Hei,
Pöksylle paljon synttärionnea!
Tänään oli aika kiva päivä: kävin reippaassa vesijumpassa ja sen jälkeen merenrantakävelyllä tihkusateessa. Muuta en sitten ole jaksanutkaan, paitsi tyhjensin ensimmäistä kertaa tiskikoneen, muuten olen vain surffannut ja lukenut kirjaa. Puolisko tuli juuri kotiin ja alkoi heti leipoa sämpylöitä
Uimahallin vaaka näytti alasti n. 12,5 kg painonlisäystä alkuperäisestä. Ei se minullakaan omasta mielestä ihan hirveästi näy muualla kuin vatsassa. Saa nähdä, mitä käy synnytyksen jälkeen.
Uimahallissa oli taas kommentaattoreita: vesijumpassa ollut mummu arveli ensin, että jumppa oli minulle liian raskas, sitten hän sanoi mahaani pieneksi (siihen nähden, että 1 kk päästä pitäisi synnyttää), sitten hän ilmoitti kantanaan, että saan pojan, koska vatsa on eteenpäin työntyvä... Toinen jumppamummu taas kiisti tämän, koska hänen kahdessa omassa raskaudessaan maha oli ollut molemmilla kerroilla samanlainen ja toisella kerralla tuli tyttö, toisella poika... Vatsa avaa kyllä kaikenlaisia keskusteluja nykyisin. Varmaan lapsikin sitten, kun se on maailmassa. Tavallaan ihan kivaa, muutenhan tuntemattomat ihmiset harvoin käyvät juttusille.
Mellille käynnistämisestä: Jos käynnistäminen jännittää, niin sen lähestyessä kannattaa varmaan yrittää joitain kikkoja, joilla synnytyksen saisi käynnistymään itsestään? Suojaamatonta yhdyntäseksiä, liikuntaa, alkoholia, vyöhyketerapiaa/akupunktiota... Nyt kun olet päässyt arestista!
Minulle on tullut jostain palstoilta sellainen kuva, että käynnistettäessä tai synnytyksen aikana suoneen annettavan oksitosiinin antamat fiilikset on ihan erilaiset (vähemmän miellyttävät) kuin kehon oman mielihyvä-oksitosiinin, en tiedä mihin perustuu. Mutta ei se käynnistäminen varmasti välttämättä ole mitään dramaattista. Ja koko touhusta voi tosiaan päästä nopeammin.
Minulla on ollut valkovuotoa varmaan jonkin verran enemmän raskauden aikana kuin yleensä. Mutta on sitä yleensäkin. Pikkuhousunsuojia käytän nykyisin muutenkin lähes aina, vaikka ne hautovatkin vähän epäterveellisesti, mutta raskauden aikana olen käyttänyt niitä ennen kaikkea virtsankarkailun takia. Minun on varmasti tosi vaikeaa erottaa milloin lapsivesi menee, kun olen jo niin tottunut jatkuviin pissalirahduksiin...
Veriryhmäni on 0+ eli ei tarvitse miettiä rhesustekijää tämän tai seuraavankaan lapsen kannalta (ymmärtääkseni). Mitään kokkeja ei ole havaittu (poskiontelotulehdusbakteeria lukuunottamatta). Nyt luin sen sijaan nettilehdestä, että Suomessa on jotain enterorokkoa (?) joka on epämiellyttävää ja jopa vaarallista. Suunnittelemme ensi viikolle viikonloppumatkaa Turkuun laivalla, mutta ehkä pitää jättää se väliin, jos siellä on joku epidemia... No se voi olla hätävarjelun liioittelua tietysti. Ehkä sitä on täälläkin.
"tärriäinen" on tosi kiva sana.
Ensi viikolla menemme vielä yhteen synnytyspaikkaan tutustumaan ja joulukuun alussa mahdollisesti vielä yhteen, jos vauva on vielä silloin masussa. Täällä on näköjään kaikilla synnytyssairaaloilla n. kerran kuussa esittelyluennot ja eräässä pehmeisiin synnytyksiin erikoistuneessa paikassa, josta olemme kiinnostuneita, edellinen luento oli juuri mennyt ennen kuin tajusimme ilmoittautua. Olimme jotenkin käsittäneet, että siihen sairaalaan ei pääse muutakuin hankalan hakuprosessin kautta, joten emme olleet ottaneet siitä selvää. Mutta sinne pääseekin synnyttämään ihan kuten muihinkin sairaaloihin, jos siellä sattuu olemaan tilaa sinä päivänä, kun lähtö tulee. Tietysti jos synnytystapa-arvio antaa vastaukseksi keisarileikkauksen niin sairaala pitää valita jo aikaisemmin kuin tuo joulukuun alku. Tai siis, se valitaan varmaan sitten käytännössä jo siinä vaiheessa, kun mennään kääntöyritykseen/synnytystapa-arvioon.
Vielä ei ole käännösmolskahdusta tapahtunut, ainakaan en ole huomannut. Pää tuntuisi jököttävän ihan samassa paikassa navan yläpuolella. Supistuksia (kivuttomia) sen sijaan on tuntunut vaihteeksi hiukan enemmän kuin "tavallisesti".
Ai niin, sain sen henkilönumeron jo tänään! Nyt pitää vielä saada aikaiseksi käydä ottamassa passikuvat ja mennä pankkiin hakemaan henkilöllisyystodistusta. Sitä ei siis haeta viranomaisilta vaan pankista, hämärää. Siinä kestää varmaan muutama viikko, mutta onneksi nyt on edes se numero, joten tästä eteenpäin neuvolassa käynti on sitten ilmaista ja synnytys tulee huomattavasti halvemmaksi kuin jos sinne olisi mennyt pelkällä Kela-kortilla varustettuna. Oli muuten tosi vaikeaa saada tarkkaa tietoa siitä, miten nuo terveyspalveluoikeudet menevät (mm. synnytys) jos ei olisi täällä virallisesti kirjoilla. Neuvolan suhteen ratkaisimme asian alunperin niin, että kävimme yksinkertaisesti yksityisessä neuvolassa ja maksoimme siitä.
Valoa syys(talvi?)pimeyteen,
taas romaanikirjailijana
Taikatuu 35 + 1
Se ei nyt siis valitettavasti ihan riitä. Marginaali-istukka siis edelleen kyseessä, ja se sijaitsee nyt 1,8 mm kohdunsuulta. Lääkäri oli edelleen sama ihana, turvallinen henkilö, ja hän sanoi samaa kuin viimeksi: alatiesynnytys on mahdollinen, jos vain se käynnistyy itsestään. Ja käynnistyskin on mahdollinen, jos tarjoutuva osa on hyvin matalalla tulossa. Muuten tulee sektio. Tämä ei siis vielä ollut mikään virallinen synnytystapa-arvio, vaan menen Taysin äitiyspoliklinikalle kahden, kolmen viikon päästä siihen. Todennäköisesti synnytystapaa ei kuitenkaan sielläkään vielä päätetä. Seurataan varmaankin ihan loppuun asti tilannetta. Lääkäri kuitenkin sanoi, että istukka tuskin enää nousee. Sitä ei nyt enää tarvitse jännittää. Nyt vain jännitetään sitä, että synnytys alkaisi luonnollisesti, jotta saisin sen alatiesynnytyksen. Mutta jännittäminen ei taida auttaa siinä asiassa yhtään, päinvastoin.
