Joululahjat *vko21*

Täällä on 25-vuotias äiti. Perheeseen kuuluvat myös aviomies ja vajaa 9 kk:n ikäinen tyttönen.

Ihmeellisen hyvä on olla. Voiko olla mahdollista, että pahonvointi tosiaan loppui? Näköjään... :D Ekassa raskaudessa sitä kesti ainakin viikolle 20.

Mutta ruokahalu on kova ja vatsalaukku ilmiselvästi venähtänyt, ku pitää syödä kaksi annosta ruokaa nykyään... HÖH. Mutta tämä on kai äiti-ihmisen kohtalo, että sitä tosiaan lihoo. Noh, ei kai siitä tarvs ottaa ressiä. Mutta jonkinlaista kriisiä minä oon nyt potenu. Että ei jaksais olla tällainen veltto, paisuva ja väsynyt olento. Ja silloin meinaa mennä hermo meidän neidin kanssa, joka roikkuu lahkeessa ja kitisee puhkeavia hampaitaan. Mutta onneksi mieliala on nopea muuttumaan näin odotusaikana ja meidän tyttökin on silloin niin ihana ja suloinen ja hassu äidin kulta. Uudesta vauvastakin jaksaa haaveilla ja kantaa sitä onnellisena masussa. Oon vaan silloin aikoinaan ollut kovakin urheilemaan ja hyväkuntoinen. Jotenkin sitä on nykyään niin laiska lähtemään edes kunnon lenkille...

Vaapukka: Tuo ahdistus tuntuu tutulta. Minäkin olen potenut sitä molemmissa raskauksissani. Tosin aina siihen on ollut syitä, jotka ovat ahdistusta aiheuttaneet. Mutta just odotusaikana ite ainakin ahdistun liiankin herkästi. Huono olo ja väsymys sen saavat aikaan. Itellä ainakin oli vähän aikaan sitten niin voimaton olo koko päivän, erityisesti iltaisin, ettei olis jaksanut hoitaa omaa lastakaan. Oli vaan pakko yksin hoitaa, ku mies oli aamusta iltamyöhään töissä. Illalla aina oksentelin ja silti piti jaksaa hoitaa tyttökin. Se oli kamalaa. Onneksi se aika on iteltä nyt ohi. Nyt on jo helpompaa. :)
Voimia sulle!!! :hug: Kyllä se vielä helpottaa.

Niin ja toimeentulosta. Me ollaan molemmat opiskelijoita. Mies on nyt kesätöissä. Välillä sitä huolehtii enemmän ja välillä vähemmän, että miten pärjätään. Olen vain huomannut, että kaikkein tiukimmassa tilanteessa sitä vaan luottaa, että kyllä me tästä selvitään eikä stressaa juurikaan (opintolaina on meillä aina mahdollinen pelastus). Silloin kun rahaa onkin ollut enemmän käytössä ja kun se uhkaa huveta ja tiedostaa, että kohta tulee tiukka paikka, niiin silloin stressaa eniten. Sellaista se on.

12+3
 
DoB
Pitkästä aikaa :) Olen vaan lueskellut teidän muiden juttuja kun omassa tilanteessa ei oo mitään uutta. Kaikki on aivan loistavasti ja olo mitä parhain. Aurinko paistaa ja kaikki on vaan ihanaa :D Töissä on nyt kerrottu kaikille ja vastaanotto oli ihana :heart: Seuraava neuvola ois 4.6 ja siellä ois samalla tiedossa lääkärin tekemä sisätutkimus...

Mulla on ikää 26 ja perheeseen kuuluu rakas avomies, jolla ikää 31v. Esikoista odottelemme.

Ihanan aurinkoista ja lämmintä viikonvaihdetta kaikille!

Dob ja öttiäinen 12 +2
 
Mulla ikää on 23 ja miehellä pian 25 ja Kaapo poikamme in pian 1,5v...
valtavaa väsymystä täälläkin,joka ilta simahtaa sohvalle kesken lempiohjelmien :|
mulla aivan kamalaa ummetusta ja vedän luumua ihan hulluna et saisi sen pois ku tuntuu et kaikki vaatteetki ahdistaa sen takia..ei kivaa!
mulla tulee välillä oloa et onkohan mun mahassa enää ketää ja olenkohan enää raskaana vaiks sydänäänetki on nähty ja yksi ultra takana..muilla?meillä olisi ultra 2.6 eki reilu viikko enää :heart:

sini ja asukki 10+6
 
Iltaa, nopea päivitys vain täältä...

Ikää minulla siis 26, kolmas pieni on nyt masussa ja 10+4 taitaa olla tänään.

Nyt pahimpana vaivana enää väsymys, ja kuten sintzilläkin niin ummetus :( . Ihan jotain älytöntä, olen kitannut vettä litratolkulla + luumuja + activiaa ja kuitua muodossa jos toisessa. Pelottaa tosissaan miten tää vain pahenee loppua kohden...

Ultra-aika koittaa 3.6., jännittää kovin. Yksi neuvola vasta takana ja silloin ei saatu sydänääniä vielä kuulumaan - ensi viikolla neuvolalääkärikäynti ja en tiedä koittaako silloin kuunnella. Toivottavasti, saattaisi sitten jo kuuluakin :heart: .

Ihan vielä ei olla kerrottu lapsille eikä sukulaisille - ainoa meidän lisäksi joka tietää on minun pomoni. Tarkoitus tytöille kertoa nyt ihan tässä parin päivän sisään, siitä loput varmaan sitten kuuleekin sitä mukaa kun kyläillään. Minun äidilläni taas taitaa olla yliherkät tuntosarvet vauhdissa, kun kysyi tänään puhelinkeskustelumme aikaan noin sata kertaa miten voin ja 'kuuluuko mitään muuta ihmeellistä?'. Hassu äiti.

No mutta tarkempiin kuulumisiin taas myöhemmin.
 
Minä taidan sitten olla pinomme iäkkäin (kauhea sana :/ )
Eli 40 tuli muutama viikko sitten täyteen.
Ensimmäisen lapsemme syntyi kun olin 21v, seuraavan tullessa olin 24v ja kolmannen 27v.
Muutama vuosi sitten innostuttiin haaveilemaan iltatähdestä ja olinkin 38v kun nuorimmainen syntyi. Siitä sitten hurahdettiin vielä vihoviimeistä yrittämään ja tässä nyt ollaan :D

Ensimmäisen lapsen synnyttyä olin kotiäitinä 12 vuotta, sitten olin osa-aikatöissä kunnes tämä nuorimmainen tuli. Aikoinaan tuli ylioppilaaksi luettua, mutta kotiäiti olen aina ollut pohjimmiltani =)

Vanhaa rintamamiestaloa asutaan ja mukana pyörii yksi lainalapsi sekä koira.

Päänsärky hellittänyt, mutta etova olo sekä väsymys painaa armottomasti. Luin tuossa vanhoja merkintöjä ensimmäiseltä raskaudelta ja ihan samanlainen oli olo silloinkin ;)


Mukavaa viikonloppua :wave:



Nevi ja Vilttitossu rv 9+3
 
Kiitos kaikille jotka ovat kommentoineet tota mun uniongelmajuttua =) On kyllä tullut kaikki konstit jo aiemmin tutuksi (ulkoilu, makuuhuoneen viilentäminen jne..) kun olen ennenkin näistä joskus kärsinyt. Ja neuvolan ohjeissa oli muistaakseni, että noita luontaistuotevalmisteita ei kannata ainakaan raskauden aikana ottaa. Toivotaan, että helpottaa ainakin osin kun työpaineet hellittää parin viikon päästä. Ja huomasin tässä reissussa ollessani, että muualla kuin kotona nukkuminenkin auttaa :eek: Varmaan kun ei ole eri paikassa niin elävästi mielessä hereillä vietettyjä hetkiä.. Viime yö olikin kohtuu hyvä, joten ainakin tänään positiivisella mielellä :) Ja yritän kyllä välttää nesteiden nauttimista aina iltaisin.

Joku kyseli iästä. Täällä tullut 30 täyteen ja tosiaan vasta ensimmäinen lapsi tulossa. Mulla ei ole ainakaan vielä paino noussut - pari kiloa laskenut - mutta laitan pienentyneiden lihasten piikkiin kun on kuntoilu jäänyt vähemmälle viime aikoina :whistle:
 
maarith: mulla otetaan ens neuvolakäynnillä 5.6 ne verinäytteet.

Voi vi...tu tätä oloa oikeesti. Tänää on ollu kaamee hedari ja niskat jumissa ku kokoajan oon tässä samassa asennossa päivät pitkät. Nenäki on ihan tukkonen mut ei tuu räkää ja silmät vuotaa tai jotain. Oisko ehkä jotain allergiaaki en tiiä. Kaamee olo.

Joku oli kyselly perheestä vissii.. Oon 20v. ja avomiehen + koiran kanssa perhe-elämää vietellään.. en jaksa oottaa et vauva tulee! :heart:

Jive- Täällä kans tuntuu aina välil noit kipui..kai ne kuuluu asiaan... :whistle:
 
Minä taidankin olla sitten tämän porukan musta lammas: opiskelija 24v., asun yksiössä, ei miestä, ei lemmikkejä. Tällä hetkellä mielessä siis vähän erilaiset asiat kuin teillä muilla (olisipa minunkin suurin ongelma se mihin laitan hoitopöydän).
 
Annukka: Mulla on poika 6v ja ollaan alusta asti oltu kahden,myös odottaessani häntä.5 vuotta kahden asusteltiin ennen kuin tapasin nykyisen mieheni. Eihän se helppoa ole yksin lapsen kanssa mutta nautin kyllä siitä ihan niinkuin muutkin äidit. Tsemppiä odotukseen :heart:
 
Heipat vaan kaikille! Täytyi ihan muutaman sivun takaa selailla että mistäs nyt jutellaan, kun on tullut käytyä hieman harvemmin. :eek: Toivottavasti täällä pinossa ilmoitetut muutokset tuohon odottajien listaan olen rekisteröinyt kaikki oikein!! Yksärit on kyllä tulleet perille asianmukaisesti.

Mie olen 27-vuotias ensiodottaja, avioliitossa ollaan oltu kolmatta vuotta ja mies on osapuilleen saman ikäinen kuin minäkin. Perheeseen kuuluu ennestään vaan koira, vanha rotikkaneiti. Tässä kohtaa tekisi melkein mieli mainita neljävuotias siskonpoikakin, kun melkoisen rakas sälli on mulle! Tänään käväistiin Tykkimäessä pyörähtelemässä kun jätkä oli meillä iltahoidossa. Hauskaa oli tietystikin!

Hittolainen, flunssaa meinaa pukata! Kurkku on ihan kipeän karhea, nielu täyttyy limasta saaden aikaan tahattomia oksetuksia, ääni meinaa olla painuksissa ja yskääkin on jonninverran. Yskää en kyllä kaipaisi, yskiessä juilii tuota alavatsaa toisinaan kipeästikin, ottaa kohdunkannattimiin jos ei muista jännittää takaisin. No ei voi minkään, johan tässä olen koko talven ja kevään terveenä ollutkin.

Masussa kaikki ok! Neuvolassakin kävin tällä viikolla (ja nyt voi olla että tulee tekstiä tähän ketjuun toistamiseen, kun en muista olenko jo raportoinut) ja dobblerilla sai sydänäänetkin kuulumaan vatsan päältä. Kaikki mitattavat arvot oli ok.
 
Nopeasti minäkin vastaan, eli minä ja avomieheni olemme kumpainenkin 24 vuotiaita, ja esikoista odotellaan, ja kuulu perheeseen myös pari karvakamua :D Tyttö ja poika kissat.

vauvis rv kahdeksan plus viisi (mulla ei nyt jostain syystä toimi plussa eikä viitos näppäin tässä koneessa :LOL: )
 
Annukka84: En usko että se on kenenkään suurin ongelma, että minne se hoitopöytä lykätään. Kyllähän se voi olla pieni probleema ja näitä asioita pohdiskellaan ja mietitään täällä. Kyllähän sen vaipan voi vaihtaa vaikka lattialla, ei se nyt oikeesti ole siitä kiinni. Ite en välttämättä sellasista suurista ongelmista täällä edes jaksais puhua, vaan enemmänki pinnallisista asioista ja ongelmista.
Joten uskon ettet ole suinkaan yksin isompien ongelmiesi kanssa. :hug:
 
Siis eihän tää voi tälleen mennä että ensin on pari viikkoa sellaista raskauteen liitettävää pahoinvoinnin ja kuvotuksen tunnetta muttei juurikaan oksentelua, ja sitten on useampi hyvä viikko välissä kunnes alkaa ihan spontaani oksentelu??!
Tänäänkin tuli hyvät aamupalat ihan hetikohta ylös. Ärsyttää kun menee kallista hyvää ruokaa hukkaan!
No ehkä tällä flunssalla on asian kanssa jotain tekemistä, kuten jo eilen kirjoitin että limainen nielu ei yhtään helpota tätä asiaa yhtään.

En muutes mene tänään iltavuoroon töihin. Ei mulla kuumetta ole mutta käsittättömän tukala olo tukkoisena. Tarvii hakea ensiavusta saikkua...
 
B-7
Kamommilla-81 onpas kurjaa kun hyvä tavara tulee ulos ;) :hug:
Mulla oli kanssa aika pian sen jälkeen ku olin valitellut ettei oireita,sellainen viikon jakso että oli niin huono olo että...Viikolla 10.Tuli ja meni!Ehkä sulla tosiaan flunssa vaikuttaa asiaan.Toivotaan että menee ohi!

Yksi turha huoli,tai valitus.Mua ei kyllä yhtään kiinostais laittaa rahaa vaunuihin ja istuimiin ym taas! :ashamed: Kierreltiin katselemassa ja hui kauhistus kuinka kalliita kaikki on!Tämä lisää toivetta siitä että tulisi toinen tyttö ,kun saisi jo olemassa olevat hyödynnettyä.Mulla niin tyhmä päähänpisto että viimeksi ostin vaaleanpunaiset rattaat :ashamed: ei niitä voi pojalle laittaa :eek: Ja olisivat kuitenkin lähes uuden veroiset vielä.huutonetinkin hinnat tuntuu kohtuuttomilta käytetystä tavarasta...Tai mulle iskenyt pihiys :whistle:

Välillä on myös olo:että mitä ihmettä sitä' on taas mennyt tekemään,pärjätäänköhän joulukuussa ollenkaan...
 
heipä hei! pitkä viive kun oon viimeksi käyny kuulumisia kertomassa, kovasti kaikkea muuta touhua mukamas..
Mulla edelleen pahoinvointia, het aamusta alkaa yökäyttämään ja iltaa kohden pahenee..
En vielä kauheesti nautiskele tästä raskaudesta, vaikka pikkuisen syntymää odotan kyllä kovasti.
Onko muita jotka palelee melkein koko ajan, iho ihan kananlihalla??En muista että mulla olisi esikoisen kanssa ollut samaa, nyt tämäkin vaiva tähän kaiken kurjuuden keskelle vielä :ashamed:

Onko muita jotka eivät käyneet varhaisultrassa/seulonnoissa tai ei aijo käydä? Mä en mennyt, enkä tiiä sille mitään erityistä syytä miksen, ei vaan tullut varattua aikaa.Vaikka olishan se pieni möykky ollut kiva nähdä :heart:
No rakenneultrassa viimeistään..

Mä olen vähän alotellut valmisteluja, tyhjennetään miehen kans varastorakennusta ja sieltä otin sitten esikoisen vauvavaatteet, lajittelen ne koon mukaan(esim: 50-68cn ja 74-92cm) ja kone paraikaa pesee niitä ja laitan ne sit kokojen mukaan jemmaan.
Mitäs te muut olette tulevan nyyttiä ajatellen tehneet?

Terkuin: Syysusva05 ja masuasukki 12+1

Toivottavasto kesä vie mennessään pahoinvoinnit ja väsymyksen :)
 
Syysvauva05 Minä en aio mennä seulontoihin, eikä oikeastaan minullakaan mitään erityistä syytä miksi ei, mutta näin vain päätin :) Rakenneultraan ajattelin mennä yksityiselle sitten, ja sekin lähinnä uteliaisuuden vuoksi ja että koska se on kuitenkin aika ainutlaatuinen juttu :)
 
:'( Me päätettiin laittaa meiän/mun moottoripyörä myyntiin vielä tämän kesän aikana. No on se kyllä vähän pakkokin, kun se vie tällä hetkellä noin 350? kuussa pelkkä lainanlyhennys ja vakuutukset. Enkä mä ole päässyt tänä keväänäkään ajelemaan kuin pari hassua kertaa työmatkojen verran. Toisaalta mun olisi kovasti haluttanut nähdä miten ensi kesä menee, kun olen kuitenkin äitiyslomalla, että ehtisikö sitä ajelemaan (vauva hoitoon ja radalle päätä tuulettamaan :p ), mutta toi säästö painaa nyt vaakakupissa enemmän. Enhän mä tästäkään ajokaudesta päässyt kunnolla nauttimaan, muutaman kerran olen työmatkoja ajellut.
 
sunnuntaita.

Meillä ei vielä valmisteluita ole aloitettu. Miettinyt kyllä olen ja miehelle puhunut käytännön järjestelyistä, kuten kaapeista ja muista, mutta ei varmaan tehdäkään mitään kummempia muutoksia ennen syksyä. Oon pakannut äitiys/imetys/pienimmät vauvanvaatteet jo alunperin yhteen paikkaan, josta ne on helppo kaivaa kun tarvis tulee. itseasiassa yhen äitiysfarkkuhameen jo kaivoinkin, kun se on semmonen mahan alla jäävä, niin sitä voi jo nyt hyvin käyttää, vaikkei vauvamasua vielä ookaan. On niin mukava kun ei purista, vaikka turvottaa. Nyt tuntuu, kun ollaan kaikki oltu kipeinä ja ite vielä näitten raskausvaivojen kourissa, ettei energiaa meinaa riittää edes perusarjen pyörittämiseen. Hankintoja ei hirveästi tarvi varmaan tehdä. Semmosen turvakaukaloon menevän lämpöpussiin ajattelin hankkia, kun talvivauva kerran tulee. On sitten kätevä vaan avata kaupassa, eikä tarvi edestakas paksuja vaatteita; siis silloin jos autolla liikenteessä. Niin ja siitä uudesta pinnasängystä haaveilen, mutta saas nähä riittääkö rahat. Läppäri pitäis ostaa, kun tähän pöytäkoneen tilalle tulee vauvan nurkkaus. Se läppäri on muutenkin mulle vähän semmonen gradukannustin =)

Me halutaan kyllä ehdottomasti noihin seulontoihin, vaikka eihän se varmaa tietoa kuitenkaan takaa. Mulle on tärkeää tietää, jos vaikka down-vauva tulossa, että voi sitten raskausaikana jo valmistautua henkisesti ja tietysti myös muutenkin vaativampaan perhe-elämään, koska sitähän se sitten tulisi olemaan. Lisäksi tietty kaikki mahdollisuudet tirkistellä vauvan elämään otetaan käyttöön.

Huomenna se työviikko taas alkaa, mutta onneksi vielä tämä sunnuntai tässä laatuaikaa kotitöiden parissa, HAH.
 

Yhteistyössä