***JOULUKUUN VAUVAMASUT 2009*** marraskuussa

Ihania synnytyskertomuksia, kiitos niistä! Valaa uskoa tällaiseen tietämättömään ekakertalaiseen.

Kävinpä tänään vipassa lääkärinlassa ja mut lähetetään sit täs vaihees sokerirasitukseen tän viikon torstaina! Huh, täytyy toivoa ettei mitään olis. Painonnousu ollut hurjaa nyt. Pääsen siis sitä myötä myös synnytystapa-arvioon, siitä olen iloinen! Nyt alkoi vain makeadieetti, ja sen tietää miten vaikeeta se on! Mutta tottahan sitä vauvan eteen tsemppaa vaikka miten. Syön muuten tosi terveellisesti, mutta liikunnan väheneminen ja makeat tietysti vaikuttavat painoon.

Kiitos myötätunnosta mummuni suhteen. Hän kuoli viikonloppuna, mikä tarkoittaa myös sitä, että kärsimykset loppuivat. Surullista tietysti kokonaisuudessaan, mutta myös helpottavaa.

Hyvää vointia kaikille! Vauvauutisia odotellen =)

Grace & Little 36+6 :heart:

 

Olin tänään synnytystapa arviossa, ja yllätykseni tontun paino arvio on 3,4kiloa...Kun ne on puhunu jopa 5kilon vauvasta...ja tulevasta sektiosta.

Nyt lekuri sanoi että haluaa odottaa jospa synnytys alkais itsestään...huiii, mulle tulee vaan pelko siitä että joutuvat käynnistämään jos mitään ei ala tapahtuun...

Noh, tottakai parempi et syntyis alateitse mutta...
Uusi kontrolli on sitten 2viikon päästä..7.12

Oi oi tätä odottamisen iloa.. :xmas: alkaa paikat oleen vaan niin kipeet, liikkuminen on jopa vaikeeta..

 

Onnea kaikille pikkuisen jo saaneille :heart:

Kävin taas lääkärissä,flunssa kun on nyt kolmatta viikkoa..
Ja turha reissu,kun ei edes mitään kokeita ottanut,sanoi vaan että on varmaan viirus..
Nyt askarruttaa vaan se,että jos synnytys käynnistyy,kuinka selviän siitä tässä olo tilassa..
On niin puoli kuntonen olo ja pahinpana jumalaton yskä.
Eilen illalla yskin taas melkeen kaks tuntia putkeen ja kun tuntuu että välissä ei kerkee hengittää,niin miten ihmeessä sellasessa tilanteessa pystyy ponnistamaan?onko jollain kokemusta/tietoa?

Eilen oli alavatsassa jo kunnon kipuilua ja selässä paineen tunnetta,tänään aamulla sitten oli kova paineen tunne pepussa..että en tiedä kuinka lähellä synnytys mahtaa olla,sen takia alkaa olemaan huoli.
Paikathan oli pehmeät viime viikolla.

 

Ohos, nukuinpas tuossa sitten useamman tunnin putkeen. Heräsin siihen, kun mies lähti lääkäriin. Nyt pitäisi ruveta pitsapohjaa tekemään ja ruokaa, kun on nälkä. Ja huono olo

Jos oikeasti touhuisikin jotain, niin tapahtuisikin jotain.

 

Sonja74 & Jessie, täällä vielä yksi loppukuun supistelija, jonka täytyis vko-pari pysyä kasassa. :wave: Olin siis 1½vkoa sitten osastollakin estelyissä yhden yön ja sain vauvan keuhkoja vahvistavat kortisoni-piikit. Nyt kotona viettämässä rauhaisaa oloa, paljon lepoa ja sohvaa. Kotityöt toki tulee hoidettua ja vauvan tavaroita oon yrittäny puuhastella, mut heti jos enempi oon pystyssä, niin sen voinnissaan tuntee. Ja tänään tuntuu supistelevan ja vihlovan alapäätä makoilusta huolimatta, mutta vauvalla myöskin kova mylläys käynnissä. Liekö sitten provosoi ainakin noi vihlonnat. Menkkamaiset säryt alavatsalta ja selästä on nyt ollut pari päivää poissa. Katellaan ollaanko kaikki kolme sitten tammikuun alussa käynnistystä odottelemassa, kun nyt vauvat varoittelee vai miten käy?

Kiitos synnytystarinoista, kiva lueskella. Eilen kirjottelin, et enpä oo paljon synnytystä miettiny. Nyt huomasin, et en tokikaan ole niin rauhallinen vaan sen ajatteleminen tuntuu liian jännittävältä ja iskee melkein paniikki... :ashamed: Parempi siis ilmeisesti olla ajattelematta ja antaa tilanteen sit ohjata ja viedä eteenpäin.

Grrrr, avattiin eilen rattaat pahvilaatikosta ja eiköhän niissä ollu jtn vikaa niissä rungon lukitussysteemeissä. Soittelin aamulla liikkeeseen ja eiköhän ne ekaksi yrittäny tarjota huoltoa! Olin ihan että no way, jos pahvilaatikosta otettaessa on jo vikaa. Uudet, please! Kuitenkin Emmaljungat kyseessä ja iso ostos. No nyt siellä odottelee uusi runko illalla haettavaksi. Ärsyttää vaan tässä vaiheessa kaikki ylimääränen. :kieh:

Painoarvioista oli puhetta. Mä sain ultralla 2,3 kg rv 33+4 ja terkan "käsikopelolla" viime vkolla 34+4 2,5kg. Kulkee ymmärtääkseni aika keskikäyrillä?? Tai ainakin puhuivat sellasesta 3,5kg tai hieman yli täysiaikasena, aika näyttää!

Tsempit kaikille nyytin hakureissulla oleville ja mahd. pian haluaville! Koivunkäpy: olin kans jo varma et oot tositoimissa, joten eiköhän se pian tule! Ja yritetään me loppukuiset pysyä vielä kasassa! Iso :hug: kaikille mammoille!

diiselikissa ja :xmas: 35+1

 

Äitipolilla käyty. Vauva painoksi saatiin ultratessa 3,4kg, viikot nyt 38+2. Painoarvio la:n tietämissä on 3,7 - 3,8kg. Uusi käynti ensi viikolla, suunniteltiin mahdollista kalvojen puhkaisua, jos edistystä tapahtunut. Nyt kohdunkaulaa oli jäljellä 3cm ja kohdunsuu oli sormelle auki. Lääkärin mukaan tuo ei tarkoita mitään, vauva voi syntyä tänään tai parin viikon päästä.

Sisely 38+2

 

Myräkälle: laitokselle :hug: Yöllä käviki mielessä, et toivottavasti oon päässy lähtemään ja et matka on menny kivuttomasti=helposti (tuskin kuitenkaan ihan kivuttomasti).
koivukäpy: olin ihan varma et pääsettä myräkän kans yhteistuumin laitokselle.. no ennemmin tai myöhemmin.
Grace :hug: osan otto.. eikö ole toisaalta hirveen ristiriitanen mieli, helpottunu, mutta silti surullinen! Enään ei tartte jännittää että, koska tulee ilmoitus, vaik luopuakkaan ei ois halunnu, mut järki sanoo silti että parempi näin :flower: nyt on mummun kivut ja tuskat ohi! :hug:
strelisaatiosta: oon ymmärtäny et eivät siksään mielellään tee sitä synnytyksen yhteydessä, et paikat on sillon turvoksissa ja klipsien pettämisen vaara on suurempi. Et ennemmin tekevät sen jälkitarkastuksen jälkeen
synnytyksestä mä niin haaveilen et olisin vielä ensisynnyttäjä, vaik esikon synnytyksessä sinänsä kaikki meni hyvin. Silloin vain jotenki oli aika seesteisellä mielellä, nyt hirvittää enempi. Toivon et tämä lähtis ihan hissukseen käyntiin.. esikko yritti monta päivää käynnistyä ja sit loppupeleissä ku oli supistellu 6h alle 10min välein ni neuvolasta käsivät mennä laitokselle.. (ku olin monta yötä valvonu), laittovat sit petidin piikin ja sain nukahettua ja aamulla tuli lääkäri, joka meinas (kätilö oli toista mieltä) et laitetaan tipalla vauhtia, ku kuitenkin viikot oli jo 41+0 ja vauva hyvän kokonen (49cm ja 3450g, paino arvio oli et olis yli 4kg). Esikon synnytyksessä en kokeillu ilokaasua, enkä tiedä uskallanko nytkään kokeilla, ku alan oksentaan kivusta ja jos ilokaasusta tulee viel huonompi olo, no katellaan. Ammeeseen toivon pääseväni.

on: Neuvolassa kaikki OK. Jälleen pissassa prot+, joten pitää kiikuttaa näyte labraan. Painoa ei ollu tullu juurikaan ja paineetki ok. Vauva laskeutunu ja kiinnittyny.
Oli ihanan näköstä, ku th katto vauvaa ultralla, ni vauva paino jalalla toiselta puolelta, näky tosi selvästi 5 harottavaa varvasta ja sit se otti kädellä kiinni napanuorasta :heart:
Istukka kalkkinen ja pää viikkoja vastaava, et sen puoleen pitäs ainaki mahtua tulemaan.. kuhan nyt jäis alle neljänkilon..
suppailee, mut ei mitenkään hälyttävästi. Sanoinki th:lle et oon nauttinu nyt ku oon päässy loppuun asti niin hyvin liikkumaan, eilenki kävin sellasen reilun 3km lenkin

niin ja poiks poiks 38+0

 

ANSKU:
Taidan olla sama pinja joka sillo kouvolas asui....poikien isähän on turkka.....nyt olen kuitenki naimisissa eri miehen kanssa ja tämä lapsi mieheni ensimmäinen....nyt en kyl muista sinuu... :ashamed:

 

Monet täällä malttamattomina odottelevat synnyttämään pääsyä ja mua.. ahdistaa..

Esikoinen, perätilassa, synnytykseen tuleva isi pääsee (jos alatiesynnytys, johon me tähdätään) mutta ei osastolle vierailemaan ollenkaan ja mua ahdistaa jo etukäteen niin paljon se sairaala-aika kun tiedän joutuvani kokemaan sen ihan yksin...

Tunnustan, että jopa vähän "kateellisena" luen teidän synnytysodotuksia, jotka tiedätte pääsevänne normaaliin alatiesynnytykseen ja että pääsette ehkä perhehuoneisiin tai että pienokaisen isi kuitenkin edes pääsee vierailemaan osastolle teidän luokse, se olis mulle niin tärkeää kun ollaan muutenkin kuin paita ja peppu tuon rakkaani kanssa.

Esikoinen kun vielä tulossa niin on kaikki uutta, outoa ja vähän "pelottavaakin", niin kaipais kyllä miehen tueksi sairaala-ajallekin ja kaikkeen, niin sitten tuleekin eteen prkleen sikainfluenssakaranteenit synnyttäneiden osastolla..huoh.

Odotan vain niin älyttömästi, että kaikki tämä synnytykseen ja sairaalaan liittyvä olisi ohi ja pääsisin kotiin pienen kanssa.

Anteeksi valitusvirsi, ehkä vielä poistan tän tekstin kun rupee harmittamaan avautuminen :ashamed:

Tetasha :heart: Milli 37+6

 

Tetasha :hug: Täällä saa valittaa ja avautua! Mulla on pahin pelko se, että mies ei parane ja ei pääse synnytykseen ollenkaan mukaan. Kun mulla ei ole täällä ketään muutakaan, kenet tukihenkilöksi huolisin. Ahdistaa ja pelottaa ja itkettää ajatus, että joudun yksin menemään.

 

Tetasha, täällä pääsee osastolle isät, mutta esim. sisarukset ei ollenkaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että mä makaan siellä sit yksin. eli jospa sieltä pääsis pianäkkiä pois.

tytölle pitäisi kertoa Masa-sedän kuolemasta.. ja kouluun jouduin soittamaan ja kerroin opettajalle että nyt jos ei saada sitä yhtä poikaa kuriin niin mä otan korkeammalle yhteyttä, oli poika menny tytölle päälle, kaatanu kolmesti lattiaan lyöny, repiny, kuristanu ja kyseessä on ekaluokkalaiset |O

Gracelle osanotto. :hug:

 

Heipä hei!

Täällä kans yksi loppukuussa la:n omaava. Listoilla olen jo mutta on tullut kirjoiteltua hyvin harvakseltaan. Eli la on 29.12 ja kolmas tulossa. Olen kanssa lepäilyn kannalta yrittänyt ottaa viime viikot. Rv 31 oli viimeksi lääkärikäynti ja tuolloin kohdun sisäsuu oli kyllä kiinni mutta pehmeä ja kanavaa jäljellä 1cm. Nyt on viikon sisään ruvennut tulemaan kipeämpiä suppareita kuin mitä aikaisemmat ovat olleet. Viime viikon neuvolakäynnillä sf-mitta käyrällä katsottuna oli laskemaan päin. Tosin vaki terkka oli lomalla, joten voi olla mittaajasta kiinni tai sitten, niin kuin tämä sijaisena ollut kätilö sanoi, vauva on laskeutunut jo niin alas. No, ens viikolla taas neuvola ja oma terkka paikalla.

Synnytys jännittää täälläkin. Edelliset olleet suht nopeita ja helppoja mutta siitä huolimatta jännittää...Tämä vauvahan sai alkunsa vähän vahingossa. Haaveena oli kolmas lapsi mutta ajatuksesta oli lähes luovuttu kun tuntui etten uskalla enää siihen synnytystouhuun ryhtyä. Olen aika tehokkaasti aiemmin siirtänyt synnytysajatuksen taka-alalle mutta nyt se kyllä luonnollisestikin pyörii jo aikalailla mielessä. Mutta toisaalta malttamattomana odottaa että vauvan saisi syliin, että ehkäpä se siitä taas lutviutuu kun se aika tulee

Noista kokoarvioista sen verran että mulla noi edelliset on arvioitu olevan syntyessään 4 kg. No, esikko oli melkein sen eli 3980g mutta toinen oli 3430g. Päänympärys oli kummallakin tasan sama senttimäärä.

No, tässäpä tätä omaa napaa nyt olikin. Nyt täytyy lähteä lasten "itse tekemiä" joulutorttuja...

ONNITTELUT JO VAUVAN SAANNEILLE! :flower:

terv. anje ja masukki 34+6

 

Onnittelut vauvan saaneille :flower: Myräkälle täältä myös tsemppiä laitokselle ja toivottavasti on vauva jo sylissä Ja oli ihana lukea synnytyskertomuksia :heart:

Tetasha meillä sama tilanne kuin Koivunkävyllä että isä saa kyllä tulla mukaan synnytykseen ja vierailemaan, mutta mitään perhehuoneita ei ole eikä hoitajaa esikoiselle, jonka vierailut taas on kielletty. Tarkoittaa luultavasti että olen siis ainakin osastolla yksin ja toivon tosiaan etten siellä joudu viikkoa viettämään niin kuin viimeksi. Esikolle kun ei ole hoitajaa niin miehen synnytykseen pääsy on vielä aivan auki ja samoin vierailumahdollisuudet on aika vähissä. Itse vielä inhoan sairaaloita ja kaikkia laitoksia ja olo on niissä tosi ahdistunut tai sitten voin huonosti.

Tajusin tänään, että jos meidän masukki jatkaa samaa linjaa kuin muu perhe niin se olis sitten synnyttävä ensi lauantaina niin tulee 28päivä syntymäpäiväksi, meillä kun mies on 7pvä, minä 14pvä ja esikko 21pvä niin kai se seitsemänkertotaulu jatkuu tämänkin osalta Sen jälkeen kyllä menisikin vaikeaksi kun missään kuussa ei ole 35 päivää, jos meille joskus vielä vauva tulee... No katsotaan nyt ensin miten tämän kanssa käy.

Synnytyksestä itse synnytys sinällään ei jännitä, mutta ennemminkin se sairaalassa olo, jos sinne joutuu pidemmäksi aikaa ja miten kipeä on synnytyksen jälkeen, kun tietää ettei tuolle esikoiselle saa oikein ketään hoitajaa eikä mieskään voi montaa päivää olla töistä poissa. Nyt olen jo alkanut asennoitua siihen, että taitaa taas olla menoa sitten jos niitä oikeita supistuksia alkaa tulemaan ja turha odotella mitään muita merkkejä ennen sitä. Huomenna vielä viimeinen gynekologikäynti sairaalalla ja sitten kätilöiden kanssa loput tapaamiset.

Saini ja Tintti 37+6

 

Meidän kiirulainen päätti sitten tulla rytinällä maailmaan viime viikon su-ma-yönä eli 16.11., ehti sentään odottelemaan että tuli täyteen ne maagiset 37 viikkoa (tarkkaan 5h 34min yli! heh) niin päästiin Haikaranpesään Ukkelin mitat olivat 48cm ja 2810g <3

Sunnuntain supisteli eka vähemmän (mulla ei ollut ollut mitään kipeitä supistuksia kertaakaan koko raskauden aikana ni olin tietty hetken et mitäsmitäs) mutta iltaa kohden enenevissä määrin. Olin mein porukoilla ja yritin vaan olla cool, että ei tässä varmaan mitään vaikka kattelin kellosta että jaa, nyt on väli jo vajaa 10 minuuttia... Mies tuli matkalta koneella silleen et oltiin kotona vasta klo 23 (kävin vielä sissinä sitä vastassa kentällä!) ja sit iski kivut oikein järisyttävinä, koitin istua suihkussa ja vetää panadolia mutta tuloksetta, vähän ennen klo 01 soitin kättärille sit että täältä tullaan kun poltot oli 2-6 minuuttia. Sisään kun päästiin, olinkin sitten jo niin kipeä että oksentelin ja kappas vaan kohdunsuu oli sitten auki jo 6cm, eli ei kun synnytyshuoneeseen. Siitä sit epiduraalit kehiin ja viimein 5.34 syntyi tuo pieni ukkeli (ponnistus kesti vaan reilu 5 min), pisteitä 10 Oli ilmeisen kiire yö niin saatiin odotella aikalailla kaikkea hirveen pitkään (haikaranpesässä päivystää yöllä vain kaksi kätilöä), niinkun sitä puudutustakin ootin reilu puol tuntia kun anestesialääkäri oli jossain sektiossa ja muutenkin aika paljon ne kaks kätilöä joutuivat vähän vuorotellen käydä muissakin huoneissa ja me saatiin ootella kahdestaan, mut ei siinä, ihan hyvä mieli jäi sen puolesta kuitenkin. Sit tuli kuitenkin vähän ikävä juttu, kun mua jouduttiin parista kohtaa kursia vähän kasaan ja toinen näistä kursituista kohdista oli ensinnäkin jossain suonen kohdalla niin vuosin aika paljon mutta olo oli kuitenkin hyvä. Sitten kuitenkin vasta hiukan myöhemmin olin menossa suihkuun niin kappas vaan pyörryin ekaa kertaa elämässäni. Silloin huomasivat että jaaha, sehän vuotaa edelleen aivan liikaa jolloin tutkittiin lisää ja löytyi jostain viimeisestä pohjukasta joku kudoksenalainen repeämä joka tuotti hyytymää eli eikun leikkuriin... Kuulemma menetin lähemmäs 2 litraa vertaa tuossa hötäkässä kokonaisuudessaan. Saatiin onneksi perhehuone jossa mies oli korvaamaton apu, en olisi millään pystynyt olemaan tuon ukkelin kanssa vaan kahdestaan, sen verran toipilaana olen tässä ollut, torstaina päästiin kotiin ni hemoglobiinit oli edelleen noin 80 kun normaalisti mulla on noin 140... Mutta nyt alkaa olla olo hiukan koheampi taas ja pystyy jo jotenkin olemaan muussakin asennossa kuin makuulla

Pikkumies voi pienuudestaan huolimatta hyvin ja on kyllä aika tirppa pitämään puoliaan, että ei ainakaan tartte olla huolissaan siitä etteikö jaksaisi vaatia ruokaa tms

Onnea minunkin puolestani myös muille jakaantuneille!

 

Onnea Santeriina :flower: :flower:
Olipas sinulla hurjat hetken sitten synnytyksen jälkeen... Onneksi nyt kaikki hyvin ja saatiin poikakin kehiin!!!

 

heissan :wave: ja vauvija saatu lisää :hug: :heart: paljon juttua täällä tullut.. mie toivon,et masukki jaksaa kasvaa loppuu asti masussa,vaikka olo on tukala,vielä joulu touhuja tekemättä =)
se alkoi äippäloma sit,tänään :flower: yön nukuin huonosti..otinkin 2h päikkärit..viikonloppu meni nopeaa,oli vieraita ja pojat tuli mulle isältä,pe siivoilin olinhan mie kippee sit ...liitos kivut kamalat..muuten olo ok =)
jaksuja mammat =)
mamma rv ke 35 !
mussukat vm 99 ja vm 03

 

Täältä myös isot onnittelut Santeriinalle!

Täällä alkaa näyttää vähän positiivisemmalle. Tulppa tai ainakin pala siitä irtosi äsken. Jospa se tästä alkais lähestyä sitten... (tiedän, että voi mennä pitkäänki) Mut toivo heräs taas.

 

miepä kävin äippäpolilla.. kun paineetoli 159/99 ja koskee selkään ja oksettaa..ja kävellä voi vaan hiipimällä..

mutta.. kun pääsin polille niin paineet vaan 128/71 ja käyrä oli kuulema erinomainen liikeineen päivineen..

eli se siitä.. en viikolla kuulema se sovittu kontrolli keskiviikkona ja siinä sitten sovitaan minä päivänä käynnistetään.. eli ens to tai pe viimestään

mie kysyin sitä sterilisaatioo.. kuulema thdään selkä pudutuksella synnytystä seuraavanapäivänä jos niin hauaa tai sitten myöhemmin.. ja sitä miun ajatusta SEKTIO+STERIISAATIO ei ottanut lekuri ollenkaan vakavasti..

sama se mie en anna miun piuhoja jos joudun ponnistamaan

ja nyt leikkimään lettukestejä :wave: :wave:

Dare+manu 37

 

Onnea Santeriinalle! :flower:

 

onnittelut santeriinalle pojasta :flower:
:hug:

 

Delfis Mä olin jo onneni kukkuloilla äsken, kun puolen tunnin sisällä supisti KAHDESTI suht kipeästi. No, siihen se jäi.. Vitsi tää odottavan aika on PITKÄ!
Mulla on muuten limatulpan irtoamisen jälkeen molemmat syntuneet vrk:n sisällä.. :wave:

Onnea vauvan saaneille! :heart: :hug: :heart:


Miracles 39+1

 

Miracles tuohan oli jo hyvä merkki kuitenki.
Katotaan, niin kökin täällä vielä vaikka kuinka pitkään

 

Mites muilla? Onko alkanu tulla paljon noita kuuluisia "joko joko joko-puheluita"
Pakko laittaa välillä puhelin äänettömälle! :kieh:

 

Ilmoittelenpa eka kuulumiset, sit vasta alan lueskelemaan teidän tekstejä.
Kotoa tosiaan lähdin taksilla kohti etelää puoli 8. Ivalossa puoli tuntia käyrillä, supistukset 3-7 minuutin välein. Kohdunsuun tilanteen perusteella kätilön mielestä oli turvallista että jatkan matkaa taksilla, jos en välttämättä halunnu lanssilla lähteä. Ja mielumminhan sitä taksissa istuu ku lanssissa makaa ja oksentaa..
Matka oli aika kauhee, supisteli tosi kipeästi, tiheydestä en tiiä. En halunnu alkaa kelloa kyttämään, olis tullu muuten tosi pitkä matka. 10 jatkettiin ivalosta ja kätilö sanoi kuskille että reippaasti on ajeltava, kolmea tuntia enempää ei sais matkalle käyttää. Matkalla sit tunsin kuinka jotain alkoi vaippaan valumaan; olin ihan varma että vettä tulee. Onneksi rovaniemelle ei ollu matkaa enää ku n. 50km ku valumaan alkoi, ajattelin että hyvin voin taksilla mennä loppuun asti.

Synnärille tietty suoraan ja valmisteluhuoneeseen. Kätilö tarkasti vaipan; ei ollut lapsivettä vaan limatulppaa tuli. Ja vakuutti sen olevan limatulppaa ku kokeili kohdunsuun tilanteen; joka ei siis ollut ivalon jälkeen muuttunu. Käyrillä olin jonku aikaa, supistuksia tuli mutta välistä en taas muista. Siitä siirryttiin saliin. Mieskin ehti tässä vaiheessa paikalle. Salissa supistukset sit pikkuhiljaa katos. Neljän maissa sain puolisen tuntia nukuttua ja herätessä ei enää supistukset ollu kipeitä. Taas käytiin käyrällä niin supistukset kyllä piirty, väliä n. 10min. Mut mitään sen kummempaa ei tapahtunu.
Lääkäri tarkasti mut ja ultras vauvan 10 aikoihin aamulla. Oli huolissaan vauvan koosta kun mulla se sf-mitta ollu niin olematon. Mutta vauva vastas viikkoja, kaikki virtaukset oli hyvät, lapsivettä normaalisti ja painoarvio 3158g :heart: Lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä että kotiin ei ole enää menemistä, mutta tilanne rauhoittunut eikä synnytys enää ole käynnissä. Sain lähteä synnäriltä ja varasin huoneen potilashotellista (johon olisin huomenna ollu kuitenki tulossa). Miehen kanssa ravattiin kaupoissa 5 tuntia. Verta tullu siteeseen tänä aikana jonku verran, sellasta limaista verta. Mutta luulisin sen johtuvan sisätutkimuksista?
Nyt sain hetken nukuttua, mies kaupungilla miettimässä lähteäkö kotiin (töihin, jolloin ei enää puhettakaan että synnytykseen ehtii). Jos ei lähde niin käy hakeen mut hetkeksi pyörimään kanssaan, jos lähtee niin lähden käymään pienellä iltakävelyllä.

Eihän tämä enää kauaa voi masussa pysyä? Kun limatulppakin meni ja koko ajan supistaa kipeästi (tosin epäsäännöllisesti). Vauva on jo aivan kuopissaan valmiina.. Sanoin että tyttö tulee varmaan tulossa kun on niin itsepäinen Nyt alan lukemaan tekstejänne ja odottelen miehen soittoa..

Myräkkä ja keiju 37+4

 

santeriinalle jätti onnittelut!

Tetasha tänään oli uutisissa et sikaflunssa olis laantumassa, toivottavasti lieventävät nuita sairaala vierailu ohjeita!! :hug: