulua, mielestäni sitä ei voi selittää millään stressi tms syillä. Paskat. Nautintoaine tupakka on siinä missä viina ja huumeetkin on, siit on hyvä lähtee. Joo ja anteeksi tää saarna mut tää on aihe mikä kolahtaa, mikää ei oo niin ruman näköistä ku mamma maha pystys ja nortti kädes. HYI! :|

Ja sitten iloisempiin aiheisiin.. Mitähän ne olis. Hmm. Navassa kaikki hyvin Ja raskausviikkokin jo vaihtui ja samoin raskauskuukausi.. 9.kk on menossa nyt sitte.

Mites onko kellää sitä tunnetta et tää raskausaika vois olla jo ohi vai vieläkö haluutte nautiskella pallomasusta? Mulla ainaki on niin malttamaton olo et huhhuh. Ja aikaa kuitenki on vielä bvaik kuin paljo, tai no.. reilu kuukausi enää ja sittenhän vauva saattaa syntyä ihan koska vaan. =)

Nyt meen leikkiin tytön kanssa, reppana joutuu kattoo vierestä vaan ku äiti juoruaa.. :heart:

:wave:

 

Menninkäinen: edelleenkään en osaa sanoa mitään, mut :hug: . Toivottavasti edes vähän helpottaa kun pääset tänne purkamaan ajatuksiasi... :hug:

Hyvä enkuli että koiruudet löytyi. Ja kunnossa. =)

Riikkuli: mulla kans alkanut nyt viime aikoina olla liitoskipuja eteenkin aamuisin, onneks ainakaan vielä ei ole kovin pahana. Yöllä kääntyminen vaatii työtä ja ylös noustessa ei tahdo alkuun liikkeelle päästä. :| Muistan esikosta, kuinka kamalaksi se voi mennä... :/ Onneks tässä on vielä aikaa ennen kuin on samanlainen kuin esikoista odottaessa... Sais mahdollisimman paljon hommia valmiiksi ennen...

Tervetuloa Pippa81 :wave:

Hula: Meillä kans yks urheiluhullu mies, mielellään kaikki vaan telkusta katsoisi, mut onneks sentään antaa jopa urheilun aikana muuutakin katsoa. Tosin mäkin tykkään jotain katsoa, ja neiti kanssa, et esimerkiksi jos tulee lätkää tai jalkapalloa, niin ei tuu ees riitaa mitä katotaan. Mut jotain autourheilua mä en oikein jaksa katsoa...

Polka: eiköhän viikon vielä jaksa, kun tietää että sitten on pidempi loma alkamassa. Mäkään en vielä ole vielä mitään vauvan vaatteita pessyt tai mitään, ajattelin ne tehdä sitten muuton jälkeen. Ei oikein innosta niitä nyt pestä ja laittaa takaisin laatikkoon...

Vielä kun sen remontin sais joskus valmiiksi... :headwall: Alkaa hermo mennä noiden touhun kanssa, tarttis taas ite mennä sinne tekemään niin tulis nopeemmin valmista... :headwall: Appiukko oli ollut päivän maalamassa kattoja, ja oli sitten maalannut eteisen, lastenhuoneen ja olohuoneen katon. Ei seiniin rajaa eikä verholautoja. :headwall: Vaikka en mikään mestarimaalari olekaan, niin voin sanoa että oisin kuitenkin kaikki katot ja verholaudat saanut maalattua siinä samassa ajassa. Eilen onneks mun isä meni sinne kans hommiin, ja saivat nyt sitten hyvin etenemään. Ensi keskiviikkona menen mun isän kanssa laittamaan sinne tapetit seiniin ja sitten ei puutukaan enää kuin jalkalistat. Tosin nyt tuli lisähommaa, kun katsottiin et halutaan maalata väliovetkin, kun ne on tylsän harmaat eikä oikein oo kivat uuden eteisen värin kanssa. Onneks niissä ovissa nyt ei mene kuin päivä kun ne laittaa, kun niitä on neljä... Ja isä onneks lupas niitäkin tänään jo aloittaa hiomaan, niin pääsee sitten huomenna maalaamaan kun tänään mennään ostamaan maali.

Nora: onneksi isäntä on jo paremmassa kunnossa.

Mauahtavaa: Mulla vähän ristiriitaiset fiilikset tällä hetkellä; toisaalta ei jaksais enää odottaa että syntyis, mutta toisaalta toivon että odottelis vielä kun on niin paljon tekemistä... Jos en muuta ehdi tekeen, niin haluan ehtiä kuitenkin laittaa valmiiksi vaatteet ja rattaat ja sen sellaista. Ja ne kun voi tehdä vasta muuton jälkeen... Että ei tässä kaverin vielä kannata kiirettä pitää...

Meillä on tänään tytön kanssa vapaapäivä, ja nukuttiin pitkään. Nyt vasta ollaan aamupalalle menossa, ja sitten mennäänkin pihalle leikkimään. Ihanaa olla kotona, tätä olikin kieltämättä jo ikävä... :heart:

Nyt hommiin. Hauskaa viikkoa kaikille ja jaksamista kaikille, eteenkin teille jotka ette vielä ole lomailemassa. :wave:

Shamandalie ja Torsti 31+0 :heart:

 

Tupakkagalluppiin vastailen minäkin. Poltin n. 1/2 askia - askin päivässä ennen plussaa. Pari norttia paloi plussan jälkeen (hämilläni ja innoistuksissani...) ja loppui siis kuin seinään. Ja väitän minäkin, että on TAHDON asia, eikä polttamista r-aikana voi puolustella muutoin kuin heikolla mielellä. On kyllä järkyn näköistä, jos pallomaha polttaa :x Hyi he**ti. Toivottavasti en itse enää koskaanikinä polta tupakkaa. Olo on ollut niin loistava ilman sitä. Mies ei polta, joten sinänsä aika helppoa olla ilman. Pari kertaa r-aikana on tullut aivan järjetön tupakanhimo, kun on mennyt jostain syystä hermot. Ennen kun oli tapana sytyttää ensin tupakka ja sitten rauhoittua. Nyt täytyy vaan selvitä ilman. Yksi tapauksista oli, kun koiralle oli iskenyt masutauti päivällä ja kotio tullessani oli kolme mattoa täynnä sitä itseään :x Kylläpä teki mieli sauhuja...

Masu on ihan kiva, mutta mä alan myös olla aika malttamaton, kuin maukkiskin. Vielä kun olisi 6 viikkoa töitäkin jäljellä! huhhuh. Ja aika sen kun matelee....

 

Hei!

Pi pa re: Olen todellakin se nimimerkki "vilttitossu" ,en "heinähattu", niinkuin syyskuussa virheellisesti ilmoitin. Joten anteeksi pyydän. Nyt kai joudut korjailemaan hienoa listaamme jälleen.

Kuulumisia: Muuten kaikki o.k., mutta puolison kanssa on jatkuvasti kinaa, lähinnä kotitöistä ja niiden jakamisesta. Hänen mielestään minun kuuluu tehdä jatkuvasti kaikki keittiötyöt, imuroinnit, lattian pesut, pyykkihuolto ja hän tekisi vain lukemattomat kodin ulkopuoliset työnsä + auton, pyörien ja kerrostaloasunnon huoltotyöt sekä sitten mitä ehtisi, niin hoitaisi tytärtämme. Hän on selvästi myös kateellinen minulle siitä, että hänellä ei ole aikaa olla lapsemme kanssa niin paljon kuin minulla ja siitä, että minulla näyttää olevan aikaa joskus (harvakseltaan) myös makoilla sohvalla ja lukea lehteä. Olen todellakin välillä pikkuisen mukavuudenhaluinen ja siirrän kotitöitä tulevaisuuteen. Tällöin mies ajattelee, että hänen täytyy sitten muiden töidensä lisäksi tehdä nekin. Sitten käykin niin, että hän ei ehdi tekemään keittiöremppaa eikä ehdi olla lapsen kanssa. Minusta kyse on arvovalinnoista ja töiden jakamisen vaikeudesta. Kaikkea ehtii, jos haluaa. Kaiken lisäksi keittiöremppa on seissyt jo pari kuukautta paikallaan ja isäni olisi valmis auttamaan, mutta miehelleni apu ei kelpaa. Hän haluaa itse oppia tekemään kyseiset asiat ja pelkää, ettei opi, jos tekijöitä on enemmän.

Raskasta on käydä e.m. asioista päivittäin keskusteluja ja riitelyjä ja samalla pohtia millaista on sitten, kun syntyy vielä uusi lapsi perheeseen. Hänhän vie lähes tyystin aluksi minun aikani. Ei tässä ole monta viikkoa enää aikaa tehdä näkyviä parannuksia suhteeseen. Kaiken lisäksi varasimme kirkon perheneuvolasta ajan jonosta, mutta jonon pituus on 2 kk!! Menee aika lähelle synnytysaikaa.

Edelleen meillä on hankkimatta tuplarattaat, toinen lastensänky, autoon turvakaukalo ja pikkutavaraa vauvalle.

Odotus sujuu kyllä muuten ihan hyvin. Neuvolassa kaikki arvot ovat olleet hyviä. Närästys vaivaa ja liitoskivut, sekä enemmän kotitöitä rehkiessä myös supistelee jonkin verran. Alkaa vatsa tuntua jo isolta ja tiellä olevalta monessa asiassa. Mutta ihanaa on tuntea, kun siellä pikkuinen liikehtii. Olis niin kiva tietää jo millainen kaveri siellä on.

Nyt kai sitten ne kotityöt taas kutsuvat. Ja pian myös heräilevä esikoinen!

Illu ja masu 29+1

 

Niin joo ja sen verran täydennystä ett olen 25 v. ja synnytyspaikkana SATKS. =)

 

me vietettiin lupsakka/rattoisa viikonlopu perheen kesken :heart: lauantaina kävin kolmen lapsen kans sikapäivillä pieniä joulusijotuksia tekkeen kun mies meni 4v pojan kans autoremppaa tekkeen lapsuuenkotiin...lauantai iltana askarreltiin lasten kans kivipeikkoja B) sunnuntai aamuna käytiin sitte koko porukka pitkästä aikaa kävelyllä.hyvin vielä lenkkeily sujui.tuntu alussa ettei etteen päi pääse mutta kun oli jonku matkaa kävelty ni tuntu että vois revittää
isommat polki pyörillä ja mies pukkas kuopusta rattaissa...laitettiin sitte koko sakki pvunille.iltapäivällä laitoin takkaan tulet ja tein hedelmäsalaattia jota syötiin porukalla takatulen loisteessa :heart: pieniä hemmotteluhetkiä nyt vkonloppuna lähtäänki sitten lataan akkuja miehen kans kahestaan mökille.aamuja täällä ahkerasti laskettu
itellä välillä tullee olo,varsinki jos näkkee pikku vaivoja että voi kun sais jo oman nyytin syliin :heart: mutta HURJAN nopiaa on ootusaika menny.
mulla öisin lonkat puutuu että pittää suht tiuhaan vaihtaa kylkee ja illasta nyt tuntenu että selkä väsyy.mies hiero la mut kunnolla.kyllä oli su aamuna eri hyvä olo.ajattelin varata hierojalle ajan vielä ennen h-hetkee että saa yläkropan kuntoon ennen imetystä...
täällä oikia hikottelija tuo masuasukki.joka päivä monta kertaa.meillä ollu osa kovia hikotteleen mahassa ja niin ne on helposta hikotellu sitte syntymän jälkeenki.
mut nyt lähen kattoon mille tässä ryhtys...
OIKEIN PALJON VOIMIA teille joilla hankalaa/raskasta nytten! :hug: toivotaan että tilanteet tasottus pian!!!!
menninkäiselle:voi kuvitella tilanteesi!itellä oli 3. lapsen jälkeen syvä synnytyksen jälkeinen masennus ja oli KOKO PERHEELLE TOSI RANKKAA AIKAA! mutta siitä seuraavat 2 vuotta (kun olin toipunu)ja vieläkin on ollut NIIN IHANAA että seki rankka-aika palkittu jo monin verroin :heart: en voi kun KOVASTI voimia lähettää ja toivoa että miehesi saa oikeaa hoitoa ja vaikka sitten psykiatriselle joksiki aikaa että pääsee taas maan pinnalle!voit laittaa mulle yytä jos haluat!

 

Shamandalie olitkohan se sinä kun sanoit että varailitte aikaa kirkon perheneuvolaan, onko paikkakunnallanne ihan perheneuvolaa? siis vissiin kunnan järjestämää.... Me käyty siellä ja pääsee jonon ohi kun on raskaana. ottavat mahdollisimman pikana. Tai ainakin vantaalla otti.

Meidän tilanne on nyt se että erottiin lauantaina. Ihan rikki ja sekaisin oon, tiedä mitä pitäis tehdä ja mistä alkaa. Asuntoasiaa oon nyt miettinyt ja siittäkin poden huonoa omaatuntoa. Mä kun haluisin muuttaa sinne missä mulla on tuki, sukulaiset ja ystävät, mutta välimatkaa lasten isään tulee sitten 200km. siellä mulla ei olis juuri ketään. Sovussa ollaan kaikesta huolimatta ja yritetään pysyäkkin ja lasten parasta ajatella.

mutta nyt antaa poitsulle ruokaa ja ulos hetkeksi. vaikka kuin on sisältä rikki niin hyvä kun poju pitää jotenki rutiineissa kiinni.

elviiratar 31+1

 

Voi ei elviiratar :hug: ! Teillä tilanne kärjistyi eroon saakka... Voimia ja jaksamista, eihän tuollaista soisi tapahtuvan kenellekään! Ihan sanattomaksi vetää.. En voi tunteilleni mitään, mutta tässä tilanteessa nousee suunnaton raivo miestäsi kohtaan... Ei teitä voi kohdella noin! Hirvittävää! Voi koita jaksaa :heart:! omat murheet tuntuu nyt niin kovin mitättömiltä...

 

Tulihan se flunssa tännekin, kauhee olo. Ihan vuoteenoma olisin mut sinnittelen tän viikon töissä kun äitiysloma alkaa lauantaina. Tai oikeestaan mä pidän mun vuosilomat poies ennen virallisen loman alkua.

Mä en ole koskaan polttanut tupakkaa, tai olen mä joskus nuorempana maistanut mut musta siitä tulee niin ällöttävä ominaishaju ihmiseen etten ole innostunut aiheesta sen koommin. Meistä ei polta kumpikaan miehen kanssa. Mun mielestä on ihanaa kun mies tuoksuu hyvälle muistan vielä kuinka karseeta oli kun ex-mies oli tupakoitsija.

Nyt lähden lounastamaan, kamala nälkä! :wave:

 

Porsche, nyt sitten kiireesti hamstraamaan mustaherukkamehua, jossei sitä jo kaapista löydy. Ja muista levätä! Mä alan olla jo toipumaan päin tästä flunssasta, oli ihan hirvittävä tauti! :snotty: huh. Itse leikin superihmistä ja kökin töissä koko viime viikon, vaikka olisi todellakin kannattanut maata vaan kotona... Toivottavasti sulla ei olisi yhtä rankka virus kuin itselläni. Jaksamisia!

 

Kiitti Snoopy tsempistä, jahka pääsen tästä syömään niin haen samalla mehua kaupasta! =)

 

Shamandalie olitkohan se sinä kun sanoit että varailitte aikaa kirkon perheneuvolaan, onko paikkakunnallanne ihan perheneuvolaa? siis vissiin kunnan järjestämää.... Me käyty siellä ja pääsee jonon ohi kun on raskaana. ottavat mahdollisimman pikana. Tai ainakin vantaalla otti.

Juu en ollut minä, enkä nyt kyllä muistakaan kuka se oli... Mutta paljon voimia sinulle. :hug: Jos saan oman mielipiteeni asiaasi sanoa, niin harkitse ihmeessä muuttoa sinne missä sulla on lähellä tukijoukkoja. Miehen on kuitenkin helpompi matkustaa teitä katsomaan kuin sun ja lasten sinne missä sulla on tuki lähellä. :hug:

Porschelle pikaista paranemista. :hug: Mulla kans vielä jonkinasteinen flunssa päällä, pari viikkoa sitä nyt on jo ollut... Mut eiköhän tää tästä.

Me käytiin tytön kanssa pihalla, ja ei mennyt varttia kun tuo oli jo ihan märkä ja kurassa. :kieh: En sitten laittanut kurahousuja, koska puku hylkii kuitenkin vettä jonkin verran, mut ei nähtävästi tarpeeksi. Nyt onkin sitten puku koneessa, joten jää iltapäiväulkoilut ainakin pihalla. Kävelylle sitten siis. Ja onneks mennään illalla ostoksille, niin sielläkin kuluu aikaa...

Mutta nyt meen laittamaan ruokaa, ajattelin itekin mennä päikkäreille kun neiti nukkuu... :saint:

 

elviirattarelle iso voima :hug: ja samaa mieltä itekki kuin shamandalie että jos sulla tukijoukkoja siellä 200km päässä niin muuta ihmeessä sinne!niehellä helpompi tulla sinne mitä sulla lasten kans matkustaa!tarvit nyt kuiteski tukea ja ymmärrystä jota saat sieltä sitten lisää!!!!!

 

Elviiratar :hug:

Mun kans täytyy ain taskussa pitää vähän nenäliinoja, sillä kun pissa hätä yllättää, se tosiaan yllättää! Eli ei paljoa pidätellä, huh :ashamed:

Pesin tossa viikonloppuna vauvalle valmiiksi vaatteita.. Ajattelin, etten silitä noita vauvan vaatteita, lakanoita yms, mutta oma äitini alkoi vaahtoamaan, että ehdottomasti pitää myös silittää, koska sitten vasta kuolee kaikki pöpöt!! Siis pitääkö kaikki silittääkkin? Hmm, taidan olla vaan vähän laiskanluonteinen...?

Mun kävelylenkit on tosi surkeita.. Vauva painaa paljon virtsarakkoon ja alapäähän yleensäkin, ja välillä on todella hankalaa kävellä! Luin vaan täältä, kun joku tekee reippaita sauvakävelylenkkejä joka päivä.. Mun ei tuu kuuloonkaan! Ei ole pitkään aikaan tullut.. Onneks perjantaina meen lääkärille; kattoo onks kaikki ok.

Margaret 30+4

 

Oijoi vitsi mä olen kade Shamandalie ja muut jotka pääsette nukkumaan päikkäreitä... Alko väsyttää ihan sairaasti kun söin, ulkona on niin masentava ilmakin että olis niin kiva saada kääriytyä huovan alle.
Huoh.. ei auta kun jaksaa jäkittää tässä työpaikalla. :/

 

Elviiratar mäkin olen kyllä sitä mieltä että ehdottomasti menet sinne missä sulla on omat ystävät ja perhe tukijoukkoina, onhan ne tärkeitä myös lapsille. Jos sulassa saatte asiat sovittua niin tuo 200km ei ole matka eikä mikään lasten tapaamisen kannalta. Meillä itsellä on tilanne se että avokilla ja tyttärellä on välimatkaa reilu 800km ja tapaamisten järjestely on oma savottansa mutta onnistuu. En tiedä miten vanhat lapset sulla on mutta täytyy sanoa että meillä ainakin pikkuneiti on sopeutunut hyvin ja jaksaa reippaasti matkustaa vaikka siihen koko päivä meneekin. Odottaa niin kovasti että pääsee iskän luokse. On sitten meillä pidemmän ajan yhtäjaksoisesti ennen kuin lähtee taas kotiin.

Teillä varmaan alkuun mies käy lapsia vaan tapaamassa (tai mistä minä tiedän) mutta kyllä tuon pari tuntia ajaa vaikka miten päin sinne missä lapset ovat

 

Margaret:Minä se käyn joka päivä reippailla sauvakävelylenkeillä =) Mulla ei vauveli paina alas kun öllöttelee tosi korkeella. Siksi tuo sf-mittakin niin iso (rv29+5 oli 30,5-31cm). Ei taida tämäkään vauveli laskeutua kuin vasta synnärillä. Muuten ei haittaa mut inhottavaa jos synnytys alkaa lapsivesien menolla niin ei saa ku maata ettei napanuora luiskahda :/ Ekaa ja tokaa oottaessa vauvat painoi tosi inhottavasti alas ettei kävelystä tullut oikein mitään ku koko ajan pissatti!
Mä oon silittänyt aina vaatteet vauvalle ku ottanut käyttöön ja laittanut laatikoihin, sen jälkeen en ole jaksanut!Onhan nuo lapset hengissä pysyneet vaikka en olekaan jaksanut muuten silitellä vaatteita,on tässä muutakin hommaa ollut...

Just kun pääsin kehumaan mun hyvillä yöunilla niin nyt ei sitten nukuta :headwall: 3 yötä mennyt 3-4h unilla, ensin ei tuu uni ja sit herää ennen 6tta ku ei väsytä enää!!!Tosi kiva ku ei mahollisuutta niihin päikkäreihinkään..

Meilläkään kumpikaan ei polta tupakkaa, en minä eikä mies. Minäkään en voi hyväksyä sitä et raskaana oleva/imettävä polttaa, siinä ei oo kuitenkaan kyseessä pelkästään oma terveys vaan myös vauvan. Varmasti jokainen voi lopettaa jos oikeesti haluaa ja pistää asiat tärkeysjärjestykseen!Jyrkkä mielipide mutta siitä pidän kiinni! Munkaan vanhemmat ei ole ikinä polttaneet tupakkaa, ja itse olen jatkanut niiltä saamaani esimerkkiä ja haluan myös näyttää itse samanlaista esimerkkiä omalle jälkikasvulleni. Sama pätee siihen että meillä ei ikinä ryypätä lasten nähden ja lapset ei nää vanhempiaan kännissä. Saunaolut/siideri/ruokajuomana nautittu alkoholi on eriasia kun niistä ei päihdytä. Mut jos ryypätään niin sitten lapset hoitoon.

Kyselin aikasemmin onko muilla ummetus riesana? Huhuilen uudestaan vinkkejä sen helpottamiseen!!!

Elviirattarelle jaksamisia!

Maikka+nelonen 30+1

 

Ummettaa aika ajoin niin maan perkuleesti. Parhaiten tuohon auttaa luumut kaikessa mahollisessa muodossaan, kahvi, liikunta ja kuidut. Ainakin omalla kohallani.

Tuo liikuntapuoli on kyllä vähän niin ja näin. Hyvä, että koirat saan lenkitettyä sellaseen tasasen rauhalliseen tahtiin. Mistään reippaasta sauvakävelystä ei puhettakaan, kun pentu painaa tonne alavatsaan niin maan perkuleesti ja supistelee herkästi, jos vähänkin reippaammin yrittää. Huilattava ensisijasesti.

Viikon päästä pitäs ajella PK-seudulle sukuloimaan ja kouluttamaan itteensä. Noitten koirien karkureissun jälkeen mies tuli siihen tulokseen, että haluaa ehdottomasti mun ottavan koirat mukaani. Mieheni majailee äitinsä luona ja anoppi ei voi sietää noita koiria. Yksi kuulemma vielä menis, mutta että kaksi... oonki sitte tässä aamupäivän järjestelly ittelleni ja tuolle meiän nartulle yöpymispaikat viikoksi. Veljeni perheensä kanssa, äitini ja entinen työkaverini majoittavat enemmän kuin mielellään. Ei tartte siis anopin luo tuon nartun kanssa suunnata. Oon vaan miettiny, että mitenköhän se kuvittelee näkevänsä ja tutustuvansa tulevaan lapsenlapseensa, jos lapsi kulkee jokatapauksessa äitinsä mukana ja mulla kulkee tuo meiän narttu mukanani... Siinäpä hällä miettimistä.. (tai mahdollisuus edes yrittää sopeutua ajatukseen, että tekisi tuttavuutta tuohon meiän toiseenki koiraan..).

 

silittämisestä minä en ainakaan aio silittää. Saa riittää, kun pesen ja kuivaan kuivausrummussa - kuumahan sekin on! :| eikös istä sanota että liika steriilisyyskin voi aiheuttaa allergiaa ja heikentää vastustuskykyä. En esikoisenkaan vaatteita silittänyt, ja ihan on terveenä ollut...

Joku kyseli, että sattuuko vauvan liikkeet - niin kyllä sattuu välillä. EI TODELLAKAAN enää mitään hentoja potkuja vaan kunnon muljahtelua. Milloin punkee päällä tai pepulla. Ja tuntuu kun kävelisi kohdun seinää pitkin. Toivottavasti yrittää kääntyä, kun on nyt istuvassa asennosa pää ylös päin. Maha on välillä kummallisen muotoinen kun möyrii niin voimalla.
Mulla ei ole ummetusta. Syön kyllä tosi paljon marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. On aina vatsa toiminut hyvin.
Tupakoinutkaan en ole koskaan ja minua suututtaa äidit, jotka vatsa pystyssä vetää posket lommolla sauhuja, mutta kyllä se minusta kertoo sitten myös siitä, millainen vanhempi tulee olemaan jatkossakin. Kenen etu on ensisijainen, lapsen vai äidin...

Pinkeiju ja möyrivä keijukainen rv29 +-0

 

Tilaisn äsken netistä sellaisen Doomoo Seat sitterin, onko kellään kokemusta? Aika uusi juttu taitaa olla, ettei kellään varmaan ole vielä kokemusta. Netistä vaan luin että on ihan huippu käytössä ja ennenkaikkea kestävä ja pitkäikäinen. Mä inhoon kaikenmaailman tavaraa mikä ei kestä ja on ekologisesti ns.kertakäyttökamaa :/

Mäkään tuskin silitän vauvanvaatteita, mun mielestä sen silittämisen tarkoitus on se että vaatteista ei niin herkästi irtoaisi nukkaa, joka aiheuttaisi vauvalle nuhaa, allergiaa yms..
Mutta uskon että hyvät matskut vaatteissakin on etuna ja se että pesee kaikki vaatteet uutena ensin ennen käyttöä. Samahan pätee kaikissa muissakin tekstiileissä lakanatkin kannattaa ostaa mahd hyvälaatuisina niin ei nukkaa käytössä.